2013-10-29 KU Oletko sinä True Finn?

[imaginaariluku]

http://www.ihmefestival.fi/yhteistyossa/

Ylehän se siellä ensimmäisenä tulee vastaan...

[Roope]

http://www.ihmefestival.fi/yhteistyossa/

Ylehän se siellä ensimmäisenä tulee vastaan...

Ja kymmenen muuta, muun muassa:

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kunnostautunut uuden johtajansa Tommi Laition johdolla nimettömän työnhaun lanseeraamisessa Suomeen.

Ajatushautomo Magma

Magma on puoluepolitiikasta riippumaton ajatushautomo. Sen tehtävänä on tuoda uutta ajattelua keskusteluun kaksikielisyyden ja ruotsin kielen merkityksestä kansallisen identiteetin kannalta.

[foobar]

Jännää että tosi suomalaisuutta ei koskaan voi määritellä Tosi Suomalainen, vaan määrittelyyn tarvitaan aina joko ulkomaalainen, vasemmistolainen, vihreä tai muu suvaitsevaisuus-sokea. Tosi suomalaisuuteen pitää aina väkisin lisätä mausteita maailmalta, jotta arvio suomalaisuudesta on "virallinen".

"Virallisen" arvion mukaan 10 vuotta maassa asunut musta mies voi olla tosi suomalainen, mutta sukupolvia suomessa asunut ja syntynyt valkoinen hetero ei voi määritellä suomalaisuutta. Etelänhedelmä voi toitottaa olevansa tosi suomalainen ja media hehkuttaa tätä estottomasti. Jos valkoinen hetero määrittelee suomalaisuutta, niin väitetään että hän pyrkii omimaan suomalaisuuden itselleen. Musta mies kun määrittelee suomalaisuutta, niin hänen lausuntonsa on aivan oikea arvio suomalaisuudesta.

Melkein oikein, muttei kuitenkaan. Mustaakaan miestä ei kuunnella eikä näytetä julkisuudessa, jos hän jakaa sen suomalaisen "juntin" arvomaailman.

Voisi jopa kuvitella, että sen mustan miehen tehtävä on kertoa radikaalivassarien ideat ominaan, jotta jutuille saataisiin tuoretta näkyvyyttä. Suomalaisuutta lokaan vetävien radikaalivassarien todellinen kannatus on kuitenkin Suomessa melko ohutta. Sen kritiikkiä voidaan hiljentää, kun ajatuksia laitetaan sanomaan joku, jonka kritisointi voidaan automaattisesti leimata rasismiksi.

[Outo olio]

Tavallaan on pakko ihailla näitä mokuttajia: he oikeasti kuvittelevat, että heidän teoillaan on mitään merkitystä. Rassukat oikeasti kuvittelevat, että hankkimalla tänne jonkun ulkomaanpellen videotaiteilijan, kymmenminuuttista teosta väsäämään, he voivat oikeasti "dekonstruoida suomalaisuutta" tai jotain, ja suomalaiset oikeasti muuttavat mielensä. "Musta mies heimopaidassa, tää toimii ihan varmasti!" Toisaalta en mielelläni fanittaisi mielenvikaisia (harhat ja/tai suuruudenhulluus) ihmisiä, mutta pakkohan tuollaista itseluottamusta on vähän ihailla.

[Lahti-Saloranta]

Minusta tosisuomalaisuutta parhaimmillaan edustaa ne kaverit jotka hakivat Norjassa luolaan hukkuneiden sukeltajien ruumiit pois. Kaveria ei jätetä oli se sitten hengissä tai vainaja.

[Leso]

Niinku Berliinissä asuva maaton juutalainen tulee Suomeen tekemään tositv-ohjelmaa siitä, miten Suomen muka-vähemmistöt koettavat sopeutua maahan, johon heidän olisi odottanut sopeutuneen jo aikoja sitten? Mukana myös mustalainen.

Aha.

[Roope]

Mustafe Hagi pitää itseään oikeana perussuomalaisena: "Tulkaa vain haastamaan, Soini ja kaverit"

"Puolue on antanut luvan unohtaa Suomen lakipykälät tasavertaisuudesta ja syrjinnästä."

Kun Mustafe Hagilta kysytään, mistä hän on kotoisin, hänellä on siihen vakiovastaus. Olen kotoisin Vantaalta, hän sanoo.

Jos toinen hämmästyy ja toteaa, että niin, mutta tarkoitan, että mistä päin ...

