2013-11-08 TS: Vihapuhe rajoittaa sananvapautta (HS+ Tampereen yliopisto)

[Henry]

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153690-vihapuhe-ja-vihainen-puhe-menevat-sekaisin

[l'uomo normale]

Loka Laitisen mukaan aikanaan Sanoma OY joutui perustamaan oman toimittajakoulunsa, koska Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen punaprofessorien kasvateista ei olisi ollut kelvollisiksi lehdentekijöiksi. Nyt muutaman vuosikymmenen kuluttua näyttää yhteinen sävel löytyneen Sanoman ja tamperelaisten yliopistolaisten välille.

[Ajattelija2008]

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153690-vihapuhe-ja-vihainen-puhe-menevat-sekaisin

Erinomainen kirjoitus. Sinulla on kyky kirjoittaa tieteellisen loogista tekstiä, kyky (tai halu) jota ei noilta "vihapuhetutkimuksen" tekijöiltä löydy.

[AaJii]

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153690-vihapuhe-ja-vihainen-puhe-menevat-sekaisin

Vihainen aggressio on aina ollut eräs suosituimmista tyylilajeista internetissä.

Luulen että tässä ollaan nyt aika lähellä jutun ydintä. Nämä jotka näkevät nyt vihapuhetta kaikkialla ovat ilmeisesti vähän uusia tuon netin kanssa. Muistatteko nyyssit? (newsit, mikä perkele niitten sähköpostityyppisten keskusteluryhmien virallinen nimi nyt olikaan) Ei ollut moderaatiota eikä sensuuria ja vihaista puhetta kyllä riitti, aiheesta kuin aiheesta. Oli varmaan oikein kunnon vihapuhettakin. Mutta silloin ennen ymmärrettiin, että netti on netti ja siellä nyt voi vastaan tulla mitä vaan sontaa. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos käymättä valtakunnansyyttäjän kautta.

[Henry]

Luulen että tässä ollaan nyt aika lähellä jutun ydintä. Nämä jotka näkevät nyt vihapuhetta kaikkialla ovat ilmeisesti vähän uusia tuon netin kanssa. Muistatteko nyyssit? (newsit, mikä perkele niitten sähköpostityyppisten keskusteluryhmien virallinen nimi nyt olikaan) Ei ollut moderaatiota eikä sensuuria ja vihaista puhetta kyllä riitti, aiheesta kuin aiheesta.

Itse olin tosiaan mukana Nyysseissä 1999 alkaen, ihmissuhteet, seksi ja nyyssit -ryhmissä. Nyyssit ryhmä oli eräänlainen moderointiryhmä, jossa keskusteltiin etiketistä tms. Kävin siellä monen moiset vänkäykset mm. legendaarisen Jukka Korpelan kanssa, eikä vihaiseltakaan puheelta vältytty.

[Nanfung]

Lehdistötiedote
Tutkimus vihapuheesta valmistunut Tampereen yliopistossa
Journalismin toimintatapaa suhteessa verkkovihaan ja vihapuheeseen kuvataan tapaustutkimuksissa, jotka käsittelevät keskustelua eutanasiasta sekä suhtautumista suomenruotsalaiseen vähemmistöön ja maahanmuuttoon.

Eivätkö suomalaiset saa arvostella suomalaisia? Valitan, meni ohi!!

[Emo]

Lehdistötiedote
Tutkimus vihapuheesta valmistunut Tampereen yliopistossa
Journalismin toimintatapaa suhteessa verkkovihaan ja vihapuheeseen kuvataan tapaustutkimuksissa, jotka käsittelevät keskustelua eutanasiasta sekä suhtautumista suomenruotsalaiseen vähemmistöön ja maahanmuuttoon.

Eivätkö suomalaiset saa arvostella suomalaisia? Valitan, meni ohi!!

EU-tanasia on myös kohdannut vihapuhetta?      

[Siili]

Lehdistötiedote
Tutkimus vihapuheesta valmistunut Tampereen yliopistossa
Journalismin toimintatapaa suhteessa verkkovihaan ja vihapuheeseen kuvataan tapaustutkimuksissa, jotka käsittelevät keskustelua eutanasiasta sekä suhtautumista suomenruotsalaiseen vähemmistöön ja maahanmuuttoon.

Eivätkö suomalaiset saa arvostella suomalaisia? Valitan, meni ohi!!

Saa nähdä, missä vaiheessa kukkikset tulkitsevat pakkoruotsin vastustamisen vihapuheeksi.

