2013-12-08 Ruotsi/DN: "Rasistinen" (=mamutilastojen julkituominen) järkyttää

[Kni]

Ennustukseni on että maahanmuutosta johtuvat sisällissodat alkavat euroopassa parinkymmenen vuoden sisällä. Ranska, saksa ja ruotsi ovat ensimmäisiä maita, missä oikeasti sisällissoditaan. Näiden maiden kansallinen mitta tulee täyttymään ja veri tulee silloin lentämään. Nämä sisällissodat ovat nykypoliitikkojen tilaustyötä.

Mielenkiintoinen sattuma: Lueskelin Expressenin juttua niistä paljastuneista käyttäjistä (tämä ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,90190.msg1505013/topicseen.html#msg1505013) ja randomisti klikkasin yhtä paljastuneen kuvaa. Sattui olemaan nainen nimeltään Gerd Wall, SD:n kaupunginvaltuutettu Vadstenasta. Hänestä kirjoitetaan näin:

Gerd Wall tror att inbördeskrig väntar om den nuvarande politiken fortsätter: "Snart tvingar våra politiker ut oss svenskar i tältläger så att "flyktingarna" kan ta över våra lägenheter. Jag tror att de har tappat kontrollen fullständigt o har inte en susning om hur de ska reda ut detta, så de kör bara på tills det blir inbördeskrig."

Pikakäännös: Gerd Wall uskoo, että sisällissota odottaa jos nykypolitiikka jatkuu: "Pian poliitikkomme pakottavat meidät ruotsalaiset telttaleireihin jotta "pakolaiset" saavat meidän asuntomme. Luulen, että he ovat täydellisesti menettäneet kontrollin eikä heillä ole hajuakaan miten selviäisimme tilanteesta, niinpä he jatkavat sisällissotaan asti."

http://www.expressen.se/nyheter/expressen-avslojar/expressen-avpixlar-anonyma-skribenter/

[BeerBelly]

Nyt totuutta vihaavat ovat lähettäneet kymmenittäin valituksia Reklamombudsmannenille (mainoksia valvovalle viranomaiselle) siitä että totuus on "syrjivää ja harhaanjohtavaa". Mikään ei tietenkään estä totuutta vihaavia tahoja ostamasta DN:stä omaa mainostaan missä korjata virheelliset väittämät.

Vain yksi ongelma: mitään korjattavaa ei ole.

http://www.svt.se/kultur/massiv-strom-av-ro-anmalningar-efter-dn-annons

[RP]

Sisältöhän oli aloitusviestissä, muutta tässä nyt vielä tämä hakaristinkatkuinen, vihan ja rasismin kyllästämä hirvitys alkuperäisenä
(http://i2.wp.com/avpixlat.info/wp-content/uploads/2013/12/bokannons.jpg?w=640)

[niemi2]

Iltalehden keskustelupuolella nimim. "Osterpe" toimitti hyvää käännöstä ja pinta raapaisua tuosta kirjasta.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1014507



Pieni pintaraapaisu ruotsalaisesta kirjasta "Invandring och mörkläggning", jossa käsitellään maahanmuuton pimeää puolta, josta ruotsalainen media ja päättäjät vaikenevat. Lukemisen arvioinen teos kaikille asiasta kiinnostuneille. Samalla kehittyy toinen kotimainen.

-   Vuosina 2000 -2011 on ulkomailla syntyneille vanhemmille syntynyt n. 570 000 lasta ja ruotsissa syntyneille vanhemmille n. 31 000:lla. Uusi versio kertoo näin. Vanha tapa laskea taas osoittaa karun totuuden, jossa riitti, että toinen vanhemmista oli syntynyt ulkomailla. Luvut olivat silloin n. 703 000 vs. -103 000.
(Edit: kyseessä siis väestönmuutos)

-   Ei ole epätavallista, että ennen kuin turvapaikanhakija ottaa yhteyttä maahanmuuttovirastoon, hän selvittää millä tavoin maamiehet ovat huijanneet oleskeluluvan itselleen ilman, että maahanmuuttoviranomaiset olivat asiaan reagoineet. ( Ote valtiopäivillä käsitellystä maahanmuuttovirkailijan lausunnosta )

-   Vuonna 2011 saapui Ruotsiin 2657 lasta yksin ilman vanhempiaan

-   Noin 20 000 tyttöä ympärileikataan vuosittain

-   Ruotsin 21 lääninhallituksessa käsiteltiin 1500 tyttöihin kohdistuvaa kunniaväkivaltatapausta vuonna 2004. Kymmenenkertaisen määrän arvioitiin kuvastavan todellista tilannetta.

-   Tutkimus "Skolning på olika villkor" kertoo seuraavaa: 27% ulkomailla syntyneistä tytöistä ei saa kulttuuritaustansa vuoksi opiskella yhtä taikka useampaa kouluainetta

-   Shariaa yritetään ajaa ruotsalaisiin tuomioistuimiin

-   Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan Ruotsissa on noin 200 aktiivista islamistia, jotka asuvat väkivaltaisilla maahanmuuttajataajoilla alueilla

-   Amir Heidari on ihmisten salakuljettaja, joka on salakuljettanut laittomasti 36 000 ihmistä Ruotsiin. Dagens Nyheter kutsui kyseistä rikollista nimellä "pakolaisten auttaja".

-   Rehtori Jan Sjunnesson ( Tensta ) kertoi somalipojasta, joka oli hajottanut koulusta ikkunoita 700 kruunun edestä. Pojalle annettiin mahdollisuus tehdä kesätöitä korvatakseen ikkunat. Pojan äiti haki ja sai kuitenkin rahat avustuksena. Kun äiti ja rehtori kohtasivat, äiti katsoi rehtoria suoraan silmiin ja sylki päälle.

-   Samainen rehtori kertoi, että eräänä päivänä kouluun hyökkäsi 20 – 30 nuorta ketjujen ja rautatankojen kanssa. Ikkunoita rikottiin ja ihmisiä pahoinpideltiin.

-   Mazlum Gunes, joka kuuluu lopettaneiden kriminaalien järjestöön X-cons, kertoi haastattelussa, että auton poltot ovat arkipäivää. Haastatteluun mennessä Tenstassa ja Rinkebyssä oli poltettu yhteensä 77 autoa vuonna 2005.