Suomen Kuvalehti 29.3.2014

[Khalifatta]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Israelilaisen+Yael+Bartanan+elokuva+määrittelee+suomalaisuuden+uusiksi/a1391232760085

On huikean kylmä tammikuinen pakkaspäivä. Kirkkonummella sijaitsevan hirsihuvilan ikkunasta näkyy järven jäällä häärivä kuvausryhmä. Lumi narskuu mikin kautta sisälle asti.

"Kun mä nostan kättä, niin voit lähteä kävelemään", ohjaa kuvaaja Iddo Soskolne.

Aurinko paistaa niin kirkkaasti, että silmiin sattuu. On idyllinen suomalainen postikorttisää. Se sopii, sillä jäällä kuvataan israelilaisen Yael Bartanan elokuvaa True Finn – Tosi suomalainen.

Elokuvan pääosassa on kahdeksan tavallista, suomalaisia vähemmistöjä edustavaa ihmistä. He löytyivät avoimella haulla. Kuvauksia varten he ovat muuttaneet viikoksi yhteen tekemään erilaisia tehtäviä sekä syömään ja saunomaan yhdessä.

Bartana tulee sisään silmin nähden kylmissään ja alkaa lämmittää kenkiään hiustenkuivaajalla. "Käteni ovat umpijäässä", hän sanoo. Hänen kotikaupungissaan Tel Avivissa on nyt 25 astetta lämmintä.

Bartanan elokuvat ja mediateokset käsittelevät kansallista identiteettiä. Tosi suomalainen -elokuvan tilanneelle Ihme-nykytaidefestivaalille teema tuli tarjottimella. Bartanan ja festivaalin yhteistyö alkoi kolmisen vuotta sitten, samaan aikaan kuin perussuomalaiset voittivat vaalit.

Elokuva kyseenalaistaa suomalaisuutta ja sen määritelmää. Mikä tekee suomalaisen? Milloin ihminen lakkaa edustamasta vähemmistöä? Miten pitkään ihminen on maahanmuuttaja?

Ulkokuvausten jälkeen osallistujien tehtävänä on kirjoittaa sanat uuteen kansallislauluun. Sen säveltää Pessi Levanto. Jokaisen pitää sanoittaa muutama säe. Tekstiä syntyy nopeasti. Vaikeudet alkavat, kun kahdeksan näkemystä Suomesta pitäisi yhdistää.

"Suomessa saa olla vapaa ja heikko", sanoo yksi. Toinen haluaa lauluun "mustat tähdet ja kauniit järvet".

Ryhmäläiset vitsailevat vihaisista linnuista ja muumeista. Sitten he keskustelevat siitä, kenellä on oikeus ostaa maata Suomesta.

"Voisiko mitenkään saada Luojaa loppuun", yksi pyytää. Joukossa on muslimi, ortodoksi ja luterilainen.

"Synnyinmaa yhdelle, kotimaa toiselle, mutta ylitse kaiken yhteinen maamme", kirjoittaa yksi.

Keskustelu pulppuaa. Takana on pari päivää tiivistä yhdessäoloa ja isoja kysymyksiä.

Tuotantotiimi puuttuu työhön vain, kun ryhmä alkaa äänestää siitä, mahtuuko Luoja mukaan. Laulusta ei saa tulla kompromissi. Kaikkien pitää seistä sen takana.

Höyryävän kuuman lounaskeiton äärellä kuvattavilla on aikaa jutella. Miksi kannatti muuttaa viikoksi yhteen ventovieraiden ihmisten kanssa?

"Mun identiteetti on epämääräinen. Olen osaksi virolainen, osaksi venäläinen, osaksi suomalainen. Olen asunut täällä kaksikymmentä vuotta. Halusin täällä miettiä, kuka oikein olen", kertoo Stanislav Marinets, 29.

"Minä halusin tuoda ilmi, että minäkin olen suomalainen", sanoo Mustafe Hagi, 31. "Joskus määrittelen itseni uussuomalaiseksi, mutta parempi versio olisi ehkä suomensomali. Ulkonäön perusteella minut määritellään kielitaidottomaksi maahanmuuttajaksi, vaikka olen ollut täällä 20 vuotta ja lapseni ovat syntyneet täällä. Tämä maa kuuluu myös minulle."

Osallistujien taustat ovat hyvin erilaiset, mutta heillä kaikilla on arkipäivän kokemuksia ennakkoluuloista, stereotypioista ja rasismista.

Tuisku Torkkelin, 25, äidinkieli on suomi, mutta hänen kotikuntansa Kemiö on pääosin ruotsinkielinen.

"Kun opiskelin Porissa, minua hurriteltiin, vaikka olen täysin suomenkielinen. Kemiössä en saa töitä, koska välttävä ruotsini ei kelpaa", Torkkeli sanoo.

