2020-01-21 Matti Järviharjun haastattelu

[Tuomas Tähti]

Pyysin ja sain skenekonkari Matti Järviharjulta haastattelun, jonka olen tänään julkaissut blogissani. Järviharju tunnetaan kai parhaiten uuden IKL:n johtamisesta. Haastattelu sisältää tietoa Järviharjun ajatuksista ja pitkäaikaisesta poliittisesta toiminnasta. Kopioin haastattelun blogistani tähän viestiin.

Alkuperäisen julkaisun URL:
http://tuomastahti.wordpress.com/2020/01/21/matti-jarviharju-puhuu/ (21.1.2020)

Koko haastattelu:

Matti Järviharju puhuu!

Tuomas Tähti haastatteli Matti Järviharjua sähköpostitse tammikuussa 2020.

TT (Tuomas Tähti): Pyydän sinua esittelemään itsesi lukijoille. Kuka olet ja mitä teet?

MJ (Matti Järviharju): Olen 75-vuotias yrittäjä Kauhajoelta. Olen pienviljelijäperheestä, johon kuului vanhempien lisäksi seitsemän lasta. Minulla on kansakoulutausta – kouluun oli matkaa seitsemän kilometriä. Keskikoulu oli taloudellisesti poissuljettu mahdollisuus "köyhien lapsilta". Minulla on vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Vapaa-ajallani harrastuksista päällimmäisenä on raittiustyö, jotta etenkin lapset ja nuoret saavat raittiin elinympäristön. Anna lapselle raitis elämä. Olen valtakunnallisen Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen.

TT: Missä tehtävissä ja asemissa olet tehnyt työurasi?

MJ: Vuonna 1961 lähdin merille 16-vuotiaana. Ennen merimiehen uraa olin nähnyt kaksi laivaa Kristiinankaupungissa. Jungmannina aloitin, kapteenina lopetin. Valtameriliikenteessä myös yliperämieheltä vaaditaan kapteenin pätevyys. Merikapteeniksi valmistuin Rauman merenkulkuopistossa. Kymmenen aktiivisen merivuoden jälkeen siirryin maakravuksi työllistäen yrittäjänä 14 henkilöä pääosin Kauhajoella. Yrittäjä olen ollut yli 40 vuotta. Työn puolesta olen RT-kortin työryhmässä (kansallinen) ja savunpoistotyöryhmässä (EU).

TT: Olet ollut pitkään poliittisessa toiminnassa. Mikä sytytti sinussa mielenkiinnon kipinän siihen?

MJ: Ensin olin sivusta seuraaja Kauhajoella. Yrittäjänä tarkkailin "pienen kuntalaisen" kohtelua politiikan pyörityksessä, mikä ei mielestäni ollut hyvä eikä oikeudenmukainen.

TT: Olet usein puhunut Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden palauttamisesta Suomelle. Miksi tämä aihe on mielestäsi merkittävä?

MJ: Suomen on tärkeätä saada miehitetyt alueet omikseen sekä henkisesti että taloudellisesti. Taloudellisesti Suomi olisi aluepalautusten jälkeen lähes omavarainen esim. raakaöljyssä. Suomen irtautuessa Venäjästä Venäjä määritteli Suomen alueen rajat, jotka ovat oikeat ja joita tulee kunnioittaa. Oikeudenmukaisuus ja itsenäisten valtioiden/kansojen itsenäisyyden hyväksyminen on peruslähtökohta hyville naapuruussuhteille nyt ja tulevaisuudessa. Suomen aluepalautuksille oli mahdollisuus Paavo Väyrysen toimiessa ulkoministerinä, mutta se tilaisuus tärveltiin.

TT: Miten suhtaudut Venäjän hallintoon ja venäläisiin kansana?

MJ: "Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi." Venäjä/Neuvostoliitto on aina ollut maailmanpolitiikan pelaaja. Siinä pelissä itsenäiset pienet valtiot ja kansat ovat pelinappuloita. Venäläiset yksittäisinä kansalaisina ja henkilöinä ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Venäläiset kansana/kansakuntana ovat arvaamattomia ja äärettömän uskollisia johtajilleen joko ideologisesti tai pakolla.

TT: Olet kauan sitten vaikuttanut Perustuslaillisessa oikeistopuolueessa. Mistä syistä liityit siihen?

