2013-11-18 HU: ”Erityisoppilaat laitettiin tavallisiin luokkiin ilman tukea”

[Kemolitor]

– Me opettajat olemme todella huolissamme siitä, että kaikki erityisoppilaat ovat siirtyneet lähikouluihin. Lähikouluperiaate on ideana hyvä, mutta se ei toimi käytännössä, sanoo Vantaan OAJ:n paikallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Mölsä.

Yläluokkia opettava Mölsä näkee joka päivä, millaisia seurauksia lähikouluperiaatteella on.

– Erityisoppilaat on siirretty lähikouluun tavallisille luokille, mutta heidän mukanaan ei ole tullut tarvittavia resursseja.

Lähikouluperiaatteen mukaisesti kaikki oppilaat pyritään sijoittamaan kodin lähellä oleviin kouluihin. Moniongelmaisten erityisoppilaitokset on lakkautettu. Koulun sisällä erityisoppilaat käyvät erillisiä luokkia, jos sellaisia koulussa sattuu olemaan.

– Koulujen välillä on eroja siinä, miten periaatetta on toteutettu. Joissakin lähikouluperiaate on käsitetty niin, että erityisluokkia ei ole lainkaan. Tiedän eräänkin koulun, jossa kaikki oppilaat ovat yleisopetusluokissa, ja sieltä he käyvät vain tietyissä aineissa pienryhmäopetuksessa. Ihan uskomatonta toimintaa.

Tunneilla muutos näkyy muun muassa siten, että meno on välillä kaoottista. Opettajan aika menee villimpien tapausten kanssa taisteluun.

– Kannattaa pohtia, unohdetaanko opetuksessa nyt lahjakkaat ja tavalliset oppilaat täysin?

Mölsä ei kaipaa eliittiopetusta, mutta korostaa sitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen.

Lisähaasteita tuovat maahanmuuttajat. Osassa kouluja ei ole lainkaan valmistavia luokkia, ja suomen kieltä taitamattomat laitetaan samalle tunnille muiden kanssa.

Eräs ensimmäisen luokan opettaja kertoi, että opetus on lähes mahdotonta, koska jotkut oppilaat eivät ymmärrä esimerkiksi, mitä tarkoittaa vähentää tai lisätä.

– Itsekin välillä mietin, millä rautalangalla vääntäisin terminologiaa, niin, että kaikki ymmärtävät, sanoo Mölsä.

Osa lapsista turhautuu ja häiriköi tunnilla, koska heillä ei ole muuta kommunikointitapaa.


Helsingin Uutiset

Eipä kyllä kateeksi käy opettajiakaan. Lähikouluhomma on joku uusi pedakoomillinen keksintö, jota en ole ymmärtänyt ollenkaan.

Sen hölmöilyn päälle lisää pakolaisia pitää saada vaikka väkisin, vaikka nykyisillekään ei ole varaa edes kieliopetusta tarjota. Kaiken lisäksi sitten pilaavat vielä syntyperäisten koulunkäynnin häiriköinnillään, lopputuloksena kukaan ei opi mitään.

Edit: korjasin kirjoitusvirheen.

[Lahti-Saloranta]

Eipä kyllä kateeksi käy opettajiakaan. Lähikouluhomma on joku uusi pedakoomillinen keksintö, jota en ole ymmärtänyt ollenkaan.
Sen hölmölyn päälle lisää pakolaisia pitää saada vaikka väkisin, vaikka nykyisillekään ei ole varaa edes kieliopetusta tarjota. Kaiken lisäksi sitten pilaavat vielä syntyperäisten koulunkäynnin häiriköinnillään, lopputuloksena kukaan ei opi mitään.

Ja höpön höpö. Lapsethan kansainvälistyvät monikulttuurisessa koulussa ja oppivat suvaitsevaisuutta, hehän ovat suorastaan etuoikeutettuja kun ovat päässeet tällaiseen eliittikouluun. Suvaitsevaisuus on sellainen eväs eläämää varten että sen rinnalla luku- ja laskutaito kalpenevat.

[Aallokko]

Opetus on lähes mahdotonta, koska jotkut oppilaat eivät ymmärrä esimerkiksi, mitä tarkoittaa vähentää tai lisätä.

Koneinsinööriainesta?

