News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Suomen oikeuslaitoksen absurdit ratkaisut.

Started by kekkeruusi, 08.11.2013, 15:41:16

Previous topic - Next topic

VladTepes

Quote from: Tuomas3 on 19.11.2013, 21:30:21
Minua ei häiritse kuin harvoin nk. lievät tuomiot. Lilon tapauksessa ja näissä vapautuksissa, joissa tekijä ei edes yritä katua, varhaiset vapautukset korpeavat.

Nyky-Suomessa hävyttömyyksiä kirjoitellut blogisti voi joutua istumaan pidemmän kakun ku joku täysin rikollisen historian omaava murhamies, kuten Lilo.

Lilo tulee joutumaan hyvin suurella todennäköisyydellä vankilaan takaisin (ja hyvä niin), kun asiasta aikanaan tulee lopullinen tuomio.

VladTepes

Quote from: kekkeruusi on 19.11.2013, 21:39:45
Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 20:28:45
Otsikko on harvinaisen huono. Ensinnäkin pitäisi olla oikeusjärjestys eikä oikeusjärjestelmä. Senkin jälkeen se on vielä totaalisen harhaanjohtava, kun avaus koskee vain ja ainoastaan rikoksista määrättyjä rangaistuksia.
Pyydän toki anteeksi, arvon kielioppinatsi. Onneksi osaat puuttua olennaisimpiin asioihin. Heil! o/

Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 20:28:45
Sinällään pitää kyllä paikkaansa, että rangaistukset eivät yleistä oikeustajua oikein vastaa. Johtuu kai jossain määrin säästöhaluista.
Koko rangaistussysteemi on järjetön ja se on kehittynyt sellaiseksi ajan kanssa. Ei siihen laskukaudet vaikuta.

Anteeksi on annettu.

Laskukausilla rkoksia silti tehdään huomattavasti enemmän, niin silloin ne vaikutukset näkyvät tuntuvasti.

Onhan se tietysti outoa etteivät edustajat noista meuhkaa, kun luulisi sen kannatuksessa näkyvän plussana.

kekkeruusi

Tässä taas malliesimerkkiä oikeusjärjestelmän toimivuudesta:

Murhaajaa syytetään nyt taposta - surmasi ensimmäisen kerran 18-vuotiaana
18-vuotiaana ensimmäisen uhrinsa murhannutta miestä syytetään nyt taposta.
Nyt 28-vuotias mies tappoi syytteen mukaan 49-vuotiaan miehen lyömällä tätä keittiöveitsellä ainakin seitsemän kertaa viime lokakuussa Espoon Niittykummussa.

Mies oli vapautunut vankilasta 2012. Hänen koeaikansa päättyi viime heinäkuussa.

Mies on aiemmin tuomittu alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä yhteiseen 12 vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Mies on tuomittu aiemmin myös tuhotöistä sekä yleisvaaran tuottamuksesta, ryöstöstä, pahoinpitelyistä ja törkeästä pahoinpitelystä. Osa teoista on tehty alentuneesti syyntakaisena.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641973679.html

Tuokin on taas vapaalla jalalla vapaa tappamaan siinä neljänkympin koittaessa mittariin. Todennäköisesti jo paljon aiemminkin.

jopelius

Quote from: Svart Lucia on 08.11.2013, 17:21:20
Minuakin pännii meidän lepsu oikeuskäytäntö, usein vituttaa ankarasti.
Toisaalta:

Kerronpa omakohtaisen kokemuksen.
Aikoinaan elämäni oli luisunut pahahkosti kaltevalle pinnalle. Jouduin oikeuden eteen joitakin kertoja. Viimeisellä kattauksella leivättömän pöydän ääressä pääsin vielä kerran näennäisellä tuomiolla (ehdollisella/sakoilla/yhdyskuntapalvelulla), mutta tuomari teroitti minulle että seuraavalla kerralla häkki heilahtaa aivan varmasti.

Otin opiksi, muutin elämäntapojani ja vaihdoin kaveriporukoita. Nyt on vuosia kulunut ja olen pysynyt kaidalla polulla, olen jopa suht hyödyllinen yhteiskunnan jäsen.

Ketä olisi hyödyttänyt jos minut olisi heitetty vankilaan siinä viimeisessä oikeudenkäynnissä? Valtiolle olisi tullut ylimääräisiä kuluja, lähimmilleni kärsimyksiä ja itse olisin helposti katkeroitunut vieläkin jyrkempään alamäkeen elämässäni.

Että toimii tämä joskus näinkin.

