2013-10-25 HS:Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä

[Lalli IsoTalo]

"Valkoinen pako" on totta, ja asiasta pitää pystyä puhumaan, HS, 30.10.2013

Yhteiskuntapolitiikka-lehti julkaisi perjantaina kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran sekä kaupunkitutkijoiden Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin artikkelin siitä, miksi kantaväestö muuttaa pois pääkaupunkiseudun lähiöistä, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia.

Vaattovaaran mielestä tiede ei voi ottaa määräyksiä siitä, mitä sopii tutkia ja mitä ei. Eikä tutkimustuloksia tule "maltillistaa" jälkikäteen.

Vaihteeksi virkistävä asenne.

[-PPT-]

Hesarin toimittajan maailmankuva tulee esiin jo heti alussa lauseessa: Suomi on maahanmuuton kehitysmaa.

[kekkeruusi]

Tuossakin taas puhutaan maahanmuuttajista, niin kuin se olisi yksi homogeeninen ryhmä. Ei taida kukaan lähteä pois asuinalueelta ranskalaisten tai norjalaisten maahanmuuttajien vuoksi, tarkoittaen ko. maiden kantaväestöä.

[guest8788]

Hesarin toimittajan maailmankuva tulee esiin jo heti alussa lauseessa: Suomi on maahanmuuton kehitysmaa.

Meillä on varaa rikastua.

[Nuivake]

Hesarin toimittajan maailmankuva tulee esiin jo heti alussa lauseessa: Suomi on maahanmuuton kehitysmaa.

Meillä on varaa rikastua.

Suomi on maa, jolla ei ole varaa edes rikastua.

[Uuno Nuivanen]

Myös Biohazard näkyy aivopieraisseen tuotoksen asian tiimoilta.

http://blogit.iltalehti.fi/kaarina-hazard/2013/10/31/maahanmuuttajat-ilmiselva-syy/

[Ano Nyymi]

Hesarin toimittajan maailmankuva tulee esiin jo heti alussa lauseessa: Suomi on maahanmuuton kehitysmaa.

Hesarin toimittajat voisivat muttaa perheineen noihin "rikkaisiin" lähiöihin suvaitsemaan toiseuksia. Mutta jostain syystä eivät mene, liekö se piilevä rassismi syynä moiseen...

[Peril]

Hesarin toimittajan maailmankuva tulee esiin jo heti alussa lauseessa: Suomi on maahanmuuton kehitysmaa.

Kauhea lehti tuo Hesari, ettäs kehtaavat. Ensin julkaisevat uutisen lähiöistä ja sitten näin pilataan fiilikset. ;-)

[Peril]

Myös Biohazard näkyy aivopieraisseen tuotoksen asian tiimoilta.

http://blogit.iltalehti.fi/kaarina-hazard/2013/10/31/maahanmuuttajat-ilmiselva-syy/

Oli muuten hyvä kirjoitus. Kiitti linkistä.

[Eugen235]

Yksikään tunnettu suvaitseva toimittaja ei asu mamu-lähiössä. Zero.

[Roope]

Hesari on ristiretkellä valkoisen Suomen puolesta

Tämänpäiväisellä pääkirjoitustoimittaja Annamari Sipilän kolumnilla Hesari vahvisti sen journalistisen linjan, jota epäilin jo sunnuntaihesarin kaupunkitoimituksen jutun "Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä" perusteella: Hesarissa ymmärretään lehdistön asema neljäntenä valtiomahtina luulottelujen ja huhujen kuuntelemiseen perustuvien oletettujen mielipiteiden johdattelijana, ei mielipidejohtajana. Hesari on lähtenyt tielle, jossa sen oletettu sisäislukija on "kansan syvät rivit".

[...]

Mitä ne kansan syvät rivit sitten ovat? Heitä, joille Hesarin luoma kuva todellisuudesta on todellisuus itse. Medialla on erityisvastuu medialukutaidon opettamisessa, etenkin sellaisella, joka on käytännössä monopoliasemassa, monille ainoa tiedotusväline, jota he seuraavat Big Brotherin tai Hommafoorumin ohella.