MJ: Perustuslailliset yrittivät tuoda politiikkaan vaihtoehtoja, vaikka se olikin käytännössä puolue yhden yksittäisen henkilön tukemiseksi eduskuntaan. Tilanteessa, jossa minua kysyttiin useampaan kuin yhteen ryhmään ehdokkaaksi, perustuslailliset oli oikea valinta, koska siellä sai olla omaa mieltä ja mielipiteet sai esittää julkisesti.

TT: Olitko ollut jonkin muun puolueen toiminnassa mukana jo ennen Perustuslaillista oikeistopuoluetta vai oliko se ensimmäinen puolueesi?

MJ: Olin pitkään kokoomuksen jäsen, mutta en ollut silloin mukana politiikassa näkyvästi. Perustuslaillinen puolue oli ensimmäinen, jossa osallistuin politiikkaan.

TT: Perustuslaillisen oikeistopuolueen kuihduttua olit puheenjohtajana uudessa IKL:ssä eli Isänmaallinen Kansallis-Liitto – IKL – ry:ssä, joka perustettiin vuonna 1993. Miksi 1990-luvulla valittiin nimeksi ja linjaksi lähes samat kuin vuosikymmeniä aiemmin lakkautetulla IKL-puolueella eli Isänmaallisella kansanliikkeellä?

MJ: IKL oli ja on arvopohjaltaan isänmaallinen järjestö ja IKL on aikaan sopiva nimi. Isänmaallinen kansanliike on alkuperäinen laittomasti lakkautetun järjestön nimi, jota ei heti hyväksytty uuden yhdistyksen nimeksi vaan rekisteröiminen kesti neljä vuotta. Muokattu nimi Isänmaallinen Kansallis-Liitto – IKL otettiin käyttöön "pakotteitten" myötä. IKL nostattaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Rehellisyyden ja avoimuuden tulisi olla politiikassa peruslähtökohta ja niitä IKL harrasti ja harrastaa. IKL on osaltaan vaikuttanut Perussuomalaisten nykyiseen linjaan, joka on kansan tahdon mukainen. Erinäisiä eri nimillä olevia ryhmittymiä on syntynyt ja kuollut, kun viesti ei ole ollut selvä.

TT: Olit perustamassa Sinivalkoista puoluetta Olavi Mäenpään (1950–2018) ja Väinö Kuisman kanssa vuosina 2000–2001. Sinivalkoinen puolue rekisteröitiin yhdistyksenä, mutta se ei koskaan päässyt puoluerekisteriin asti. Miksi yhteistyö Mäenpään ja Kuisman kanssa ei tuottanut hedelmää?

MJ: Kuisma oli ok. Mäenpää sen sijaan oli narsisti, joka halusi "kalifiksi kalifin paikalle" sopimuksista piittaamatta. Jokaisessa yhdistyksessä ja puolueessa, jossa Mäenpää on ollut mukana, on tuuli käynyt ja vienyt Mäenpäälle vaaralliset kilpailijat pois. Jos Mäenpää olisi pysynyt sopimuksissa ja toiminut yhteiseksi hyväksi, hän todennäköisesti olisi päässyt Arkadianmäelle.

TT: Sinä ja Mäenpää kritisoitte toisianne vuoden 2001 jälkeen varsin kovin sanoin jopa televisiossa ja Mäenpää kutsui sinua mm. "työläisten kurjistajaksi" vuonna 2002. Myöhempinä vuosina teit kuitenkin ajoittain yhteistyötä Mäenpään kanssa. Millaiset välit teillä oli hänen kuollessaan?

MJ: Väitteitä maailmaan sopii, oli totta tai valhetta. Mäenpää meni herkästi henkilökohtaisuuksiin, jos ei muuten pärjännyt. Minulla on ollut työntekijöitä yli 40 vuotta ja on työtilanteesta riippuen 10–20 henkilöä. Alan työehtoja noudatetaan ja osa työntekijöistä on ollut töissäni yli 30 vuotta. Mäenpää oli unohtanut työnteon ja hän eli osittain yhteiskunnan kustannuksella. Järkevää yhteistyötä voidaan harjoittaa vaikka vihollisen kanssa. Välit Mäenpäähän olivat asialliset ja loppuaikana Mäenpää vetäytyi sivuun.

TT: Seuraavissa kysymyksissä käydään läpi vaalihistoriaasi. Olit vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Yhteisvastuu puolueen [sic] ainoa kansanedustajaehdokas Vaasan vaalipiirissä. Miksi ryhdyit Yhteisvastuu puolueen ehdokkaaksi? Olitko puolueen jäsen?

MJ: En ollut milloinkaan Yhteisvastuu puolueen jäsen. Miksi ei olisi voinut olla ehdokas? Se oli vapaa kenttä mielipiteiden esittämiseen.