-   Malmön statistiikkaa: Ulkomailla syntyneiden osuus tehdyistä rikoksista 69%, Ruotsissa syntyneiden osuus rikoksista, joiden toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla 21%, Ruotsissa syntyneiden osuus rikoksista, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa 10%

-   Malmön staistiikkaa: Ulkomailla syntyneiden osuus rikoksen uhreista 5%, Ruotsissa syntyneiden osuus uhreista, joiden toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla 24%, Ruotsissa syntyneiden osuus uhreista, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa 71%

-   Malmön rikostaajuus on n. 21 500 rikosta per 100 000 ihmistä. Ampumatapauksia on n. 50 – 70 vuodessa

-   Raiskauksen tekijä on 5,5 kertaa todennäköisemmin ulkomailla syntynyt

-   Osuus rikoksiin tuomituista alkuperämaan perusteella: Irak 23,6%, Somalia 21,8%, Iran 19,4%, Marokko 18,1%. Vertailupohjana pohjoismaalaiset 6,1%, Kiina 5,9% ja Filippiinit 4,7%.

-   Lars Janssonin (Göteborgin kauppakorkeakoulu ) mukaan Ruotsin pakolaispolitiikka maksaa vuodessa seuraavasti: Keskeiset yhteiskuntatoiminnot 32 miljardia, Julkinen kulutus 123 miljardia, Siirrot 84 miljardia, Tulohäviöt 28 miljardia  = Yhteensä 267 miljardia kruunua.

-   18 000 somalin elinkaaren kustannuksiksi on arvioitu heidän huonon työllistymisensä vuoksi 28,5 miljardia kruunua

-   Väestö- ja kustannusjaot vuonna 2011: Väestöstä 84,9% syntynyt Ruotsissa ja 15,1% syntynyt ulkomailla, Ulkomailla syntyneiden osuus kustannuksista 60,5% ja Ruotsissa syntyneiden osuus 39,5%.

-   Ulkomailla syntyneillä on 860% korkeampi tukiriippuvuus

-   Tuet eri kunnissa. Ensimmäinen luku on osuus väestöstä ja toinen on osuus maksetusta korvauksista:

-   Nässjö   11,5%/70%

-   Borlänge   13,3%/65%

-   Katrineholm   14%/67%

-   Falköping   9,6%/67,2%

-   Flen    15%/65,2%

-   Trollhättan   17%/72,7%

-   Karlskrona   10%/57,9%

-   Eskilstuna   20,4%/64,4%

-   Ludvika   11,4%/62,4%

-   Linköping   13,9%/71%

-   Lund    17,6%/61,8%

-   Kalmar   10%/65,9%

-   Malmö   30,5%/76,3%

[MW]

No jotenkin minulle on ollut jo pitkään harvinaisen selvää, että kysymys EI ole humanismista, onnettomien ja vainottujen suojelusta, vaan jostain muusta, mistä? Yksilötason moraalisäteily on toki selvää pässinlihaa, mutta mikä sillä pelaa?

Olen sikäli onnekas, että en tulle tämän "kehityksen" kliimaksia näkemään, lapsia käy vitusti sääliksi, tai heidän lapsiaan, jne. ad infinitum.

No, historia on aaltoliikettä, kaipa allah sitten tulevaisuudessa suo jonkun keksivän pyörän uudestaan, päästään liikkeelle.

[RP]

-   Rehtori Jan Sjunnesson ( Tensta ) kertoi somalipojasta, joka oli hajottanut koulusta ikkunoita 700 kruunun edestä. Pojalle annettiin mahdollisuus tehdä kesätöitä korvatakseen ikkunat. Pojan äiti haki ja sai kuitenkin rahat avustuksena. Kun äiti ja rehtori kohtasivat, äiti katsoi rehtoria suoraan silmiin ja sylki päälle.

Tuokin tapaus on osa kyseisen (apulais)rehtorin kuvausta vuodestaan:
http://sjunne.com/2013/04/30/mitt-ar-som-skolledare-i-hjulstaskolan-2004-2005/
Joko kirjan tai Iltalehden palstan (veikkaan vahvasti jälkimmäistä) kuvaus on epätarkka. Sylkijä ei ollut äiti, vaan poika itse ja sosiaalitoimistoviittaus ei ilmeisesti tarkoittanut rahoja, vaan oikeusistuimen antamaa "hyi-hyi" tuomiota. (Toisaalta rehtorin omasta kirjoituksesta on jätetty pois linkatussa paikallislehden kirjoituksessa mainitut uhkaukset hhänen vaimoaan kohtaan)

Melkoinen kuvaus kokonaisuutena koulun toiminnasta. Ei tarvitse ihmetellä niitä PISA-tuloksia.

[Teemu Killinen]

Kyllä. Hajotin ala-asteella liitutaulun alhaalta nostamalla, futiksella ikkunat ja appelsiinilla lasisen Kekkostaulun. Minä mätsäsin kuvauksen neekeriin. Vanhempani ei ja minustakin tuli varsin kalpoinen.

[FadeAway]

 

En usko, että suomessa media tai päättäjät kiinnostuvat tästä tutkimuksesta(kirjasta).
Korkeintaan tuomitaan rasistisena.
Jokainen tietää; työvoimapulan, yksittäistapaukset, kaikille maksetaan samat tuet,  ei osata laskea mamutuksen kustannuksia, mamut nuoria miehiä-->enemmän rikoksia, kotouttamisusko, ei suomessa ole ghettoja, mamubisnes

pk-seudulla tukiluvut taisivat jo olla samansuuntaisia kuin naapurissa.
Jo vuosia sitten täällä pelättiin tai jopa tiedettiin kehitys. Nyt vain on vahvistunut näkemys, että nämä ties millä nimillä ja leimakirveillä haukutut hommalaiset olivat oikeilla jäljillä. Harmittaa, että juuri mitään ei ole tehty. Otamme taas kerran mallia Ruotsista.

[Veikko]

Huh! Pieni Ruotsi on siis viimeisen 13 vuoden aikana myöntänyt 1,1 miljoonaa oleskelulupaa? 

