2014-01-26 ESS:Vastuuta toisista ja tulevaisuudesta

[Nuivanlinna]

Vastuuta toisista ja tulevaisuudesta
http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/2014/01/26/vastuuta-toisista-ja-tulevaisuudesta
.............
...............................
......................................
Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä. Yksi myytti on se, että maahanmuuttajat olisivat valtiolle pelkkä menoerä. Tutkimukset kumoavat nämä väitteet. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä nuorempaa väkeä.

Kotouttamistoimenpiteitä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti työn syrjään ja uuden elämän alkuun. Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Suomen on tunnettava humanitaarinen vastuunsa ja autettava suojelun tarpeessa olevia. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne ei pyörisi ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Myös maataloudessa ja hoiva-alalla työskentelee suuri joukko maahanmuuttajia.

Juttu käsittelee Syyrian pakolaisia, mutta lopun tekee mielenkiintoiseksi kuinka pääkirjoitustoimittaja jaksaa jankuttaa työperäisen maahanmuuton siunauksellisuutta näin YT-viikon päätteeksi.
Toimittajalta unohtui ainoastaan Finlaysonit ja Fazerit, muuten oli tuttua huttua.

[Professori]

Tuo tutkimus maahanmuuton taloudellisesta kannattavuudesta jatkaa elämäänsä. Kuitenkin sitä tutkimusta lukiessa jopa koko maahanmuuton siunauksellisuus on kyseenalaista ja merkittävää on eri maahanmuuttajaryhmien niputtaminen yhdeksi. Näin työperäiset länsimaiset tai itä-aasialaiset maahanmuuttajat ikään kuin kuittaavat lähi-itäläisten ja afrikkalaisten aiheuttamat menot. Tai ehkä ei sittenkään, sillä selvityksestä puuttuu monta ilmeistä kulu- ja hyötyerää, joten sen lopputulos on maahanmuuttajaryhmien niputtamisen hyväksyvällekin kelvoton.

Tästä kai opimme sen, että huonoakin tutkimusta voi jokainen käyttää omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Aika ikävä ajatus näin tutkijan kannalta.

[Eino P. Keravalta]

Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä.

Tämä on totta. Kyseinen pääkirjoitus on erittäin hyvä esimerkki noista ennakkoluuloista ja myyteistä.

En aluksi huomannut, että tämä oli pääkirjoitus. Luulin ensin tekstiä jonkun asioihin perehtymättömän, mutta naiivin koululaisen turaukseksi. Olinkin hämmästynyt, kun kohta äkkäsin, että kirjoitus on lähtenyt pääkirjoitustoimittajan kynästä. Vaikka Hesari onkin jo monta vuotta kamppaillut tehdäkseen kaikki pääkirjoittajat naurettaviksi, sitä jotenkin kaikesta huolimatta otaksuisi, että edes pääkirjoitustoimittajalla olisi vaikkapa vain auttava maailmanhahmotuskyky, järki ja tieto. Näin ei näköjään ole. On kummallista, että maastamme löytyy ihmisiä, jotka maksavat tuollaisen valheellisen ja typerän roskan lukemisesta kun sen sijaan kirjoittajaa pitäisi sakottaa väärän tiedon levittämisestä.

[dothefake]

Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä. Yksi myytti on se, että maahanmuuttajat olisivat valtiolle pelkkä menoerä. Tutkimukset kumoavat nämä väitteet.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajat ovatkin kuluerä veronmaksajille, ei valtiolle.

[Eino P. Keravalta]

Vastuuta toisista? Antakaa anteeksi, mutta äsken luin otsikon "vastuuta loisista"..

Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Niin. Suomi todella voi ottaa oppia muiden tekemistä virheistä. Mutta sitä Suomi ei tee, vaan suorittaa samat virheet orjallisesti ja järjestyksessä, tosin parinkymmenen vuoden viiveellä. Mielestäni on vastuutonta ja moraalitonta, että massiivinen, kehitysmaaperäinen maahanmuutto vain jatkuu, vaikka kellään ei ole tietoa, miten muiden maiden tekemät virheet voidaan välttää. Tätä tietoa ei ole olemassa siksi, että sellaista ei voi ollakaan olemassa, koska kehitysmaaperäisten massiivinen asuttaminen Eurooppaan on jo sinänsä virhe, jota ei millään "kotouttamisella" tai muulla miljardien hassaamisella voida enää poispyyhkiä.

Niinpä ainoa keino välttää muiden maiden virheet on yksinkertaisesti olla tekemättä edes sitä ensimmäistä virhettä, eli asuttaa Suomeen kehittymättömien kulttuureiden kansoja. Muuta keinoa ei ole.

[Roope]

Suomi on nostanut kiintiöpakolaisten määrän Syyrian kriisin takia 1 050:een, mikä on varsin vaatimaton luku. Siinä missä Suomi ottaa 500 Syyrian pakolaista, Ruotsiin on tullut 23 000 syyrialaista.

Suomen kiintiöpakolaismäärä on maailman suurimpia jo siksikin, että vakituista pakolaiskiintiötä pitää yllä vain noin tusina maata koko maailmassa. Käytäntö on harvinainen Pohjoismaiden ulkopuolella.

Suomen leireiltä hakemien syyrialaisten kiintiöpakolaisten määrää ei ole mielekästä verrata suoraan Ruotsiin hakeutuvien syyrialaisten turvapaikanhakijoiden määrään. Siinä missä Suomen hallitus nosti kiintiötä Syyrian tilanteeseen vedoten, Ruotsi ottaa tänä vuonna vastaan Suomea vähemmän syyrialaisia kiintiöpakolaisia.

Ruotsin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä on kaaoksessa, ja on selvää, että nykyinen massamaahanmuutto aiheuttaa Ruotsissa tulevina vuosikymmeninä valtavia ongelmia. Joku voi pitää Ruotsin avointa maahanmuuttopolitiikkaa humaanina ja esikuvallisena, mutta pitää muistaa, että se maksatetaan kalliisti tulevilla sukupolvilla. Tästä hinnasta ei ole sopivaa puhua, koska maahanmuuttokriittisyys on Ruotsissa poliittisesti epäkorrektia.

Ilahduttavaa kuitenkin on, että asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut. Yhä useampi kuntapäättäjä haluaa auttaa hädänalaisessa asemassa olevia pakolaisia.

Numerot kertovat toista. Vastaajien enemmistö oli viime syksynä MTV3:n kyselyssä sitä mieltä, että pakolaiskiintiötä ei pidä nostaa syyrialaisten takia. Silti sitä nostettiin.

Tarjottujen kuntapaikkojen määrä on nyt pakolaiskorvausten viime vuosien lähes sadan prosentin korotuksesta huolimatta pienimmillään. Saattaa olla, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa ei saada tarpeeksi monta sijoituspaikkaa edes kiintiöpakolaisille. Todellinen tarve olisi oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden vuoksi kaksinkertainen.

Vielä 1990-luvulla Suomeen muutettiin pääasiassa humanitaarisin perustein kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Suomi on avautunut vähitellen ja maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet. Nyt ainoastaan seitsemän prosenttia oleskeluluvista myönnetään kansainvälistä suojelua saaneille tai muutoin humanitaarisista syistä.

Huonosti integroituneiden maahanmuuttajien määrä kumuloituu. Oleellista ei siksi ole humanitaarisen maahanmuuton prosenttiosuus vaan yhteiskunnan integrointikyky. Se on ylitetty jo aikaa sitten. Tästä kertoo esimerkiksi maahanmuuttajien väestöosuuteen verrattuna moninkertainen ja koko ajan kasvava syrjäytyneiden nuorten osuus.

Vaikka maahanmuuttajaväestö kasvaa nopeasti, ulkomaalaisten osuus koko väestöstä jää kolmeen prosenttiin. Se on vähän verrattuna muihin Euroopan maihin.

