HS: Helsinki aikoo amputoida moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella

[junakohtaus]

Oami,

fantasiasi ei ole huono fantasia, mutta sillä tavalla sitä ei ole suunniteltu. Lisäksi tuohon eivät riitä mitkään maailman rahat eikä kukaan maksa pysäköinnistä sitä, mitä sen hinnaksi noin tulisi.

Jo parkkiluolattoman version hinnasta saa käsityksen, kun ajattelee, että käyttäjärahoituksella tunnelimaksu olisi suuntaansa muistaakseni kahdeksan euroa kolmenkymmenen vuoden kuoletusajalla sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä tunnelin käyttöä.'

Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että edes suunnitelmapaperit eivät väitä keskustatunnelin vähentävän autoliikennettä maan pinnalla. Se koko juttu on pläänätty kasvattamaan ja helpottamaan autoliikennettä.

[Toadie]

Kyllä ylivoimaisen vaikea tämä yksinkertainen juttu. Pääväylä on Tuusulanväylä jatkeineen. Sitten kun vilkkaimman liikenteen tulosuunta muuttuu, pääväylä menee siitä. Vähän kuin menisi Mississippiä ylöspäin. Jos haluaa mennä pisintä haaraa, joen nimi muuttuukin Missouriksi. Mitä väliä?

Kaupungista halutaan ulos. Ulosmenotien alkuun on useita reittejä. Ihan sama onko reitin nimi Sture vai Mäkelä, ne syöttävät saman moottoritien alkuun. Liikennemäärät on laskettu, jyvitetään vihreätä sen mukaan. Sturea lännestä tuleville vihreää 60%, Mäkelää tuleville 40%, Sturea idästä tuleville oikealle kääntyvien kaista aina auki - vasemmalle heidän ei tarvitse tällaisessa risteyksessä edes päästä, koska siihen suuntaan pääsee Hämeentietäkin. Tärkeintä olisi että suorin reitti kaupungista ulos olisi avoin, ei kiinni..................aukikiinni.................aukikiinni................. Liikenteen kasvu yhteen suuntaan huomioidaan (ja nyt lapset korvat auki:) PITÄMÄLLÄ SEN SUUNNAN VALO VIHREÄNÄ RIITTÄVÄN PITKÄÄN. Vihreä vuorovesi, ei aalto, koska liikenne ei aaltoile vaan virtaa edestakas. Tässä on tosin järkeä VAIN (toistetaan taas kuorossa) jos autojen seisominen haluttaisiin lopettaa ja päästää ne ulos kaupungista.

Kantakaupunki on sumpussa, jokainen odotelkoon yhtä kauan, kuitenkin ajelevat kuka mihinkin. Tilanne on Ihan Eli Lainen ulosmenoreitillä. Ei nyt siirretä ulosmenoreitin päätä niin kauas niemelle että Tallinnanlauttojen aikataulutkin tarvitaan mukaan yhtälöön.

Jätän tämän tähän, pakokaasu pökerryttää.

[junakohtaus]

Sturea mennään myös lahdentielle eikä Mäkelää saa nytkään kääntyä vasemmalle Sturelle.

[Toadie]

Sturea mennään myös lahdentielle eikä Mäkelää saa nytkään kääntyä vasemmalle Sturelle.

Kolmen minuutin vasteajalla et ehdi lukea ja sisäistää, mutta ei se mitään, et ole ainoa.

Sturea itään voi ajaa silloin kun Sturella on vihreät. Helppoa koska vasemmalle ei ole kääntyviä, MOT. Kuten sanoin, sinne ei edes tarvitse päästä.

[no future]

Tohon yhtälöön kun lisätään Sturenkatua idästä Mäkelänkadun yli ajavat, raitiovaunut ja jalankulkijat, niin saadaan risteys tukkoon. Tuollaisen liikenteen solmukohdan vittumainen piirre on se, että niitä menijöitä on muihinkin suuntiin kuin ulos/sisään kaupungista.

[Oami]

Oami,

fantasiasi ei ole huono fantasia, mutta sillä tavalla sitä ei ole suunniteltu.

