EVA Pamfletti: Oikea palkka – Kymmenen totuutta tuloeroista

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/Evan+pamfletti+Koulutus+lisää+tuloeroja+ja+jopa+syrjäytymistä/a1383709631499

Koulutusta on Suomessa totuttu pitämään avaimena tasa-arvoon, hyvään elämään ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Evan tänään julkaistu pamfletti kuitenkin päätyy toisenlaiseen lopputulokseen: koulutus lisää tuloeroja ja jopa syrjäytymistä. Oikea palkka -nimisen pamfletin varsinainen aihe on tuloerot, mutta kirjoittajat filosofian tohtori Lauri Tähtinen ja liikkeenjohdon konsultti Antti Törmänen käsittelevät paljon myös koulutusta.

"Pahimmassa tapauksessa juuri tunne siitä, ettei pärjää koulussa voi olla syrjäytymisen taustalla. Silloin painostaminen lisäkoulutukseen ei paranna tilannetta, vaan suorastaan syrjäyttää", kaksikko kirjoittaa.

Heidän mukaan yleisen koulutustason nostaminen ei poista sitä, että ihmisten osaamisessa ja heidän kyvyissään oppia on aina suuria eroja.

Kirjoittajien viesti on, että hyvinvointivaltiossa hellitty "mahdollisuuksien tasa-arvo" vain kiihdyttää tuloerojen kasvua.

"Yhteiskuntamme sijoitukset tasa-arvoiseen koulutukseen ovat kasvattaneet erityisesti parhaiden osaajien koulutuksestaan saamia taloudellisia hyötyjä. Toimiva mahdollisuuksien tasa-arvo vain varmistaa sen, että osaavimmat pääsevät tulonjaon yläpäähän", Tähtinen ja Törmänen avaavat tuloerojen kasvua.

"Vaikka uskoimme, että koulutus avaa kaikille portit vaurastumiseen, se mursikin tulvapadot tuloerojen kasvun tieltä."

Tuloerojen kasvu tarkoittaa pieni- ja suurituloisten tulojen eriytymistä entistä kauemmas toisistaan.

"Koulutuksesta ja osaamisesta sekä yksilölle että yrityksille tulevat taloudelliset hyödyt ovat kasvaneet rajusti ja joidenkin mielestä jo suhteettomasti."

Kun kaikille taataan ilmainen koulutus, osa pystyy hyödyntämään tätä muita paremmin: oppii tehokkaammin tai arvokkaampia taitoja.

Nämä niin sanotut osaajat ovat nykypäivän menestyjiä. He saavat suurimman höydyn.

"Koulutusmahdollisuuksien parantaminen on ratkaisu, joka lähtee osaajien lähtökohdista. Osaajille koulutus on avannut paremmat työnäkymät, ja sitä kautta turvaa. Kaikille koulutus ei kuitenkaan takaa samaa turvaa. Osaajien on ymmärrettävä, että se, mikä on ollut vastaus osaajien elämän turvallisuuteen, ei ikinä tarjoa vastausta kaikille. Mitä enemmän yhtenäistämme mahdollisuuksia, sitä merkittävämmin taidot määrittävät tulonjakoa", pamfletti toteaa.

Kirjoittajat myös pohtivat, onko oikeudenmukaista, että osaajat rohmuavat suurimmat hyödyt.

"Miksi verovaroista pitäisi ylipäätään kustantaa korkeakoulutus, joka johtaa yksilön korkeampiin tuloihin?" he kysyvät.

Yhtenä vaihtoehtona he ehdottavat, että korkeakoulutus voitaisiin rahoittaa osaksi mallilla, jossa tarpeeksi hyvätuloiset valmistuneet maksaisivat jälkikäteen "korkeakouluveroa". Näin verotettaisiin yksikön saamaa hyötyä.

"Toimeentulotuen varassa eläjiä nimitellään herkästi sosiaalipummeiksi ja heidän varallisuuttaan perataan tarveharkinnassa. Eikö olisi oikein, että kysyisimme ainakin yhtä tiukasti myös vakavaraisimpien etujen perään?" kirjoittajat perustelevat.