Michael Perukangas 1.11.2013

Kati Pietarinen: Rasismi on ihan okei

Viime viikolla tutkijat Katja Vilkama, Mari Vaattovaara ja Hanna Dhalmann julkaisivat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä artikkelin tutkimuksestaan, jossa selvitettiin ihmisten syitä muuttaa pois niistä suomalaislähiöiden kymmenyksestä, joissa elää eniten maahanmuuttajia. Syitä verrattiin muilta alueilta muuttavien lähtösyihin.

[...]

Mutta entä sitten, jos rasistit muuttavat pois? Tai siis toki on varmasti niinkin, että Fifin Kontulan-blogaajan Jukka Vuorion lähioptimismista huolimatta myös jäljelle jääneissä on rasisteja, heillä ei vain ole varaa pakoon.

Olen kuitenkin vuosikausia miettinyt sitä, miten outoa on, että Suomessa maahanmuuttajien keskittymisestä puhutaan yleensä aina ongelmana.

Miksi sitten Berliinin cooleimmat kaupunginosat ovat juuri maahanmuuttajien Kreutzberg ja Neukölln, nuo hipsterituristien paratiisit? Sitäkään ei pidetä ongelmana, että São Paulon keskustassa on japanilaiskorttelit, tai että argentiinalaiskaupungeissa on armenialaiskadut.

[...]

Että hei vaan Zahra ja Oksana, ei millään pahalla, mutta kai te nyt ymmärrätte, jos naapurit haluavat pois. He vain toteuttavat keskiluokkaista unelmaansa olla asumatta kaltaistenne kanssa.

Voima 1.11.2013

[mietinen]

Kati Pietarinen: Rasismi on ihan okei

Olen kuitenkin vuosikausia miettinyt sitä, miten outoa on, että Suomessa maahanmuuttajien keskittymisestä puhutaan yleensä aina ongelmana.

Voima 1.11.2013

Kantaväestön pakoa?
Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois?
KATJA VILKAMA & MARI VAATTOVAARA & HANNA DHALMANN

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 78 (2013):5

Muuttoliike kaupunginosien eriytymisen kiihdyttäjänä

Kantaväestön pyrkimystä muuttaa pois maahanmuuttaja-alueilta on selitetty tutkimuskirjallisuudessa yhtäältä avoimen rasistisilla ja ennakkoluuloisilla asenteilla (Galster 1990; Farley & al. 1994; Bobo & Zubrinsky 1996; Krysan 2002) sekä toisaalta kielteisillä mielikuvilla vähemmistöryhmien asuttamista asuinalueista (Ellen 2000; Harris 2001; Krysan 2002). Jälkimmäisen näkökulman mukaan kantaväestön paossa ei ole kyse kielteisestä suhtautumisesta maahanmuuttajiin sinällään, vaan huolesta maahanmuuttajien lisääntyneen määrän aiheuttamia seurauksia kohtaan. Osin jäsentymätönkin pelko alueen kehityssuunnan kääntymisestä voi lisätä kantaväestön poismuuttohalukkuutta ja ohjata uuden asuinalueen valintaa (Ellen 2000; Bråmå 2006).
...
Omakohtaisista tulkinnoista muodostuneet jaetut sosiaaliset merkitykset onkin tunnistettu muuttoliiketutkimuksissa yhdeksi tärkeimmistä muuttohalukkuutta ja uuden asuinalueen valintaa suuntaavista tekijöistä (Lee & al. 1994; Krysan 2002; Feijten & van Ham 2009). Asukkaiden kokemukset ja mielikuvat alueiden kehityksestä voivat ohjata muuttopäätöksiä jopa vahvemmin kuin alueiden fyysisen, sosiaalisen tai etnisen rakenteen objektiivinen kehitys tai nykytila. Myös asuinalueiden väestörakenteessa tapahtuneet nopeat muutokset – esimerkiksi työttömyyden tai köyhyyden nopea lisääntyminen tai maahanmuuttajien määrän nopea kasvu – voivat lisätä etenkin hyväosaisemman kantaväestön muuttohalukkuutta (esim. Feijten & van Ham 2009; Crowder & al. 2011).