Helppo uskoa. Tai oikeastaan vaikea uskoa muuta, sillä eihän maahan olisi muuten saatu aikaan siellä olevia etnohelvettejä No-go alueineen.

[FadeAway]

Olisi hienoa saada tämä mamutilasto käännettyä 1. kotimaiselle kielelle, jotta aineistoa voisi käyttää lähteenä.
Suomessa on turhan paljon tahoja, jotka tahtovat seurata Ruotsia maahanmuutossa, ilman tietoa ja ymmärrystä asiasta. 

[skrabb]

lauantaina 25.1.2014
Maahanmuuton kuluista on tutkimustietoa
--------------------------------------------------------------------------------
Kyösti Tarvainen

Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa vii­tat­tiin äs­ket­täin Val­tion ta­lou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen joh­ta­jan Ju­ha­na Var­tiai­sen kom­ment­tiin, et­tä Suo­men kan­san­ta­lous tar­vit­see li­sää maa­han­muut­ta­jia. Var­tiai­nen pe­rus­te­li tä­tä Ruot­sin ko­ke­muk­sil­la.

Ruot­sin maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta on teh­ty vii­si tut­ki­mus­ta, jois­sa kai­kis­sa maa­han­muut­to on to­det­tu kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti epäe­dul­li­sek­si. Pro­fes­so­ri Jan Ek­berg laa­ti Ruot­sin hal­li­tuk­sel­le vuon­na 2009 sel­vi­tyk­sen, jos­sa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sien ar­vioi­tiin ole­van 1,5–2 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta.

Suo­men kus­tan­nuk­sis­ta on tois­tai­sek­si teh­ty vain yk­si pe­rus­teel­li­nen tut­ki­mus. Vii­me ke­vää­nä jul­kis­te­tus­sa OECD:n tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tä Suo­mes­sa maa­han­muut­toon liit­ty­vät kus­tan­nuk­set oli­vat vuo­si­na 2007–2009 ar­viol­ta 0,13 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta (tau­lu­kon 3.17 vii­mei­nen sa­ra­ke, jos­sa kaik­ki bud­jet­ti­me­not puo­lus­tus­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta on otet­tu huo­mioon). Kun maa­han­muut­ta­ja­väes­tö van­he­nee, tä­mä kus­tan­nus kas­vaa eläk­kei­den ja sai­raus­me­no­jen vuok­si.

Ta­lou­del­li­set tuo­tot ja kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat maa­han­muut­ta­jas­ta toi­seen. Nor­jan ti­las­to­kes­kuk­sen te­ke­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa (15/2012) läh­tö­maat jaet­tiin kol­meen ryh­mään. Kes­ki­mää­räi­sik­si yh­teis­kun­nal­li­sik­si tuo­toik­si maa­han­muut­ta­jan ko­ko elä­män ajal­ta saa­tiin seu­raa­vat ar­viot: län­si­mai­nen maa­han­muut­ta­ja tuot­taa noin 100 000 eu­roa, itä­eu­roop­pa­lai­sen maa­han­muut­ta­jan ku­lut ovat noin 100 000 ja muual­ta tul­leen noin 500 000 eu­roa.

Nor­jan tut­ki­muk­sen ar­vio ei-län­si­mai­sen maa­han­muut­ta­jan kes­ki­mää­räi­ses­tä kus­tan­nuk­ses­ta luul­ta­vas­ti pä­tee li­ki­mää­rin myös Suo­mes­sa. Ky­sees­sä on suu­ri sum­ma. Sa­mal­la ra­ha­mää­räl­lä voi­tai­siin aut­taa pa­ko­lais­lei­reil­lä suur­ta jouk­koa ih­mi­siä, ku­ten ke­hi­tys­yh­teis­työ­kon­sult­ti Ta­pa­ni Jus­si­la esit­ti täl­lä si­vul­la vuon­na 2009.

Kyös­ti Tar­vai­nen
do­sent­ti, Hel­sin­ki

http://www.hs.fi/paivanlehti/#25012014/mielipide/Maahanmuuton+kuluista+on+tutkimustietoa/a1390607661175

[ike60]

Entäpä   jos maahanmuutto onkin oikeasti rikkaus ja Ruotsilla menee siksi hyvin?
Tuli tosin sekin mieleen kuinka paljon vientiin menevien tuotteiden työstä on esim. alihankinnan kautta tehty lähes orjatyönä jolloin hintaa saatu edullisemmaksi?

Asiaa voidaan tarkastella tilastojen valossa. Verrataanpa vaikka Suomea ja Ruotsia vuosina 1980-2013, mittarina ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti. Kuvasta nähdään, että Suomen ja Ruotsin BKT:t per kapita ovat kehittyneet ihan yhtä tahtia koko sen 33 vuoden ajan (viimeisinä kahtena vuonna käyrät alkavat erkaantua toisistaan, ja sattumalta samaan aikaan on ollut eurokriisi jossa Ruotsi ei ole ollut mukana). Sen sijaan maahanmuuttohistoriat ovat olleet kovin erilaiset: Ruotsissa on tuona aikana tullut maahan miljoonia (veikkaan 2-3 miljoonaa jos pelkästään 2000-2013 on tullut 1,1 miljoonaa), kun taas Suomessa ulkomaalaistaustaisten kokonaismäärä on jotain 250 000-300 000 luokkaa. Olemme siis Suomessa pystyneet ihan samaan talouskasvuun henkilöä kohden kuin Ruotsissa, mutta noin kymmenesosalla Ruotsin maahanmuuton määrästä.

BKT-vertailusta voidaan siis tehdä se johtopäätös, että Ruotsin valtava maahanmuutto ei ole tuottanut heille taloudellisesti oikein mitään, jos kohta ei ole ottanut poiskaan. Eli taloudelliselta kannalta katsoen koko Ruotsin maahanmuuttosirkus on ollut yhtä tyhjän kanssa. Toki jotkut ovat tehneet Ruotsissa maahanmuuton avulla tai seurauksena isoakin massia: esimerkkinä vaikka ne kotoutusteollisuuden miljonäärit, joista aikanaan Rähmiksen blogissa esiteltiin sitä urheiluautolla ajelevaa.