Kirjoittajat pitävät riskinä ylikoulutusta, sillä yhteiskunnan tasolla suurimmat koulutushyödyt on jo saavutettu.

"Meidän on myös tarkistettava ideologinen suuntimamme. Alun perin porvarillinen, mutta vasemmistonkin viime vuosikymmeninä ajama mahdollisuuksien tasa-arvo on vaillinainen yhteiskuntafilosofia. Miten käy, jos kaikille annetaan samat mahdollisuudet, mutta toiset pärjäävät aina vain paremmin?"

Pamfletin varsinainen pääviesti on, että tuloerot ovat luonnollinen osa yksilönvapautta ja markkinataloutta.

Tähtinen ja Törmänen uskovat, ettei tuloeroja voida tasata sen paremmin koulutuksella kuin progressiivisella verotuksellakaan. Kirjoittavat ehdottavat että taistelusta tuloeroja vastaan olisi syytä luopua ja sen sijaan totutella ajatukseen kasvavista tuloeroista.

Tuloerot Suomessa ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien vauhdilla, mutta ovat edelleen alle eurooppalaisen keskiarvon. Parina viime vuonna tuloerojen kasvu on taittunut osin heikon talouskasvun takia.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on yritysmaailmaa lähellä oleva ajatushautomo. Eva edustaa ajatushautomoiden ja tutkimuslaitosten oikeaa laitaa ja porvarillisia arvoja.



Jaa että sellainen tutkimus tällä kertaa.

[Saippuakupla]

EVA Pamfletti: Oikea palkka – Kymmenen totuutta tuloeroista

Elämme yhteiskunnassa, jossa tuloerot kasvavat. Tuloeroja pyritään selittämään ahneudella tai väärillä poliittisilla päätöksillä, mutta todellisuudessa niitä synnyttävät monet yleisesti hyväksytyt asiat kuten osaaminen. Filosofian tohtori Lauri Tähtisen ja konsultti Antti Törmäsen pamfletti analysoi tuottavuuden vaikutusta palkkoihin. Työväestä noin 15-20 prosenttia on kasvattanut tulojaan. He ovat osaajia, jotka tiedoillaan ja taidoillaan nostavat yritysten tuottavuutta ja joiden osaamisesta yritykset ovat valmiita maksamaan.

Pamfletti esittää, että tuloerojen kehityksestä on syytä olla huolissaan, sillä pahimmillaan yhteiskunnallinen eheys on vaarassa rapautua. Oikeita toimia tulojen tasaamiseksi eivät kuitenkaan ole verotuksen kiristäminen tai osaajien syyllistäminen.

Kumman asetamme etusijalle, osaamisen yhteiskunnan ja sen tuottamat tuloerot, vai hinnalla millä hyvänsä tasatun tulonjaon?

Julkaisu

[jka]

Julkaisu

Tuo HS:n toimittajan raapustus on täyttä pashaa mutta lukemalla tuo alkuperäinen täytyy tunnustaa että tuoltahan löytyy ihan asiaa ja siellä pohditaan aidosti niitä uusia ongelmia joita valtamedia ja poliittinen eliitti ei tunnusta edes olevan olemassa.

Täydellinen esimerkki siitä että HS ei tuonut tämänkään pamfletin julkituonnissa mitään lisäarvoa. Ainoastaan sumutti tämän varsin räväkän keskustelunavauksen. Sieltä olisi löytynyt paljon räväkämpiäkin lainauksia mutta eipä ole HS:llä munaa oikeasti avata keskustelua tulevaisuuden ongelmista.

[Saturoitunut]

Tähtinen ja Törmänen uskovat, ettei tuloeroja voida tasata sen paremmin koulutuksella kuin progressiivisella verotuksellakaan. Kirjoittavat ehdottavat että taistelusta tuloeroja vastaan olisi syytä luopua ja sen sijaan totutella ajatukseen kasvavista tuloeroista.

Pamfletti esittää, että tuloerojen kehityksestä on syytä olla huolissaan, sillä pahimmillaan yhteiskunnallinen eheys on vaarassa rapautua. Oikeita toimia tulojen tasaamiseksi eivät kuitenkaan ole verotuksen kiristäminen tai osaajien syyllistäminen.

...mitä?