Kun ulkonäkö ei vastaa stereotyyppistä käsitystä suomalaisuudesta, Suomessa olemiselle pitäisi olla hyvät perusteet.

"Suomi on ennakkoluuloinen. Törmään jatkuvasti käsityksiin siitä, miltä minun kuuluisi näyttää ja käyttäytyä. Saan usein kuulla, etten voikaan olla suomalainen, koska en näytä siltä. Sitten minulle yritetään löytää laatikkoa, johon muiden mielestä sopisin, laatikkoa, joka on mikä tahansa muu paitsi suomalaisuus", sanoo suomenquebeckiläinen Martin-Eric Racine, 44.

"En tiennytkään, että vaaleaihoinen mies voi kokea samaa kuin minä", kommentoi Hagi.

Stanislav Marinets muutti perheineen Suomeen 1990-luvulla.

"Silloin venäläiset kohtasivat enemmän vihamielisyyttä ja ryssittelyä kuin nykyään. Onneksi minulla on Viron passi, joten voin teeskennellä olevani virolainen. Mutta stereotypiat ovat kaksisuuntaisia. Kantaväestöllä on omat ennakkoluulonsa, maahanmuuttajilla omat", Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton toiminnanjohtajana työskentelevä Marinets sanoo.

(Sivu 2/2)
Ruotsinkielinen Peter Rosvik, 45, on kotoisin Vaasasta mutta asuu Tampereella.

"Minulta kysytään usein, mistä olen kotoisin. No, olen Suomesta, Pohjanmaalta. Sitten kysytään, että mistä minä oikeasti olen. Myös ruotsinkieliset kokevat vihamielisyyttä", hän sanoo.

Onko kielen osaaminen tie hyväksymiseen? Entä miten hyvin pitää osata Suomea, jotta kelpaa töihin?

"Kantasuomalaisille kieli on tärkeä asia. Sitä osaamalla tavallaan osoittaa haluavansa olla osa Suomea", Torkkeli sanoo.

"Toisaalta, kaikki eivät vain pysty oppimaan kieltä. Liian kovat kielivaatimukset raivostuttavat. Joissain töissä pärjää vähemmällä", Hagi toteaa.

Miten erilaiset suomalaiset sitten oppisivat asumaan yhdessä? Tai edes kohtaisivat toisiaan?

"Ihmiset pitäisi saada osallistumaan. Kun tutustun teihin täällä, ennakkoluulot karisevat", Torkkeli sanoo.

Suomeen tulija ei ole ainoa, jonka pitää sopeutua, ajattelee Hagi. "Tämän maan pitäisi tulla puoleenväliin vastaan. Ei sopeutumista ole se, että täytyy luopua omasta kulttuurista ja uskosta", hän sanoo.

"On väärin puhua lapsena Suomeen muuttaneista maahanmuuttajina. Se toinen maa on heille vieras", Racine sanoo. "Olen ihmetellyt entisille työkavereilleni sitä, että jos ulkomaalaiset eivät ole teistä sopeutuneet, niin miksi te ette pistä itseänne likoon opastamalla heitä perinteisiin ja tapoihin, vaikkapa kertomalla jokamiehenoikeudesta ja viemällä heidät kalaan tai sieneen näyttämään, miten se toimii?"

[Faidros.]

^Kannattaa poistaa ä:n pilkut linkistä.

[l'uomo normale]

Miten nuo suvakit perustavat identiteettinsä tai määrittelevät sen mihin ihmisten identiteetin pitäisi perustua: Syödä Fazerin suklaata ja juoda Koffin olutta (Himasen maahanmuutton puolustelut), kuunnella muokattua muokattua iskelmää (Hesarin Pekka Mykkäsen tuottama Olen Suomalainen -uusintaversio), fanitttaa ulkomaalaisia/taustaisia urheilijoita, viihdyttäjiä ja julkkiksia, tai nyt katsoa tositeeveetä. Olemme niille pelkkiä tavaroiden ja viihteen kuluttajia, objekteja, palvelijoita.

Pitääpä mennä vierailemaan siellä Ihme-expossa.

Olisiko mahdollista tuottaa "Oletko sinä True suvaitsevainen?" tositeevee, jossa persut ja muut syrjäytyneet juntit valittelisivat miten vaikeaa on päästä pääkaupunkiseudun sisään suvaitsevaiston piireihin ja saada heidän hyäksyntänsä?

[foobar]

Heh, silmät ristissä näin kesäajan alussa. Luin otsikon muodossa "Kuoletko sinä True Finn?"

Epäilemättä se on monen suvaitsevaisen haavekuva.