Olen työni puolesta jonkin verran tekemisissä (kanta-)ruotsalaisten kanssa. He ovat sen verran mukavia ja fiksuja, etten ole viitsinyt kysyä ylläolevaan viitaten: "kannattiko?".

[Mehud]

Tällainen täysin tilastotietoihin perustuva kirja pitää tehdä suomessakin. Olen valmis rahoittamaan sitä viidellä sadalla eurolla. Jos tällainen hanke todistettavasti käynnistyy ja kirja toteutuu niin yksityisviestillä tilitiedot.

[Marius]

Entäpä   jos maahanmuutto onkin oikeasti rikkaus ja Ruotsilla menee siksi hyvin?
Tuli tosin sekin mieleen kuinka paljon vientiin menevien tuotteiden työstä on esim. alihankinnan kautta tehty lähes orjatyönä jolloin hintaa saatu edullisemmaksi?

Asiaa voidaan tarkastella tilastojen valossa. Verrataanpa vaikka Suomea ja Ruotsia vuosina 1980-2013, mittarina ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti. Kuvasta nähdään, että Suomen ja Ruotsin BKT:t per kapita ovat kehittyneet ihan yhtä tahtia koko sen 33 vuoden ajan (viimeisinä kahtena vuonna käyrät alkavat erkaantua toisistaan, ja sattumalta samaan aikaan on ollut eurokriisi jossa Ruotsi ei ole ollut mukana). Sen sijaan maahanmuuttohistoriat ovat olleet kovin erilaiset: Ruotsissa on tuona aikana tullut maahan miljoonia (veikkaan 2-3 miljoonaa jos pelkästään 2000-2013 on tullut 1,1 miljoonaa), kun taas Suomessa ulkomaalaistaustaisten kokonaismäärä on jotain 250 000-300 000 luokkaa. Olemme siis Suomessa pystyneet ihan samaan talouskasvuun henkilöä kohden kuin Ruotsissa, mutta noin kymmenesosalla Ruotsin maahanmuuton määrästä.

BKT-vertailusta voidaan siis tehdä se johtopäätös, että Ruotsin valtava maahanmuutto ei ole tuottanut heille taloudellisesti oikein mitään, jos kohta ei ole ottanut poiskaan. Eli taloudelliselta kannalta katsoen koko Ruotsin maahanmuuttosirkus on ollut yhtä tyhjän kanssa. Toki jotkut ovat tehneet Ruotsissa maahanmuuton avulla tai seurauksena isoakin massia: esimerkkinä vaikka ne kotoutusteollisuuden miljonäärit, joista aikanaan Rähmiksen blogissa esiteltiin sitä urheiluautolla ajelevaa.

Olen työni puolesta jonkin verran tekemisissä (kanta-)ruotsalaisten kanssa. He ovat sen verran mukavia ja fiksuja, etten ole viitsinyt kysyä ylläolevaan viitaten: "kannattiko?".

Pelkästään suomenruotsalaisia lienee Suomessa n. 300 000.

Itse väitän, että muita ulkomaalaisia on Suomessa n. 1, 5 miljoonaa.
Arvioni on yhtä validi kuin mikä tahansa muu arvio.

[ike60]

Pelkästään suomenruotsalaisia lienee Suomessa n. 300 000.

Itse väitän, että muita ulkomaalaisia on Suomessa n. 1, 5 miljoonaa.
Arvioni on yhtä validi kuin mikä tahansa muu arvio.

Häh? Rohkenen arvioida että esimerkiksi Tilastokeskuksen arvio on jonkin verran validimpi kuin sinun. Sen mukaan Suomessa oli vuoden 2012 lopussa 195 511 vakituisesti asuvaa ulkomaalaista. Vieraskielisiä oli samaan aikaan 266 949, ja ulkomailla syntyneitä 285 471. Kun ulkomailla syntyneissä on paljon supisuomalaisten vanhempien lapsia (esim. perhe ollut isän työn vuoksi ulkomailla lapsen syntymän aikaan), niin tuo aiemmin esittämäni arvio 250 000 - 300 000 haarukasta on melko vankalla tilastollisella pohjalla.

Mitä suomenruotsalaisten lukumäärällä on tekemistä ulkomaalaisten määrän kanssa? Suomenruotsalaisten pääjoukko tuli maahan keskiajalla; sen jälkeen on tullut ruotsalaisia virkamiehiä, suomenruotsalaisiin sulautuneita maahanmuuttajia lähinnä keskisestä Euroopasta ja Venäjältä sekä muita pienempiä puroja. Ulkomaalaistaustaisuudesta tai maahanmuuttajuudesta puhuminen on suomenruotsalaisten kohdalla absurdia.

[Marius]

Arvioni on yhtä validi, kuin mikä tahansa muu arvio, ilman faktaa.

Arviotani puolustaa empiria, arkipäiväinen havainnointi.

Väännän rautalangasta, kärjistän: jos kadulla kävelee sata maahanmuuttajaa, mutta HS sanoo että heitä on vain yksi,
uskonko silmiäni vai Helsingin Sanomia?

[Teemu Killinen]

1,5 miljoonaa on hyvä, alustava ja karkea arvio. Lisäksi sopivasti voimassa vielä semmoiset 5-10 vuotta. Sitten mennään reippaasti yli. Ruottalaisten määrää en osaa arvioida koskaan, sillä paikkakunnallani ruotsia kuulee harvoin jos koskaan. Tästä erityiset kiitokset sinne jonnekin.

[Uimakoulutettava]

lauantaina 25.1.2014
Maahanmuuton kuluista on tutkimustietoa
--------------------------------------------------------------------------------
Kyösti Tarvainen

Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa vii­tat­tiin äs­ket­täin Val­tion ta­lou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen joh­ta­jan Ju­ha­na Var­tiai­sen kom­ment­tiin, et­tä Suo­men kan­san­ta­lous tar­vit­see li­sää maa­han­muut­ta­jia. Var­tiai­nen pe­rus­te­li tä­tä Ruot­sin ko­ke­muk­sil­la.

