EU:n tuomioistuimen tuomio turvapaikka-asiassa (Dublin-tapaukset)

[Iloveallpeople]

EU:n tuomioistuimen tuomio turvapaikka-asiassa

Turvapaikka – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 4 artikla – Asetus (EY) N:o 343/2003 – 3 artiklan 1 ja 2 kohta – Kolmannen maan kansalaisen jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen – 6–12 artikla – Vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen perusteet – 13 artikla – Kaatolauseke
Asiassa oli kyse Hessischer Verwaltungsgerichtshof (Saksa) on esittämästä ennakkoratkaisupyynnöstä

Ennakkoratkaisupyyntö koski niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18.2.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (EYVL L 50, s. 1; jäljempänä asetus) 3 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Saksan liittotasavalta, jota edustaa Bundesamt für Migration und Flüchtlinge (liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirasto, jäljempänä Bundesamt), ja Iranin kansalainen Kaveh Puid ja jossa on kyse päätöksestä, jolla Bundesamt jätti tutkimatta Puidin turvapaikkahakemuksen ja määräsi hänet siirrettäväksi Kreikkaan.

Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Jos jäsenvaltiot eivät voi olla tietämättömiä siitä, että jäsenvaltion, joka on alun perin määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18.2.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 III luvun perusteiden mukaisesti, turvapaikkamenettelyyn ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät systeemiset puutteet ovat uskottavia perusteita uskoa, että turvapaikanhakija altistuisi todelliselle vaaralle joutua Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, minkä arviointi on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä, ei jäsenvaltion, joka määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion, pidä siirtää turvapaikanhakijaa jäsenvaltioon, joka alun perin on määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi, ja jollei mahdollisuudesta käsitellä hakemus itse muuta johdu, sen on jatkettava kyseisen luvun perusteiden tarkastelua sen selvittämiseksi, voidaanko jokin toinen jäsenvaltio näistä perusteista jonkin nojalla tai, jos näin ei voida tehdä, saman asetuksen 13 artiklan nojalla määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi.

Sitä vastoin tällaisessa tilanteessa se, että turvapaikanhakijaa ei voida siirtää jäsenvaltioon, joka on alun perin määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi, ei sinällään merkitse, että jäsenvaltion, joka määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion, olisi itse tutkittava turvapaikkahakemus asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan perusteella.

Linkki asiaan C-4/11

Asianajajaliitto

[Tosiasiallinen Nuiva]

Aargh!

Voisitko auttaa ja kertoa selkokielellä mitä tämä oikein käytännössä tarkoittaa?

edit.
Tai siis kuka vaan joka pysyy kärryillä.

[kekkeruusi]

Tota samaa minäkin tässä naureskelen. Jumankauta tuota kapulakielen määrää.

Suomi-asianajajakieli -sanakirjalle olisi käyttöä.

[Iloveallpeople]

Aargh!

Voisitko auttaa ja kertoa selkokielellä mitä tämä oikein käytännössä tarkoittaa?

edit.
Tai siis kuka vaan joka pysyy kärryillä.

En voi valitettavasti auttaa. Kai Hommalla joku juristikin toisinaan pyörähtää, joka osaa tekstin suomentaa.

[Lasse]

EU:n tuomioistuimen tuomio turvapaikka-asiassa

Turvapaikka – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 4 artikla – Asetus (EY) N:o 343/2003 – 3 artiklan 1 ja 2 kohta – Kolmannen maan kansalaisen jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen – 6–12 artikla – Vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen perusteet – 13 artikla – Kaatolauseke
Asiassa oli kyse Hessischer Verwaltungsgerichtshof (Saksa) on esittämästä ennakkoratkaisupyynnöstä

Ennakkoratkaisupyyntö koski niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18.2.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (EYVL L 50, s. 1; jäljempänä asetus) 3 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Saksan liittotasavalta, jota edustaa Bundesamt für Migration und Flüchtlinge (liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirasto, jäljempänä Bundesamt), ja Iranin kansalainen Kaveh Puid ja jossa on kyse päätöksestä, jolla Bundesamt jätti tutkimatta Puidin turvapaikkahakemuksen ja määräsi hänet siirrettäväksi Kreikkaan.

Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Jos jäsenvaltiot eivät voi olla tietämättömiä siitä, että jäsenvaltion, joka on alun perin määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18.2.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 III luvun perusteiden mukaisesti, turvapaikkamenettelyyn ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät systeemiset puutteet ovat uskottavia perusteita uskoa, että turvapaikanhakija altistuisi todelliselle vaaralle joutua Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, minkä arviointi on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä, ei jäsenvaltion, joka määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion, pidä siirtää turvapaikanhakijaa jäsenvaltioon, joka alun perin on määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi, ja jollei mahdollisuudesta käsitellä hakemus itse muuta johdu, sen on jatkettava kyseisen luvun perusteiden tarkastelua sen selvittämiseksi, voidaanko jokin toinen jäsenvaltio näistä perusteista jonkin nojalla tai, jos näin ei voida tehdä, saman asetuksen 13 artiklan nojalla määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi.

Sitä vastoin tällaisessa tilanteessa se, että turvapaikanhakijaa ei voida siirtää jäsenvaltioon, joka on alun perin määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi, ei sinällään merkitse, että jäsenvaltion, joka määrittää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion, olisi itse tutkittava turvapaikkahakemus asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan perusteella.

Linkki asiaan C-4/11

Asianajajaliitto

Päätöksestä:
"turvapaikkamenettelyyn ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät systeemiset puutteet" ,
eli Kreikka on paska maa, johon ei voi parempia ihmisiä palautella.

Sinä maksat, mutta onhan sulla varaa. Nami nami.
(Tää ny oli tällainen pikatulkinta)
IANAL.

Mariukselle: IANAL tarkoitaa, että en ole lakimies.

[Kemolitor]

Tuo taitaa olla pelkkä julkaistu päätös, kannattaa katsoa tarkempia perusteluja.

23. Bundesamt für Migration und Flüchtlinge (liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirasto, jäljempänä Bundesamt) katsoi 14.12.2007 tekemässään päätöksessä, että turvapaikkahakemus oli jätettävä tutkimatta, ja määräsi turvapaikanhakijan palautettavaksi Kreikkaan. Olennaisena perusteluna päätökselleen se totesi, että asetuksen N:o 343/2003 perusteella Kreikka oli vastuussa kyseisen turvapaikkahakemuksen käsittelystä asetuksen N:o 343/2003 17 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklan 4 ja 7 kohdassa asetettujen määräaikojen vuoksi, eikä olemassa ollut sellaisia poikkeuksellisia humanitaarisia syitä, joiden perusteella Saksan liittotasavalta voisi ottaa vastuun asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan nojalla. Bundesamt katsoi, että Kreikka oli perustuslain 16 a §:n 2 momentissa tarkoitettu turvallinen kolmas maa, ja Euroopan komissio, joka on vastuussa vähimmäisvaatimusten noudattamisen valvonnasta, ei ollut tähän mennessä vaatinut jäsenvaltioita pidättäytymään henkilöiden siirtämisestä Kreikkaan. Näin ollen turvapaikanhakija palautettiin Ateenaan 23.1.2008.

26.      Verwaltungsgericht kumosi 8.7.2009 antamallaan tuomiolla Bundesamtin 14.12.2007 tekemän päätöksen ja totesi, että turvapaikanhakijan maastapoistamista koskevan määräyksen täytäntöönpano oli lainvastainen. Bundesamt velvoitettiin kumoamaan 14.12.2007 annettu palauttamismääräys ja palauttamaan status quo.

28.      Verwaltungsgerichtin tuomioon haettiin muutosta Hessischer Verwaltungsgerichtshofissa sillä perusteella, että oikeudellinen näkemys, jolle tuomio perustui, eli se, että Saksan oli käytettävä oikeuttaan ottaa vastuu asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan nojalla, ei ollut vakuuttava. Liittotasavalta, jota Bundesamt edusti, väitti muun muassa, ettei sitä tosiseikkaa, ettei hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa noudateta turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja turvapaikkamenettelyn vähimmäisvaatimuksia koskevien direktiivien säännöksiä, tule – lukuun ottamatta Euroopan ihmisoikeussopimuksen vakavia rikkomisia – ottaa huomioon päätettäessä vastuun ottamista koskevan oikeuden käyttämisestä. Bundesamt totesi, että puutteet turvapaikanhakijoiden majoittamisessa tai heistä huolehtimisessa eivät vapauta jäsenvaltiota turvapaikkamenettelyn täytäntöönpanoa koskevasta vastuusta. Muutoin turvapaikanhakijoilla olisi viime kädessä oikeus tulla siirretyiksi mihin tahansa valtioon, jonne he ovat matkustaneet.