Kyllä monikultturismi on vetänyt elämän niin sekopäiseksi, että ei tosiaan käy kateeksi koululaisiakaan. Joutuvat uhraamaan oman opiskelunsa sen vuoksi, että maahan on ollut pakko saada multikulttimaskotteja, joilla ei ole käsitteitä myöten selvillä juuri mitään nykyaikaisesssa länsiyhteiskunnassa tarvittavia asioita.

[koli]

Lisähaasteita tuovat maahanmuuttajat. Osassa kouluja ei ole lainkaan valmistavia luokkia, ja suomen kieltä taitamattomat laitetaan samalle tunnille muiden kanssa.

Haasteet taas kerran mainittu, maahanmuuttajat tuovat aina vaan pelkkiä haasteita joka asiassa. Haasteet on rikkaus. Ilman maahanmuuttajia meillä ei olisi nykyisen kaltaista haasteiden rikkautta.

Se on harmillista, että suuri osa opettajista on vihervasemmiston opetuslapsia, muussa tapauksessa tuosta olisi noussut jo suurempi meteli, että joutuvat paimentamaan noita suomea osaamattomia kultamunia samassa luokassa pottunokkien kanssa.

Opetus on lähes mahdotonta, koska jotkut oppilaat eivät ymmärrä esimerkiksi, mitä tarkoittaa vähentää tai lisätä.

Oppivat kyllä varmasti ainakin lisäämisen myöhemmällä iällä, kun pääsevät vaatimaan lisää tukiaisia sossulta.

[Siili]

Lisähaasteita tuovat maahanmuuttajat. Osassa kouluja ei ole lainkaan valmistavia luokkia, ja suomen kieltä taitamattomat laitetaan samalle tunnille muiden kanssa.

Haasteet taas kerran mainittu, maahanmuuttajat tuovat aina vaan pelkkiä haasteita joka asiassa. Haasteet on rikkaus. Ilman maahanmuuttajia meillä ei olisi nykyisen kaltaista haasteiden rikkautta.

Suviskielessä käytetään varsin usein termiä "haaste", kun kuvataan katastrofia.

[Professori]

Joskus tulevaisuudessa voidaan muistella sitä, kun suomalaisessa koulussa opittiin asioita elämää varten ja pärjättiin PISA-tutkimuksissa. Silloin tulevaisuudessa voidaan myös riemuita, kuinka hienosti tunneilla värisee ja multikulti lisää luovuutta. Vauraammat ovat tosin järjestäneet lapsensa yksityisopetukseen, missä he oppivat asioita elämää varten, ja multikultin kaduilla pelätessään  kansainvälisestä menosta nauttiessaan.

[Golimar]

KOULUTUS Uomarinten koulussa opettajaa heitettiin jakkaralla.
Vantaalla työskenteleviin opettajiin sekä kouluhenkilökuntaan kohdistuu väkivaltaa ja sen uhkaa päivittäin.

Usein opettajien koskemattomuutta uhmaavat alakouluikäiset lapset, joilla on vaikeuksia tunteiden hallinnassa.

– Osa lapsista voi entistä huonommin ja se myös näkyy koulujen arjessa, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Uomarinteen koulussa viime viikolla alakouluikäinen oppilas viskasi opettajaa kesken tunnin jakkaralla.

Tilanteessa loukkaantunut erityisopettaja joutui sairaslomalle. Uomarinteen rehtorin mukaan tilanne syntyi yllättäen.

– Erityisen tuen varassa olevat oppilaat eivät aina oikein osaa hallita tunteitaan. Näitä taitoja harjoitellaan.

Tapaus on vain yksi monista opettajiin kohdistuneista väkivallanpurkauksista tämän päivän koulumaailmassa.

Vantaan työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnusen mukaan opettajia piinaavista tilanteista on tullut arkipäivää.

Tilanteet kärjistyvät niin erityis- kuin yleisopetuksenkin puolella. Hän muistuttaa, että opettajien ohella myös muu koulun henkilökunta altistuu oppilaiden aggressioille.

–Tämä on osittain kasvava trendi. Onneksi vakavat väkivaltatilanteet ovat harvinaisia, mutta lievempiä sattuu päivittäin, hän toteaa.