Ok. En minä sitä ole suunnitellut enkä minä siitä päätä, kunhan nyt vain huutelen täältä rauhallisesta pikkukaupungistani, miten tekisin jos jostain kummasta syystä asia kuuluisi minulle. Tärkein syy minulle ajaa Helsingin keskustaan on Tallinnan lautta, ja kuten sanottu niin senkin siirtäisin mieluusti Vuosaareen. (Tukholman lauttaa varten on Turku.)

Kävinpä muuten juuri henkilöautolla kaupassa. Pysäköin 5 metrin päähän kaupan ovesta enkä maksanut pysäköinnistä mitään. Kyllä mun kelpaa, mut tämä on näitä elämän pieniä valintoja, tämä asuinpaikka.

Kyllä ylivoimaisen vaikea tämä yksinkertainen juttu. Pääväylä on Tuusulanväylä jatkeineen. Sitten kun vilkkaimman liikenteen tulosuunta muuttuu, pääväylä menee siitä. Vähän kuin menisi Mississippiä ylöspäin. Jos haluaa mennä pisintä haaraa, joen nimi muuttuukin Missouriksi. Mitä väliä?

Kaupungista halutaan ulos. Ulosmenotien alkuun on useita reittejä. Ihan sama onko reitin nimi Sture vai Mäkelä, ne syöttävät saman moottoritien alkuun. Liikennemäärät on laskettu, jyvitetään vihreätä sen mukaan. Sturea lännestä tuleville vihreää 60%, Mäkelää tuleville 40%, Sturea idästä tuleville oikealle kääntyvien kaista aina auki - vasemmalle heidän ei tarvitse tällaisessa risteyksessä edes päästä, koska siihen suuntaan pääsee Hämeentietäkin. Tärkeintä olisi että suorin reitti kaupungista ulos olisi avoin, ei kiinni..................aukikiinni.................aukikiinni................. Liikenteen kasvu yhteen suuntaan huomioidaan (ja nyt lapset korvat auki:) PITÄMÄLLÄ SEN SUUNNAN VALO VIHREÄNÄ RIITTÄVÄN PITKÄÄN. Vihreä vuorovesi, ei aalto, koska liikenne ei aaltoile vaan virtaa edestakas. Tässä on tosin järkeä VAIN (toistetaan taas kuorossa) jos autojen seisominen haluttaisiin lopettaa ja päästää ne ulos kaupungista.

Niin, no kun ongelma on se että niitä on niitä muitakin liikkumistarpeita kuin pääväylää pitkin pois kaupungista. Esimerkiksi Kumpulantieltä Mäkelänkadulle ja pois kaupungista. Se on tietysti selvästi pienempi kuin Mäkelänkadun liikenne, mutta 0 se ei ole. Jollei kääntymistä Kumpulantieltä Mäkelänkadulle haluta kategorisesti kieltää, niin joskus se pitää sitten sallia. Ja se salliminen silloin katkaisee Mäkelänkadun ja se väistämättä näkyy jonoina. Ja sitten on niitä jotka tulevat raitiovaunulla pitkin Mäkelänkatua ja haluavat raitiovaunupysäkiltään kotiinsa. Ja sitten on junakohtaus ja kumppanit jotka haluavat käydä siellä lähikaupassa hakemassa makkaraa. Mikä olisi sopivan pitkä aika, minkä nämä muut saisi pistää odottamaan?

Jos näitä saman pääsuunnan vihreitä yrittää synkronisoida keskenään, niin huomataan pian, että pääsuuntaa risteävät liikennevirrat ovat erilaisia, sekä että niitä pääsuuntiakin on useita erilaisia ja siksi liikennevalot tarvitsevat eri määrät eri pituisia vaiheita. Jos Kumpulantielle annetaan yhtä paljon vihreää kuin Sturenkadulle, se on joko Kumpulantielle liikaa (jolloin Mäkelänkatua ajavat joutuvat odottamaan turhan päiten, ja sekös ärsyttäisi) tai Sturenkadulle liian vähän; jos niille annetaan eri määrä vihreää, silloin taas synkronisointi on mahdotonta.