40.      Unionin tuomioistuimen tarkastelemat olosuhteet olivat samankaltaiset kuin pääasiassa. Afganistanin kansalainen N. S. saapui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja haki turvapaikkaa samana päivänä. Ennen saapumistaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan hän oli matkustanut useiden Euroopan maiden kautta, myös Kreikan, jossa hän ei ollut jättänyt turvapaikkahakemusta mutta jossa häntä pidettiin säilössä neljä päivää. Secretary of State for the Home Department esitti Kreikalle N. S:ää koskevan vastaanottopyynnön tämän turvapaikkahakemuksen käsittelemiseksi. Kreikka ei vastannut pyyntöön, minkä vuoksi sen katsottiin ottaneen vastuun hakijan hakemuksen käsittelemisestä.

68.      Käsitykseni mukaan tämä ei kuitenkaan merkitse jäsenvaltiolle velvollisuutta käyttää asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua toimivaltaa. Asetusta N:o 343/2003 on tulkittava siten, että kun yhdistetyissä asioissa N. S. ym. kuvatut olosuhteet on näytetty toteen, jäsenvaltio, jossa kyseiset olosuhteet vallitsevat, yksinkertaisesti lakkaa olemasta asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Komissio myönsi tämän istunnossa. Jäsenvaltiosta, jossa turvapaikkahakemus on jätetty, tulee vastuussa oleva jäsenvaltio, jollei se kykene löytämään toista vastuussa olevaa jäsenvaltiota.(25)

Tuossa ehkä tärkeimmät, mutta kannattaa lukea koko teksti läpi. Minusta tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että Kreikka on todettu ns. rupulivaltioksi, jota EU-maiden kesken sovitut asiat kuten Dublin-sopimus ei enää velvoita.

Migrin tilaston mukaan vuonna 2012 tehtiin 3780 päätöstä, joista kielteisiä oli Dublin-sopimuksen perusteella 571. Kuinka paljon näistä oli Kreikkaan palautettavia, vaikea sanoa. Mutta karttaa kun katselee, niin voisi veikkailla että aika iso osa. Eiköhän Eurooppaan kuitenkin ensisijaisesti tulla Kreikan, Italian tai Espanjan kautta. Kun kahteen jälkimmäiseen pääsee vain meritse, niin veikkaisin Kreikan osuutta isoksi.

Tuon päätöksen perusteella Kreikkaan ei voi enää palauttaa Dublin-sopimuksen perusteella. Suomi voi sitten kysellä, haluaisiko joku muu maa ottaa nämä turvapaikanhakijat itselleen ja käsitellä heidän hakemuksensa. Jos (ja kun) kukaan muu ei halua, niin sitten he ovat Suomen vastuulla.

Edit: kirjoitusvirheen korjasin.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kiitoksia paljon Kemolitor!

Eli me ei ainakaan tienata tällä.

[Maastamuuttaja]

Kiitoksia paljon Kemolitor!

Eli me ei ainakaan tienata tällä.

Pääsääntöisesti EU:n ja sen erilaisten wc -ym. istuinten päätökset merkitsevät lisäkustannuksia meille.

[Professori]

Aikamoista kielenkäyttöä. Sen lisäksi ettei ole ollut edes tarkoitus pyrkiä luettavaan kieleen, on käännös todennäköisesti tehty google-kääntäjällä korjaten vain pahimmat virheet. Malliesimerkki kielestä, jolla kusetetaan tavallisia kansalaisia.

Mutta joo, Kemolitor lienee tulkinnassaan oikeassa: Kreikkaan ei voi enää palauttaa ketään, ja ellei joku muu halua tätä ottaa vastaan niin turvapaikanhakijan sen hetkisellä sijaintimaalla on musta pekka käsissään

[Ernst]

Täytyy tietysti kysyä, miksi EU:ssa on jäsenvaltio, joka ei tässäkään suhteessa kykene täyttämään tai halua täyttää jäsenyyden velvoitteita? Eikös EU:n nimenomaan pitänyt auttaa ja painostaakin jäsenmaitaan toimimaan ihmisiksi?

[Kemolitor]

Tunteeko joku paremmin EU:n tuomioistuimen päätösten sitovuutta jäsenmaissa, Wikipediasta ei oikein asia selvinnyt.

Tarkoittaako tämä nyt todellakin sitä, että Kreikka on käytännössä irrotettu Dublin-sopimuksesta vai voivatko muut jäsenvaltiot tehdä omia päätöksiään asiasta?