Usein tilanne saattaa riistäytyä kahden oppilaan välienselvittelystä.

– Kun opettaja menee siihen väliin, saa hänkin oman osansa aggressioista, Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan lääkärikäyntiin kärjistyviä kriisitilanteita on muutamia kymmeniä vuosittain.

– Onneksi vakavia vammoja ei juuri synny. Vammat ovat yleensä raapimis- ja puremisjälkiä sekä mustelmia, hän toteaa.

Yleensä opettajat kärsivät enemmän tilanteiden aiheuttamista psyykkisistä jälkioireista.

– Tilanteet ovat henkisesti niin kuormittavia, että lääkäri voi suositella hetken huilia.

Rikosilmoituksiakin joudutaan laatimaan muutama vuodessa.

– Meillä on nollatoleranssi. Suhtaudumme jokaiseen tapahtumaan vakavasti ja ne käydään läpi tapaus kerrallaan. Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus, Kinnunen sanoo.

Vantaa on Kinnusen mukaan koko ajan lisännyt valmiuksiaan koulujen väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi. Aiheen tiimoilta on järjestetty alueellisia koulutuksia ja tarvittaessa järjestetään myös koulukohtaisia tilaisuuksia.

– Oppilaita ei saa koskaan provosoida vaan oma mielenmaltti ja rauhllisuus säilytetään. Sillä pääsee jo aika pitkälle, Kinnunen toteaa.

Kriisitilanteiden jälkipuinti on tärkeää.

– Tilanteeseen joutunut opettaja tarvitsee kollegoidensa ja esimiestensä ymmärrystä ja tukea.

Satoja tapauksia vuodessa

Vantaan 42 suomenkielisessä peruskoulussa on yhteensä noin 22 000 oppilasta.
Koulupäiviä on 190 vuodessa.
Kouluväkivallasta tehdyt ilmoitukset olivat huipussaan vuonna 2013, jolloin niitä tehtiin 1 118 kappaletta.
Vuonna 2015 ilmoituksia tehtiin 609.
Ilmoitusten tärkeyttä markkinoitiin voimakkaasti 2010-luvun alkupuolella.
Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo arvioi ilmoitusten vähentyneen, kun niiden tärkeyttä ei ole enää teroitettu opetushenkilöstölle.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/446684-kouluvakivallasta-tullut-arkipaivaa-vantaalla-oppilaat-purevat-raapivat-ja

[Eino P. Keravalta]

Puremista, raapimista ja uhkailua pitää toki suvaita, koska kyseessä on kulttuurillinen monimuotoisuus ja arvojen kirjo. Se on voimavara eikä puremista pidä nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena.

[kummastelija]

Kun pentu puree, niin pysyvää apua ei suinkaan saada siitä, että sitä komennetaan tai kielletään. Toki näillä voi keskeyttää käytöksen, mutta ne eivät vaikuta siihen itse syyhyn, eli miksi se puree. Kun taas pinnan alla olevia syitä saadaan selville, ja muutetaan, silloin käytöskin muuttuu pysyvämmin.

Vaikeudet ihmiskontakteissa voivat kohdistua vieraisiin henkilöihin tai joskus jopa kotiväkeen. Useimmiten tällaiset ongelmat ovat seurausta joko siitä, että pentu on saanut jonkun ihmisen taholta huonoja kokemuksia tai sitten pentu ei ole saanut tavata vieraita ihmisiä juuri lainkaan (pennun sosiaalistamisen puute). Kun pentu tulee uuteen kotiinsa, on tietenkin pidettävä ympäristö rauhoitettuna muutaman päivän ajan, että pentu ehtii vähän tottua siihen, ketä sen omaan väkeen kuuluu. Sen jälkeen pennuille olisi hyväksi tavata lähes päivittäin muutamia uusia ihmisiä.

http://koirakoulut.fi/koiran-kaytosongelmat/koira-puree/

Ehkä opettajakoulutusta tulisi nykyaikastaa.

[Eisernes Kreuz]

Tämä on kai nyt se parempi ja inhimillisempi nykyajan koulu, joka ottaa kaikki oppilaat tehokkaasti huomioon ja tarjoaa niin oppilaille kuin opettajille mahtavan pedagogisen elämyksen.