Mulla on mielessä muistijälki siitä, että USA:n taistelussa "achievement gap" -ilmiötä vastaan on käynyt niin, että resurssien lisääminen koulutukseen onkin kasvattanut tätä rakoa, koska jostain syystä nämä lisäresurssit ovat kohottaneet jo valmiiksi asteikon yläpäässä olevaa porukkaa enemmän kuin alapäässä olevaa. Ilmeisesti ei siis ole täysin sama, minkälaiseen maaperään jyviä kylvää.

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/kotimaa/Evan+pamfletti+Koulutus+lisää+tuloeroja+ja+jopa+syrjäytymistä/a1383709631499

Lähtökohtien tasa-arvo on kansalaisten juridista yhdenvertaisuutta.

Lopputulosten tasa-arvo juridista yhdenvertaisuutta pilkkaavaa sosialismia, jossa kansankunnan tuotto  on jaettu nomenklaturalle. Kaikille muille on tarjolla tasaisesti jaettua kurjuutta.

[Suvaitsija]

"Vaikka uskoimme, että koulutus avaa kaikille portit vaurastumiseen, se mursikin tulvapadot tuloerojen kasvun tieltä."

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

"Miksi verovaroista pitäisi ylipäätään kustantaa korkeakoulutus, joka johtaa yksilön korkeampiin tuloihin?" he kysyvät.

Miksi parempituloiset maksavat enemmän veroja kuin sosiaalipummit? Pitäisikö verovaroista kustantaa korkeakoulutus, joka johtaa alhaisiin tuloihin?

[Tabula Rasa]

Njooh, miksi 20v opiskeleva ahkera ja aktiivisesti sekä työssä että opinnoissa eteenpäinpyrkivä henkilö tienaa enemmän kuin henkilö joka jättää peruskoulun kesken ja keskittyy erilaisten päihteiden käyttöön 20 vuodeksi? Miksi katsotaan että jälkimmäisellä on oikeus yhtälaisiin tuloihin kuin ensimmäisellä, riippumatta siitä osallistuuko hän työelämään tai edes katkaisee tukiriippuvuutensa?

Siis kummankin tulisi tuon 20v jälkeen tienata vaikkapa 100 000e/vuosi. Ja jos ensimmäisen tulot ovat 200 000e/ vuosi ja jälkimmäisen 0e/vuosi, niin tietysti on oikeudenmukaista että hän antaa jälkimmäiselle 100 000e/vuosi, eikös vain?

Kyvyt selittävät vain osan. Niin vaikeavammaisia suomalaisia etteivät kykenisi peruselintason hankintaan on loppujen lopuksi hyvin pieni osa kaikista kansalaisista. Enemmän on kiinni asenteesta ja jaksamisesta/yrittämisestä kuin kyvyistä. Tunnen suuren määrän rehellisesti itseäni tyhmempiä ihmisiä jotka kuitenkin pärjäävät hyvin erilaisissa tehtävissä joista saatava palkka on omasta mielestään vähintäänkin riittävä. Yleensä tämä tuloeroista urputtaja on sellainen joka tahtoo että hänelle kannetaan salkullinen seteleitä käteen ilman että hänen tarvitsisi tehdä mitään. Suurempi ongelma ovat työntekijän kannalta erilaiset kannustinloukut, työntekijöiden sivukulut(estävät palkkaamisen) yrittäjyyden hankaloittaminen usein eri tavoin(olematon perusturva, useita miestyöpäiviä vaativa paperisota, työntekijöiden korkea irtisanomissuoja jne).

Muttas joo. Minkäs teet. Ei kellään hallituksessa näytä olevan mahdollisuutta käyttää vähäisimmässäkään määrin järkeään suomalaisten eduksi.

[Elemosina]

IS on muotoillut uutisen samasta aiheesta hieman toisin. Tässä eräs pätkä.

Vihreän talouspolitiikan vaikutus

Esimerkkinä tällaisesta, palkkaerojen tasaamiselle vastakkaisesta yhteiskuntapolitiikasta kirjoittajat nostavat esiin "poliitikkojen hyvää tarkoittavat ympäristörajoitukset", jotka nostavat teollisuuden kustannuksia Euroopassa ja siirtävät siten tuotantoa maihin, joissa rajoitukset ovat lievempiä.