Tutkimusasetelma

Voidaankin kysyä, missä määrin viimeaikainen maahanmuuton nopea kasvu ja samanaikainen sosiaalisten ja alueellistenerojen syveneminen ovat heijastuneet muuttoliikkeen paikallisiin rakenteisiin pääkaupunkiseudulla ja missä määrin ne selittävät asukkaiden muuttopäätöksiä. Suomessa ei ole aikaisemmin tarkasteltu muuttoliikkeen valikoivuuden sosiaalista sisältöä ja merkityksiä kansainvälisten tutkimusten tapaan kattavilla aineistoilla ja vertailevalla tutkimusasetelmalla. ...

Aineistossa muuttajiksi määrittyvät siis nimenomaan ne henkilöt, jotka ovat vaihtaneet asuinaluetta. ... Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneiden osuus vaihteli näillä alueilla vuoden 2007 lopussa 11–24 prosentin välillä.


Tulokset
...
Peräti kolmannes maahanmuuttajakeskittymien alueilta pois muuttaneista piti liiallisia sosiaalisia ongelmia tärkeänä tai melko tärkeänä syynä poismuuttoon (kuvio 2) ja miltei yhtä suuri osuus (28 %) piti maahanmuuttajien liian korkeaa määrää asuinalueella tai lähikoulussa tärkeänä poismuuttosyynä.
...
Tulokset siis osoittavat, kuinka myös pääkaupunkiseudulle syntyneillä alueellisilla ja sosiaalisilla rakenteilla on itsenäistä työntävää vaikutusta muuttoliikkeen suuntautumiseen. Vaikka alueelliset erot väestön sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa ovat seudulla edelleen kansainvälisesti vertaillen maltillisia, on eriytyminen edennyt niin pitkälle, että osalla alueista asukkaiden kokemukset asuinympäristön laadusta vaikuttavat selvästi paitsi aiemmin osoitettuun muuttohalukkuuteen (Kortteinen & al. 2005a) myös toteutuneisiin muuttopäätöksiin.
...
Kyselyaineistomme perusteella kantaväestön muuttoliikkeen valikoivuus näyttää siten johtuvan ennen kaikkea kantaväestön pyrkimyksestä hakeutua pois asuntokannaltaan epäsopiviksi ja asukasrakenteeltaan epäviihtyisiksi koetuilta alueilta.


Johtopäätökset
...
Tutkimuksemme nostaa esille kaksi keskeistä tulosta. Ensinnäkin aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu alueellisen eriytymisen kehitys (esim. Vaattovaara 1999; Kortteinen & Vaattovaara 1999; Kauppinen & al. 2009; Vaattovaara & Kortteinen 2012) vaikuttaa myös meillä asukkaiden muuttopäätöksiin kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa kuvattuun tapaan. Tuloksemme osoittavat, että asukkaiden kertomat muuttosyyt ja kokemukset entisen asuinalueen viihtyisyydestä eroavat pääkaupunkiseudulla selvästi alueittain. Kun toisaalla halu vaihtaa asuinaluetta heijastelee ennen kaikkea asuntokannan rakenteita, huonoa sijaintia, viheralueiden riittämättömyyttä tai huonoja julkisia yhteyksiä, on toisilla alueilla kyse huomattavasti vakavammista yhteiskunnallisista kysymyksistä – liiallisista sosiaalisista ongelmista, turvattomuuden tunteesta, alueen epäviihtyisyydestä tai maahanmuuttajien kasvaneen määrän aiheuttamasta tyytymättömyydestä.
...
Alueellinen eriytymisprosessi on tuottanut pääkaupunkiseudulla tilanteen, jossa alueiden väliset sosioekoomiset ja etniset erot ovat kasvaneet niin isoiksi, että osa väestöstä suunnistaa heikoiksi kokemiltaan alueilta toisaalle. Eriytyminen on siis paikoin saanut itseään ruokkivan luonteen.
...
Omakohtaiset kokemukset ja niiden tulkinnat heijastuvat kaupunkirakenteen eriytymiseen asukkaiden pyrkiessä välttämään epäviihtyisiksi tai turvattomiksi kokemiaan asuinalueita muuttopäätöksissään.

Opettajien toive: Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011

[Toadie]

Ei voi kuin hirnua, suvikset antavat helppoja syöttöjä lapaan.