Ehkäpä joitain asioita osattiiin ennen tehdä nykyistä paremmin, vaikka onkin tietysti poliittisesti epäkorrektia sanoa niin.

[Foundation]

Arkipäiväistetyssä toiminnassa harjoitellaan, että tultaisiin paremmiksi toimijoiksi arjessa. Mitä nyt lääkäri määrää huilia ja nollatoleranssiakin pukkaa.

Miten ikinä tuota porukkaa voi kukaan auttaa.

[Supernuiva]

Jakolaskun perusteella (väkivaltailmoitukset vuonna 2015 / koulupäivien lukumäärä) 609/190 = 3,2 väkivaltatapausta jokaisena koulupäivänä.

Kuinka paljon näistä aiheutuvat sairauslomat yms. maksavat veronmaksajille? Varmasti melko paljon, sillä opettajien kuukausipalkka ei ole erityisen vähäinen.

Jos tapaukset menisivät koulujen kesken tasan, olisi jokaisessa suomenkielisessä koulussa 609/42 = 14,5 väkivaltatapausta kouluvuoden aikana.

Väitteeni on, että kaikki "vähäpätöiset" nahistelut eivät tule kirjatuiksi. Kirjaamiskäytännöissä voi myös olla suuriakin koulukohtaisia eroja. Ilmeisesti koulukohtaiset tiedot salataan, jotta kukaan ei voi verrata eri koulujen väkivaltatilastoja keskenään?

Onko Vantaalla myös muunkielisiä kouluja kuin suomenkielisiä? Jos on, niin onko niissä lainkaan tämänkaltaista väkivaltaongelmaa? Olisivatko ankkalammikon jäsenet rauhallisia omissa kouluissaan?

Missä vaiheessa tulee eteen se tilanne, että kaikki varakkaat laittavat lapsensa yksityisiin kouluihin tai kotiopetukseen? Sääliksi käy niitä lapsia, jotka joutuvat elämään maanpäällisessä kouluhelvetissä.

Kuinka moni on jo kuullut siitä, että jotkut brittilapset kulkevat kouluun viiltosuojatuissa vaatteissa veitsihyökkäysuhan vuoksi? Hupparit ja verkkarit ovat aivan tavallisen näköisiä, mutta ne on valmistettu veitsihyökkäyksen kestävästä kankaasta. Aika kertoo milloin tämä koskee Suomea.

[Siili]

Onko Vantaalla myös muunkielisiä kouluja kuin suomenkielisiä? Jos on, niin onko niissä lainkaan tämänkaltaista väkivaltaongelmaa? Olisivatko ankkalammikon jäsenet rauhallisia omissa kouluissaan?

Ala-asteita on neljä, yläasteita ja lukioita yksi.

http://www.vanda.fi/smabarnspedagogik_och_utbildning/grundlaggande_utbildning/skolornas_kontaktuppgifter

Tuskinpa noista kovin montaa humamutaustaista naperoa löytyy.  Hyvä vantaalaisen pitää mielessä, kun jatkossa suunnittelee valkopakoa. 

[Java]

Puremista, raapimista ja uhkailua pitää toki suvaita, koska kyseessä on kulttuurillinen monimuotoisuus ja arvojen kirjo. Se on voimavara eikä puremista pidä nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena.

Toivottavasti talo tarjoaa opeille ilmaiset jäykkäkouristus rokotukset!

[Golimar]

Vantaan kansainvälisessä koulussa ei taida olla matuja.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=vantaan%20kansainv%C3%A4linen%20koulu

http://www.eduvantaa.fi/isv/

[rähmis]

Vantaan kansainvälisessä koulussa ei taida olla matuja.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=vantaan%20kansainv%C3%A4linen%20koulu

http://www.eduvantaa.fi/isv/

Ei taida varsinaisia olla, mutta kiinalaisia ja intialaisen oloisia paljon.

[uffomies]

Yksi toimiva tapa olisi tehdä maahanmuuttajille omat luokat joissa opetetaan ensin suomenkieli, tavat, opiskelumenetelmät. Sitten kun henkilö oppii nuo niin tehdään tasokoe jonka perusteella laitetaan oikealle peruskoulun luokalle jossa henkilö pärjää.