Läheskään kaikki eivät muutu miksikään ehdollisista tuomioista. Itseasiassa päinvastoin. Rikoksia jatketaan niin kauan kuin siihen on mahdollisuus, siis siihen asti kunnes tulee passitus vankilaan.
Eräät jopa vartavasten hakevat vankilatuomiota. Se kun antaa oikeata katu-uskottavuutta, mitä ehdollisista tuomioista ei suinkaan saa.

Kaiken lisäksi oikeudessa annetaan tuomio jo tehdyistä rikoksista. Oikeuden tehtävä ei ole palkita rikollisia lupauksista etteivät he tule jatkossa syyllistymään rikoksiin.

jmm

#34
Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 21:54:46
Quote from: Tuomas3 on 19.11.2013, 21:30:21
Minua ei häiritse kuin harvoin nk. lievät tuomiot. Lilon tapauksessa ja näissä vapautuksissa, joissa tekijä ei edes yritä katua, varhaiset vapautukset korpeavat.

Nyky-Suomessa hävyttömyyksiä kirjoitellut blogisti voi joutua istumaan pidemmän kakun ku joku täysin rikollisen historian omaava murhamies, kuten Lilo.

Lilo tulee joutumaan hyvin suurella todennäköisyydellä vankilaan takaisin (ja hyvä niin), kun asiasta aikanaan tulee lopullinen tuomio.

Tuskinpa. Hänellä on kuulemma plan B, joka on turvapaikaan hakeminen Israelista.
"The difference between a cult and religion? A cult is led by a guy who knows it's bullshit. In a religion, that guy is dead." - Joe Rogan

Tommi Korhonen

Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 21:54:46
Lilo tulee joutumaan hyvin suurella todennäköisyydellä vankilaan takaisin (ja hyvä niin), kun asiasta aikanaan tulee lopullinen tuomio.
Hieman hämmästyttävä lausunto, koska tällöin yhteiskunnan oikeuslaitoksen ensimmäinen (tai toinen, väiteltävissä) prioriteetti muun yhteiskunnan suojelemisesta ei tällöin ole toteutunut ollenkaan.

Rangaistuslaitoksen toiminnan syyt:
1. Suojella muuta yhteiskuntaa
2. Minimoida yhteiskunnan kulut pitkällä aikavälillä, sekä vahingoista että rangaistuslaitoksen toiminnasta
3. Sopeuttaa lainrikkojat: tuottaa lisää ihmisarvoa ja tukea yhteiskunnan kokonaisuutta
4. Tarjota keskitetty rangaistus ja oikeudenmukaisuuden kokemus, ja siten suojella yhteiskuntarauhaa
Quote from: Ant. on 25.06.2015, 06:17:22Kerrassaan toivoton tilanne. Kaikki muut eduskuntapuolueet kannattavat suomalaisvastaista politiikkaa. Perussuomalaiset ovat ohjelmatasolla hyvä, mutta sillä on lampaan rohkeus.

VladTepes

Quote from: Tommi Korhonen on 14.01.2014, 18:05:59
Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 21:54:46
Lilo tulee joutumaan hyvin suurella todennäköisyydellä vankilaan takaisin (ja hyvä niin), kun asiasta aikanaan tulee lopullinen tuomio.
Hieman hämmästyttävä lausunto, koska tällöin yhteiskunnan oikeuslaitoksen ensimmäinen (tai toinen, väiteltävissä) prioriteetti muun yhteiskunnan suojelemisesta ei tällöin ole toteutunut ollenkaan.

Rangaistuslaitoksen toiminnan syyt:
1. Suojella muuta yhteiskuntaa
2. Minimoida yhteiskunnan kulut pitkällä aikavälillä, sekä vahingoista että rangaistuslaitoksen toiminnasta
3. Sopeuttaa lainrikkojat: tuottaa lisää ihmisarvoa ja tukea yhteiskunnan kokonaisuutta
4. Tarjota keskitetty rangaistus ja oikeudenmukaisuuden kokemus, ja siten suojella yhteiskuntarauhaa

En ymmärrä, miksi ei?!

VladTepes

Quote from: kekkeruusi on 13.01.2014, 14:47:56
Tässä taas malliesimerkkiä oikeusjärjestelmän toimivuudesta:

Murhaajaa syytetään nyt taposta - surmasi ensimmäisen kerran 18-vuotiaana
18-vuotiaana ensimmäisen uhrinsa murhannutta miestä syytetään nyt taposta.
Nyt 28-vuotias mies tappoi syytteen mukaan 49-vuotiaan miehen lyömällä tätä keittiöveitsellä ainakin seitsemän kertaa viime lokakuussa Espoon Niittykummussa.

Mies oli vapautunut vankilasta 2012. Hänen koeaikansa päättyi viime heinäkuussa.