"Vihreä talouspolitiikka heikentää todellisuudessa eniten juuri matalapalkkaisen työläisen asemaa", kirjoittajat muistuttavat.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288618027451.html

[mietinen]

http://en.wikipedia.org/wiki/Justice
Justice is a concept of moral rightness based on ethics, rationality, law, natural law, religion, equity and fairness, as well as the administration of the law, taking into account the inalienable and inborn rights of all human beings and citizens, the right of all people and individuals to equal protection before the law of their civil rights, without discrimination on the basis of race, gender, sexual orientation, gender identity, national origin, color, ethnicity, religion, disability, age, or other characteristics, and is further regarded as being inclusive of social justice.

http://en.wikipedia.org/wiki/Distributive_justice
Distributive justice concerns the nature of a socially just allocation of goods in a society. A society in which incidental inequalities in outcome do not arise would be considered a society guided by the principles of distributive justice. The concept includes the available quantities of goods, the process by which goods are to be distributed, and the resulting allocation of the goods to the members of the society.

http://www.justiceharvard.org/watch/
JUSTICE is the first Harvard course to be made freely available online and on public television. Nearly a thousand students pack Harvard's historic Sanders Theatre to hear Michael Sandel, "perhaps the most prominent college professor in America," (Washington Post) talk about justice, equality, democracy, and citizenship

Pienituloiset
http://www.findikaattori.fi/fi/103

Tuloerot kasvussa myös vuonna 2011
http://tilastokeskus.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_tie_001_fi.html

Työllisyysaste
http://www.findikaattori.fi/fi/41

Pitkäaikaistyöttömät
http://www.findikaattori.fi/fi/37

[Maisteri Vihannes]

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

Riippuu tuloerojen suuruudesta. Pienistä tuskin on muuta haittaa kuin kateus, suuremmista on enemmän.

Suurten tuloerojen yhteiskunnasta katoaa yhtenäisyyden tunne. Suurista tuloeroista seuraa että tuloasteikon eri päissä eletään täysin erilaista elämää. Toisen pään edustajaa ei tällöin voi hahmottaa ihmiseksi samalla lailla kuin itseään, ehkei ihmiseksi lainkaan. Epäihmiselle annettujen lupausten pitämisellä ei ole merkitystä, eikä oikeastaan silläkään jos sen sattuu tappamaan - joko ryöstäessään, tai orjatyötä teettäessään. Nuo arvot ja toimintamallit leviävät vähitellen koskemaan muitakin ihmisryhmiä, kun yksi ryhmä on opittu näkemään epäihmisinä on paljon helpompaa nähdä samoin muitakin ihmisryhmiä. Siinä missä toimivassa, ihmisten väliseen yhteenkuuluvuuteen ja luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa, suurin osa ihmisistä noudattaa lakeja siksi että kokee sen olevan oikein, yhtenäisyyden tunteen kadottaneessa yhteiskunnassa niitä noudatetaan vain rangaistusten pelosta, ilman kattavaa valvontakoneistoa ei lainkaan.

Vastaavaa voi seurata myös maahanmuutosta. Putnam.

Kyvyt selittävät vain osan. Niin vaikeavammaisia suomalaisia etteivät kykenisi peruselintason hankintaan on loppujen lopuksi hyvin pieni osa kaikista kansalaisista. Enemmän on kiinni asenteesta ja jaksamisesta/yrittämisestä kuin kyvyistä.

Työpaikkojen puutekin vaikuttaa. On mahdollista että joku saa työpaikan kyvyillään, asenteellaan, jaksamisellaan tai yrittämisellään (eikä esimerkiksi suhteillaan), mutta työnhakijoiden määrän ollessa moninkertainen työpaikkojen määrään nähden ei tuo voi koskea kaikkia. Osa jää väistämättä ilman.

Lahjattomat ja laiskat keksivät sosialismin. Se keksittiin heti kun he huomasivat olevansa enemmistö.

Eikai lahjaton mitään keksi? Eikö keksijä ollutkaan joku joka näki itselleen paikan uudessa eliitissä, massojen etujoukon kärjen johtajana?