[yks vaan]

Tehokkaampaa olisi laittaa kaikki humamut sisäoppilaitokseen. Mitä enemmän erossa perheestä, sen parempi. Tänään syntyvälle lapselle huostaanotto olisi paras joululahja.

[ISO]

Otsikolla ilmeisesti tarkoitetaan kehitysmaalaisia partalapsia, joilla on ikää yli 30 ja älykkyysosamäärää suurinpiirtein samanverran. Puhumattakaan niitten sivistyskulttuurista, jossa ei oppia ja naisopettajia kunnioiteta.

Ja silti yllätykset tulee aina yllätyksinä ammatti-ihmisille.

[yks vaan]

Yksi toimiva tapa olisi tehdä maahanmuuttajille omat luokat joissa opetetaan ensin suomenkieli, tavat, opiskelumenetelmät. Sitten kun henkilö oppii nuo niin tehdään tasokoe jonka perusteella laitetaan oikealle peruskoulun luokalle jossa henkilö pärjää.

Joo 10v ja 18v mamu samaan luokkaan, mikä vois mennä väärin.

Miltä mamustakin tuntuu kun on  aikuisena12v tasolla? Eikö Afrikassa olis parempi...

[Artisti]

No en nyt puhuisi mistään erityisoppilaista ja tuen tarpeesta. Suomessa kuitenkin on enemmän "erityisoppilaita" kuin monessa muussa maassa.

http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html

Mutta kieltämättä OAJ osaa ajaa jäsentensä etuja paremmin kuin hyvin. Jännää, ettei tiede ohjaa ammattikasvattajien toimintaa, vaan AY-politiikka.

[Lalli IsoTalo]

Tämä on kai nyt se parempi ja inhimillisempi nykyajan koulu, joka ottaa kaikki oppilaat tehokkaasti huomioon ja tarjoaa niin oppilaille kuin opettajille mahtavan pedagogisen elämyksen.

Yhtään lasta ei saa jättää muiden jälkeen.  Siispä kaikkien pitää edetä hitaimman tahtiin, eli epäonnistua. 

Sosialismi on epäonnistumisen filosofia ja tietämättömyyden uskontunnustus. Sen korkein hyve on jakaa yhtälaistä kurjuutta kaikille. Näin sanoi Winston Churchill.

[Lalli IsoTalo]

Jakolaskun perusteella (väkivaltailmoitukset vuonna 2015 / koulupäivien lukumäärä) 609/190 = 3,2 väkivaltatapausta jokaisena koulupäivänä.

Kuinka paljon näistä aiheutuvat sairauslomat yms. maksavat veronmaksajille? Varmasti melko paljon, sillä opettajien kuukausipalkka ei ole erityisen vähäinen.

Opettajan palkka ei tässä ole se tärkein kustannus. Kustannus on vaikeasti laskettavissa oleva kuluerä, kun opettajat eivät enää kestä tilannetta, vaan vuotavat muille aloille. Lopputuloksena joudutaan palkkaamaan epäpäteviä opettajia, antamaan epäpätevää opetusta, tuottamaan epäpäteviä kansalaisia, jotka tuottavat epäonnistuneen valtion.

A failed state is a political body that has disintegrated to a point where basic conditions and responsibilities of a sovereign government no longer function properly. Likewise, when a nation weakens and its standard of living declines, it introduces the possibility of governmental collapse.

The Fund for Peace characterizes a failed state as having the following characteristics:
- Loss of control of its territory, or of the monopoly on the legitimate use of physical force therein
- Erosion of legitimate authority to make collective decisions
- Inability to provide public services
- Inability to interact with other states as a full member of the international community

[-PPT-]

Onko tämä termi "erityisoppilas" sama jonka me viime vuosisadalla kouluja käyneet tunsimme nimellä "tarkkailuluokkalainen"?

[Lalli IsoTalo]

Yksi toimiva tapa olisi tehdä maahanmuuttajille omat luokat joissa opetetaan ensin suomenkieli, tavat, opiskelumenetelmät.

Muuten hyvä, mutta kyllä ne mamut olisi hyvä sijoittaa omaan koulurakennukseensa, että eivät pääse välitunneilla sabotoimaan muita.

[Java]

Yksi toimiva tapa olisi tehdä maahanmuuttajille omat luokat joissa opetetaan ensin suomenkieli, tavat, opiskelumenetelmät.