Mies on aiemmin tuomittu alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä yhteiseen 12 vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Mies on tuomittu aiemmin myös tuhotöistä sekä yleisvaaran tuottamuksesta, ryöstöstä, pahoinpitelyistä ja törkeästä pahoinpitelystä. Osa teoista on tehty alentuneesti syyntakaisena.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641973679.html

Tuokin on taas vapaalla jalalla vapaa tappamaan siinä neljänkympin koittaessa mittariin. Todennäköisesti jo paljon aiemminkin.

Millainen rangaistus alentuneesti syyntakeiselle pitäisi mielestäsi antaa? Henki pois?

kekkeruusi

Quote from: VladTepes on 15.01.2014, 13:10:16
Quote from: kekkeruusi on 13.01.2014, 14:47:56
Tässä taas malliesimerkkiä oikeusjärjestelmän toimivuudesta:

Murhaajaa syytetään nyt taposta - surmasi ensimmäisen kerran 18-vuotiaana
18-vuotiaana ensimmäisen uhrinsa murhannutta miestä syytetään nyt taposta.
Nyt 28-vuotias mies tappoi syytteen mukaan 49-vuotiaan miehen lyömällä tätä keittiöveitsellä ainakin seitsemän kertaa viime lokakuussa Espoon Niittykummussa.

Mies oli vapautunut vankilasta 2012. Hänen koeaikansa päättyi viime heinäkuussa.

Mies on aiemmin tuomittu alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä yhteiseen 12 vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Mies on tuomittu aiemmin myös tuhotöistä sekä yleisvaaran tuottamuksesta, ryöstöstä, pahoinpitelyistä ja törkeästä pahoinpitelystä. Osa teoista on tehty alentuneesti syyntakaisena.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641973679.html

Tuokin on taas vapaalla jalalla vapaa tappamaan siinä neljänkympin koittaessa mittariin. Todennäköisesti jo paljon aiemminkin.

Millainen rangaistus alentuneesti syyntakeiselle pitäisi mielestäsi antaa? Henki pois?
Selvästikin jotain muuta kuin vapaalla jalalla olo. Selvä riskihän tuo on muille ihmisille, vaikka olisikin alentuneesti syyntakeinen.

Mursu

Quote from: Markkanen on 09.11.2013, 14:57:47
Mursu. Sinä et näemmä usko demokratiaan ollenkaan. Sinulle sopii hyvin ylhäältä johdettu dystopia-hallitus kunhan vaan ollaan suvaitsevaisia.

Tosiasioiden toteaminen on vain sitä. Siihen ei liity käsitystä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Suomessa kansalaisten on äärimmäisen hankala päättää yksittäisestä asiasta, kuten rangaistusten pituuksista. Järjestelmässä, jossa kaksi ehdokasta kamppailee keskenään tämä on paljon helpompaa.

Mursu

Quote from: Sour-One on 19.11.2013, 21:29:00
Quote from: VladTepes on 19.11.2013, 21:13:46
Quote from: Sour-One on 19.11.2013, 20:53:23
Asian vierestä jenkeissä olikohan nyt 9 osavaltiossa on käytäntö, jonka mukaan 3 tai neljän tuomion jälkeen, tulee elinkautinen ilman armahdusmahdollisuutta. Aika karua luettavaa oli tapaus, jossa talvitakin varastanut joutui loppuiäkseen vankilaan.

Lähde?

Ohessa lähde.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013111417722783_ul.shtml

Tuossa puhuttiin vain elinkautisesta ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Armahtaminen on aivan eri asia. Toki armahtaminen USA:ssa on harvinaista ja sitä lähinnä käytetään, jos henkilö osoittautuu syyttömäksi, mutta periaattessa se mahdollisuus on.

VladTepes

Quote from: kekkeruusi on 15.01.2014, 13:29:18
Selvästikin jotain muuta kuin vapaalla jalalla olo. Selvä riskihän tuo on muille ihmisille, vaikka olisikin alentuneesti syyntakeinen.

Oli alentuneesti syyntakeinen kun kyseisen rikoksen teki. Ei mistään ole pääteltävissä nykyistä tilaa.

Mursu

Quote from: Tommi Korhonen on 14.01.2014, 18:05:59
Hieman hämmästyttävä lausunto, koska tällöin yhteiskunnan oikeuslaitoksen ensimmäinen (tai toinen, väiteltävissä) prioriteetti muun yhteiskunnan suojelemisesta ei tällöin ole toteutunut ollenkaan.

Rangaistuslaitoksen toiminnan syyt:
1. Suojella muuta yhteiskuntaa
2. Minimoida yhteiskunnan kulut pitkällä aikavälillä, sekä vahingoista että rangaistuslaitoksen toiminnasta
3. Sopeuttaa lainrikkojat: tuottaa lisää ihmisarvoa ja tukea yhteiskunnan kokonaisuutta
4. Tarjota keskitetty rangaistus ja oikeudenmukaisuuden kokemus, ja siten suojella yhteiskuntarauhaa

Miten olisi Ensimmäisenä: "Jakaa oikeutta." Oikeus on arvo sinänsä, eikä pelkkä väline johonkin mitattavaan hyvään.