Ruotsin ja Sveitsin väestöstä yli 20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän muodostavat ruotsinsuomalaiset, joita on lähes puoli miljoonaa.

Kirjoittaja niputtaa surutta yhteen ruotsinsuomalaiset ja humanitaarisen maahanmuuton kautta Ruotsiin muuttaneet irakilaiset, somalialaiset ja afganistanilaiset todistaakseen, että maahanmuutto ei ole Suomessa ongelma. Tuossa ei oteta lainkaan huomioon esimerkiksi koulutusta ja kulttuurista etäisyyttä, jotka vaikuttavat integroituvuuteen. Olisi rehellistä myöntää, että suhteellisen pienestä osuudestaan huolimatta juuri humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa valtaosan ongelmista.

Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä. Yksi myytti on se, että maahanmuuttajat olisivat valtiolle pelkkä menoerä. Tutkimukset kumoavat nämä väitteet. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä nuorempaa väkeä.

Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että huomattava osa maahanmuuttajista on valtiolle pelkkä menoerä. Maahanmuuttajien keskimääräinen nuoruus ja vanhusten pieni osuus harhauttaa, koska Suomen tilastoissa ei vielä näy täysimääräisesti maahanmuuttajien vanhenemisesta aiheutuvia kuluja. Maahanmuuttajien palvelut maksavat kantaväestöön verrattuna 1,5-2-kertaisesti.

Kotouttamistoimenpiteitä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti työn syrjään ja uuden elämän alkuun. Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Muiden maiden ratkaisuista voi oppia sen, että erityisten kotouttamistoimenpiteiden jatkuvalla kehittämisellä ei ole juurikaan vaikutusta maahanmuuton ongelmien ratkaisussa, vaan ratkaisevaa on maahanmuuton määrä ja laatu. Suomi on jo nyt MIPEX-indeksillä kotouttamisessa maailman kärkimaita. Ykkösenä on Ruotsi, mutta siellä on kotouttamisponnistelujen miljardisatsauksista huolimatta samat ongelmat kuin Suomessa, tosin sikäläisen maahanmuuttopolitiikan ratkaisuista johtuen vielä pahempina. Kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on Ruotsissa OECD-maiden suurin.

Suomen on tunnettava humanitaarinen vastuunsa ja autettava suojelun tarpeessa olevia. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne ei pyörisi ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia.

Pienen maan vastuuta koko maailman miljardeista meihin nähden hädänalaisista on vaikea määrittää, mutta käytännössä sitä osoitetaan rahassa ja resursseissa. Pakolaisten tuominen ja asuttaminen Suomeen on aina valinta sen puolesta, että auttamiseen varatuilla resursseilla ei auteta sata kertaa suurempaa pakolaisjoukkoa lähempänä lähtömaata.

Pääkaupunkiseudun liikenne pyörisi aivan varmasti ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia siinä missä maahanmuuttajien palkkaamisesta tunnetuksi tullut Itellakin pyörii kohta ilman 1 200 työntekijäänsä. Kukaan ei ole korvaamaton.

[Blanc73]

Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Haluaisin esimerkkejä maista jossa Varsinaiset^TM maahanmuuttajat on "kotoutettu" onnistuneesti. Kotiutua heidän ei tarvitse koska heidät pitää "kotouttaa".

Suomen on tunnettava humanitaarinen vastuunsa ja autettava suojelun tarpeessa olevia. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne ei pyörisi ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia.

Bullshit! Idiootti mokuttajatoimittaja. Humanitäärisperusteiset Kela-turistit ja työperäinen maahanmuutto eivät liity mitenkään toisiinsa. Toisesta on hyötyä yhteiskunnalle ja toisesta ei. Ja Suomella ei todellakaan ole mitään vastuuta esim syyrialaisista, jos eivät saa omaa yhteiskuntaansa toimivaksi, niin se on voi voi. Skandinavia ei tarvitse massoittain porukkaa Lähi-idästä ja Afrikasta. Ihmiset joilla ei ole mitään käsitystä länsimaisesta elämäntavasta ja kulttuurista, eivät kuulu tänne keppostelemaan ja elämään meidän soskun varassa.