[Toadie]

Tohon yhtälöön kun lisätään Sturenkatua idästä Mäkelänkadun yli ajavat, raitiovaunut ja jalankulkijat, niin saadaan risteys tukkoon. Tuollaisen liikenteen solmukohdan vittumainen piirre on se, että niitä menijöitä on muihinkin suuntiin kuin ulos/sisään kaupungista.

Tämä on absurdiudessaan viihdyttävää.

Klo 15-17 kannattaisi mielestäni priorisoida ulosmenoliikennettä, jos halutaan saada liikennettä ulos kaupungista. Priorisointi on alkupäässä kanavointia ja säännöstelyä, ja siinä pitää ottaa (tietysti, pitääkö tätä oikeasti edes sanoa ääneen!) kaikki tienkäyttäjät ja kaikki suunnat huomioon.

Mutta kun ongelma on se että Mäkelänkadulle viimein päästyään liikenne ei etene. Syynä eivät ole taakse jääneet sumput (kuten Sturenkadun musta aukko) vaan suoralle, leveälle ulitsalle tehdyt järjestelyt. Eli lyhyet vihreät ja sivukatujen päästäminen samalla kadulle sumputtamaan lisää. Kuin tehtäisiin ekstratilava viemäri mutta metrin välein kanaverkkoa ettei kikkarat pääse merta kohti.

Mutta ymmärrän kyllä miksei Helsinki pääse ongelmistaan. Liikennesuunnittelu on (näköjään) tahdon asia, eikä ainakaan minun vaivani arvoinen. Onnea tuleville bulevardiflanööreille! Ajelen nyt ilman ruuhkaa Kehä III:lle ostamaan pari kelaa lisää rautalankaa.

[ekto]

No eihän helsingin liikennesuunnittelu lähde siitä, miten ulkopaikkakuntalaiset saataisiin tehokkaasti liikkumaan. Helsinki voisi tehdä niin, että kaupungin ja valtion ulkopaikkakuntalaiset tekisivät 7-15 päiviä ja kotikuntalaiset 8-16. Siis ne joiden työ sallii tämän. Tai sitten joku etu niille, jotka suostuvat tuohon 7-15 aikatauluun.

[Teemu Lahtinen]

mä en oikeastaan ole valmis uhraamaan tonttimaata sille, että joku vieraspaikkainen pääsee minuutin nopeammin kököttämään ekoissa valoissa. Sen se nimittäin tekee jos väylää ei oteta kaduksi vaan rakennetaan siihen kiinni ja katu sitten talorivin toiselle puolelle.

Siis "vieraspaikkainen"?

Minuutin?

Nyt ei taideta olla ihan kiinni konkreettisessa maailmassa.

[Teemu Lahtinen]

Kokemus ideologian sammuttamasta järjen valosta on niin ikään yhteinen ja jaettu.

Kadunvarsi on sangen rajallinen resurssi ja hallipaikkojen tekeminen on kallista. Toisaalta ainakin Helsingissä halliin mahtuu aina, ihan aina.

Jos kuviossa jotain valittamista on, en oikein keksi mitä se muutakaan voisi olla kuin että Jonkun Muun pitäisi maksaa pysäköinti jostain määrittelemättömästä syystä.

Mähän oon siis julkisestikin sitä mieltä, että asukaspysäköinti on törkeetä subventiota ja sellaisenakin naurettavan halpaa. Ihan vähäänkään kohtullista olisi laittaa asukaspysäköinnin hinta esin kuukausilipun tasolle. Siltikin on pitkä matka markkinahintaan.

[Teemu Lahtinen]

Helsingin pysäköintinormeja pidettiin liian väl-
jinä ja pysäköinnin hintatasoa aivan liian alhaisena

Ihan vaan varmuuden vuoksi pitänee ääneen todeta, että väljä pysäköintinormi tarkoittaa vähän yksityisiä paikkoja ja lisää kuormitusta julkisille paikoille. Tiukka normi taas vaatisi enemmän yksityisiä paikkoja.