Mursu

Quote from: kekkeruusi on 15.01.2014, 13:29:18
Selvästikin jotain muuta kuin vapaalla jalalla olo. Selvä riskihän tuo on muille ihmisille, vaikka olisikin alentuneesti syyntakeinen.

Koko käsite alentuvasti syyntakeinen tulisi poistaa laista. Tässä jopa monet oikeusoppineet ovat samaa mieltä. Se on jotain 1800-luvun vanhentuneita käsityksiä. Muutenkin koko syyntakeisuuden arviointi tulisi panna uusiksi. Lähtökohdaksi voisi ottaa, että kaikki tuomitaan ja sitten voidaan määrätä hoitoon.

VladTepes

Quote from: Mursu on 15.01.2014, 13:52:37
Quote from: kekkeruusi on 15.01.2014, 13:29:18
Selvästikin jotain muuta kuin vapaalla jalalla olo. Selvä riskihän tuo on muille ihmisille, vaikka olisikin alentuneesti syyntakeinen.

Koko käsite alentuvasti syyntakeinen tulisi poistaa laista. Tässä jopa monet oikeusoppineet ovat samaa mieltä. Se on jotain 1800-luvun vanhentuneita käsityksiä. Muutenkin koko syyntakeisuuden arviointi tulisi panna uusiksi. Lähtökohdaksi voisi ottaa, että kaikki tuomitaan ja sitten voidaan määrätä hoitoon.

Kuka oikeusoppinut on tästä eri mieltä?

Sinällään "syyntakeeton" on tietysti kamalin mahdollinen tilanne. Silloin joutuu pakkohoitoon määräämättömäksi ajaksi. Tietysti tällainen henkilö ottaisi mieluummin vankilatuomion.

sr

Quote from: kekkeruusi on 08.11.2013, 15:41:16
Tätä aihetta on sivuttu useissa ketjuissa. Näennäistuomioita, ehdollisia "rangaistuksia" ja vain asteikon alapäästä annettuja rangaistuksia muun muassa.

[...]

Tulipa sekava sepustus, piti purkaa v*tutusta. Ajatuksia?

Minua kiinnostaisi se, että ovatko tuomiot sinusta liian lepsuja siksi, että se johtaa suurempaan rikollisuuteen kuin mihin kovilla tuomioilla päästäisiin vai siksi, että sinun subjektiivisen oikeudenmukaisuuden tunteesi mukaan ei rikoksen tehneille ole "kostettu" tarpeeksi rankasti sitä heidän tekoaan?

Jos kyse on edellisestä, niin tätä on ainakin jossain määrin mahdollista tarkastella puhtaan objektiivisesti, eli katsoa sitä, miten tuomioiden lepsuus on vaikuttanut rikollisuuden määrään. Ainakin siihen mainitsemaasi kovien rangaistusten USA:han verrattuna Suomen henkirikosluvut ovat alhaisia (vaikka eurooppalaisesti korkeita ovatkin), mikä viittaisi siihen, ettei ole olemassa ainakaan mitään suoraa kytkentää sen välillä, että ankarat rangaistukset johtavat mataliin rikoslukuihin ja päinvastoin. Ja kuten Jack tuolla mainitsi, henkirikokset ovat Suomessa vähenemään päin. Ei siis vaikuttaisi siltä, että lepsut rangaistukset saisivat ihmiset tappamaan toisiaan. Juuri Suomen kohdalla tämä tuntuisikin epätodennäköiseltä, koska iso osa Suomen henkirikoksista liittyy viinankäyttöön, enkä oikeasti usko, että viinaspäissä hirvittävän tarkkaan pohditaan sitä, mikähän rangaistus tästä nyt napsahtaa, ja kannattaakohan tätä tappoa nyt sittenkään tehdä.

Oikeastaan uskon tämän olevan tilanne yleisemminkin väkivaltarikollisuuden kohdalla. Siinäkin toki rangaistusten pelko saattaa vaikuttaa siihen, että ihminen ottaa itseään niskasta kiinni ja muuttaa koko elämäntyyliään, mutten oikein usko niiden suoraan vaikuttavan itse rikoksentekotilanteessa. Tilanne on toinen omaisuusrikollisuuden kohdalla, jossa todennäköisemmin pohditaan sitä riskiä, mikä kiinnijäämisestä ja rangaistuksesta on suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Tällöinkin se kiinnijäämisriski voi olla huomattavasti merkittävämmässä asemassa kuin rangaistuksen ankaruus.