Ja taas se legendaarinen keppihevonen, työvoimapula. Haistakaapa punikkitoimittajat pitkä pas**

[James Hirvisaari]

En aluksi huomannut, että tämä oli pääkirjoitus. Luulin ensin tekstiä jonkun asioihin perehtymättömän, mutta naiivin koululaisen turaukseksi. Olinkin hämmästynyt, kun kohta äkkäsin, että kirjoitus on lähtenyt pääkirjoitustoimittajan kynästä.

Koulussa opetettiin lukemaan erityisesti lehtien pääkirjoituksia. Pää on tullut vetävän käteen, pelkkää fuulaa. Etelä-Suomen Sanomat on surkuhupaisa maakuntalehti, joka harrastaa röyhkeää propagandaa, manipulointia ja mielipiteen muokkausta ja mokuttamista. Äskettäin uutisointiin isoilla otsikoilla ja erittäin tarkoitushakuisesti Heinolan muka halukkuudesta ottaa 100 pakolaista. Etelä-Suomen Sanomat tekee politiikkaa eikä journalismia. Lehti on yksisilmäisesti liputtanut myös kuntaliitosten puolesta Lahden seudulla. Kaikki Lahden ympäristökunnat vastustavat ankarasti. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja pitää kansaa erittäin tyhmänä. Ei ehkä ihan ruudinkeksijäainesta.

[timouti]

Lahden alueella taitaa olla toiveena, että maahanmuuttaja riittää, koska tulevaisuus on kiinni metropolialueen muodostumisesta. Metropolihan tietenkin vaatii suuria ihmismääriä, joita saadaan kätevästi ottamalla maahanmuuttajia. Jos mamut jää pääkaupunkiseudulle, niin kantikset muuttavat kehyskuntiin, aina Lahteen asti ja käyvät sieltä käsin töissä. Tai sitten maahanmuuttajat levittäytyvät Lahteen asti, mikä on ihan sama, kunhan metropolia ollaan.

"Kehitystoimissa puhutaan Lahden kuulumisesta Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin eli noin tunnin matkan päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata."

"Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 miljoonan euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. 103 000 asukkaan raja rikottiin marraskuussa 2012".  http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti

[JR]

Etlaria pitää osata lukea kooomussilmälasien läpi. Pääkirjoituksessa yritetään pelastaa kokoomustoveri "100 pakolaista Ihamäkeä" Heinolasta.

[korpisoturi]

Etelä-Suomen Sanomien taso on muutenkin surkea. Siellä ei panna painoa kunnon jutuille, kunhan saadaan lehti täyteen ja rotaatiopainoon. Härskiä propakandaa se kylläkin harrastaa.

[multa tulille]

Ennen vanhaan "edistykselliset  sanomalehtitoimitustyöläiset" puhuivat pilkaten Etel-Suomen Sotilasläänin Sanomista, viitaten sen sisältöön a ja sen suuntaan...  Eipä enää voisi nimetä lehteä näin. Olen pahoillani Etelä-Suomen Sotilasläänin puolesta.

[ämpee]

Kyseessä on median vanhan asenteen mukaisesti tehty kirjoitelma, jossa oman ideologian puitteissa asennekasvatetaan ja "valistetaan" tyhmää kansaa.
Tuo asenne kuuluu siihen menneeseen maailmaan jossa medialla oli monopoli viimeisen sanan sanomisessa, ja kansalaisten jupina pienistä piireistä ei kantanut minnekään.

Tilanne on ratkaisevasti muuttunut, internetin myötä kansalaiskeskustelu on maan rajatkin ylittävää, ja realiaikaista.
Internetin tieto"pankin" ansioista ideologinen valehtelu voidaan kyseenalaistaa sekunneissa.