[Nanfung]

Onko tämä Yael Bartanan teos True Finn jatko-osa, Suomi on ruotsalainen TV-sarjalle?

[Leso]

Sanokaa mun sanoneen, mutta tuosta Mustafe Hagista kuullaan vielä.
Ei siksi, että sillä olisi ihmeemmin asiaa, mutta että uusi julkisomali piti saada. Huomatkaa, että tällä kertaa lemmikillä on myös parta...

Mitä mahtaa tykätä Husu?
Oijoi. Kiikkerältä näyttää tilanne. Mitä sanoo Mustafen klaani, entä Husun? Mitä sanoo vankasti taikaseinään nojaava Suomen somalivähemmistö? Miten käy aina lujan, luonnonmukaisen ja perinteisen somaliyhteisön yhtenäisyyden? Kummasta tulee Suomen median suosikkisomali?
Riittääkö Husun rahkeet vastata Hagin haasteeseen? Riittääkö klisheet, vai ratkotaanko asiaa heimoneuvoston kautta?
Saisko tästä tositeeveetä?

[rapa-nuiv]

Tavallaan on pakko ihailla näitä mokuttajia: he oikeasti kuvittelevat, että heidän teoillaan on mitään merkitystä. Rassukat oikeasti kuvittelevat, että hankkimalla tänne jonkun ulkomaanpellen videotaiteilijan, kymmenminuuttista teosta väsäämään, he voivat oikeasti "dekonstruoida suomalaisuutta" tai jotain, ja suomalaiset oikeasti muuttavat mielensä.

Minä ainakin olen muuttanut.
Mokuttaja on niin pitkään esitellyt maahanmuuttajaansa jonkinlaisena pilailuvälineenä , jonka olemassaolon ainoa tarkoitus on ärsyttää minua, että olen alkanut uskoa siihen.  Mokuttajan esittelemänä suvaittava maahanmuuttaja on alkanut näyttää silmissäni ikään kuin YLEn journalistin hilseisten kankkujensa välistä  puurolautaselleni ulostamalta sontakikkareelta.

  Rasisminvastaisen tuputuksen seuraksena olen huomannut itsestäni hiljan kuoriutuneen ihan oikean rasistin.
Siis todella koen nykyään jo pelkästään maahanmuuttajan näköisen ihmisen näkemisen tarkoituksellisena loukkauksena itseäni ja olemassaoloani kohtaan.
-Näin minusta ihan rehellisesti tuntuu.

[Ink Visitor]

Rasisminvastaisen tuputuksen seuraksena olen huomannut itsestäni hiljan kuoriutuneen ihan oikean rasistin.
Siis todella koen nykyään jo pelkästään maahanmuuttajan näköisen ihmisen näkemisen tarkoituksellisena loukkauksena itseäni ja olemassaoloani kohtaan.

Kiitos samoin! Voin yhtyä tuohon lauseeseesi aivan täysin. Nykyään nähdessäni suojaväritetyn ihan missä tahansa puuhassa on ensimmäisenä ajatuksenani se, että millähän positiivisen syrjinnän keinolla tuokin on tuohon hommaan päässyt, en halua minkäänlaista palvelua kaupassa suojaväritetyltä henkilöltä, yksinkertaisesti en halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä!

[Leso]

Mulle sattui aikoinaan ajalla ennen Hommaa pieni tapaus, joka ei herättänyt hälinää eikä mitään pienempääkään äbäläwäbälää.
Menin vain tutustumaan ystäväni kansainväliseen työpaikkaan. Ja kyllä tosiaankin! käyttäydyin korrektisti. Kai mä nyt osaan syyrialaisiasohvia väistellä kalustetuissa huoneissa.
Niin siellä siis oli ruskea, ei musta, vaan ruskeaihoinen ihminen. Tervehdimme kättä-päivää.
Heti, eli käteltyämme, se mies ryntäsi ovesta ulos. Ystävä ihmetteli, että mitä...?

Oliko se mahdollisesti minusta feromonien lailla tihkuva rasismi?
Oliko mies ehkä ajatustenlukija, sillä esittelyn myötä ehdin ajatella, että sentään kristitty...
Oliko kohtaaminen toisinto aiemmista elämistä, jolloin olin toimittanut tervaa orjalaivoihin...?

Ok, ihan asiallisesti puhuen - minua ihmetyttää vieläkin.

[Roope]

Elokuvaprojektista myös Höblässä:

Peter Rosvik on yksi kahdeksasta eri vähemmistöihin kuuluvasta, jotka osallistuivat Yael Bartanasin elokuvaan True Finn. Seitsemän päivän aikana osallistujat keskustelivat suomalaisesta identiteetistä, suunnittelivat lippuja ja kirjoittivat uuden kansallislaulun - kerääntyneenä taloon Kirkkonummella.