Ruot­sin maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta on teh­ty vii­si tut­ki­mus­ta, jois­sa kai­kis­sa maa­han­muut­to on to­det­tu kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti epäe­dul­li­sek­si. Pro­fes­so­ri Jan Ek­berg laa­ti Ruot­sin hal­li­tuk­sel­le vuon­na 2009 sel­vi­tyk­sen, jos­sa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sien ar­vioi­tiin ole­van 1,5–2 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta.

Suo­men kus­tan­nuk­sis­ta on tois­tai­sek­si teh­ty vain yk­si pe­rus­teel­li­nen tut­ki­mus. Vii­me ke­vää­nä jul­kis­te­tus­sa OECD:n tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tä Suo­mes­sa maa­han­muut­toon liit­ty­vät kus­tan­nuk­set oli­vat vuo­si­na 2007–2009 ar­viol­ta 0,13 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta (tau­lu­kon 3.17 vii­mei­nen sa­ra­ke, jos­sa kaik­ki bud­jet­ti­me­not puo­lus­tus­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta on otet­tu huo­mioon). Kun maa­han­muut­ta­ja­väes­tö van­he­nee, tä­mä kus­tan­nus kas­vaa eläk­kei­den ja sai­raus­me­no­jen vuok­si.

Ta­lou­del­li­set tuo­tot ja kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat maa­han­muut­ta­jas­ta toi­seen. Nor­jan ti­las­to­kes­kuk­sen te­ke­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa (15/2012) läh­tö­maat jaet­tiin kol­meen ryh­mään. Kes­ki­mää­räi­sik­si yh­teis­kun­nal­li­sik­si tuo­toik­si maa­han­muut­ta­jan ko­ko elä­män ajal­ta saa­tiin seu­raa­vat ar­viot: län­si­mai­nen maa­han­muut­ta­ja tuot­taa noin 100 000 eu­roa, itä­eu­roop­pa­lai­sen maa­han­muut­ta­jan ku­lut ovat noin 100 000 ja muual­ta tul­leen noin 500 000 eu­roa.

Nor­jan tut­ki­muk­sen ar­vio ei-län­si­mai­sen maa­han­muut­ta­jan kes­ki­mää­räi­ses­tä kus­tan­nuk­ses­ta luul­ta­vas­ti pä­tee li­ki­mää­rin myös Suo­mes­sa. Ky­sees­sä on suu­ri sum­ma. Sa­mal­la ra­ha­mää­räl­lä voi­tai­siin aut­taa pa­ko­lais­lei­reil­lä suur­ta jouk­koa ih­mi­siä, ku­ten ke­hi­tys­yh­teis­työ­kon­sult­ti Ta­pa­ni Jus­si­la esit­ti täl­lä si­vul­la vuon­na 2009.

Kyös­ti Tar­vai­nen
do­sent­ti, Hel­sin­ki

http://www.hs.fi/paivanlehti/#25012014/mielipide/Maahanmuuton+kuluista+on+tutkimustietoa/a1390607661175

Ei saa, ei saa, ei saa harjoittaa tällaista maahanmuuttajaryhmien etnistä erittelyä! 

[Veikko]

Arvioni on yhtä validi, kuin mikä tahansa muu arvio, ilman faktaa.

Arviotani puolustaa empiria, arkipäiväinen havainnointi.

Väännän rautalangasta, kärjistän: jos kadulla kävelee sata maahanmuuttajaa, mutta HS sanoo että heitä on vain yksi,
uskonko silmiäni vai Helsingin Sanomia?

Empiria - oma kokemus - on aina ensisijaista arvovaltaisimpaan ja asiantuntevimpaankin ulkoiseen lähteeseen verrattuna. Usko silmiisi, usko korviisi, tee havaintoja, analysoi näkemääsi. Analysoi jopa toisen näkemää.

Tuosta pari pientä esimerkkiä suomalaiseen historiantutkimukseen liittyen: Viime sotiemme historiaa käsittelevissä kirjoissa on kaksi kuvaa, joidenka väitetään kuvaavan kahta suomalaisen hävittäjän alasampumaa neuvostoliittolaista pommittajaa. Kuvat on julkaisu sodan aikana propagandatarkoituksessa kai useassakin lehdessä ja ovat olleet esillä monessa kirjassa siitä lähtien. Tarkkaan katsoen huomaa kuitenkin kyseessä olevan sama kone kuvattuna eri puolelta ja eri kuvakulmasta. Pyrstön lähellä seisova vartiomieskin on selvästi sama molemmissa kuvissa. - Siis uskonko historiaa, jonka juuret ovat propagandassa vai omia silmiäni? Toinen esimerkki: Tampereella ammuttujen "punaisten" ruumiita yhdessä kasassa (en enää muista mistä kirjasta on kyse). Kuvatekstissä sanotaan ammuttujen määräksi tietty luku - olikohan parikymmentä? Rupesin laskemaan ja sain yli kolminkertaisen määrän ja monia ruumiita en tietenkään pystynyt mitenkään laskemaan. - Uskonko kuvatekstiin vai omaan laskutoimitukseeni?

Hain tahallani esimerkit mahdollisimman kaukaa, mutta ymmärrätte varmaan pointin? Arvioimalla sinulle syötetyn valmiinkin tiedon sisältöä saat siitä paljon enemmän irti - ja voit tulla ihan toiseen käsitykseen kuin se, mitä tiedon julkaisia on halunnut antaa.

Usko silmiisi ja omaan järkeesi.

[Khalifatta]

Sylkijä ei ollut äiti, vaan poika itse

Näin ainakin tekstissä:

Han såg mig rätt in i ansiktet och spottade.

[Professori]

Huh! Pieni Ruotsi on siis viimeisen 13 vuoden aikana myöntänyt 1,1 miljoonaa oleskelulupaa? 

Kyllä, luit aivan oikein. 1,1 miljoonaa oleskelulupaa viimeisen 13 vuoden aikana. Ei sen vähempää.

Sen verran kuitenkin, että joukossa ovat myös työtä tekemään tulleet, joita Ruotsin kaltaisessa vanhassa teollisuusmaassa taitaa kuljeksia paljon enemmän kuin täällä Ilmpivaarassa. Mutta silti.