Että tulee kaikille selväksi.

[Maisteri Vihannes]

Ja olen keskustelussa pitänyt itsestäänselvänä, että esim. Pasilanväylä menee Koskelantien kohdalla eri tasossa ja nykyinen Koskelantie säilyisi nykyisillä funktioillaan suunnilleen nykyisellään.

Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ei tulla suurisuuntaisesti poraamaan reikiä maahan autoille. Tunnelisuunnitelmien ainoa faktinen vaikutus on, että ne estävät tarpeellisen kaupungin kehittämisen sekä liikenteen että asuinalueiden kaavoituksen osalta.

Kaikkia tunneleita ei tarvitse porata, Koskelantien kohdalle voisi tehdä tunnelin kaivamalla nykyisen kadun kohdalle uran ja kattamalla sen. Hakamäentie on jo suurimmaksi osaksi eritasoliittymiä, moottoritieksi siitä ei nykyisellään ole mutta kehätien tasoisen 80km/h väylän siitä saisi. Vihdintieltä Korppaanmäentien ja Lapinmäentien välistä pitäisi porata vajaan kilometrin tunneli Turunväylän alkuun.

[junakohtaus]

Teemu,

kun sille liikenteelle ollaan oikeasti tekemässä niin kovin vähän mitään. Piste, jossa maantie liittyy katuverkkoon, siirtyy pari kilsaa jostain jonnekin ja se oli siinä. Hyvin pieni muutos ja ihan kauhea parku (en tarkoita sinua vaan yleensä) kuuluu.

Itse en ole niin profeetta että osaisin sanoa mikä on asukaspysäköinnin oikea hinta. Kuvitella voisi että hintaa säädettäisiin tunnusalue kerrallaan sellaiseksi, että lappuja on myyty joku 90% käytössä olevista ruuduista, jolloin tunnuksella myös löytäisi paikan. Itsehän toki hyödyn suuresti nykyisestä tilanteesta, koska kuulumme siihen noin viidenneksen vähemmistöön valkkalaisista joka on joutunut ottamaan auton riesoikseen ja koska täällä on autoilijoita niin vähän, paikka on aina varma ja hinta tosiaan on sangen edullinen.

[junakohtaus]

Maisteri,

kokeile kerran fillarilla tai jalan se Hakamäentie niin hiffaat paremmin miksi en todellakaan tahdo mitään sellaista minnekään muualle ja senkin voisi oikeastaan purkaa ja muuttaa kaduksi. Koko kallis remppa ei tehnyt mitään muuta kuin siirsi ruuhkaa paikasta toiseen ja muutti ympäristöä taas monta pykälää mahdottomammaksi käyttää millään muulla kuin henkilöautolla.

[elukka]

Maisteri,

kokeile kerran fillarilla tai jalan se Hakamäentie niin hiffaat paremmin miksi en todellakaan tahdo mitään sellaista minnekään muualle ja senkin voisi oikeastaan purkaa ja muuttaa kaduksi. Koko kallis remppa ei tehnyt mitään muuta kuin siirsi ruuhkaa paikasta toiseen ja muutti ympäristöä taas monta pykälää mahdottomammaksi käyttää millään muulla kuin henkilöautolla.

Siksikin nuo autot voisi olla kannen alla. Pikku lapsilla voisi olla vaikkapa hiekkalaatikko suoraan motarin päällä. Itä-Pasila ei siinä mielessä ole esimerkki, koska siellä kaikki vähäpätöisetkin kadut eri tasolla. Mieluumminkin Lansi Pasila. Mutta Kehä I Tunneli voisi olla. Mikäli katu on valmiiksi matalalla, sitä ei tarvitsisi muuta kuin kattaa. Se on tosin kallista, mutta jospa rahoitus asuntobusineksellä?

[junakohtaus]

Itä-Pasilan ongelma on, että sitä ei koskaan tehty valmiiksi. Niiden katujen ei pitänyt olla avonaisia kuiluja.