Onko olemassa tosi suomalaisia?

- En usko kenenkään meistä tuntevan itseämme tosi suomalaisiksi, me olemme maailmankansalaisia. Ei tarvitse tuntea ylpeyttä siitä, että on suomalainen, enkä usko sen paljonkaan liikuttavan meitä. Suomenruotsalaisena sanon joskus mieluummin olevani Ruotsista, koska asuin myös siellä lapsena. Olisi ollut mielenkiintoista, jos mukana olisi ollut kansallismielinen suomalainen.  (käännös)

Hbl: Ingen riktig finlaändare? 31.3.2014

[Outo olio]

Israelilaissyntyinen Bartana, 43, on yksi tämän hetken kiinnostavampia kansainvälisiä nykytaiteilijoita. Hän on tutkinut teoksissaan – valokuvissa, elokuvissa ja installaatioissa – kansallisen identiteetin rakentumista.

Mitä oikeastaan edes tarkoittaa "kiinnostava kansainvälinen nykytaiteilija"? Itse uskon että joka maassa on oma elitistinen "friikkipiirinsä" joka fanittaa "kansainvälisiä" nykytaiteilijoita ja halveksii omaa kansaansa. Nämä ihmiset eri maissa sitten fanittavat tätä, mutta valtavirtaväestöä missään maassa ei oikeasti kiinnosta, eivätkä he ole edes kuulleet koko asiasta.

Suomalaisesta kansallisesta identiteetistä hän ei tiennyt vielä pari vuotta sitten mitään. Siksi hän on nyt tässä talossa, keskellä suomalaista maisemaa.

Yael Bartana ei vieläkään tiedä suomalaisuudesta mitään. Juuri siksi hänet on tänne hankittukin, niin kuin jo ketjussa sanottu, mies on palkattu ja harhaanjohdettu nälkätaiteilija.

"Mustat tähdet, valoa ei tuo, ahdistaa, henkeä ei saa..." kaikuu ylhäältä alakertaan.
Ryhmä on saanut valmiiksi Suomen kansallislaulun.

Ainakin joskus sanottiin että suomalaiset ovat synkkää kansaa ja maahanmuuttajat iloisia. Itse ainakaan en tekisi noin synkkää kansallislaulua.

Ongelmia alkaa syntyä. Nyt heidän pitäisi sovittaa näkemykset Suomesta ja suomalaisuudesta yhteen. Tähänkö yhteiselo nyt tyssää?
Kaikki onnistuu yli odotusten. Tiina toivoo lauluun sanaa Luoja, mutta se ei saa kannatusta. Joku ehdottaa tasa-arvon nimissä mukaan sanaa homoseksuaalisuus. Sekin hylätään. Kulttuuritaustansa takia osa ryhmästä ei voisi lausua koko sanaa ääneen.
Tilanne yllättää myös Bartanan. Näkemänsä perusteella hän uskoo, että monikulttuuriset tilanteet voivat toimia, ainakin utopiatasolla.
"Erityisissä olosuhteissa, joissa ihmisillä ei ole stressiä tai taloudellisia huolia, niin kuin täällä talossa", hän sanoo.

Illa Ben Porat on samaa mieltä. Hän sanoo, että ole koskaan aiemmin nähnyt, että monikulttuurisuus toimisi. "Tässä näin sen."

Monikulttuuri ei välttämättä toimi edes "laboratorio-olosuhteissa", ja projektin aktiivit itsekin myöntävät tämän ääneen, että eivät välttämättä usko sen voivan toimia. Pisteenä i:n päälle, osa näistä "tosisuomalaisista" ei halua edes sanoa ääneen sanaa homoseksuaali.

Oliko tämä artikkeli nyt siis monikulttuurin puolustuspuhe, vaiko joku kieli poskessa tehty pahkasika-artikkeli?

Ehkä ainoana näistä "suomalaiselta" vaikuttaa Japanista tullut Komugi Ando, vaikka hänkin vaikuttaa joltain internationaali-sosialistihörhöltä.

"En ymmärrä, miksi pitää vetää rajoja ja tehdä lippuja", Komugi protestoi lattialla. Hän on syntynyt Japanissa.
"Kun olin koulussa, pysyin aina mykkänä, kun laulettiin Japanin kansallislaulua. Japani on aika pimeä maa."

Lopuksi on Komugin vuoro. Hänellä on musta mekko.
Komugi ei ota lappua käteensä. Hän on hetken aivan hiljaa. Hän vetää henkeä.
"En mielistele enää. Joten haistakaa paska. En äänestä ketään", hän toteaa.
"Anteeksi kaikille!"