Kreutzberg ja Neukölln "cooleimmat" paikat, hirsterituristien mekat. Toivottavasti hipsterit osaavat googlata näiden paratiisien rikollisuudesta, koulujen tilanteesta ja mamuprosentista, ja ottaa selvää nogo-paikoista.

[guest8788]

Tosiasiat tosiasiona: ihmiset eivät pidä ikävistä naapureista. Niin kauan kuin ihmisillä on vapaus/varaa päättää asumispaikastaan, eriytyminen jatkuu, aivan kuten kaikkialla maailmassa. Jeesustelu ja nimittely ei sitä muuta.

[Siili]

Tosiasiat tosiasiona: ihmiset eivät pidä ikävistä naapureista. Niin kauan kuin ihmisillä on vapaus/varaa päättää asumispaikastaan, eriytyminen jatkuu, aivan kuten kaikkialla maailmassa. Jeesustelu ja nimittely ei sitä muuta.

Itse olen hirmu iloinen, kun jälkikasvuni muutti "valkoiseen" kaupunginosaan ja että heidän jälkikasvunsa tulee käymään melko monokulttuurista lähikoulua.  Pitäisikö minun hävetä iloani?

[Emo]

Itse olen hirmu iloinen, kun jälkikasvuni muutti "valkoiseen" kaupunginosaan ja että heidän jälkikasvunsa tulee käymään melko monokulttuurista lähikoulua.  Pitäisikö minun hävetä iloani?

Ei pidä hävetä, vaan minäkin yhdyn iloosi, vaikken tunne sinua ja jälkikasvuasi vielä vähemmän mutta silti! 

[Blanc73]

Voima-lehti ja Voima-lehden kolumnit..tirsk

[Saippuakupla]

Sininauhasäätiön tukiasuntolaan liittyneet viestit siirtyivät tänne:

http://hommaforum.org/index.php/topic,89133.0.html

[Saippuakupla]

Muuttoliike Helsingin kehyskuntiin on pysähtynyt

Meneillään on maailmanlaajuinen paluu keskustoihin, arvelee emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen

Helsingin kehyskuntien muuttovoitto on pienentynyt. Osa kärsii jo muuttotappiosta. Niiden väestönkasvua pitävät yllä vauvat ja maahanmuuttajat.

[...]

Kehyskuntien vetovoiman hiipumisessa on kyse myös keskusta-alueiden renessanssista, arvelee Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen.

"Nyt on meneillään maailmanlaajuinen paluu kaupunkikeskustoihin."

Työpaikat sijaitsevat entistä enemmän keskusta-alueella. Lisäksi perheet ovat nykyisin pienempiä: kolmihenkinen perhe ei välttämättä tarvitse isoa omakotitaloa. Ihmiset myös kokevat keskustat aiempaa turvallisemmiksi. "On todennäköisempää, että esimerkiksi palvelut eivät keskustoissa karkaa 20 kilometrin päähän."

Loikkanen uskoo keskusta-asumisen suosion tulevaisuudessa kasvavan.

"Nuorisolle auton omistaminen ei ole enää ykkösjuttu. Sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ei tarvita autoa, vaan julkista liikennettä ja elektroniikkaa, jota toisaalta on vaikea käyttää autoa ajettaessa."

Helsingissä keskusta-asumisen vetoa lisäävät Loikkasen mukaan entisten satama-alueiden muuttaminen asuinalueiksi sekä yleisemminkin kaavoittajien orastava pyrkimys eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta sen hajauttamisen sijaan.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1383546069773?jako=1f2536978570d2a08aeaaf7b3fe9ad2b

[vainukoira]

No onko se muuttoliike pysähtynyt vai alkanut? Päättäisivät jo.

[Uuno Nuivanen]

No onko se muuttoliike pysähtynyt vai alkanut? Päättäisivät jo.

Niin, ja mihin suuntaan.. 

[l'uomo normale]

Samaa sarjaa lienee kuin Hesarin toimittajattaren julistus vuonna 1990: Itä-Euroopan sosialistimaiden mullistuksen suuria voittajia ovat sosiaalidemokraatit." Kaupunkikeskustat pitää elävinä kallis bensa ja autot, halpa julkinen liikenne ja lähiöiden tylsyys, joten taitaa olla itseään toteuttava ennuste. Epäilen myös, ettei Helsingin kantakaupunki tätä menoa ole enää kovin miellyttävä paikka perheen perustamiseen. Mutta Hesarin linjahan on aina ollut miten elämme nyt ja erityisesti Stadissa parhaassa mahdollisista yhteiskunnista, titityy.