[Emo]

Saa nähdä, missä vaiheessa kukkikset tulkitsevat pakkoruotsin vastustamisen vihapuheeksi.

Eiköhän pakkoruotsin vastustaminen jo vihapuhetta olekin, mutta ihan uutta minulle on se että eutanasian vastustaminenkin on vihapuhetta.

[Eugen235]

käytännössähän tää lienee että jos olet eri mieltä kuin punavihreä niin syyllistyt vihapuheeseen ja sitä kautta sananvapauden rajoitukseen.

Siis useampi kuin yksi mielipide on sananvapauden rajoittamista.

Kuulostaa ihan loogiselta Neuvostoliitolta. Ja Yleltä / Hesarilta.

[tapio]

"Vihakeskustelussa eliitti luennoi kansalle siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Vihapuhekeskustelu kertoo kuilusta eliitin ja tavallisen kansan välillä. Se kertoo, että eliittiä ei kansalaismielipide kiinnosta vaan lähinnä keinot, joilla kansalaismielipiteen ilmaisu estetään."

http://vasarahammer.blogspot.fi/2013/11/valheellista-sananvapauden-puolustamista.html

[Roope]

Verkon vihapuhe sai aikaan runsaasti keskustelua

Päivälehden museossa keskusteltiin verkon vihapuheesta ja sen vaikutuksista sananvapauteen.

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan levinnyt aggressiivinen keskustelukulttuuri ja internetin vihapuhe lisäävät turvattomuutta ja kaventava sananvapautta. Vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi sananvapaus kaventuu esimerkiksi siten, etteivät asiantuntijat enää halua osallistua alansa keskusteluun, ainakaan omalla nimellään. Toisaalta lisääntyy myös halu rajoittaa sananvapautta internetissä käytävän loukkaavan puheen vuoksi.

Lisäksi Vihapuhe sananvapautta kaventamassa -tutkimuksessa vertailtiin verkkokeskustelujen valvontaa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa.

Seminaarin paneelissa aiheesta olivat keskustelemassa toimittaja Jeanette Björkqvist, Hufvudstadsbladetista, tutkija Veronika Honkasalo Nuorisotutkimusverkostosta, päämoderaattori Toni Kivinen Iltalehdestä ja varapuheenjohtaja Ville Oksanen Electronic Frontier Finlandista.

Tutkimuksen johtaja Pentti Raittila COMETista pyysi panelisteilta konkreettisia neuvoja vihapuheen suitsemiseksi. Björkqvist esitti yhtenä keinona maahanmuuttoon liittyvien asioiden arkipäiväistämistä esimerkiksi siten, että televisioon palkattaisiin vaikkapa somalitaustainen uutisankkuri. Oksanen puolestaan vaati mediaa kyseenalaistamaan haastateltavien kommentit. Hänen mielestään esimerkiksi ns. maahanmuuttokriittisiä puheita esittävien henkilöiden väittämät media julkaisee kritiikittömästi.

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus sai 168 400 euron apurahan vuonna 2011.

Helsingin Sanomain Säätiö 12.11.2013

Hommaforumia käsitelty laajasti ja kirjoittajia lainattu. Ja kyllä, "tutkimuksessa" puhutaan "maahanmuuttokriittisistä" ja "maahanmuuttokritiikistä" lainausmerkeissä.

Vasemmistopoliitikko ja maahanmuuton parissa työskentelevät
kertoivat havainneensa, että "maahanmuuttokriittisiä" tai äärioikeisto-
laisia mielipiteitä edustavat henkilöt ilmestyvät säännöllisesti paikalle
tilaisuuksiin, joissa keskustellaan maahanmuutosta tai vasemmisto-
laisista poliittisista näkökannoista. Verkkoon voi ilmestyä tilaisuuden
alla sitä tai sen aihetta ilkeämielisesti kommentoivaa keskustelua.
Verkkokeskusteluissa saatetaan sopia, kuka vastapuolelta menee pai-
kalle tilaisuutta seuraamaan. Paikalle tulijat voivat olla niin sanottuja
vakiokasvoja, jotka on opittu tunnistamaan ulkonäöltä. Yleensä nämä
vastapuolen kuulijat eivät aiheuta suurta häiriötä, mutta heidän pai-
kallaolonsa on tuottanut tilaisuuden puhujille turvattomuuden ja jopa
pelon tuntemuksia. Kokemuksia oli myös isoon ääneen nauramisesta,
puhujien haukkumisesta, ilkeämielisistä ja toistuvista kysymyksistä ja
tilaisuuden järjestäjän tunnuslippujen repimisestä kesken tilaisuuden.
Haastattelemillamme poliittista oikeistoa tai "maahanmuuttokriittisiä"
näkökulmia edustavilla tahoilla ei ollut kokemuksia vastaavasta heihin
kohdistuvasta toiminnasta.