[Outo olio]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Israelilaisen+Yael+Bartanan+elokuva+määrittelee+suomalaisuuden+uusiksi/a1391232760085

Tuisku Torkkelin, 25, äidinkieli on suomi, mutta hänen kotikuntansa Kemiö on pääosin ruotsinkielinen.

"Kun opiskelin Porissa, minua hurriteltiin, vaikka olen täysin suomenkielinen. Kemiössä en saa töitä, koska välttävä ruotsini ei kelpaa", Torkkeli sanoo.

Mutta eihän tämä ole rasismia, eihän? Jos suomenruotsalaisten asenteet ja käyttäytyminen määritellään rasismiksi, seurauksena on heti väistämättä kansamurha, tai jotain.

Suomeen tulija ei ole ainoa, jonka pitää sopeutua, ajattelee [Mustafe ]Hagi. "Tämän maan pitäisi tulla puoleenväliin vastaan. Ei sopeutumista ole se, että täytyy luopua omasta kulttuurista ja uskosta", hän sanoo.

Olen Mustafe Hagin kanssa samaa mieltä siitä että minun suomalaisena ei pidä luopua omasta kulttuuristani, tuli tänne ketä hyvänsä.

[Leso]

Yael Bartana on valokuvan perusteella nainen.
Nälkää varmaan näkee, vaan tuskin rahapulan takia vaan lähinnä muodikkaasti anoreksian tai vielä hipimmin bulimian takia. Tai ihan ihquiten ortoreksian.
Vaan mistäs sen tietää, kun nykyisin se sukupuoli on niin eilistä uutista.

Mutta niinpä juuri. Eikö Suomesta löytynyt Suomi-dokkarin tekijää?

Haluttaisi myös tietää, että missä se kulkee se Hagin puoleenväliin vastaantulemisen raja?
Eikös siellä ole Suomi-keskus Somalian naapurissa, jottei tartte ainakaan puolta Eurooppaa taivaltaa soskuhakemuksen takia?

[kissamies Mau]

http://areena.yle.fi/tv/2223439

[Nuivatar]

Kummasti Suomi tosiaan näyttää kuuluvan kaikille, mutta kuinkahan käy, jos tulee sota, ja sotimaan pitäisi lähteä? Olen 99% varma, ettei yksikään itseään suomalaiseksi kutsuva tässä porukassa koe minkäänlaista velvollisuutta kuolla Suomen puolesta.

[Kemolitor]

Helsingin Sanomatkin kertoo tästä ihmeellisestä taideteoksesta:

Kuka saa olla suomalainen, kysyy IHME-teos

Keskustelupalstoja kuohuttanut IHME-teos ravistelee kansallista identiteettiä

IHME-nykytaidefestivaalin pääteos on tänä vuonna herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Israelilaisen videotaiteilija Yael Bartanan (s. 1970) dokumentaarinen videoteos True Finn – Tosi suomalainen haastaa perinteisiä käsityksiä siitä, mitä on olla suomalainen.

Teos on katsottu Yle Areenassa tähän mennessä yli 7 800 kertaa.

Teoksessa kuvataan kahdeksan Suomessa asuvan, eri etnisiä vähemmistöjä edustavan henkilön viikon kestänyttä yhteiseloa kirkkonummelaisessa huvilassa. Ryhmä muun muassa kirjoittaa uudet sanat Maamme-lauluun, suunnittelee uuden Suomen lipun sekä pohtii omaa integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kansalliseen identiteettiin liittyvät kysymykset ovat aiemminkin olleet keskeinen teema Bartanan tuotannossa. Valtaosa hänen teoksistaan on käsitellyt hänen kotimaansa Israelin poliittista tilannetta sekä juutalaisuutta.

True Finn kuumensi tunteita jo ennen ensi-iltaansa, kun kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps) kutsui sitä blogissaan suomalaisuuden ja perussuomalaisen puolueen pilkaksi. Teoksen nimi viittaa perussuomalaisen puolueen epäviralliseen englanninkieliseen nimeen.

Teos on herättänyt paheksuntaa myös maahanmuuttokriittisillä keskustelufoorumeilla, joissa se on nähty monikulturismin asiaa ajavana propagandana. Erityisesti kohta, jossa suomensomali Mustafe Hagi pukeutuu Härmän kansallispukuun, on nettikeskusteluissa koettu loukkaavaksi.

Teoksen aiheuttama reaktio osoittaa, että rohkealle keskustelulle suomalaisen identiteetin ja monikulttuurisen nyky-Suomen suhteesta on tarvetta.