[Roope]

Asuntoministeri Pia Viitanen oli aamulla toimittaja Lauri Karhuvaaran haastateltavana Huomenta Suomi -ohjelmassa. Toimittaja kysyi tässäkin ketjussa puheena olevasta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset muuttavat pois maahanmuuttajalähiöistä, johon ministeri vastasi, ettei "osaa ottaa kantaa, kuinka yleispätevä tämä ilmiö on" ja "eihän tässä mitään massamuuttoja ole tapahtunut". Ministeri Viitanen sanoi maahanmuuttajalähiöistä, että "kansainvälisyys voi olla ihan myönteinen asia", koskapa eräs nuori tyttö oli sanonut hänelle Turun Varissuolla, että "meillä kasvetaan kansainvälisyyteen". Ministeri kuittasi lopuksi white flight -ilmiön sillä, että "tänä päivänä maailmallahan on ihan valtti, että nuori on kansainvälinen".

[skrabb]

Maahanmuuttajat enemmistönä?
KOLUMNIT  6.11.2013 08:00, Päivitetty: 5.11.2013 13:23|1Kommentoi
08:00

(PÄÄKIRJOITUS) Tiedotusvälineissä on jälleen uutisoitu maahanmuuttajavaltaisista ja vuokratalovaltaisista lähiöistä.

Mutta mitä tarkoittaa maahanmuuttajavaltainen lähiö? Tarkoittaako se, että valtaosa eli suurin osa lähiön asukkaista on maahanmuuttajia? Jos merkitys on tämä, Helsingistä ei löydy ainuttakaan maahanmuuttajavaltaista lähiötä.

Kaupungin tuoreimman väestötilaston mukaan vieraskielisten osuus ei nouse Helsingissä missään yli 50 prosentin. Sikäli kuin maahanmuuttajien määrää arvioidaan vieraskielisten määrällä, suhteellisesti eniten maahanmuuttajia asuu Meri-Rastilan kaupunginosassa (30 %). Seuraavaksi korkeimmat vieraskielisten osuudet ovat Kallahdessa (28%) ja Kurkimäessä (27%).

Suomen maahanmuuttajavaltaisimpana lähiönä on mediassa usein mainittu Turun Varissuo. Turun kaupungin väestötilaston mukaan Varissuon asukkaista 39 prosenttia on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Uutiset maahanmuuttajien kansoittamista lähiöistä herättävät aina runsaasti väittelyä netin keskustelupalstoilla. Osa vaatii, ettei vuokrataloja pidä enää rakentaa, koska niissä asuu vain maahanmuuttajia. Osa keskustelijoista huomauttaa, että samalla kärsivät myös kantasuomalaiset, sillä he yhtä lailla jäävät ilman asuntoa, jos vuokra-asuntotuotanto supistuu.

Lähiöissä itse asuvat kantasuomalaiset tähdentävät haastatteluissa viihtyvänsä asuinalueellaan, vaikka maahanmuuttajia onkin paljon. Moni kokee kantaväestön aiheuttamat sosiaaliset ongelmat suuremmaksi viihtyvyyden alentajaksi.

Usein negatiivinen leima lyödäänkin ulkopuolelta. Tilastojen mukaan on kuitenkin totta, että vuokratalovaltaisia lähiöitä Helsingistä löytyy useita.

Jani Jakonen

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/263864-maahanmuuttajat-enemmistona

[Aallokko]

Lähiöissä itse asuvat kantasuomalaiset tähdentävät haastatteluissa viihtyvänsä asuinalueellaan, vaikka maahanmuuttajia onkin paljon.

Olisikohan toimittaja nyt kuitenkin tarkoittanut niitä maahanmuuttajapitoisia asuinalueita - Westend, Kaivopuisto, Kulosaari - joissa mamujen autojen rekisterikilvissä on sellainen CD-tunnus? (Apua, eikö kukaan muuten ole puuttunut tuohon merkitsemiseen, joka on kuin tähti rintapielessä?)