Katteiden päälle ei ymmärtääkseni nykymääräyksillä saa rakentaa. Tästä johtuen kateratkaisuja ei ole saatu taloudellisesti toimimaan. Lisäksi katteen käyttöikä on jotain 40 vuotta, mikä on infraksi vähän, ja sitten se pitää kokonaan tai melkein kokonaan rakentaa uusiksi.

Tunnelit, sillat ja katteet ovat täsmäratkaisuja, joita pitää käyttää silloin, kun tilanne niitä vaatii, mutta konseptitason ratkaisuiksi ne ovat liian kallita ja vievät liikaa tilaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa niitä käytetään joukkoliikenteeseen: elleivät tunnelisedät olisi niin älyttömän ihastuneita metroon, Helsingin seudun joukkoliikenne olisi ajat sitten saatu merkittävästi parempaan kuntoon.

[Teaparty]

Sen verran pitää tokaista tästä logiikasta rahoittaa julkista infraa rakennusoikeuksilla ja tonttimaalla, että kyseessä on samantapainen keskeneräinen ajatusketju kuin 'valtio maksaa' -logiikassa.

Kaiken asumisen maksaa kansalainen. Kaikki rakennuskustannukset napsahtavat viime kädessä veronmaksajien maksettaviksi - joko pankkilainan muodossa tai veroina sosiaalisen asuntotuotannon maksamiseen. Oli rahoitusmekanismi mikä tahansa, kallis rakentaminen ei ole järkevää harvaanasutussa maassa, jossa rakentamiskelpoisesta maasta ei ole pulaa.

Kerran kalliilla rakennetun moottoritien purkaminen on sulaa hulluutta, kun yhtä hyvin voisi kaavoittaa uusia rakennusalueita saman moottoritien varteen kauemmksi keskustasta. Helsingin keskustaan kohdistuvaa liikennepainetta voisi myös vähentää siirtämällä julkisia virastoja muualle, vaikka naapurikuntiin ja kehäteiden varsille. Miksi esimerkiksi EU:n kemikaalivirasto on Helsingin keskustassa kuin paljon järkevämpi paikka olisi lentokentän läheisyydessä?

[junakohtaus]

Markkina väittää, että pulaa on kaupunkiasunnoista. Lähiö- ja kaukioasunnoista on merkittävästi vähemmän pulaa. Miksi sinä vihaat ja vastustat markkinataloutta?

Tietysti loppukäyttäjä maksaa. Mikä ihmeen pointti toi nyt sitten oli? Ja totta kai vanhentunutta kalustoa puretaan ja modifioidaan uusiin vaatimuksiin kaikilla muillakin sektoreilla.

Tässä ihan oikeasti ei olla tekemässä mitään kovin kummallista. En lakkaa ihmettelemästä miten suuri juttu voi olla, jos kaupunki alkaakin jo Käpylän asemalta tai Oulunkyläntieltä eikä vasta Pohjolankadulta.

[junakohtaus]

Kallista ei ole se reikä maassa vaan kaikki muu siihen liittyvä. Nykymääräyksillä autotunnelin varustelu turvalliseksi on aivan hirmuisen hintaista tehtiin itse tunneli millä tekniikalla tahansa.

[junakohtaus]

Ai niin vielä Mäkelänkatu. Vaikka Sturenkadulta Koskelantielle poistettaisiin kaikki valot, ei tapahtuisi mitään. Koskelantien risteys on se, joka määrittelee kapasiteetin iltaruuhkassa.

[Rullaluistin]

Helsingin keskustaan kohdistuvaa liikennepainetta voisi myös vähentää siirtämällä julkisia virastoja muualle, vaikka naapurikuntiin ja kehäteiden varsille.

Ilmeisesti eri virastojen johtajat haluaa että työpaikka on juurikin keskustassa, vaikka itse asuisivatkin syrjemmällä?
Ei kait sitä oikein mikään muu selitä?