Subjektiivisen oikeudenmukaisuuden tunteen suhteen on tietenkin vaikeampi sanoa mitään yleispätevää. Jotain tämän toteutumisesta kertoo se, kuinka paljon ihmiset ottavat lakia omiin käsiinsä kostaakseen kokemiaan vääryyksiä. Käsittääkseni tämä ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa mitenkään erityisen yleistä, joten suht hyvänä ihmiset tuntuvat oikeusjärjestelmää siltä osin pitävän. Itse sanosiin, että tämänkin suhteen se, että ylipäätään rikolliset otetaan kiinni ja heidät todetaan syylliseksi rikokseen, on oikeudenmukaisuuden kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin se, että ne lopulta langetettavat tuomiot ovat sellaisia, että uhrin kostonhalu täysin täyttyy.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Mursu

Quote from: VladTepes on 15.01.2014, 15:23:52
Sinällään "syyntakeeton" on tietysti kamalin mahdollinen tilanne. Silloin joutuu pakkohoitoon määräämättömäksi ajaksi. Tietysti tällainen henkilö ottaisi mieluummin vankilatuomion.

Tai sitten vapautuu heti. Näinkin on käynyt, kun henkilö on tervehtynyt ennen oikeudenkäyntiä.

no future

Quote from: Mursu on 15.01.2014, 13:52:37
Quote from: kekkeruusi on 15.01.2014, 13:29:18
Selvästikin jotain muuta kuin vapaalla jalalla olo. Selvä riskihän tuo on muille ihmisille, vaikka olisikin alentuneesti syyntakeinen.

Koko käsite alentuvasti syyntakeinen tulisi poistaa laista. Tässä jopa monet oikeusoppineet ovat samaa mieltä. Se on jotain 1800-luvun vanhentuneita käsityksiä. Muutenkin koko syyntakeisuuden arviointi tulisi panna uusiksi. Lähtökohdaksi voisi ottaa, että kaikki tuomitaan ja sitten voidaan määrätä hoitoon.


Aiheestahan oli juuri lehdissä juttua:
Quote"Syyntakeettomiksi määritellään nykyään puolet siitä määrästä tutkittuja kuin 30 vuotta sitten. Alentuneesti syyntakeisiksi arvioituja on vain kymmenesosa aiemmasta"

Linkistä koko Suomen kuvalehden artikkeli "Tapoista tuli murhia – elinkautisvankien määrä seitsenkertaistui" ilmaiseksi, aivan tuore on vaikka päiväykseen onkin lipsahtanut 2013.
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/suomen_kuvalehti_tapoista_tuli_murhia_elinkautisvankien_maara_seitsenkertaistui.7459.news

Uimakoulutettava

Mitä pidemmän karriäärin rikollinen tekee, sitä suvaitsevaisempi on Suomi. Eipä taida moni kannattaa elinkautista talvitakin nyysijälle, mutta jos tulee esim. tapettua aina kaupassa käydessä myyjä, niin se on...ihan sama tv. oikeuslaitos+eduskunta.

edit:
lisätty eduskunta
"Taisi Merkel todeta tuossa keskustelussa lainaten edeltäjiään, että joka unohtaa EU-projektin, pitäisi käydä sotilaiden haudoilla sitä muistelemassa" :flowerhat:

Päälahjoittaja Sipilä

"Teko oli rikos ja siinä käytettiin väkivaltaa. Uhriksi otettua naista sormeiltiin vaatteiden alta. Ja siinä kaikki."

Dr. Kemppinen

pottunokka

#49
Kovemmilla rangaistuksilla ei ole rikollisuutta vähentävää vaikutusta, eikä yksityisen ihmisen kostonhalu voi toimia perustana rangaistusjärjestelmän rangaistuksia määritettäessä.

Suomellahan on saaristoa. Miten täällä toimisi Bastøyn vankilan malli?

DuPont

Quote from: vihervassaritoimittajaKovemmilla rangaistuksilla ei ole rikollisuutta vähentävää vaikutusta...
Paitsi "rasistisissa" rikoksissa, joiden tuomioita tulisi koventaa.