Ensisilmäyksellä teos ei vaikuta Bartanan tuotannon hienostuneimmalta aikaansaannokselta. Suomen kansallinen identiteetti otetaan teoksessa annettuna, eikä siinä kyseenalaisteta, mistä se on tullut ja mihin sitä tarvitaan. Sen sijaan elokuva jää askaroimaan stereotyyppisten Suomi-kliseiden tasolle.

On kuitenkin liikaa pyydetty, jos odottaa teokselta uutta suomalaisuuden määritelmää.

Juuri kliseiden kautta teos esittelee joukon ihmisiä, jotka eivät tuohon muottiin sovi mutta jotka silti tuntevat olevansa suomalaisia.

Antamalla kasvot ulkopuolisuudelle teos muistuttaa, että kansallisen identiteetin kysymyksessä panoksena ei ole teoreettinen määritelmä vaan erilaisten ihmisten kohtaamisen mahdollisuus ja lupa tuntea olevansa kotona.

Tämä humaani näkökulma tuo raikkaan avauksen identiteettikeskusteluun.

Vaikka uskonkin, että teoksen lähtökohdissa olisi ollut potentiaalia vielä enempään, aiheuttamansa keskustelun ansiosta se lunastaa paikkansa kovatasoisten IHME-teosten joukosta.

HS: Kuka saa olla suomalainen, kysyy IHME-teos

Sitä mitä vain jäin miettimään, että onko niitä maahanmuuttokriittisiä keskustelufoorumeja useampiakin, kun kerran jutussa käytetään monikkoa.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Sitä mitä vain jäin miettimään, että onko niitä maahanmuuttokriittisiä keskustelufoorumeja useampiakin, kun kerran jutussa käytetään monikkoa.

Hesarin toimittajien silmissä hommaforum vastaa kymmentä maahanmuuttokriittistä keskusteluforumia.

[Maxwell Smart]

Yksi hommailija vastaa kymmentä tavallista nettikeskustelijaa!

[normi]

Helsingin Sanomatkin kertoo tästä ihmeellisestä taideteoksesta:

Kuka saa olla suomalainen, kysyy IHME-teos

---

Teos on herättänyt paheksuntaa myös maahanmuuttokriittisillä keskustelufoorumeilla, joissa se on nähty monikulturismin asiaa ajavana propagandana. Erityisesti kohta, jossa suomensomali Mustafe Hagi pukeutuu Härmän kansallispukuun, on nettikeskusteluissa koettu loukkaavaksi.

Teoksen aiheuttama reaktio osoittaa, että rohkealle keskustelulle suomalaisen identiteetin ja monikulttuurisen nyky-Suomen suhteesta on tarvetta.

--------

HS: Kuka saa olla suomalainen, kysyy IHME-teos

Sitä mitä vain jäin miettimään, että onko niitä maahanmuuttokriittisiä keskustelufoorumeja useampiakin, kun kerran jutussa käytetään monikkoa.

Itse ihemttelen, että mitähän rohkeaa keskustelua on pukeutua härmän kansallispukuun?

Miettikääpäs, jos Jussi Halla-Aho pukeutuisi zulu-vermeisiin keihäineen ja kuvateksti, että "me olemme kaikki afrikkalaisia, koska ihminen on lähtöisin afrikasta"... se tulkittaisiin oitis törkeäksi rasismiksi tms...

että... miten niin on nähty mokutusta ajavana propagandana? SEHÄN ON SITÄ! Mitä se sitten muka on, hesari?

[Blanc73]

HS:

..suomensomali Mustafe Hagi pukeutuu Härmän kansallispukuun

..keskustelulle suomalaisen identiteetin ja monikulttuurisen nyky-Suomen suhteesta on tarvetta.

Monikulttuurinen Suomi framilla ja sen identiteettiä ravistellaan: afrikkalainen pukeutuu Mannerheimiksi tai pistää ylleen Härmän kansallispuvun. Täyttä komiikkaa alusta loppuun. Mikä helv** siinä on että Afrikka= "oikea"monikulttuurisuus? Suvakkien Afrikka-fetissi on käsittämätön...

[Lovecraft]

Vati menikin nurin, kun on niin hienoa kun somali pukeutuu suomalaiseen kansallispukuun, mutta auta armias jos esim. Poutiainen vetää edes neljän tuulen hatun päähänsä.

[Nanfung]

Vati menikin nurin, kun on niin hienoa kun somali pukeutuu suomalaiseen kansallispukuun, mutta auta armias jos esim. Poutiainen vetää edes neljän tuulen hatun päähänsä.