[törö]

Tosiasiat tosiasiona: ihmiset eivät pidä ikävistä naapureista. Niin kauan kuin ihmisillä on vapaus/varaa päättää asumispaikastaan, eriytyminen jatkuu, aivan kuten kaikkialla maailmassa. Jeesustelu ja nimittely ei sitä muuta.

Neuvostoliitossa estettiin paluumuuttoliike väestönsiirtojen jälkeen kieltämällä se, ja samaan varmaan mennään monikulttuurissakin jollei sitä estetä.

Toki Neukkulassa aloitettiin uudistukset tappamalla kaikki jotka osasivat tehdä jotain kunnolla, joten riemuidiootit saivat sekoilla vapaasti. Täällä sellainen on vaikeampaa.

[isomaha]

Itse omista lähtökohdista ajatellen en tajua, miksi mamu-lähiöistä pitäisi perheettömän kantiksenkaan muuttaa. Asia on lähinnä talo- tai sen omistajakohtainen. Ainoat talot, joita en suosittele joka aamu töihin lähtevälle, ovat kaupungin vuokratalot. Onneksi lienee vähän sellaisia lähiöitä, joissa on VAIN niitä. Käyn joskus ostoksilla Kontulassakin ja ainoat, jotka mua ällöttävät, ovat suomalaiset rapajuopot. Tosin he ovat aika harmittomia, vaikka ovat joskus häiriöksi.

Ketjun aiheen mukaiseen tilanteeseen vaikuttaa se, että suomalaiset (ja "hienommat" mamutkin) ovat todellisuuspakoisuudessaan saaneet päähänsä, että kaiken pitää olla niin ***tanan steriiliä ja virheetöntä omassa elinympäristössään. Sellaisessa asetelmassa ihminen tappaa pikkuhiljaa henkisesti itsensä. Vaikka eläisi fyysisesti 120 vuotta.

(Parikin kaveria ja sukulaista muuttanut viime vuosina siisteille ok-alueille. Talot vieri vieressä ja kaikki on kuin suomalaisesta unelmasta. Yksikään postilaatikko ei ole kallellaan, eikä kenenkään autossa ruosteen pilkkua. Mikään ei muistuta elämää, vaan kulissia. Mutta kuvitelkoot itsensä onnellisiksi. En viihdy uusilla ok-alueilla, vaan ahdistun niissä.)

Esim. jos on omistusasunto niin mamu-asukkaat taloyhtiössä kasvattaa kovasti taloyhtiön kustannuksia ja sitä kautta vastikkeet nousee pilviin ja tulee odottamattomia kertaluontoisia kustannuseriä.

Muutama vuosi sittenhän täällä kiersi se Turun kaupungin tekemä selvitys maahanmuuttaja-asukkaiden kustannuksista kaupungin asunnoissa, oli esim useita täysin tuhoutuneita asuntoja vuodessa ja korjauskustannus oli 50,000e kpl.

Jos mamu vaikkapa tuhoaa asunnon joka ei olekaan kaupungin omistama niin mahtaako silloin taloyhtiö joutua maksumieheksi, koska eihän mamulla rahaa ole, ainakaan silloin jos pitäisi korvata jotain.

Ja en tiedä miten vakuutukset/kaupunki korvaa jos mamu tekee niin kuin eräässä Vantaalaisessa kerrostalossa, eli ei osaa käyttää vesihanaa ja vääntää sitä niin voimalla että hana katkeaa putken ja hanan liitoskohdasta jolloin vettä tulee kämppään täydellä paineella. Kyseinen mamu laittoi jonkun pyyhkeen hanan päälle ja lähti jonnekin kahville  Tuloksena mittava vesivahinko kun naapurit huolestui siinä vaiheessa kun vesi valui rappukäytävään.

Usein suomalaiset deekut/narkotkin tajuaa soittaa tossa vaiheessa isännöitsijälle / huoltomiehelle mutta mamu lähtee kahville ja toivoo että veden tulo loppuu omia aikojaan...

[isomaha]

Ai h-vetti että ihmisen on hyvä olla täällä maalla.

Kaikki eivät mitä ilmeisimmin ole samaa mieltä, koska kaupungistuminen näyttää jatkuvan.