Esimerkiksi sopii Etnisten suhteiden neuvottelukunnan keväällä
2012 Helsingissä järjestämä Etno-seminaari, johon projektimme
puolesta osallistuimme. Yleisön joukossa oli nimimerkillä esiintynyt
mieshenkilö, joka edusti "maahanmuuttokriittistä" Hommaforumia.
Mies asettui tilaisuudessa eturiviin, josta hän kuvasi puhujia alle metrin
päästä ja laittoi nauhurinsa puhujien nenän alle jopa kesken heidän
puheensa. Mies kommentoi useita puheenvuoroja vihaiseen sävyyn,
ja seminaarin lehdistötilaisuudessa hän ajautui sanaharkkaan eräiden
puhujien kanssa. Vaikka kyseinen seminaariosallistuja ei sinänsä teh-
nyt mitään kiellettyä, oli hänen toimintansa epätavallista ja paikoin
epäasiallista, ja eräät tilanteessa olleet kertoivat kokeneensa sen pe-
lottavaksi ja uhkaavaksi. Epäasiallinen oli myös seminaarin juontajan
kommentti, jossa hän totesi miehelle ja yleisölle, että varmaan tuntuu
pahalta, kun tietää kokonaisen salillisen ihmisiä olevan itseä vastaan.

Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa -julkaisun verkkoversio (pdf)

[C-Nile]

Yleensä nämä vastapuolen kuulijat eivät aiheuta suurta häiriötä, mutta heidän pai-
kallaolonsa on tuottanut tilaisuuden puhujille turvattomuuden ja jopa
pelon tuntemuksia.

...

Vaikka kyseinen seminaariosallistuja ei sinänsä teh-
nyt mitään kiellettyä, oli hänen toimintansa epätavallista ja paikoin
epäasiallista, ja eräät tilanteessa olleet kertoivat kokeneensa sen pe-
lottavaksi ja uhkaavaksi.

Tällaisiin irrationaalisiin pelkotiloihin voi saada apua esimerkiksi psykologilta.

[Ville Hämäläinen]

ViHa-puhe on lyhennys viisas halla-aho puheesta. Se rajoittaa sananvapautta koska puhe on niin viisas että vastustajat menevät sanattomaksi. TyhDem-puhe on sananvapaudelle se pahin mörkö.

[Lalli IsoTalo]

Hommaforumia käsitelty laajasti ja kirjoittajia lainattu. Ja kyllä, "tutkimuksessa" puhutaan "maahanmuuttokriittisistä" ja "maahanmuuttokritiikistä" lainausmerkeissä.

Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa -julkaisun verkkoversio (pdf)

Vasemmistopoliitikko ja maahanmuuton parissa työskentelevät kertoivat havainneensa, että "maahanmuuttokriittisiä" tai äärioikeistolaisia mielipiteitä edustavat henkilöt ilmestyvät säännöllisesti paikalle tilaisuuksiin, joissa keskustellaan maahanmuutosta tai vasemmistolaisista poliittisista näkökannoista.

Voivoi.

Verkkoon voi ilmestyä tilaisuuden alla sitä tai sen aihetta ilkeämielisesti kommentoivaa keskustelua.

Voivoi.

Verkkokeskusteluissa saatetaan sopia, kuka vastapuolelta menee paikalle tilaisuutta seuraamaan.

Missähän tällaisesta järjestäytyneisyydestä on todisteita? Minä ainakin toimin omin päin.

Esimerkiksi sopii Etnisten suhteiden neuvottelukunnan keväällä 2012 Helsingissä järjestämä Etno-seminaari, johon projektimme puolesta osallistuimme. Yleisön joukossa oli nimimerkillä esiintynyt
mieshenkilö, joka edusti "maahanmuuttokriittistä" Hommaforumia.

Se olin minä ja tuo "edustaminen" on paskapuhetta. Sanoin, että kirjoitan Hommaan, jossa jokainen edustaa vain ja ainoastaan omaa mielipidettään.

Mies asettui tilaisuudessa eturiviin, josta hän kuvasi puhujia alle metrin päästä ja laittoi nauhurinsa puhujien nenän alle jopa kesken heidän puheensa.