[Ari-Lee]

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

Otetaan esimerkiksi Afrikan maat. Siellähän tuloerot ovat niin että "presidentillinen klusteri" omistaa kaiken ja kansa ei mitään, ei yhtään mitään, ei ole edes vettä kaivossa. Presidentilliset klusterit eivät enää taida edes asua kotonaan omalla maaperällään koska vihainen kansa. Valtioiden varat ovat ulkolaisilla pankkitileillä ja herrat kansanjohtajat ties missä, Floridassa, Nizzassa, Dubaissa. Seuraavakin johtaja on jo päätetty sukukokouksessa.

Enempää ei tarvinne kertoa tässä välissä.

[Ari-Lee]

Yhtenä vaihtoehtona he ehdottavat, että korkeakoulutus voitaisiin rahoittaa osaksi mallilla, jossa tarpeeksi hyvätuloiset valmistuneet maksaisivat jälkikäteen "korkeakouluveroa". Näin verotettaisiin yksikön saamaa hyötyä.

Nähdäkseni jo nyt enemmän ansaitsevat maksavat "korkeakouluveroa". Enempää ei voi oikein verottaakaan ettei vain tule tunne ettei koulutus kannata. Verotuksen kiristykset ovat tiensä yläpäässä.

Nyt pitää siis puhua olemassa olevien verotulojen kohdentamisesta, priorisoinnista. Kumpi on tärkeämpää: Päätön maahanmuuttopolitiikka vai terveydenhuolto? Kumpi näistä: Päihteiden käyttäjien elämisen rahoittaminen pääkaupungin keskustassa vai vanhusten hoito?

Tiedän kyllä mitkä ovat vastaukset rinnakkaistodellisuuden tärähtäneistöllä.

[Leso]

Toi oli varmaan helppotekoisin lopputyö ikinä.

[Mursu]

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

Otetaan esimerkiksi Afrikan maat. Siellähän tuloerot ovat niin että "presidentillinen klusteri" omistaa kaiken ja kansa ei mitään, ei yhtään mitään, ei ole edes vettä kaivossa. Presidentilliset klusterit eivät enää taida edes asua kotonaan omalla maaperällään koska vihainen kansa. Valtioiden varat ovat ulkolaisilla pankkitileillä ja herrat kansanjohtajat ties missä, Floridassa, Nizzassa, Dubaissa. Seuraavakin johtaja on jo päätetty sukukokouksessa.

Enempää ei tarvinne kertoa tässä välissä.

Mitä tuolla on tekemistä Suomen kanssa? Afrikassa tuloerot perustuvat todellakin riistoon, ei siihen, että rikkaat olisivat luoneet jotain, josta muut olisivat halukkaita maksamaan. Toiseksi onko Afrikan ongelma niinkään tuloerot vaiko sittenkin köyhyys.

[Mursu]

Pienituloiset
http://www.findikaattori.fi/fi/103

Tuloerot kasvussa myös vuonna 2011
http://tilastokeskus.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_tie_001_fi.html

Todellisuudessa suurituloisimman prosentin ja kymmenyksen tulot piikkasivat vuonna 2007. Se että tämä jälkeen on eri vuosina tapahtunut muutoksia eri suuntiin ei muuta olennaista. Keskituloiset ja pienin kymmenys nousi jatkuvasti. Pienimmän kymmenyksen nousu oli tasaista. Taantuma ei juuri mitenkään vaikuttanut siihen.

"Pienituloisuus" taas oli minimissään 1993. Menikö silloin erityisen hyvin? "Pienituloisuus" sitten nousi, kunnes piikkasi 2008. Koko tilasto ei osoita mitään järkevää. Paremman kuvan antavat kiinteät pienituloisuusrajat:

http://www.stat.fi/til/tjt/2007/tjt_2007_2009-01-19_kat_005_fi.html

Suurituloisten tulojen kasvu on tärkeää, jotta saadaan ne verorahat, joilla sosiaalipalvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa.

