2011-12-29 AL: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville l

[Roope]

Yleisesti on tiedossa, että osa koulujen välisistä oppimiseroista selittyy sillä, miten paljon koulussa on vieraskielisiä oppilaita. Maahanmuuttajilla saattaa olla tasoltaan ja pituudeltaan hyvin vaihtelevat koulunkäyntitaustat, eroja suomen kielen osaamisessa ja perheillä puutteelliset tiedot suomalaisesta koulusta.

Oppimistuloksiin vaikuttavat myös esimerkiksi työttömyys ja sosiaalinen pahoinvointi, jotka helposti kasautuvat samoille alueille. Vanhempien ja erityisesti äidin koulutustaustalla tiedetään olevan myös selkeä yhteys niin oppimistuloksiin kuin koulutusvaihtoehtojen valintaankin.

Vaikka suomalaiset ovat perinteisesti arvostaneet koulutusta, on arvostus ainakin osin murentumassa. Oppimistuloksissa näkyy perheiden kulttuurinen pääoma ja asenteet koulutusta kohtaan. Ja kielteiset tai välinpitämättömät asenteet käyvät usein käsi kädessä sosiaalisten vaikeuksien kanssa.

Oppimistulosten eroavuuksia ei poisteta millään peruskoulun yhteisellä päättökokeella. Se voisi vain kärjistää tilannetta entisestään, kun koulut leimaantuvat. Sen sijaan yksi varma keino lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa olisi kouluille jaettava positiivisen diskriminaation raha. Sellainen on käytössä Helsingissä. Sillä pystytään pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia. Vaikeinta ja hitainta lienee kuitenkin asenteiden kääntäminen koulutusmyönteisiksi niissä kodeissa, joissa työttömyys ja sosiaaliset vaikeudet varjostavat elämää eikä koulutusta siksi arvosteta riittävästi.

Opetttaja-lehti, pääkirjoitus: Koulueroissa näkyvät asenteet 10.1.2012

[Malla]

Sen sijaan yksi varma keino lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa olisi kouluille jaettava positiivisen diskriminaation raha. Sellainen on käytössä Helsingissä. Sillä pystytään pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia. Vaikeinta ja hitainta lienee kuitenkin asenteiden kääntäminen koulutusmyönteisiksi niissä kodeissa, joissa työttömyys ja sosiaaliset vaikeudet varjostavat elämää eikä koulutusta siksi arvosteta riittävästi.

Opetttaja-lehti, pääkirjoitus: Koulueroissa näkyvät asenteet 10.1.2012

Tämän varman keinon tehosta on varmasti varmaa näyttöä. Missä?
(Pisteet kuitenkin ko. pääkirjoitajalle siitä, että puhui suoraan rahasta. Mitäpä sitä kiertelemään.)

[Emo]

Sen sijaan yksi varma keino lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa olisi kouluille jaettava positiivisen diskriminaation raha. Sellainen on käytössä Helsingissä. Sillä pystytään pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia. Vaikeinta ja hitainta lienee kuitenkin asenteiden kääntäminen koulutusmyönteisiksi niissä kodeissa, joissa työttömyys ja sosiaaliset vaikeudet varjostavat elämää eikä koulutusta siksi arvosteta riittävästi.

Opetttaja-lehti, pääkirjoitus: Koulueroissa näkyvät asenteet 10.1.2012

Tämän varman keinon tehosta on varmasti varmaa näyttöä. Missä?
(Pisteet kuitenkin ko. pääkirjoitajalle siitä, että puhui suoraan rahasta. Mitäpä sitä kiertelemään.)

Takapajuiset tollot eivät opi, vaikka istuisivat päivät rahasaaveissa!

[Roope]

Tämän varman keinon tehosta on varmasti varmaa näyttöä. Missä?
(Pisteet kuitenkin ko. pääkirjoitajalle siitä, että puhui suoraan rahasta. Mitäpä sitä kiertelemään.)

Jos oppimisvaikeudet johtuvat siitä, että lapsi ei osaa opetuskieltä, niin on luultavasti järkevää laittaa rahaa tämän lapsen kielenopetukseen. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka positiiviseksi diskriminaatioksi, vaikka se onkin minusta harhaanjohtavaa. Mutta on pöhköä suunnata kouluille lisärahaa pelkän maahanmuuttajamäärän mukaan, aivan kuin maahanmuuttajuus olisi jonkinlainen vamma. Pitää mennä syvemmälle.

Oppimistulosten eroavuuksia ei poisteta millään peruskoulun yhteisellä päättökokeella. Se voisi vain kärjistää tilannetta entisestään, kun koulut leimaantuvat.

Tulee taas maahanmuuttokeskustelu mieleen. Ei päättökokeen ole tarkoituskaan poistaa eroavuuksia, vaan sitä käytetään tilanteen kartoittamiseen, jotta rajallisia resursseja voidaan kohdistaa oikein. Muuten käy kuten ihanan tasa-arvoisessa Ruotsissa, jossa koulujen välisiä eroja on yritetty poistaa nostamalla arvosanoja. Jos opettajan tai virkamiehen mielestä koulujen leimaantumisen pelko menee ongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen edelle, niin hänen on syytä siirtyä muihin tehtäviin.

[Siili]

Jos oppimisvaikeudet johtuvat siitä, että lapsi ei osaa opetuskieltä, niin on luultavasti järkevää laittaa rahaa tämän lapsen kielenopetukseen. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka positiiviseksi diskriminaatioksi, vaikka se onkin minusta harhaanjohtavaa.

Kunnon kielikylvyssä naperot oppivat kielen alta aikayksikön, jos vain asenne on kohdallaan.  Jos taas kotona iskostetaan opetusta ja opiskelua haittaavia näkemyksiä, eivät mitkään satsaukset auta.  Ei tuossa pääkirjoituksessa turhaan painotettu asenteiden merkiystä.

Ehkäpä tuon positiivisen diskriminaation kautta "oppimishaasteellisimmat" mamut saadaan ainakin osaksi irti muiden joukosta, jolloin muiden oppimisedellytykset paranevat ja oppimistulokset sitä kautta kehittyvät.

[yks vaan]

Päiväkodissa työskenteleviltä olen kuullut että arvatkaapa-mistä-maasta tulevat vanhemmat eivät edes halua että lapsi oppii suomea ja sen puhuminen on kotona kielletty. Näistä lähtökohdista kun lähdetään niin tulos on päivänselvä.

Suuri osa somalilapsista (ups kun lipsahti nyt syntyy täällä, kaikki edellytykset kasvaa kunnon kansalaisiksi olisi jos vanhemmat niin haluaisivat.