Sain järjestäjiltä luvan kuvaukseen ja äänitykseen, kunhan yleisöä ei laiteta YouTubeen. Mitä lähempänä äänityslaite on puhujaa, sitä parempi soundi. Paneelikeskusteluissa siirsin äänityslaitetta sen mukaan kenellä oli alustusvuoro.

Mies kommentoi useita puheenvuoroja vihaiseen sävyyn, ja seminaarin lehdistötilaisuudessa hän ajautui sanaharkkaan eräiden puhujien kanssa.

Voivoi. Olin eri mieltä Ritva Viljasen kanssa.

Vaikka kyseinen seminaariosallistuja ei sinänsä tehnyt mitään kiellettyä, oli hänen toimintansa epätavallista ja paikoin epäasiallista, ja eräät tilanteessa olleet kertoivat kokeneensa sen pelottavaksi ja uhkaavaksi.

Heh heh. On epäasiallista on olla eri mieltä.

Uhkaavaa. Voihan vinde. Ensinnäkin, siellä 300 mokuttajaa yhtä keski-ikästä pukumiestä vastaan. Toiseksi, Peter Kariuki istui koko päivän vieressäni, ja päivän lopuksi halailimme yhteiskuvassa, jonka otti US:n Markku Huusko (liite).

Epäasiallinen oli myös seminaarin juontajan kommentti, jossa hän totesi miehelle ja yleisölle, että varmaan tuntuu pahalta, kun tietää kokonaisen salillisen ihmisiä olevan itseä vastaan.

Sen standupkoomikkopellen (jonka nimi ei ansaitse tulla mainituksi) toiminta-ajatus elämässä on tehdä ihmisistä pilkkaa.

Uuden Suomen raportti tilaisuudesta täällä:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/122292-hommalainen-haukkui-%E2%80%9Dmokuttajat%E2%80%9D-pain-naamaa-%E2%80%93-kariuki-otti-lunkisti

Oma raporttini täällä: http://hommaforum.org/index.php/topic,70496.msg1009878.html#msg1009878

EDIT: liite lisätty.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mies asettui tilaisuudessa eturiviin, josta hän kuvasi puhujia alle metrin päästä ja laittoi nauhurinsa puhujien nenän alle jopa kesken heidän puheensa.

Sain järjestäjiltä luvan kuvaukseen ja äänitykseen, kunhan yleisöä ei laiteta YouTubeen. Mitä lähempänä äänityslaite on puhujaa, sitä parempi soundi. Paneelikeskusteluissa siirsin äänityslaitetta sen mukaan kenellä oli alustusvuoro.

Ehkä he eivät sitten halunneetkaan, että heidän sanomansa leviäisi eteenpäin.

Vaikka kyseinen seminaariosallistuja ei sinänsä tehnyt mitään kiellettyä, oli hänen toimintansa epätavallista ja paikoin epäasiallista, ja eräät tilanteessa olleet kertoivat kokeneensa sen pelottavaksi ja uhkaavaksi.

Jos "eräät tilanteessa olleet" ovat suomalaisia ja ovat kokeneet yhden erimielisen suomalaisen uhkaavaksi, niin he saattavat ymmärtää, miltä esimerkiksi yksin pimeällä liikkuvista naisista tuntuu yksimielisten mamujengien keskellä suomalaisissa lähiöissä.

Mutta jatkossa suvaitsevaisuusseminaareihin ja vastaaviin tilaisuuksiin kannattaa sitten tilata runsaasti poliiseja ja muita järjestyksenvalvojia.

[Taikakaulin]

Björkqvist esitti yhtenä keinona maahanmuuttoon liittyvien asioiden arkipäiväistämistä esimerkiksi siten, että televisioon palkattaisiin vaikkapa somalitaustainen uutisankkuri.

Mikäpäs siinä. Täytyy vain olla aika varma, että kyseiseen tehtävään palkattava somali osaa puhua "hiukan" selvempää suomen kieltä kuin esimerkiksi Abdirahim "Husu" Hussein. Muutoin saattaa selkokielisten uutisten katsojamäärät kasvaa eksponentiaalisti.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Björkqvist esitti yhtenä keinona maahanmuuttoon liittyvien asioiden arkipäiväistämistä esimerkiksi siten, että televisioon palkattaisiin vaikkapa somalitaustainen uutisankkuri.

Eikö voitaisi palkata virolaistaustainen uutisankkuri? Heitä on Suomessa monta kertaa enemmän kuin somalitaustaisia.

Niin, ei tietenkään voida, koska ei eksoottista värinää.