[Leijona78]

jos kadulla kävelee sata maahanmuuttajaa, mutta HS sanoo että heitä on vain yksi,
uskonko silmiäni vai Helsingin Sanomia?

Tuosta tulee mielee Marxin veljesten elokuva "Duck Soup" (ts. "Neljä naurettavaa naapuria"), jossa Chico Marxin esittämä hahmo sanoo lauseen "Well, who you gonna believe, me or your own eyes?", joka sopii moneen uutisoituun asiaan tänäkin päivänä.

[Ano Nyymi]

Mistä tuo ruotsalaisen yhteiskunnan supermokutus juontaa oikein juurensa?

Natsimenneisyydestä. Nehän olivat innokkaita natseja ennen toista maailmansotaa...

[Leijona78]

Pari maltillisen kokoomuksen (M) kunnallispoliitikkoa on viimeisen vuoden aikana lipsunut linjasta ja tuonut esille (melkoisen kärkevästikin) huolensa siitä mihin yhteyiskunta on menossa.

Boråsin Olle Engström (M) sai monoa samana päivänä kun hänen mielipidekirjoituksensa "Invandringen i Sverige kan leda till inbördeskrig" julkaisiin Borås Tidningissä viime toukokuussa.
http://www.bt.se/debatt/olle-engstrom-m-invandringen-i-sverige-kan-leda-till-inbordeskrig%283793858%29.gm

Myös toinen kunnallispoliikko, Björn Schaerström (M) Vallentunasta on lähes maahanmuttokriittisempi kuin jotkut Ruotsidemokraatit. Hän on ollut täysin vastakkaista mieltä kuin mitä hänen oma puolueensa on maahanmuuttokysymyksissä jo useamman vuoden ajan eikä ole kääntänyt takkiaan. Seuraan ilolla hänen twitterfeediään, sillä näen mielelläni että muutkin kuin Ruotsidemokraatit pystyvät puhumaan näistä asioista.
https://twitter.com/BSchaerstrm

[skrabb]

Maahanmuuton madonluvuissa vastuu on tekijällä ja lukijalla

31.01.2014 06:01 Maahanmuuttamisen kustannuksista on vaikea keskustella, ainakaan asiallisesti. Mitä saatavilla olevat luvut kertovat ja mitä eivät?

Tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista löytyy vähänlaisesti maailmalta, Suomesta ei käytännössä ollenkaan. 
Keskustelu aiheesta käy kuitenkin vilkkaana. Asia nousi esille jälleen, kun eläkkeellä oleva dosentti Kyösti Tarvainen kirjoitti maahanmuuton kustannuksista Helsingin Sanomien mielipideosastossa.
Tarvainen viittasi lähteisiin, joiden perusteella maahanmuuton kustannuksista löytyy kyllä laskelmia. Juttu on poikinut keskustelua internetissä. Tarvainen tunnetaan maahanmuuttokriittisistä kirjoituksista.

Julkinen talous, rajattu näkökulma

Eräs tapa on yksinkertaisesti verrata verotuloja budjettimenoihin kansantalouden kirjanpidossa. Näin tehtiin (Tarvaisen käyttämissä) teollisuusmaiden OECD:n raportissa ja ruotsalaistutkimuksessa.
OECD:n mukaan kustannukset olivat (2007–2009) 0,13 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun puolustusmenoja ei laskettu mukaan. 
Mitä luku ei kerro? OECD sanoi myös, että kaikkiaan maahanmuuton vaikutukset maiden julkisiin talouksiin jäivät pieniksi. Lisäksi nousukauden aikana syntyy tyypillisesti nettohyötyä (maahanmuuttaja antaa enemmän kuin ottaa), laskukaudella tilanne kääntyy toisinpäin.
Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

EK huolissaan työvoimapulasta

Julkisen talouden laskelmissa, kuten OECD:n tekemissä, ei oteta huomioon paljonko maahanmuuttajan tekemä työ tai palvelu hyödyttää elinkeinoelämää, työmarkkinaa tai yleistä toimeliaisuutta. Puutteesta huomauttaa professori Jan Ekbergkin omassa raportissaan.

Elinkeinoelämälle maahanmuuttajat käyvät yhä tärkeämmäksi. Työnantajat katsovat lyhyellä aikavälillä sitä, että suomalaisen yrityksen täytyy saada työtekijöitä avoimiin paikkoihin, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen sanoo.
Pitkällä aikavälillä huomio on huoltosuhteessa. Vanhusten osuuden paisumista varten meidän täytyy saada enemmän työntekijöitä. Riskinä on Räsäsen mukaan "Suomen näivettyminen" ja työvoimapula.
– Tällaisten menetettyjen mahdollisuuksien taloudellinen arviointi on hirvittävän vaikeaa.

Norja ei ole Suomi 

Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) arvioidaan, että maahanmuuttajan menot ja tulot pitää laskea koko elinkaarelta. Tällaista menetelmää käytti Norjan tilastokeskus omassa tutkimuksessaan. Siinä laskettiin kustannuksia kolmelle eri maahanmuuttajaryhmälle, myös epäsuoria veroja, kuten alv. Lue artikkeli (norjaksi). 
Norjan tilastokeskuksesta kerrotaan Taloussanomille, että maiden vertailu ei toimi hyvin, koska Norjan sosiaaliturvajärjestelmä on avokätinen Suomeen verrattuna. Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät
epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Elinkaarimalleissa on muutoinkin epävarmoja olettamuksia ja muuttujia. Niissä katsotaan, että ihminen maksaa julkiselle sektorille eniten alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhuksena.
Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin noin kolmekymppisinä, ja kolmannes muuttaa pois jo 10–15 vuoden aikana.
Tällä on merkitystä, sillä muuttoa edeltävistä ja paluumuuton jälkeisistä kustannuksista vastaa jokin toinen valtio, Vatt:n erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.
– Yhtä vuotta koskevaa lukua, kuten OECD:n raportissa, on vaikea tulkita.