Meille ei siis enää voida myydä ajatuksia ja ideologioita monopoliin perustuvan pakkosuostuttelun avulla, valheita hyväksikäyttäen.

[Rekku]

Lakeja voi muokata, jos ne huomataan huonoiksi. Ja rahaliiton jäsenyyden voi peruuttaa, jos nähdään ettei se kannata.
Mutta maahanmuuton osalta ei ole peruutusnappia - sitten kun silmät aukeaa ongelmille.

[J.M]

Oli tosiaan paria Nuivanlinnan mainitsemaa pikkujuttua lukuun ottamatta monikulttuuriuskonnon koko uskontunnustus.

Suomessa oleskelee pysyväisluonteisesti noin 29200 000 ulkomaalaista.

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoittaja väittää, että noin 5 450 000 ihmisen Suomessa oleskelee pysyväisluonteisesti noin 29 200 000 ulkomaalaista. Kirjoitus on ollut esillä tätä kirjoittaessa yli 20 tuntia.

Vetää sanattomaksi.

[saint]

Huoh, että osaavatkin kyllästyttää nuo pääkirjoitukset...samaa iänikuista tuubaa, olipa lehden nimi sitten mikä tahansa.

[MW]

Oli tosiaan paria Nuivanlinnan mainitsemaa pikkujuttua lukuun ottamatta monikulttuuriuskonnon koko uskontunnustus.

Suomessa oleskelee pysyväisluonteisesti noin 29200 000 ulkomaalaista.

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoittaja väittää, että noin 5 450 000 ihmisen Suomessa oleskelee pysyväisluonteisesti noin 29 200 000 ulkomaalaista. Kirjoitus on ollut esillä tätä kirjoittaessa yli 20 tuntia.

Vetää sanattomaksi.

Kertoo karua tarinaa siitä, kuinka isojen lukujen hahmottaminen on oikeasti vaikeaa ihmisille. Myös niille ihmisille, jotka päättävät valtion budjetista.

Miljardi sinne, toinen tänne, sehän on vain yksi miljardi, herran tähden. Kyllä meillä on varaa.

[niemi2]

Vastuuta toisista ja tulevaisuudesta
Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä.

Myytit on helppo kumota tekemällä avointa tutkimusta ja avata tiedot kaikkien käyttöön. Eduskuntakin julkaisee hyvinkin tarkkaan vaikka taksi tai puhelukulut osoittaakseen avoimuutta julkisen vallan ja rahan käytöstä.

Yksi myytti on se, että maahanmuuttajat olisivat valtiolle pelkkä menoerä.

"Sarvimäen (2011) artikkeli on ensimmäinen nimenomaan kotoutumista sosiaalitur­
van kannalta tarkasteleva tutkimus. Tutkimuksen mukaan OECD-maiden ulkopuo­
lelta tulleet maahanmuuttajat saavat aluksi yli kaksi kertaa enemmän sosiaalietuuksia
ja toimeentulotukea kuin kantaväestö. Ero tulonsiirroissa kuitenkin pienenee tasai­
sesti ja katoaa vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Sen sijaan OECD-maiden
maahanmuuttajien tulonsiirrot ovat alusta lähtien kantaväestön tasolla

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1   sivu 72
"


Valtion budjetti jaettuna asukkaiden määrällä kertaa vieraskielisten määrällä kertoo heidän osuudekseen n. 3 miljardia euroa. Kuntien yleisesti käyttämä kerroin 1,5-2 antaa tulokseksi siis n. 3-6 miljardia euroa vuodessa, eli lähes valtion velkaantumisen verran.

10 vuodessa tuo tekee valtiolle velkaa n. 30-60 miljardia euroa sekä korkokulut.

Tutkimukset kumoavat nämä väitteet. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä nuorempaa väkeä.