TT: Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa olit Olavi Mäenpään johtaman Suomen Kansan Sinivalkoiset rp:n ehdokas. Sujuiko yhteistyönne tuolloin hyvin, vaikka olitte riidelleet julkisesti vain pari vuotta aiemmin? Oliko Suomen Kansan Sinivalkoisissa mielestäsi potentiaalia kasvaa eduskunta- tai europarlamenttipuolueeksi?

MJ: Asiat riitelevät, miehet eivät. Suomen Kansan Sinivalkoiset rp:llä ei ollut poliittista tulevaisuutta Mäenpään johdolla.

TT: Vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaaleissa olit Perussuomalaisten ehdokaslistalla Ilmajoella. Oletko koskaan ollut Perussuomalaisten jäsen?

MJ: En ole ollut Perussuomalaiset rp:n jäsen. Ilmajoella olin kuitenkin jonkin aikaa paikallisyhdistyksen eli Ilmajoen Perussuomalaiset ry:n jäsen. Useasti minua on pyydetty Perussuomalaiset rp:n jäseneksi, mutta toisaalta on suuri määrä myös toisin ajattelevia, joten mietintämyssy on päässä.

TT: Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa olit Suomen Isänmaallinen kansanliike rp:n (jota usein kutsuttiin Isänmaalliseksi kansanliikkeeksi ja joka käytti itsestään lyhennettä IKL) puheenjohtaja ja puolueesi ainoa ehdokas Uudenmaan vaalipiirissä. Asuit kuitenkin Ilmajoella, joka on kaukana Uudeltamaalta. Miksi olit ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä?

MJ: Suomi on vapaa maa – vaalien osalta. Halusin kokeilla poikkeavaa tapaa, koska Uudellamaalla hyväksytään ulkopaikkakuntalainen.

TT: Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa olit yksi Vapauspuolueen (sittemmin Sinivalkoinen Rintama) ehdokkaista Pirkanmaan vaalipiirissä. Samassa vaalipiirissä vaikutti puolueen puheenjohtaja Kalevi Helo. Miten Helo mielestäsi suoriutui puolueen puheenjohtajana?

MJ: Totuus on karvas: Kalevi Helo ei ollut puoluejohtajatyyppiä. Hän ei saanut joukkoja taakseen. Eräät osa-alueet hän toisaalta hoiti mallikkaasti. Helo on hyvä johtaja sellaiselle ryhmälle, joka ei pyri julkisuuteen.

TT: Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa olit Muutos 2011 rp:n ehdokas. Muutospuolueen keskeinen teema oli suoran demokratian edistäminen. Mitä mieltä olet suorasta demokratiasta?

MJ: Suora demokratia on hyvä ja aito toiminnan muoto, etenkin kuntavaaleissa. Edustuksellinen demokratia on puoluevaltaa ja joissakin tapauksissa sillä ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa.

TT: Vuoden 2017 kuntavaaleissa olit Kansallinen Kokoomus rp:n ehdokaslistalla Ilmajoella. Millainen puolue kokoomus mielestäsi on?

MJ: Kokoomus on "herrapuolue", jota tarvitaan Suomessa vastapainona sosialisoinnille ja maamme tulevaisuuden takaamiseksi. Jo ennen poliittista toimintaani olen ollut kokoomuksen jäsen, mutta en toimiva. Ensimmäisen kerran minut valittiin kokoomuksen listalta Kauhajoen kunnanvaltuustoon sitoutumattomana. Vaalien jälkeen kokoomus vaati, että liityn kokoomuksen jäseneksi, mutta en liittynyt. Minut oli valittu sitoutumattomana ja sellaisena pysyin. Asia kostettiin siten, että en saanut mitään luottamuspaikkaa valtuustopaikan lisäksi.

TT: Viime vuoden eduskuntavaaleissa olit yksi Paavo Väyrysen perustaman Seitsemän tähden liike rp:n ehdokkaista Vaasan vaalipiirissä. Mitä ajattelet Väyrysestä?

MJ: Paavo Väyrynen on sinnikäs "sissi", joka ajaa asiaansa jääräpäisesti ja usein onnistuen. Paavo on viisas mies ja hänellä on äärettömän paljon tietoa ja taitoa. Itse kuitenkin koen Paavon pahaksi virheeksi sen, että Paavo "ryssi" miehitettyjen alueiden palauttamisen Suomelle silloin kun se oli mahdollista.

TT: Olet ollut monta vuotta kunnanvaltuutettuna. Vastasiko valtuustotoiminta odotuksiasi?