Maisteri Vihannes

Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 00:44:53
Kovemmilla rangaistuksilla ei ole rikollisuutta vähentävää vaikutusta,

Vankilassa on huomattavasti hankalampaa tehdä rikoksia - ainakaan sellaisia jotka kohdistuvat vankilan ulkopuolisiin - kuin vapaalla. Vankeustuomio vähentää rikoksia tuomion keston ajan, elinkautisen (oikean sellaisen) tuomion tapauksessa tämä vähennys kattaa koko tuomitun loppuelämän.

pottunokka

Quote from: Maisteri Vihannes on 16.01.2014, 01:42:35
Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 00:44:53
Kovemmilla rangaistuksilla ei ole rikollisuutta vähentävää vaikutusta,

Vankilassa on huomattavasti hankalampaa tehdä rikoksia - ainakaan sellaisia jotka kohdistuvat vankilan ulkopuolisiin - kuin vapaalla. Vankeustuomio vähentää rikoksia tuomion keston ajan, elinkautisen (oikean sellaisen) tuomion tapauksessa tämä vähennys kattaa koko tuomitun loppuelämän.

Ellet ymmärrä rikoksen ja rikollisuuden eroa, kannattaa jättäytyä keskustelun ulkopuolelle.

DuPontin mainitsema "rasististen" rikosten tuomioiden koventaminen jäi kaivertamaan mieltä. Vihapuheeseen liittyvillä tuomioilla voitaneen luoda ainakin väliaikainen "pelon ilmapiiri", joka saattaa ennaltaehkäistä näitä rikoksia. Onko sitten toinen kysymys, kuinka herkästi ko. rikosten tunnusmerkistön tulisi katsoa täyttyneen tai tulisiko tällaisia tekoja edes säätää rikoksiksi...

Maisteri Vihannes

Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 02:20:18
Ellet ymmärrä rikoksen ja rikollisuuden eroa, kannattaa jättäytyä keskustelun ulkopuolelle.

Yksinkertaisena otuksena kuvittelen rikollisuuden koostuvan rikoksista. Nähdäkseni vaihtoehdot ovat:
a. Rikollisen ollessa vankilassa hän tekee vähemmän rikoksia, rikollisuus vähenee.
b. Vankila-aikanaan rikollinen tekee vähemmän rikoksia, mutta vapauduttuaan hän tekee lukuisia uusia rikoksia, enemmän kuin olisi tehnyt jos ei olisi istunut vankilassa. Rikollisuus kasvaa.
c. Rikollisen vankila-aika vähentää rikoksia kyseisen rikollisen osalta, mutta jollain mekanismilla se saa muut ihmiset, jotka eivät muuten olisi tehneet rikoksia, ryhtymään rikollisiksi. Rikollisuus kasvaa.
d. Joku muu, mikä?

Ilmeisesti olet sitä mieltä, että a ei pidä paikkaansa. b, c, vai d?

VladTepes

Quote from: Mursu on 15.01.2014, 19:18:53
Quote from: VladTepes on 15.01.2014, 15:23:52
Sinällään "syyntakeeton" on tietysti kamalin mahdollinen tilanne. Silloin joutuu pakkohoitoon määräämättömäksi ajaksi. Tietysti tällainen henkilö ottaisi mieluummin vankilatuomion.

Tai sitten vapautuu heti. Näinkin on käynyt, kun henkilö on tervehtynyt ennen oikeudenkäyntiä.

Tai sitten vapautuu heti, totta.

pottunokka

Quote from: Maisteri Vihannes on 16.01.2014, 02:40:01
Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 02:20:18
Ellet ymmärrä rikoksen ja rikollisuuden eroa, kannattaa jättäytyä keskustelun ulkopuolelle.

Yksinkertaisena otuksena kuvittelen rikollisuuden koostuvan rikoksista. Nähdäkseni vaihtoehdot ovat:
a. Rikollisen ollessa vankilassa hän tekee vähemmän rikoksia, rikollisuus vähenee.
b. Vankila-aikanaan rikollinen tekee vähemmän rikoksia, mutta vapauduttuaan hän tekee lukuisia uusia rikoksia, enemmän kuin olisi tehnyt jos ei olisi istunut vankilassa. Rikollisuus kasvaa.
c. Rikollisen vankila-aika vähentää rikoksia kyseisen rikollisen osalta, mutta jollain mekanismilla se saa muut ihmiset, jotka eivät muuten olisi tehneet rikoksia, ryhtymään rikollisiksi. Rikollisuus kasvaa.
d. Joku muu, mikä?

Ilmeisesti olet sitä mieltä, että a ei pidä paikkaansa. b, c, vai d?

Kriminologit ovat tehneet kysymyksenasettelua vuosikymmenten ajan, ja aiheesta löytyy tilastotietoa ympäri maailman. Omassa mutuilussa pitäytyminen on vain omaa henkistä laiskuutta taikka kyvyttömyyttä perehtyä johonkin asiaan.

Erityisestävyys saattaa toteutua vankilarangaistuksen avulla. Tällöin rikoksentekijä ei tee enää rikoksia ainakaan vankilassa ollessaan. Rangaistuksen koventamisella ei kuitenkaan tilastojen valossa ole yleisestävää vaikutusta.