Miksi ei työntekijät tahtoisi virastoaan jonnekin missä on halvempaa asua, ainakin jos palkat pysyisi samoina?
Helsinkikaksion hinnalla kun saa pikkukaupungeista hyväkuntoisen omakotitalon järven rannalta.

[junakohtaus]

Jos mulle päätyisi omakotitalo järven rannalta pikkukaupungissa, mä myisin sen pois ja palaisin Stadiin.

[Dharma]

Helsingin keskustaan kohdistuvaa liikennepainetta voisi myös vähentää siirtämällä julkisia virastoja muualle, vaikka naapurikuntiin ja kehäteiden varsille.

Ilmeisesti eri virastojen johtajat haluaa että työpaikka on juurikin keskustassa, vaikka itse asuisivatkin syrjemmällä?
Ei kait sitä oikein mikään muu selitä?

Miksi ei työntekijät tahtoisi virastoaan jonnekin missä on halvempaa asua, ainakin jos palkat pysyisi samoina?
Helsinkikaksion hinnalla kun saa pikkukaupungeista hyväkuntoisen omakotitalon järven rannalta.

Olen itse ollut töissä työministeriössä, Suomen Pankissa, eduskunnassa, Tullissa ja Helsingin yliopiston kahdessa eri laitoksessa julkisista työnantajista. Väittäisin, että aivan valtaosa työntekijöistä, jopa ylemmistä toimihenkilöistä asuu lähiöissä tai naapurikunnissa ja vain hyvin harva Helsingin keskustassa. Syynä tietysti asumisen kustannustaso ja erityisesti se, etteivät toimihenkilöt ole kaupungin vuokra-asuntojen ja muiden sossuasumismuotojen saajia kuin harvakseltaan.

Täten uskoisin, että valtaosaa Helsingin keskustan virastojen henkilökunnasta palvelisi merkittävästi virastojen siirtäminen hyvien liikenneyhteyksien solmukohtiin pois Helsingin keskustasta. Syy miksi näin ei tehdä on yksinkertainen ja samalla traaginen: julkinen sektori ei laske pääomalleen kulua, joten paraatipaikalla jättihuone virkamiehelle ei maksa työnantajalle sen enempää kuin halvemman alueen konttori, jopa vähemmän. Kun julkiselta sektorilta ei vaadita pääomien tehokasta käyttöä, ei se sitä oma-aloitteisestikaan ala toteuttaa.

Itse veikkaan, että seuraavan 10-20 vuoden kuluessa julkisen sektorin pääomallekin aletaan laskea kustannus ja virastotkin vähitellen muuttavat Helsingin keskustasta, josta tulee museo/hengailupaikka, jossa ei ole mitään elinkeinotoimintaa muutamaa yökerhoa ja ravintolaa lukuunottamatta.

[Dharma]

Jos mulle päätyisi omakotitalo järven rannalta pikkukaupungissa, mä myisin sen pois ja palaisin Stadiin.

Montako lasta sinulla on ja paljonko olet perinyt? Hehkutat kaupunkiasumista niin paljon, että veikkaan, ettei ole lapsia tai olet perinyt.

[guest3656]

Itse veikkaan, että seuraavan 10-20 vuoden kuluessa julkisen sektorin pääomallekin aletaan laskea kustannus ja virastotkin vähitellen muuttavat Helsingin keskustasta, josta tulee museo/hengailupaikka, jossa ei ole mitään elinkeinotoimintaa muutamaa yökerhoa ja ravintolaa lukuunottamatta.

Kyllähän hajasijoitus putkahtaa aina määrävälein esiin.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1368764507638

Senaattikiinteistöt hallinnoivat valtion kiinteistöjä:

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288618566155.html

[Teemu Lahtinen]

kokeile kerran fillarilla tai jalan se Hakamäentie niin hiffaat paremmin miksi en todellakaan tahdo mitään sellaista minnekään muualle ja senkin voisi oikeastaan purkaa ja muuttaa kaduksi.

Sehän on katu. (?)