Muuten hyvä, mutta kyllä ne mamut olisi hyvä sijoittaa omaan koulurakennukseensa, että eivät pääse välitunneilla sabotoimaan muita.

Muuten hyvä, mutta ne mamut olisi hyvä sijoittaa takaisin mistä tulivatkin!

[Lalli IsoTalo]

Yksi toimiva tapa olisi tehdä maahanmuuttajille omat luokat joissa opetetaan ensin suomenkieli, tavat, opiskelumenetelmät.

Muuten hyvä, mutta kyllä ne mamut olisi hyvä sijoittaa omaan koulurakennukseensa, että eivät pääse välitunneilla sabotoimaan muita.

Muuten hyvä, mutta ne mamut olisi hyvä sijoittaa takaisin mistä tulivatkin!

Nyt alkaa kuulostamaan suunnilleen oikealta!

[newspeak]

Mamuja ei tulisi edes yrittää laittaa samaan putkeen kuin suomalaisia. Siinä kärsivät kaikki. Suomen koulujärjestelmä perustuu hyvin pitkälti siihen, että kaikki yritetään ahtaa samaan muottiin, mutta tämä on mahdollista ainoastaan hyvin homogeenisten ihmisjoukkojen ansiosta. Suomalaisia koulutien kävijöitä yhdistävät mm. kielelliset, maantieteelliset ja ikä. Ulkopuolisten opintosuunnitelma ja opetus tulisi suunnitella lähtökohtaisesti toisin pitäen silmällä sellaista mahdollisuutta, että vuosien päästä oppilas on suunnilleen samassa tilanteessa tiedollisesti ja taidollisesti kuin muutkin. Peruskoulun puolesta liikkumavaraa on runsaasti, mutta toteutuksen kanssa pitää olla varovaisia. Turhanpäiväisinä elämässään eteenpäin laahustavia toisen polven somalinuorukaisia on tässä yksikin liikaa.

[PO84]

Kansallinen Vastarinta haastatteli suomalaista erityisopettajaa, joka kypsyi politikointiin kouluissa: http://www.vastarinta.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

Alla maistiaisia:

Erityisopettajan haastattelu: koulujen monikulttuurinen rappio

Suomalainen pitkän linjan erityisopettaja päätti kertoa Kansalliselle Vastarinnalle kokemuksistaan ja koulujärjestelmän alasajosta.

[...]

Opettajien juridista valtaa puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen on vähennetty. Opettajat eivät puutu ongelmiin, koska he pelkäävät tekevänsä virkavirheen esimerkiksi takavarikoimalla oppilaalta kännykän tai teräaseen. Oppilaat on jo kasvatettu nykyiseen arvoyhteiskuntaan, jossa auktoriteetteja ei ole ja jossa toisista ihmisistä ei tarvitse välittää. Tämä on johtanut entistä enemmän työrauhaongelmiin, vakavaan koulukiusaamiseen ja jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Sanktioista on luovuttu, ja tilalle on tullut kasvatuksellinen dialogi.

Ennen kouluyhteisössä johtajat ja rehtorit toimivat arvojohtajina. Nykyiset rehtorit ovat hallintokoneiston virkamiehiä, jotka on sidottu tulospalkkaukseen toteuttamaan erilaisia viraston kehittämishankkeita. Näin ollen monelta opettajalta puuttuu myös oman esimiehen tuki työhönsä.

[...]

Koululaitosta ohjaavat voimakkaasti vasemmistolainen poliittinen ideologia sekä liberaalit markkinavoimat. Kouluilla on useita niin sanottuja kehittämishankkeita, joita rahoitetaan koulun ulkopuolelta. Vasemmistoliitto, vihreät ja SDP ajavat voimakkaasti koulun monikulttuuristamista. Erityisen hyvin kokoomuksen arvot näkyvät mainosmiesten ja yritysten lobbaamisessa koululaitokseen.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi on toteutettu 100 Koulua -hanke, jossa koulua kehitetään uusilla innovaatioilla. Kun pintaa raaputetaan hieman, onkin taustalla erilaisten tuotteiden myyminen kouluihin – kyse on siis ennen kaikkea bisneksestä!