[Uuno Nuivanen]

Ilmeisesti nyt on päätetty siirtää puoli Somaliaa tänne ilmaisille päiville, joten heidät olisi syytä jotenkin arkipäiväistää. 

[J.M]

Björkqvist esitti yhtenä keinona maahanmuuttoon liittyvien asioiden arkipäiväistämistä esimerkiksi siten, että televisioon palkattaisiin vaikkapa somalitaustainen uutisankkuri.

Taas somali. Ei kai sillä ole mitään väliä, onko uutisankkuri Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Mongoliasta, Namibiasta, Somaliasta tai (lisää haluamasi maa), kunhan suomen kieli sujuu sen verran, että uutiset luetaan ymmärrettävästi. Ja että uutisankkuri tulee työvuorollaan lukemaan ne uutiset.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Ei kai sillä ole mitään väliä, onko uutisankkuri Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Mongoliasta, Namibiasta, Somaliasta tai (lisää haluamasi maa), kunhan suomen kieli sujuu sen verran, että uutiset luetaan ymmärrettävästi. Ja että uutisankkuri tulee työvuorollaan lukemaan ne uutiset.

Siihen työhön sisältyy muutakin kuin uutisten lukemista. Suomessa uutisankkurin pitää sitä paitsi osata muitakin kieliä kuin suomea. Yle olisi varmasti jo palkannut somalin lukemaan uutisia, jos edes yksi sopiva olisi olemassa.

[Mehud]

Vihapuheesta seuraava askel on Vihavarakkuus. Jos nähdessäsi maahanmuuttajan, et kysymättä ja vapaaehtoisesti anna rahojasi hänelle, olet syyllistynyt Vihavarakkuuteen. Tai sitten naisilla voi olla Vihapihtaus, jos ei antaudu afrikan pojalle välittömästi.

[rapa-nuiv]

Vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi sananvapaus kaventuu esimerkiksi siten, etteivät asiantuntijat enää halua osallistua alansa keskusteluun, ainakaan omalla nimellään. Toisaalta lisääntyy myös halu rajoittaa sananvapautta internetissä käytävän loukkaavan puheen vuoksi.

  Ei sitten kerrottu, minkälaisia näkemyksiä asiantuntijat eivät uskalla esittää omalla nimellään.
Mistähän mielipiteistä mahtaa nyky-Suomessa urakehitys ja apurahoitus vaikeutua.

Björkqvist esitti yhtenä keinona maahanmuuttoon liittyvien asioiden arkipäiväistämistä esimerkiksi siten, että televisioon palkattaisiin vaikkapa somalitaustainen uutisankkuri.

Tästä nyt on se seuraus, että jos joku tällainen ihmine sattuisi ihan omilla ammatillisilla ansioillaan tuohon virkaan pääsemään,  hänellä on nyt elinikäinen "token black"- maine.
Tack, Jeannette! Du är jätterasist!

Oksanen puolestaan vaati mediaa kyseenalaistamaan haastateltavien kommentit. Hänen mielestään esimerkiksi ns. maahanmuuttokriittisiä puheita esittävien henkilöiden väittämät media julkaisee kritiikittömästi.

Tämä EFFIn kaveri on kyllä huumorimiehiä

[Roope]

Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa -julkaisun verkkoversio (pdf)

YTM, B.A. Reeta Pöyhtärin tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Immigration and ethnic diversity in Finnish and Dutch magazines. Articulations of subject positions and symbolic communities
(Maahanmuutto ja etninen moninaisuus suomalaisissa ja alankomaalaisissa aikakauslehdissä. Subjektipositioiden ja symbolisten yhteisöjen artikulaatioita)

tarkastetaan 22.2.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on Associate professor Randi Marselis (Etelä-Tanskan yliopisto). Kustoksena toimii professori Heikki Luostarinen.


TUTKIMUS: AIKAKAUSLEHTIEN MUKAAN MAAHANMUUTTAJIEN TULISI OLLA YHTEISKUNNALLE HYÖDYKSI

Maahanmuutto, etninen moninaisuus ja maahanmuuttajat esitetään aikakauslehdissä taloutta palvelevana hyödykkeenä, kansallisen yhteisön uhkana, olosuhteiden uhreina tai menestyessään juhlinnan kohteina. Aikakauslehdissä esitetyn perusteella maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tulisi hyödyttää hyvinvointivaltiota ja antaa siihen tuottava panoksensa. Lehdet painottavat maahanmuuttajien aktiivista osallistumista ja etnistä sopeutumista. Nämä esitystavat nousevat esiin laajalti sekä suomalaisissa että hollantilaisissa aikakauslehdissä. Sen sijaan etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka suomalaiset ja hollantilaiset ajanviete- ja järjestölehdet ottivat osaa maahanmuuttokeskusteluun vuosina 2003–2006. Tutkimuksessa analysoitiin maahanmuuton, etnisen moninaisuuden, maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden esittämistapoja aikakauslehdissä.