Tässä pikagoogletuksen ensimmäinen hakutulos, eli murhatilastojen vertailua Yhdysvaltain osavaltioiden kesken. Rangaistuksen äärimmäisellä muodolla, eli kuolemanrangaistuksella, jolla on nähdäkseni varma erityisestävä vaikutus, ei saada aikaan vertailussa turvallisempaa osavaltiota.

Mursu

Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 09:19:58
Kriminologit ovat tehneet kysymyksenasettelua vuosikymmenten ajan, ja aiheesta löytyy tilastotietoa ympäri maailman. Omassa mutuilussa pitäytyminen on vain omaa henkistä laiskuutta taikka kyvyttömyyttä perehtyä johonkin asiaan.

Erityisestävyys saattaa toteutua vankilarangaistuksen avulla. Tällöin rikoksentekijä ei tee enää rikoksia ainakaan vankilassa ollessaan. Rangaistuksen koventamisella ei kuitenkaan tilastojen valossa ole yleisestävää vaikutusta.

Jos rangaistusten koventaminen ei vähennä rikoksia niin vastaavasti lieventäminen ei lisää niitä. Tästä seuraisi myös ettei rangaistusten poistaminenkaan lisäisi rikoksia. Uskoo ken haluaa. Tilastolliset vertailut eivät osoita mitään, koska ne peruistuvat argumentaatiovirheeseen, että korrelaatio osoittaa kausaliteetin.  Jos maassa B on enemmän rikollisuutta ja kovemmat rangaistukset kuin maassa A, emme tästä voi sanoa mitään rangaistusten rikoksia estävistä vaikutuksista, koska maassa B voi olla kovemmat rangaistukset juuri suuremman rikollisuuden takia tai tietyt piirteet yhteiskunnassa voivat johtaa sekä koviin rangaistuksiin, että rikollisuuteen. Yksilön vastuun korostaminen esimerkiksi voi tehdä tätä.

Lisäksi kuolemantuomio ei oikein kuulu tähän keskusteluun, koska kukaan ei vakavissaan ehdota sitä Suomeen. Voi hyvinkin olla, että ero yleisestävyydessä elinkautisen ja kuolemantuomion välillä on pieni. Kukaan ei halua viettää loppuelämäänsä vankilassa. Sen sijaan suomalaisten parin vuoden minituomioiden estävyys on pieni.


pottunokka

Quote from: Mursu on 16.01.2014, 10:05:53
Jos rangaistusten koventaminen ei vähennä rikoksia niin...

Esittämäsi päättelyketju on täysin omaa keksintöäsi, eikä millään tavoin liitoksissa todellisuuteen. Suosittelen sinullekin tarkempaa tutustumista aiheeseen mutuilun sijaan. Jos mielestäsi tilastolliset vertailut eivät osoita mitään, eli ovat täysin arvottomia, on keskustelua kanssasi turha jatkaa. Rangaistusjärjestelmää koskevia päätöksiä pitää ilmeisesti tehdä perstuntuman mukaan. Mainittakoon vielä, että kuolemanrangaistus kuului täsmälleen tähän aiheeseen, sillä puhe oli tuossa kohtaa erityisestävyydestä, eikä kuolemanrangaistuksen oikeutuksesta. Paitsi että logiikkasi ontuu, et näemmä ymmärrä myöskään lukemaasi.

Henkilökohtaisesti uskon, että Suomen rangaistusjärjestelmässä on parannettavaa, mutta pelkät rangaistusten tarkistukset eivät riitä. Sovittelua voisi hyödyntää enemmän, mutta rikosten uusimistilanteissa rangaistusten tarkistaminen olisi paikallaan. Lisäksi aiemmin mainitsemani Bastøyn vankilan malli voisi olla kokeilun arvoinen juttu.

sr

Quote from: Mursu on 16.01.2014, 10:05:53
Jos rangaistusten koventaminen ei vähennä rikoksia niin vastaavasti lieventäminen ei lisää niitä. Tästä seuraisi myös ettei rangaistusten poistaminenkaan lisäisi rikoksia. Uskoo ken haluaa.

Ei tuo ole mitenkään suora seuraus. Ei ole mitenkään mahdotonta, että rangaistusten ankaruuden ja rikollisuuden yhteys on jotain muuta kuin suora lineaarinen vastaavuus. On täysin mahdollista, että rikollisen kiinniottamisella, hänen julkisella tuomitsemisella ja jonkinlaisella rankaisulla olisi vaikutusta rikollisuuteen, vaikkei sitten rangaistusten koventamisella enää olisikaan. Jos ajattelen itseäni, niin itselleni koko loppuelämää koskeva leima siitä, että olisin julkisesti todettu rikolliseksi etenkin väkivaltarikolliseksi, olisi varmasti huomattavasti merkittävämpi rangaistus kuin se, että joutuisin maksamaan jotain sakkoja tai viettämään jonkun aikaa vankilassa. Eikä pelkästään sosiaalisen vaikutuksen (ympärilläni olevat ihmiset suhtautuisivat minuun toisin, jos olisin oikeudessa rikoksesta tuomittu), vaan myös esim. vaikutuksena työnhakuun ja muihin vastaaviin asioihin.