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa" 

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.
Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.
– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Maahanmuuton "väestöllisistä ja kulttuurisista muutoksista" huolestunut Tarvainen sen sijaan sanoo, Suomen Pankin raporttiin viitaten, että maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen vaan työurien pidentäminen.
Hän ei usko todelliseen työvoimapulaan, esimerkiksi siihen, etteikö bussikuskeiksi löytyisi riittävästi myös kantaväestöä.
– Kaikki autoa osaavat ajaa, mutta maahanmuuttajat tekevät töitä alemmalla palkalla ja nöyremmällä asenteella.

Elina Ranta

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20141346

[MikkoAP]

Elinkaarimalleissa on muutoinkin epävarmoja olettamuksia ja muuttujia. Niissä katsotaan, että ihminen maksaa julkiselle sektorille eniten alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhuksena.
Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin noin kolmekymppisinä, ja kolmannes muuttaa pois jo 10–15 vuoden aikana.
Tällä on merkitystä, sillä muuttoa edeltävistä ja paluumuuton jälkeisistä kustannuksista vastaa jokin toinen valtio, Vatt:n erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.
– Yhtä vuotta koskevaa lukua, kuten OECD:n raportissa, on vaikea tulkita.

Siinä välissä pitäisi sitten tehdä töitä ja maksaa veroja... toteutuuko tämä maahanmuuttajien kohdalla ja olisiko mamuryhmissä eroja? Lisäksi mamut myös tuottavat jälikikasvua, joita ei lasketa mamuiksi. Siirtyykö tuo jälkikasvu samaan, tai parempaan tahtiin maksajapuoelle kuin kantikset...  ja onko tässäkin mamuryhmissä eroja?

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa" 

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.
Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.
– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Onko tuo tosissaan?!!!

[foobar]

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa" 

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.
Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.
– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Onko tuo tosissaan?!!!

Maahanmuuton laadusta puhetta välttelevillä on tuollainen ihmeellinen tapa vältellä laskelmia, ja keksiä jotain realiteettien olemassaolon tahallaan väärin ymmärtäviä argumentteja joiden puitteissa tarve niille voidaan kokonaan unohtaa.

Tuo väite on vähän kuin sanoisin, että jos olisin matalapalkka-alan työntekijä ja siirtyisin tekemään töitä vain joka toinen päivä, tulisin ihan hyvin toimeen Helsingissä omillani työpäivinä, ja niinä maksamani vero kompensoisi vapaapäivien tarpeeni julkisten tulonsiirtojen käyttöön. Se ei vain kertakaikkiaan pidä paikkaansa. Suuri osa matalapalkka-alojen työntekijöistä - joita maahanmuuttajissa on dramaattisen paljon - ei ole edes nettomaksajia. Kun tulonsiirtojen rakennetta on rukattu joka käänteessä pienituloisten hyväksi, tähän on päädytty. Se ei paljoa maahanmuuton laaduttomuuteen yhdistettynä pitkällä tähtäimellä niitä lämmitä, joilla on todellinen tarve pohjoismaisen hyvinvointivaltion tuelle.

Kaikissa tällaisissa tilanteissa esitän kysymyksen: miten nykyiselle talousmallille kävisi, jos kaikki olisivat kuten myötäymmärretty ryhmä käyttäytyy? Jos Suomen asukkaiden tilanne olisi työllisyytensä, tulotasonsa ja tukiriippuvuutensa sama kuin maahanmuuttajilla (eikä nyt sotketa kuvioon täysin spekulatiivisia, pelkästään optimistisiin odotuksiin päin kallellaan olevia hartaita toiveita), mallille kävisi erittäin huonosti.

Minkä komponentin pitää joustaa? Mielestäni on ilmeistä, että maahantulijoiden laatukriteeri on se, jota olisi helpointa rukata. Muu on seuraamuksiltaan joko katastrofaalista tai syvästi epäoikeudenmukaista.

[dothefake]

– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Arvion karkeus lienee siirtolohkareen luokkaa. Sepelimitoissa.



Pa. Minkähän takia tuo otsikko muuttui?

[Roope]

Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

Kunnat ovat maahanmuuttokustannuksia selvittäessään arvioineet maahanmuuttajien palvelujen maksavan noin 1,5-2 kertaa enemmän kuin "umpisuomalaisten". Asiasta ei taida kuitenkaan olla perusteellista suomalaista tutkimusta.

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan
kuluessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen totesi muutama päivä sitten Ylen haastattelussa, että ikärakenteeseen vaikuttaminen edellyttäisi valikoitua maahanmuuttoa, käytännössä kymmenien tuhansien nuorien maahanmuuttoa tasaisesti vuosittain tästä eteenpäin. Tämä ei Soraisenkaan mukaan ole realistista.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.
– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Laskutavasta riippuen kansantalouden kannalta näin voi tosiaan meillä tällä hetkellä ollakin, mutta vaikutus ei silti ole neutraali. Jotkut tienaavat maahanmuutosta ja jotkut joutuvat kärsimään, etenkin paikallisesti. Lisäksi maahanmuutolla on muitakin kuin kansantaloudellisia vaikutuksia.

Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Jospa kuitenkin keskustellaan näistä parhaan mahdollisen tiedon perusteella, eikä vältetä keskustelua epävarmuuden vuoksi. Mutta jos vedotaan epävarmuuteen, niin sehän vain puolustaa varovaista maahanmuuttopolitiikkaa vaikeasti arvioitavien potentiaalisten riskien toteutumisen välttämiseksi.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.

Tässä on asian ydin, mutta se sivuutetaan ohimennen. Eli mitkä ovat hyvän maahanmuuttopolitiikan tavoitteet ja millä keinoilla tavoitteisiin pitäisi pyrkiä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kannanottoa siihen, millaisten ulkomaalaisten muuttoa Suomeen pitäisi edistää tai välttää. Nykyinen lähempää tarkastelua kestämätön linjaus tuntuu yksinkertaisuudessaan olevan, että mitä enemmän maahanmuuttoa ja mitä vähemmän maahanmuuton rajoituksia, sitä parempi kaikille.

[ike60]

Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

Kunnat ovat maahanmuuttokustannuksia selvittäessään arvioineet maahanmuuttajien palvelujen maksavan noin 1,5-2 kertaa enemmän kuin "umpisuomalaisten". Asiasta ei taida kuitenkaan olla perusteellista suomalaista tutkimusta.