Suomalaisissa aikakauslehdissä näistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä. Suomalaiset lehdet hyödynsivät enemmän yksilöllistä näkökulmaa asioihin, kun hollantilaislehdet taas kirjoittivat etnisistä vähemmistöistä ryhminä. Keskustelun sisältö oli samanlainen kuin nykyisessä keskustelussa, mutta keskustelun sävy on Suomessa sittemmin koventunut.

– Kaikilla lehdillä oli oma tapansa esittää ja tarkastella maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Lehtien "tyyppitapaukset" edustivat varsin kapea-alaisesti sellaisia ihmisiä ja aiheita, jotka olivat keskeisiä juuri tietylle lehdelle ja sen lukijoille, Reeta Pöyhtäri havaitsi. Aikakauslehtijournalismilla on kuitenkin paljon yhteistä uutisjournalismin kanssa maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden käsittelytavoissa. Toisaalta aikakauslehdet tarjosivat uutisjournalismia enemmän tilaa maahanmuuttajille henkilökohtaisesti.

Suomalaisia ja hollantilaisia lehtiä yhdistää se, että ne rakensivat kuvaa tiiviistä yhtenäisestä kansakunnasta. Kansalliset yhteisöt olivat avoimia enimmäkseen vain niille maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille, jotka olivat osoittautuneet eniten samankaltaisiksi "syntyperäisten" asukkaiden kanssa. – Maahanmuuttajan tai etniseen vähemmistöön kuuluvan asema molemmissa maissa esitettiin jokseenkin ulkopuolisena ja yhteisöä uhkaavana. Suomalaisessa keskustelussa maahanmuuttajat olivat vasta saapumassa; hollantilaisessa keskustelussa etniset vähemmistöt olivat vahvasti läsnä, mutta sijoitettuina kansakunnan laitamille, Pöyhtäri tiivistää. Tällaisella etäisyyden tuottamisella voi olla laajempaa merkitystä maahanmuuttajien asemalle yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja heidän asemansa esitettiin aikakauslehdissä suhteessa hyvinvointivaltioon. Suomalaisissa lehdissä tarve ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa oli ratkaiseva sen suhteen, millaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa toivottiin. Alankomaiden tapauksessa huoli murenevasta hyvinvointivaltiosta ohjasi keskustelua aikakauslehdissä.

Suomi ja Alankomaat valittiin vertailun kohteeksi, sillä ne ovat länsimaisia hyvinvointivaltioita, joilla on erilaiset maahanmuuttohistoriat. Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla. Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.

                                               ******

Reeta Pöyhtäri on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa sekä B.A. -tutkinnon Rijksuniversiteit Groningenissä Alankomaissa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Pöyhtärin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1903, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9365-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1386, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9366-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: [email protected].

pdf

Rasismia etsimässä ja löytämässä:

Especially Elsevier claimed that if these groups, especially Muslims, would only abandon
their ethnicity and ethnic cultural habits, the problems would be solved and the groups
would no longer be a threat to national cohesion. Here also a chain of equivalence is
articulated on Muslims as a minority: since some of them were claimed to have certain
qualities, all of them are believed to have that quality and to be fully characterised by
that quality (see section 2.5, page 86 and 2.7, page 100).

This kind of claim that Elsevier was making has been discussed theoretically as
potentially cultural racist or neo-racist. Instead of stating that it is their race that makes
people behave in a certain unacceptable way and makes them somehow less than
people of other races, it is now the ethnic or religious culture that is claimed to cause
people's behaviour and marks the carriers of some ethnicities and cultures as less
wanted and acceptable than others. The majority group, which is seen as superior to
other groups in these ideologies, is not considered as a carrier of any ethnicity, while
the minority carries and expresses an ethnicity and alongside it a culture that is
perceived to be of lesser value and to cause problems. The minority thus needs to
assimilate with the majority by abandoning their culture and ethnicity (Lentin and
Titley 2011; Schinkel 2008, 10).