Quote
Tilastolliset vertailut eivät osoita mitään, koska ne peruistuvat argumentaatiovirheeseen, että korrelaatio osoittaa kausaliteetin.  Jos maassa B on enemmän rikollisuutta ja kovemmat rangaistukset kuin maassa A, emme tästä voi sanoa mitään rangaistusten rikoksia estävistä vaikutuksista, koska maassa B voi olla kovemmat rangaistukset juuri suuremman rikollisuuden takia tai tietyt piirteet yhteiskunnassa voivat johtaa sekä koviin rangaistuksiin, että rikollisuuteen. Yksilön vastuun korostaminen esimerkiksi voi tehdä tätä.

Ok, jos otetaan lähtökohdaksi se, että sen selvittäminen, miten rangaistusten kovuus oikeasti vaikuttaa rikollisuuden määrään on hyvin vaikeaa, eikä edes havaituista korrelaatioista rikollisuuden määrän ja rangaistusten kovuuden välillä voi vetää mitään johtopäätöksiä tämän suhteen, niin mihin sitten perustuu tässäkin ketjussa suunnilleen varmana tietona jatkuvasti esiintyvä kanta, että rangaistuksia pitäisi koventaa, jotta rikollisuutta saataisiin alas?

Hyväksyn sen subjektiivisen epäoikeudenmukaisuuden tunteen, että jos rikoksesta syylliseksi todetulle ei kosteta tarpeeksi ankarasti hänen tekoaan, niin tämä tuntuu väärältä. Mutta tällöin on tosiaan hyväksyttävä se, että kyse on puhtaasti henkilön omasta subjektiivisesta tunteesta, eikä objektiivisesta faktasta, jolla voisi perustella asiaa esim. niille, jotka eivät tunne samoin.

With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Ajattelija2008

Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 09:19:58
Quote from: Maisteri Vihannes on 16.01.2014, 02:40:01
Quote from: vihervassaritoimittaja on 16.01.2014, 02:20:18
Ellet ymmärrä rikoksen ja rikollisuuden eroa, kannattaa jättäytyä keskustelun ulkopuolelle.

Yksinkertaisena otuksena kuvittelen rikollisuuden koostuvan rikoksista. Nähdäkseni vaihtoehdot ovat:
a. Rikollisen ollessa vankilassa hän tekee vähemmän rikoksia, rikollisuus vähenee.
b. Vankila-aikanaan rikollinen tekee vähemmän rikoksia, mutta vapauduttuaan hän tekee lukuisia uusia rikoksia, enemmän kuin olisi tehnyt jos ei olisi istunut vankilassa. Rikollisuus kasvaa.
c. Rikollisen vankila-aika vähentää rikoksia kyseisen rikollisen osalta, mutta jollain mekanismilla se saa muut ihmiset, jotka eivät muuten olisi tehneet rikoksia, ryhtymään rikollisiksi. Rikollisuus kasvaa.
d. Joku muu, mikä?

Ilmeisesti olet sitä mieltä, että a ei pidä paikkaansa. b, c, vai d?

Kriminologit ovat tehneet kysymyksenasettelua vuosikymmenten ajan, ja aiheesta löytyy tilastotietoa ympäri maailman. Omassa mutuilussa pitäytyminen on vain omaa henkistä laiskuutta taikka kyvyttömyyttä perehtyä johonkin asiaan.

Erityisestävyys saattaa toteutua vankilarangaistuksen avulla. Tällöin rikoksentekijä ei tee enää rikoksia ainakaan vankilassa ollessaan. Rangaistuksen koventamisella ei kuitenkaan tilastojen valossa ole yleisestävää vaikutusta.

Marvell ja Moody ovat tutkineet rangaistusten vaikutusta rikollisuuteen. Heidän mukaansa kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta.

Marvell and Moody, "Prison Population Growth and Crime Reduction"
https://www.ncjrs.gov/App/publications/abstract.aspx?ID=149263

Marvell and Moody, "The Impact of Prison Growth on Homicide"
http://hsx.sagepub.com/content/1/3/205.short

Oletko oikeasti vihervasemmistolainen toimittaja? Miten et viitsi edes paria minuuttia googlata, että saisit väärät käsityksesi oikaistua?