Suomessa syntyneenä maahanmuuttajan jälkeläisenä, esi-isäni rantautuivat Ikaalisten Juhtimäkeen noin 10 000 vuotta sitten, mutta jostain kumman syystä tunnen olevani jotenkin ulkopuolinen täällä Suomessa?

[Kemolitor]

Jotta tämä suomalaisuuden analyysoinnin merkkipaalu ei pääsisi unohtumaan, nostaa Maailman Kuvalehti sivuillaan se taas esille:

True Finn -elokuva pohtii suomalaisuutta

Mistä puhutaan, kun puhutaan suomalaisesta identiteetistä juuri nyt?

Vuoden 2014 IHME-teoksen taiteilija, israelilainen Yael Bartana tarttuu päivänpolttavaan aiheeseen: Voiko maahanmuuttajasta tulla tosi suomalainen?

True Finn -teokseen valittiin avoimen haun perusteella henkilöitä, jotka edustavat erilaisia etnisiä taustoja, uskontoja ja poliittisia näkökantoja. Mitä tapahtui, kun he elivät yhdessä seitsemän päivää ja määrittelivät suomalaisuutta uudelleen?

True Finn -elokuvan sisällöllisten tavoitteiden lähtökohtana oli kaksi lähihistorian tapahtumaa: vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa perussuomalaiset tekivät jytkynsä. Vaalituloksen seurauksena käsitykset suomalaisuudesta ja suomalaisesta kansallisesta identiteetistä jakaantuivat.

Yhtäältä suomalaisuuteen liitetään kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja avoimuus, toisaalta traditioon nojaava, EU- ja siirtolaisuusvastainen "Suomi kuuluu suomalaisille"- ja "maassa maan tavalla" -ajattelu.

Toinen lähihistorian ilmiö, joka vaikutti Bartanan sisällöllisiin tavoitteisiin, on Suomen väestörakenteen muutos: Vuoden 2012 lopussa Suomessa vakituisesti asuneista 25–34-vuotiaista lähes joka kymmenes oli ulkomaista syntyperää, pääkaupunkiseudulla lähes joka viides.

Bartana halusi antaa äänen etnisiltä taustoiltaan erilaisille suomalaisille. Hän halusi luoda tilanteen, jossa he voivat tutustua toisiinsa, oppia toisiltaan ja pohtia mitä suomalaisuus on juuri nyt.

Teokseen osallistuivat Komugi Ando, Mustafe Hagi, Stanislav Marinets, Anna Miettinen, Tiina Pirttilahti, Martin-Éric Racine, Peter Rosvik ja Tuisku Torkkeli.

True Finn – Tosi suomalainen -elokuva Stoassa (Turunlinnantie 1, Helsinki)
10.9. klo 14 ja 18. kesto 50 min. Vapaa pääsy.
IHME-teos myös yle areenassa 31.12. asti.

Maailman kuvalehti: True Finn -elokuva pohtii suomalaisuutta

Harmilloisesti pääsi lipsahtamaan ohi tuo elokuvateatteriesitys, siellä olisi ollut tarjolla myös Maryan Abdulkarim, olisi ollut jännittävä kuulla, mitä hän olisi kertonut suomalaisuudesta:

True Finn - Tosi suomalainen
Näytös myös klo 14
ke 10.9.2014 klo 14.00
Vapaa pääsy
Stoa
Turunlinnantie 1, Itäkeskus , Helsinki
Kuinka pääsen paikalle?
Järj. Antirasismi X ja Helsingin kulttuurikeskus

Vuoden 2014 IHME-teoksen taiteilija, israelilainen Yael Bartana tarttuu päivänpolttavaan aiheeseen: Mistä puhutaan, kun puhutaan suomalaisesta identiteetistä juuri nyt?

Voiko maahanmuuttajasta tulla tosi suomalainen? Teokseen valittiin avoimen haun perusteella henkilöitä, jotka edustavat erilaisia etnisiä taustoja, uskontoja ja poliittisia näkökantoja. Mitä tapahtui, kun he elivät yhdessä seitsemän päivää ja määrittelivät suomalaisuutta uudelleen?

Ohjaus Yael Bartana, teokseen osallistuivat Komugi Ando, Mustafe Hagi, Stanislav Marinets, Anna Miettinen, Tiina Pirttilahti, Martin-Éric Racine, Peter Rosvik ja Tuisku Torkkeli

Suomenkielinen, kesto 50 min

Iltaesityksen (klo 18) jälkeen on keskustelutilaisuus, jossa Maryan Abdulkarim haastattelee sarjakuva-taiteilija Warda Ahmedia.

Stoa

Mutta kuka olikaan Warda Ahmed?
Sori vaan kaverit, mutta olen somali