[Suvaitsija]

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

Otetaan esimerkiksi Afrikan maat. Siellähän tuloerot ovat niin että "presidentillinen klusteri" omistaa kaiken ja kansa ei mitään, ei yhtään mitään, ei ole edes vettä kaivossa. Presidentilliset klusterit eivät enää taida edes asua kotonaan omalla maaperällään koska vihainen kansa. Valtioiden varat ovat ulkolaisilla pankkitileillä ja herrat kansanjohtajat ties missä, Floridassa, Nizzassa, Dubaissa. Seuraavakin johtaja on jo päätetty sukukokouksessa.

Niin, emme kuitenkaan asu Afrikassa. Tuloeroista ei ole haittaa sinänsä, vaan merkitystä on sillä, ovatko köyhimpien tulot riittäviä. Jos köyhimpien tulot kasvavat, mutta rikkaimpien tulot kasvavat enemmän, niin tuloerot kasvavat, mutta miten tässä tapauksessa tuloerot olisivat ongelma?

Mikä taas on tuloerojen vastakohta? Tuloerottomuus. Pitäisikö siihen todella pyrkiä, että kaikki tienaisivat saman verran riippumatta työn laadusta ja määrästä? Tuloerot ovat nykyään paheksuttava asia, joten oletan, että tuloerottomuus on sitten se tavoiteltavampi asia, mikä on huolestuttavaa.

[Ari-Lee]

Mitä haitaa tuloeroista on sen lisäksi, että vasemmistolaiset kuolevat kateuteen?

Otetaan esimerkiksi Afrikan maat. Siellähän tuloerot ovat niin että "presidentillinen klusteri" omistaa kaiken ja kansa ei mitään, ei yhtään mitään, ei ole edes vettä kaivossa. Presidentilliset klusterit eivät enää taida edes asua kotonaan omalla maaperällään koska vihainen kansa. Valtioiden varat ovat ulkolaisilla pankkitileillä ja herrat kansanjohtajat ties missä, Floridassa, Nizzassa, Dubaissa. Seuraavakin johtaja on jo päätetty sukukokouksessa.

Enempää ei tarvinne kertoa tässä välissä.

Mitä tuolla on tekemistä Suomen kanssa? Afrikassa tuloerot perustuvat todellakin riistoon, ei siihen, että rikkaat olisivat luoneet jotain, josta muut olisivat halukkaita maksamaan. Toiseksi onko Afrikan ongelma niinkään tuloerot vaiko sittenkin köyhyys.

Toki toivoisin ettei tällä asialla olisi mitään tekemistä Suomen kanssa. Todellisuus näyttää kuitenkin toista. Afrikkalaisten määrä Suomessa lisääntyy lisääntymistään ja niin kasvavat myös tuloerotkin Suomessa. Jokainen afrikkalainen Suomessa kasvattaa tuloeroja.

Joko tuloerot tai sitten kansalta ryöstetty oikeus elämiseen. Jos toisella ei ole tuloja ollenkaan ja toinen saa kaiken, valtion varat käyttöönsä niin kaitpa siinä ei kannata enää tuloeroista puhuakaan.

[Kulttuurirealisti]

Heitän tähän oman pamflettini, ja sitä voi tulostuksen jälkeen käyttää peflettinäkin.

Tuolta:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality
nähdään eri valtioiden ylimpien tuloluokkien tulojen suhteita alempiin tuloluokkiin. Suomen ylin 20 % / alin 20 % on 2008 vuoden luvuilla 3,8.
Ylin 10 % / alin 10 % oli 5,6.
Muutaman muun valtion poimintoja:
              20/20        10/10

USA        8,4            15,9
Venäjä    7,6            12,7
Kanada    5,5           9,4
Sveitsi     5,5           9,0
Hollanti   5,1            9,2
Tanska    4,3            8,1
Saksa      4,3           6,9
Ruotsi     4,0            6,0

Kuten nähdään, kaikki yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti arvostettavat valtiot tapaavat olla välillä 4,3-5,5 ja 6,9-9,4. Pekkahimasmainen johtopäätökseni on, että kun suomalaiset yritykset maksavat vähän lisää palkkaa niille, joille se kuuluu, eli parhaille keksijöille, myyjille, yrittäjille ja johtajille, niin maamme tulee olemaan jälleen varsinainen piilaakso, nirvana ja eldorado.

Edit. Saksa vielä.