Omassa luokassani on usein vieraillut ryhmiä EU-rahoitushankkeista käsin. Monet päättäjät, kuten presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen sekä ministeri Alexander Stubb ovat nostaneet omat motiivinsa kouluvierailuunsa monikulttuurisuuden puolesta. Monikulttuurisuuden edistämiskeskus Caisa on ollut näkyvästi edistämässä monikulttuurisia kouluvierailuja. Kun aikaisemmin koulun juhlasaliin kokoonnuttiin seurakunnan aamunavaukseen, voidaan nyt kuunnella afrikkalaisen miehen rumpujensoittoa.

[...]

Olen toiminut vuodesta 1995 virassa monikulttuurisessa kouluympäristössä. Rodullisista eroista puhuminen on tabu. Rotueroista pitää kuitenkin puhua, koska ne ovat totta tieteellisesti, minkä lisäksi ne ovat koulun arkielämässä vahvasti läsnä.

Jokaisesta ryhmästä löytyy aina heikkoja sekä menestyjiä, joten vastaan nyt yleisellä tasolla. Eniten vaikeuksia on afrikkalaisilla oppilailla sekä arabeilla. Suurin heikko ryhmä on somalit. Parhaiten ulkomaalaistaustaisista lapsista pärjäävät aasialaiset, venäläiset ja virolaiset oppilaat.

[...]

Maahanmuuttajien erityiskohtelu on arkea. Koska opettajalla ei useinkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin "raahata" oppilasta mukana, hänelle annetaan armosta parempia arvosanoja kuin kuuluisi. Myöskään huonoon käytökseen ei puututa, koska yhteistyö kotiin ei toimi tai koska opettaja pelkää rasistiksi leimautumista.

[...]

Eräs tutkijoista ja monikulttuurisuusvaikuttajista on maahanmuuttajatyössä toiminut sosiologi Anna Rastas. Hän on toiminut myös rasismiin ja antirasismiin liittyvien aineiden opettajana. Tutkijoista myös Karin Creutz on puhunut rakenteellisesta rasismista eli koululaitoksessa tapahtuvasta syrjinnästä. Professori Karmela Liebkind on niin ikään merkittävä monikulttuurisuusvaikuttaja koululaitoksessa.

Kun silmäilee yliopistojen tutkimuksia aiheesta monikulttuurisuus, on tutkimuksen lähtökohta maahanmuuttaja. Tutkimusongelma on yleensä: millaisia ongelmia maahanmuuttajalla on? Siitä, miten suomalaiseen lapseen vaikuttaa monikulttuurisuus, ei ole keskusteltu.

Median vahva rooli tässä fanaattisuudessa näkyy siinä, ettei mitään ikäviä asioita koulun monikulttuurisuusongelmista kirjoiteta. Helsingin Sanomien toimittajista ei kukaan, pyynnöstäni huolimatta, suostunut tekemään juttua monikulttuurisuuden ongelmista, vaikka olisin siihen omalla nimelläni suostunut. Myöskään rasismin tutkija Karin Creutz ei hyväksynyt mielipidettäni siitä, että maahanmuuttajaoppilaani käyttäytyvät paljon rasistisemmin ja väkivaltaisemmin kuin kantasuomalaiset oppilaani. Hän ei kuulemma tutki muuta kuin maahanmuuttajien rasismikokemuksia.

Lue haastattelu kokonaisuudessaan: http://www.vastarinta.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

[J.M]

Kun silmäilee yliopistojen tutkimuksia aiheesta monikulttuurisuus, on tutkimuksen lähtökohta maahanmuuttaja. Tutkimusongelma on yleensä: millaisia ongelmia maahanmuuttajalla on? Siitä, miten suomalaiseen lapseen vaikuttaa monikulttuurisuus, ei ole keskusteltu.

...

Myöskään rasismin tutkija Karin Creutz ei hyväksynyt mielipidettäni siitä, että maahanmuuttajaoppilaani käyttäytyvät paljon rasistisemmin ja väkivaltaisemmin kuin kantasuomalaiset oppilaani. Hän ei kuulemma tutki muuta kuin maahanmuuttajien rasismikokemuksia.

Tässäpä riittävästi todistetta sille, että Karin Creutzin rasismitutkimus on täyttä paskaa.