Ikävä kyllä varmaan se maalla asuminenkin kysyy ihmiseltä rahaa kukkarosta.

Muuttaisin maalle heti loppuiäkseni jos joku mulle antais sieltä ilmaisen asunnon ja ruoka, vaatteet jne ilmaantuisi kuin raha vihreille taikaseinästä.

Mutta ikävä kyllä näin ei ole. Oman alan duunia on maalla heikosti ja rahaa ei ole niin paljoa säästössä että siellä pärjäis ilman töitä.

[VeePee]

Jos mamu vaikkapa tuhoaa asunnon joka ei olekaan kaupungin omistama niin mahtaako silloin taloyhtiö joutua maksumieheksi, koska eihän mamulla rahaa ole, ainakaan silloin jos pitäisi korvata jotain.

Taloyhtiössä asunnon osakkeet omistaa aina joku ja se joku vastaa asunnon aiheuttamista kustannuksista.

Itse asiassa pahin tilanne on se, kun häirikkö asuu kaupungin omistamassa asunnossa. Kaupunki häätää vuokralaisensa vasta äärimmäisessä tilanteessa eli muiden osakkaiden on hankala saada tällainen häirikkö häädettyä. Muuten osaketalot ovat mamuvaltaisellakin alueella ihan ok-paikkoja asua. Meilläkin taloyhtiössä asuu somaliperhe, kiinalaisperhe, intialaisperhe ja virolaisia mutta kun kaikki ovat kämppänsä omalla rahalla ostaneet ja töissä käyvät niin eipä heistä mitään harmia ole.

[Roope]

Eriytyminen kiihtyy kaupunkein lähiöissä

Lähiöiden eriytyminen voimistuu. Tutkimukset ja tilastot kertovat asuin­alueiden jakautumisesta entistä selvemmin "hyviin" ja "huonoihin". Hy­viin halutaan muuttaa, ja huonoista pyritään pois.

Suomessa vallitsee yhä suuri yksimielisyys siitä, että eriytymiskehitys te­kee hallaa yleiselle viihtyvyydelle ja tasa-arvolle. Eriytymisen estäminen on kannatettava pohjoismainen periaate, johon päätöksenteossa pitää edelleenkin nojata. Ei ole kenenkään etu, että kaupunkien lähiöiden eriy­tyminen jatkuu.

[...]

Ministeri Kiurun valtiosihteerin Pilvi Torstin mukaan koulujen eriytymi­seen vaikuttaa kolme seikkaa: alueen koulutustaso, alueen työttömyys­aste ja maahanmuuttajien osuus alueella. Tämän tosiasian täytyy ohjata toimia.

[...]

Myös maahanmuuttajien ja etenkin maahanmuuttajataustaisen nuori­son tukeminen on avainasemassa, jotta alueiden eriytyminen voidaan pysäyttää. Päättäjien ei kuitenkaan pidä asennoitua ihmisiin holhoavas­ti. Lähiöiden parannussuunnitelmissa pitää kuulla myös maahanmuutta­jia – kuten muitakin asukkaita. On ylimielisyyttä sanella ulkopuolelta, millaista on oikeanlainen yhteisöllisyys tai millainen on oikea ihannelä­hiö.

Ongelmatapaukset vaativat eri viranomaisten yhteistoimintaa. Poliisin mukaan maahanmuuttajanuorukaisten Itä-Helsingissä tekemien katu­ryöstöjen määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Ratkaisua on lähdetty etsimään mallista, jossa nuorelle ja tämän koko perheelle tarjo­taan laajaa asiantuntija-apua heti kiinni jäämisen jälkeen.

Yksi tehokkaimmista rokotteista eriytymistä ja eriarvoistumista vastaan on työllisyysasteen nostaminen. Työn tekeminen sitoo yksilön yhteis­kuntaan ja antaa mielekästä tekemistä. Siksi lähiöiden kehittämiseen tarvitaan myös työ- ja elinkeinoministeriön panosta. Kyse ei saa olla vain ongelmien korjaamisesta, sillä ennalta ehkäisevä työ tulee halvem­maksi. Työllisyyden tukeminen koituu koko lähiön eduksi.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 27.11.2013