Rannan ensimmäinen virke tuossa lainauksessa on harvinaisen kömpelösti ja epäselvästi muotoiltu, ja voi tarkoittaa montaa asiaa. Oletetaan nyt kuitenkin, että hän tarkoittaa "maahanmuuttajien vaikutukset valtioiden velkaantumiseen ovat keskimäärin samalla tasolla kuin valtaväestöön kuuluvien". Toinen virke taas ilmaisee ovelasti vain laskentaperusteen: sehän näyttää sanovan vain, että esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan perheettömän 30-vuotiaan maahanmuuttajan vaikutus kansantalouden velkaantumiseen on samanlainen kuin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan perheettömän 30-vuotiaan valtaväestöön kuuluvan vaikutus. Näin luultavasti on. Näin on etenkin, jos kyseessä on työperäinen maahanmuuttaja, joka ei paljoa käytä julkisia palveluja (esim. tulkkipalvelut, perusopetus jne.).

Kuitenkin kansantalouden kannalta merkitystä on vain sillä, millaisen taakan esimerkiksi somalit tai virolaiset aiheuttavat ryhmänä per maahanmuuttaja. Kuten totesit, maahanmuuttajien palvelut tulevat paljon kalliimmiksi ja he käyttävät sellaisiakin palveluja (kuten tulkkipalvelut) joita kantaväestöön kuuluvat eivät juurikaan käytä. Tämän lisäksi monien maahanmuuttajaryhmien väestöryhmätasolla aiheuttamaa taakkaa lisää se, että heidän työttömyysasteensa on korkeampi, väestöllinen huoltosuhteensa heikompi ja keskimääräinen ansiotasonsa matalampi.

Toki sekin on mahdollista, että tällä hetkellä keskimääräinen maahanmuuttaja todella velkaannuttaa julkista sektoria yhtä paljon kuin keskimääräinen valtaväestöön kuuluva. Mutta olisipa mukava tietää missä kohtaa sitä OECD:n tutkimusta tuollaista väitetään.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.
– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Laskutavasta riippuen kansantalouden kannalta näin voi tosiaan meillä tällä hetkellä ollakin, mutta vaikutus ei silti ole neutraali. Jotkut tienaavat maahanmuutosta ja jotkut joutuvat kärsimään, etenkin paikallisesti. Lisäksi maahanmuutolla on muitakin kuin kansantaloudellisia vaikutuksia.

Rapo käsittääkseni tarkoittaa, että kyse on breakeven-kohdasta, eli jos noin joka toinen maahanmuuttaja on töissä, heidän vaikutuksensa ryhmätasolla kansantalouteen on neutraali (eli eivät ole ryhmänä kansantaloudelle sen paremmin nettotaakka kuin nettomaksajiakaan). Hän ei sano, että tällä hetkellä läheskään joka toinen maahanmuuttaja olisi töissä, enkä usko joka toinen tai useampi olisi töissä muissa kuin ehkä joissain harvoissa maahanmuuttajaryhmissä. Senhän täytyisi tarkoittaa todella edullista väestörakennetta maahanmuuttajissa: nelihenkisessä perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä, tuo toteutuu perhetasolla, mutta se ei toteudu esimerkiksi kolmihenkisessä perheessä jossa yksi käy töissä ja toinen puoliso on kotona. Kaikkiaan noin edullinen huoltosuhde "yksi töissä, yksi ei" edellyttäisi todella korkeaa työllisyysastetta ja todella edullista väestöryhmän ikärakennetta.

Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Jospa kuitenkin keskustellaan näistä parhaan mahdollisen tiedon perusteella, eikä vältetä keskustelua epävarmuuden vuoksi. Mutta jos vedotaan epävarmuuteen, niin sehän vain puolustaa varovaista maahanmuuttopolitiikkaa vaikeasti arvioitavien potentiaalisten riskien toteutumisen välttämiseksi.

Nasevasti sanottu. Lisään vielä sen, että vaikka Tarvaisen esittämät Norjan luvut eivät sellaisinaan pätisi Suomessa, niiden suuruusluokka mitä suurimmalla todennäköisyydellä pätee. Eihän esimerkiksi Suomen sosiaaliturva ole Norjaan verrattunakaan ihan olematon. Niinpä voidaan siitä Norjassa ei-länsimaiselle maahanmuuttajalle koituvasta 500 000 euron hintalapusta päätellä, että täälläkin uppoaa sellaiseen maahanmuuttajaan luokkaa satoja tuhansia euroja hänen elinkaarensa aikana. Eli mitä todennäköisimmin hintalappu täälläkin on ainakin satatuhatta euroa. Sekin on suuri summa. Ja epävarmuuksista johtuen hintalappu voi olla paljon korkeampikin.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.

Tässä on asian ydin, mutta se sivuutetaan ohimennen. Eli mitkä ovat hyvän maahanmuuttopolitiikan tavoitteet ja millä keinoilla tavoitteisiin pitäisi pyrkiä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kannanottoa siihen, millaisten ulkomaalaisten muuttoa Suomeen pitäisi edistää tai välttää. Nykyinen lähempää tarkastelua kestämätön linjaus tuntuu yksinkertaisuudessaan olevan, että mitä enemmän maahanmuuttoa ja mitä vähemmän maahanmuuton rajoituksia, sitä parempi kaikille.

Sen verran osuvasti sanottu, että kertaan sen tuohon vaikka minulla ei ole mitään lisättävää.

Huomasitte muuten varmaan väliotsikointihelmen tuossa jutussa:

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa"

– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Rapo ei siis oikeasti väitä, että tällä hetkellä joka toinen ulkomaalainen Suomessa olisi työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, vaan kertoo vain mitä siitä seuraisi jos näin olisi. Mutta väliotsikoija - ehkä toimittaja Ranta, ehkä toimitussihteeri, ehkä joku muu - on irrottanut Rapon virkkeen jälkiosan yhteydestään ja esittää sen vallitsevana tosiasiana. Onko artikkelista jätetty jotain pois, onko väliotsikoija ymmärtänyt Rapon lausunnon väärin, vai onko kyseessä tendenssimäisen tahallinen väärintulkinta?

E: täsmennystä breakeveniin