[Teemu Lahtinen]

kun sille liikenteelle ollaan oikeasti tekemässä niin kovin vähän mitään. Piste, jossa maantie liittyy katuverkkoon, siirtyy pari kilsaa jostain jonnekin ja se oli siinä. Hyvin pieni muutos ja ihan kauhea parku (en tarkoita sinua vaan yleensä) kuuluu.

Ymmärrän se varsin hyvin, muutos on meinaan paljon suurempi kuin mitä tunnut ajattelevan. Niitä pikkuminuutteja on lisätty joka paikkaan jo niin paljon, että sillä on jo iso merkitys jos jostain vielä halutaan vain minuutti-pari. Vähän niinkuin verotus, kun kerta toisens ajälkeen otetaan vaan "pari kymppiä vuodessa", niin pian onkin otettu kaikki otettavissa oleva.

Itse en ole niin profeetta että osaisin sanoa mikä on asukaspysäköinnin oikea hinta. Kuvitella voisi että hintaa säädettäisiin tunnusalue kerrallaan sellaiseksi, että lappuja on myyty joku 90% käytössä olevista ruuduista, jolloin tunnuksella myös löytäisi paikan.

Silloinkin ollaan varmasti merkittävästi alle markkinahinnan. Mikä mahtaa olla peruste, että ulkopaikkakuntalainen kadunvarsipysäköijä maksaa "enemmän" kuin kantakaupungissa asuva? Nyt on kahdet markkinat ja kaksien markkinoiden ongelmat.

[elukka]

Katteiden päälle ei ymmärtääkseni nykymääräyksillä saa rakentaa. Tästä johtuen kateratkaisuja ei ole saatu taloudellisesti toimimaan. Lisäksi katteen käyttöikä on jotain 40 vuotta, mikä on infraksi vähän, ja sitten se pitää kokonaan tai melkein kokonaan rakentaa uusiksi.

Tunnelit, sillat ja katteet ovat täsmäratkaisuja, joita pitää käyttää silloin, kun tilanne niitä vaatii, mutta konseptitason ratkaisuiksi ne ovat liian kallita ja vievät liikaa tilaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa niitä käytetään joukkoliikenteeseen: elleivät tunnelisedät olisi niin älyttömän ihastuneita metroon, Helsingin seudun joukkoliikenne olisi ajat sitten saatu merkittävästi parempaan kuntoon.

Jos kannella on käyttöikä 40 ja taloilla 50 vuotta, ei se merkitse purkutuomiota käyttöiän lopussa, vaan remonttia.

Olen tuossa samaa mieltä, jos raitiovaunut olisi kehitetty stadtbahn/pikaraitsikoiksi, olisi meillä aikoinen verkosto. Sen tunneleissakin olisi halvempi km-hinta kuin metrolla.

[Oami]

kokeile kerran fillarilla tai jalan se Hakamäentie niin hiffaat paremmin miksi en todellakaan tahdo mitään sellaista minnekään muualle ja senkin voisi oikeastaan purkaa ja muuttaa kaduksi.

Sehän on katu. (?)

On se tie. Sen numero on 100 (vrt. Kehä I:n numero on 101 ja Kehä II:n numero on 102).

[junakohtaus]

Mikä mahtaa olla peruste, että ulkopaikkakuntalainen kadunvarsipysäköijä maksaa "enemmän" kuin kantakaupungissa asuva? Nyt on kahdet markkinat ja kaksien markkinoiden ongelmat.

Ymmärtääkseni idea on se sama kuin muunkin pysäköinnin tarjonnan kanssa. Poliittinen koneisto on kymmeniä vuosia lähtenyt siitä, että autoilu on edistystä, elintasoa ja kannatettava asia, jonka lisääntyminen on toivottavaa ja vähän kuin Amerikassa.  Kantakaupungissa asumaan joutuville, joilla ei ole ollut rahaa muuttaa Espooseen ja Pihlajamäkeen, on tahdottu silti tarjota mahdollisuus hankkia ihan oma auto.

Helsingissähän pysäköinti toimii vähän kuin Neuvostoliitossa ruokahuolto: bulkki on sosialismia ja markkinat paikkaavat raot.