I am not saying that Elsevier necessarily used ethnicity for the purpose of creating
such a cultural racist articulation, but this was nevertheless an interpretation that was
easy to make from what was said in the texts. The magazine was also very close to
being racist when it discussed the rights of ethnic minorities to reproduce, worrying
that the Dutch population would pay the cost if minorities and especially closely
related people within the minority groups have children.

[rähmis]

Aikakauslehdissä esitetyn perusteella maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tulisi hyödyttää hyvinvointivaltiota ja antaa siihen tuottava panoksensa.

Rasistit!

[Roope]

Suomessa verkkokeskustelu on vapaata – vihapuhekin kukoistaa

Reeta Pöyhtäri on tutkinut, kuinka vihapuhe jäädyttää julkista keskustelua. Ongelma on vakava, eikä mielipiteenilmaisuja pidä nimetä vihapuheeksi kevein perustein.

Maahanmuutto, monikulttuurisuus, ruotsin kieli, uskonto, terveys, ravinto. Näistä aiheista julkisesti puhuva saa varautua hyvin aggressiiviseen palautteeseen.

Viestintätutkija Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistolta on tutkinut tällaisen hyökkäävän palautteen saajien kokemuksia. Hän puhuu aiheesta tänään torstaina Helsingin yliopiston ilmaisunvapautta käsittelevässä konferenssissa.

–  Asiasta ihmiset ovat valmiit ottamaan hyvinkin monenlaista palautetta, Pöyhtäri sanoo, mutta asiatonta henkilökohtaista haukkumista ja väkivaltaisia uhkauksia ei ymmärretä.

Vihapuheella on myös julkista keskustelua jäädyttävä vaikutus.

– Toimittajat ovat huomanneet, että esimerkiksi television maahanmuuttokeskusteluun ei helposti löydy haastateltavia. Ihmiset miettivät tarkkaan, tulevatko kasvoillaan televisioon.

Vaiennetun uhrin asenne

Vihapuheesta on keskusteltu Suomessa paljon. Pöyhtäri varoittaa termin venyvästä käytöstä.

– Ihmisen voi leimata vihapuhujaksi, jotta hänet saisi vaiennettua. Toisaalta vihapuhujat tarkoitushakuisesti asettuvat keskustelussa vaiennetun uhrin asemaan – sen lisäksi että itse leimaavat vastapuoltaan. Verkkokeskustelu meneekin usein osoitteluksi, jossa syytellään keskustelijoita suvaitsevaistoksi tai vihapuhujiksi.

– En usko, että vihapuhe kokonaan katoaa. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat sitä tuottaa, ja aina löytyy paikkoja, jossa sitä pystytään tuottamaan.

Ruotsalaiset ja britit ovat tiukempia

Suomalaislehtien verkkosivujen keskusteluja on alettu viime vuosina moderoida entistä tiukemmin, Pöyhtäri arvioi. Silti meno on täällä kansainvälisesti katsoen vapaata. Hän on äskettäin vertaillut Suomen käytäntöjä Ruotsiin, Englantiin ja Hollantiin. Niissä vedetään tiukempaa linjaa.

– Itselleni on välittynyt käsitys, että suomalaiset moderoijat ovat sallivia ja avarakatseisia.

– Monet lehdet eivät kuitenkaan avaa kaikkia uutisia keskustelulle. Saatetaan avata vaikkapa vain viisi tai kuusi keskustelua päivässä.

Helsingin Yliopisto 8.5.2014

[imaginaariluku]

Suomessa verkkokeskustelu on vapaata – vihapuhekin kukoistaa
Maahanmuutto, monikulttuurisuus, ruotsin kieli, uskonto, terveys, ravinto. Näistä aiheista julkisesti puhuva saa varautua hyvin aggressiiviseen palautteeseen.

Millä mielipiteillä ja mistä asioista puhuva, saa varautua aggressiiviseen palautteeseen?

Vihapuheella on myös julkista keskustelua jäädyttävä vaikutus.

– Toimittajat ovat huomanneet, että esimerkiksi television maahanmuuttokeskusteluun ei helposti löydy haastateltavia. Ihmiset miettivät tarkkaan, tulevatko kasvoillaan televisioon.

Mitä on vihapuhe? Ihmiset ilmeisesti tarkoittavat tässä monikulttuurisuus-ideologeja, joille vihapuhe on faktojen esittämistä ja heidän saattamistaan naurunalaiseen asemaan. En todellakaan menisi omalla naamallani esittämään mokuhihhulointia televisioon.