Turvapaikan hakijoilla on oikeus turvapaikkamenettelyyn, jossa päätetään ovatko he vainon uhreina avun tarpeessa. Jotta turvapaikanhakijat eivät voisi aloittaa turvapaikkamenettelyä uudelleen toisessa jäsenmaassa, Dublinin sopimuksessa määrätään, että turvapaikkahakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Sopimuksessa määrätään myös, mikä jäsenvaltio kulloinkin on vastuussa. Periaatteessa turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikan hakija on ensimmäisenä tullut, lukuun ottamatta tilanteita, joissa toinen valtio on jo myöntänyt oleskeluluvan, viisumin tai kauttakulkuviisumin. Henkilö, joka asuu maassa, jossa häntä ei vainota ja joka noudattaa Geneven sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, ei voi vedota oikeuteensa matkustaa toiseen vastaanottajavaltioon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turvapaikka

Vuoden 2012 lukemat ovat Kreikan osalta aika tylyjä: 11 195 päätöstä, joista 11 095 kielteisiä. Tarkoittaakohan tämä päätös oikeasti sitä, että nämä kielteisen päätöksen saaneet voivat nyt EU:n tuomioistuimen luvalla jatkaa seuraavaan maahan yrittämään uudelleen?

Uusi asiahan tämä ei ole, jo 2012 alussa kirjoiteltiin Suomen kuvalehdessä näin:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi vuoden 2011 alussa päätöksen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden palauttaminen Kreikkaan loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimusta.
.....
Tuomioistuin kiinnitti huomiota myös siihen, että Kreikassa vain harva turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen verrattuna muihin Euroopan maihin. EIT:n päätöksen jälkeen muun muassa Suomi, Britannia, Ruotsi, Norja, Saksa ja Tanska ovat kieltäytyneet Kreikan kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden palauttamisesta.
...
Tällä hetkellä Kreikassa on lähes 50 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottopaikkoja on alle tuhat.

http://www.maailmankuvalehti.fi/palstat/10673

Ilmeisesti siis Kreikassa ei ole edes vastaanotettu turvapaikkahakemuksia, jos kerran päätösten määrä ja maassa olevien turvapaikanhakijoiden määrä eroavat noin paljon toisistaan. Tämä EU:n tuomioistuimen päätöksen jälkeen sieltä todennäköisesti lähtee iso joukko vaeltamaan seuraaviin maihin. Mitkäs niitä Kreikan naapurimaita olivatkaan? Makedonia ei taida olla EU-maa, voivathan hekin tietysti turvapaikanhakijakokelaita ottaa vastaan, mutta ehkä mieluisampi suunta on EU. Sieltähän löytyy Bulgaria. Mahtaakohan Dublin-sopimus vielä koskea Bulgariaa, voiko sinne palauttaa?

[Red_Blue]

Minusta sillä ei ole olennaista merkitystä Suomen kannalta, joudutaanko turvapaikanhakijan hakemus käsittelemään Suomessa Dublin-sopimuksen vastaisesti, koska turvapaikanhakija on tullut unionialueelle toisessa jäsenmaassa. Olennaisempaa on ettei hakijaa voida Dublin-sopimuksen vastaisesti palauttaa siihen toiseen jäsenmaahan.

Tämä siksi, että Suomesta ei ylipäätänsä käännytetä tai karkoteta suurta osaa perusteettomia turvapaikkoja hakevista, vaan heille myönnetään kuitenkin oleskelulupa jollain turvapaikan tarvetta vähäisemmällä perusteella. Turvapaikkahakemus on oikeastaan tilastojen perusteella melkein sivuseikka, henkilön maassa pysymisen tai siitä poistamisen perusteet ovat yleensä aivan muut.

Kreikan Dublin-rikkomusten merkitys redusoituu siihen joukkoon tulijoita, joita ei voida palauttaa unionin ulkopuolelle ja jotka olisi palautettava Kreikkaan, jos se noudattaisi sopimusvelvoitteitaan. Jotta tämän merkitystä haitalliselle maahanmuutolle voitaisiin arvioida, pitäisi Migriltä saada huomattavasti yksityiskohtaisempia tietoja Kreikan kautta Suomeen saapuneista ja heidän hakemustensa käsittelystä. Mahdollista on toki sekin, ettei näitä tapauksia edes tilastoida (unioniinsaapumismaan perusteella jaotellen tehtyihin oleskelukupapäätöksiin, esim. hyväksytyt/hylätyt tai hyväksymis/hylkäämisperusteet).