Sitkeän myytin mukaan myös mamut vanhenevat, mutta tämäkin on varmaan myytti. Pääkirjoituksen mukaan tämäkin myytti tulee loogisesti oiottua vastoin lääketieteellisiä oppeja toki. Jos 20 vuotiaan maahanmuuttajan kielenopiskelut kestävät 20-30 vuotta, niin eläke häämöttää matalapalkka-alalle suuntautuvaa ensikertalaista.

Kotouttamistoimenpiteitä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti työn syrjään ja uuden elämän alkuun.

On mamuja, jotka tarvitsevat vuosikymmeniä kotouttamistoimenpiteitä, mutta sitten on etenkin länsimaista muuttaneita mamuja, jotka eivät tarvitse kotouttamistoimenpiteitä sen enempää.

Lähtökohtaisesti mamuille tarvitaan niitä työpaikkoja ja yhteiskunnalle raskas sosiaalinen taakka lähinnä karkottaa työpaikkoja halvemman verotuksen maihin. N. miljoona suomalaista on vailla vakituista kokopäivätyötä ja jono kasvaa päivä päivältä.

Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Tätä pitäisi juuri ottaa keskusteluun mukaan. Liian paljon mamuja liian nopeasti vain on yksinkertaisesti liikaa järjestelmillemme. Siinä ei voita mamu eikä me. Holtittomalle maahanmuuttopolitiikalle ei ole perusteita, eikä mamuja voida ottaa enempää ennenkuin heitä voidaan onnistuneesti kotouttamaan.

Suomen on tunnettava humanitaarinen vastuunsa ja autettava suojelun tarpeessa olevia.

Tämän takia UNHCR on paras taho määrittämään ihmisten suojeluntarve lähtömaiden lähialueilla eikä tukea ihmiskauppaa ja salakuljetusta lähettämällä vaaralliselle matkalle, jossa useimmat ryöstetään, raiskataan, hakataan, orjuutetaan jne. Vain osa 10000 euroa matkastaan maksaneista pääsee perille mieltymystensä mukaiseen maahan matkustettuaan useiden turvallisten maiden läpi. 10000 euron saaminen on vaikeaa maissa, jossa eletään 1-2 USD:lla, hinta on meidän tuloihin suhteutettu n. 0,5-1 miljoonaa euroa maksavaksi matkaksi.

Kaikkein eniten apua annetaan kun ihmisiä autetaan lähialuieilla eikä syydetä rahaa ihmislottoon, jossa yksi saa paljon ja lähtömaihin jääneet heikommat häviävät. Resurssit tulee ohjata juuri lähialueille.

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne ei pyörisi ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Myös maataloudessa ja hoiva-alalla työskentelee suuri joukko maahanmuuttajia.

Johtuen huonosta palkkauksesta ja huonoista työolosuhteista. Halpatyövoimaa tarvitaan rikkomaan AY-liikkeen valta ja järjestäytyneisyys. Yhteiskunnan raskas sosiaalinen taakka nostaa työnantajien kuluja ja vastineeksi tarvitaan halpatyövoimaa ja järjestätytymätöntä työväkeä. Matala-palkkainen mamu ei maksa kuluttamiaan veroja kovin nopeasti pois jos ollenkaan elinaikanaan.

Työvoimapulaa vastaan taistellaan palkoilla työmarkkinoilla eikä maahanmuuttaja tarkoita, että ilmaisen koulutuksen jälkeen jäisi Suomeen töihin. Matalat palkat ja korkea verotus vie ulkomaille kuten kantaväestönkin. Mamulle kynnys muuttaa suomesta ulkomaille on kantista pienempi.

Työpaikkojen automatisointi ei edellytä korvaavaa työvoimaa kuin kysynnän perusteella. Tärkeintä on säilyttää maan kilpailukykyä maltillisella maahanmuuttopolitiikalla. Pelkän ennusteen toitottaminen tarkoittaisi, että meillä on alle 6 vuotta aikaa hankkia ne 1,8 miljoonaa mamua vuoteen 2020 mennessä.