Suomalaislehtien verkkosivujen keskusteluja on alettu viime vuosina moderoida entistä tiukemmin, Pöyhtäri arvioi. Silti meno on täällä kansainvälisesti katsoen vapaata. Hän on äskettäin vertaillut Suomen käytäntöjä Ruotsiin, Englantiin ja Hollantiin. Niissä vedetään tiukempaa linjaa.

Tiukempaa minkä suhteen? Vain myötähymistely sallitaan. Onko tämä graduntekijän ihannemaailma?

[Luotsi]

–  Asiasta ihmiset ovat valmiit ottamaan hyvinkin monenlaista palautetta, Pöyhtäri sanoo, mutta asiatonta henkilökohtaista haukkumista ja väkivaltaisia uhkauksia ei ymmärretä

...varsinkaan TVn pääuutislähetyksessä!

[foobar]

Tutkija tajusi, että maailmassa on vielä paljon kiellettävää ennen kuin se muuttuu vapaaksi paikaksi. Nimittäin mielipiteenvapaudesta.

[nollatoleranssi]

Suomessa verkkokeskustelu on vapaata – vihapuhekin kukoistaa

Reeta Pöyhtäri on tutkinut, kuinka vihapuhe jäädyttää julkista keskustelua. Ongelma on vakava, eikä mielipiteenilmaisuja pidä nimetä vihapuheeksi kevein perustein.

Vaiennetun uhrin asenne

Vihapuheesta on keskusteltu Suomessa paljon. Pöyhtäri varoittaa termin venyvästä käytöstä.

– Ihmisen voi leimata vihapuhujaksi, jotta hänet saisi vaiennettua. Toisaalta vihapuhujat tarkoitushakuisesti asettuvat keskustelussa vaiennetun uhrin asemaan – sen lisäksi että itse leimaavat vastapuoltaan. Verkkokeskustelu meneekin usein osoitteluksi, jossa syytellään keskustelijoita suvaitsevaistoksi tai vihapuhujiksi.

– En usko, että vihapuhe kokonaan katoaa. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat sitä tuottaa, ja aina löytyy paikkoja, jossa sitä pystytään tuottamaan.

Ensinnäkin jos vastapuhuja ei osaa edes määritellä vihapuhetta muuta kuin "aiheilla", niin silloin ei voida käytännössä edes tietää mitä vihapuhe merkitsee.

Jos miettii tätä marttyyri-asemaa, niin enemmän sitä käytetään hyväksi kyllä niissä piireissä, joissa yritetään kieltää julkinen verkkokeskustelu "vääristä aiheista". Harva "vihapuhuja" ottaa marttyyrin viittaa, koska ei edes tiedä miksi pitäisi ottaa?

Kovin yksinkertaisia väitteitä tutkija antaa lopputulokseksi. Yleensä verkkokeskusteluissa asia käydään varsin perinpohjaisestikin läpi. Se ei ole pelkästään huutelua siitä, että kuka on kenenkin puolella. Paitsi sitten niissä tapauksissa, joissa sama kirjoittaja kirjoittaa koko ajan samoja argumenttejaan ottamatta huomioon vastapuolen kantaa (viitaten mm. tähän tapaukseen).

Sama ongelma tosin voi pahimmillaan olla Suomessa julkisessakin keskustelussa, kuten vaikkapa kuuluisassa pakkoruotsi-aiheessa. Harvoin toimittajat hyväksyvät kerta toisensa jälkeen samoja argumentteja käytettäviksi ja jopa itse käyttävät niitä, vaikka ne olisi kumottukin useita kertoja julkisestikin.

-----

Ruotsalaiset ja britit ovat tiukempia

Suomalaislehtien verkkosivujen keskusteluja on alettu viime vuosina moderoida entistä tiukemmin, Pöyhtäri arvioi. Silti meno on täällä kansainvälisesti katsoen vapaata. Hän on äskettäin vertaillut Suomen käytäntöjä Ruotsiin, Englantiin ja Hollantiin. Niissä vedetään tiukempaa linjaa.

– Itselleni on välittynyt käsitys, että suomalaiset moderoijat ovat sallivia ja avarakatseisia.

– Monet lehdet eivät kuitenkaan avaa kaikkia uutisia keskustelulle. Saatetaan avata vaikkapa vain viisi tai kuusi keskustelua päivässä.

Helsingin Yliopisto 8.5.2014

Jos ruotsalaiset ja britit ovat vielä suomalaisia tiukempia, niin ihmettelen minkänlaista verkkokeskustelua siellä käydään?

Suomessakin joutuu usein taiteilemaan sanojensa kanssa. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa mielipide ei edusta aivan lehden tai toimittajan linjaa.