MJ: Olen ollut pari kautta kunnanvaltuutettu sekä Kauhajoella että Ilmajoella. Tutustuin valtuuston toimintaan jo ennen valituksi tulemista. Pääsääntöisesti päätökset tehdään muualla kuin valtuustossa. Liian usein kunnanvaltuusto on pelkkä kumileimasin. Jos suuret ryhmät ajavat kuntalaisten etua, tulee oikeita päätöksiä. Jos vallassa olevat ajavat puolueensa etua ja omaa etuaan, kuntalaisille ei hyvää seuraa vaan päätökset ovat vääriä. Kuntatasolla tulisi olla nykyisen puolueperiaatteen tilalla "mies ja ääni" -periaate valtuutettuja valittaessa. Sitten valtuustossa päätökset olisivat kuntalaisten edun ja oikeudenmukaisuuden mukaisia.

TT: Mitä neuvoja haluat antaa niille henkilöille, jotka ovat ensimmäistä kertaa ehdokkaina ensi vuoden (2021) kuntavaaleissa?

MJ: Ole sinut itsesi kanssa. Kysy itseltäsi, mikä on tavoitteesi. Jos tavoitteesi on edetä poliittisella saralla, unohda omatunto ja tee siten kuin käsketään. Mielistele vallankäyttäjiä ja tottele kyseenalaistamatta annettua tehtävää, jotta etenet poliittisella urallasi niin, ettei perässä pysy. Myöhemmin voit ottaa "vapauksia", jos et ole vielä muuttunut poliittisen valtakoneen rattaaksi. Jos kuitenkin kunnioitat omaatuntoasi ja oikeudenmukaisuutta, tuot omat näkemyksesi esille ja pysyt niissä niiden ollessa järkeviä. Itse olen aina ollut itsenäinen ja pyrkinyt toimimaan oikeudenmukaisesti kansalaisten hyväksi. Olen saanut runsaasti positiivista palautetta, mistä olen kiitollinen. Poliittiset puolueet ovat pitäneet huolen siitä, etten ole saanut poliittista valtaa. Päivääkään en vaihtaisi pois.

TT: Uskotko, että sinun olisi kannattanut lähteä mukaan Perussuomalaisten riveihin vuonna 1995 (jolloin PS perustettiin) ja vaikuttaa Perussuomalaisten ohjelmiin sisältä käsin?

MJ: Timo Soinin puheenjohtajuusaikana olisin lentänyt ulos puolueesta, jos olisin säilyttänyt terveen itsenäisen ajattelun ja toiminnan. Kyllähän minun olisi poliittisesti (jos on iso tarve poliittiseen valtaan) kannattanut mennä Perussuomalaisiin. Ei se kuitenkaan olisi kannattanut, jos haluaa katsoa itseään peilistä. Ajat ovat muuttuneet ja nyt Perussuomalaiset on järkevä, kansan edun mukaisesti toimiva puolue.

TT: Millä mielellä olet seurannut Teemu Lahtisen (ps.) kulkua politiikassa? Lahtinen lienee poliittisesti menestynein niistä sinua nuoremmista ihmisistä, jotka olivat johtamasi Isänmaallinen Kansallis-Liitto – IKL – ry:n toimijoita 1990-luvulla.

MJ: Teemu Lahtinen on nuori ja terveesti ajatteleva poliitikko, jolla on loistava tulevaisuus. Teemu toimii sivistyneesti, vaikka olisi eri mieltä "vihollistensa" kanssa. Minulla ei ole mitään muuta sanottavaa kuin pelkästään hyvää Teemusta. Hänen ei tarvitse katua eikä selitellä tekemisiään eikä sanomisiaan. Teemulle toivon kaikkea hyvää ja onnea sekä menestystä valitsemallaan uralla.

TT: Sinulle avautui tie rekisteröidyn puolueen puheenjohtajuuteen vasta vuonna 2006, kun sinusta tuli Väinö Kuisman siihen asti johtaman Suomi – Isänmaa rp:n (aiemmin Suomi Nousee – Kansa Yhdistyy rp) uusi puheenjohtaja. Sinun johdollasi puolueen nimi muutettiin nopeasti Suomen Isänmaalliseksi kansanliikkeeksi ja tuolla nimellä puolue osallistui vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Missä ja milloin tarkalleen pidettiin kokous, jossa sinut valittiin kyseisen puolueen puheenjohtajaksi eli Kuisman seuraajaksi? Oliko puolueen puheenjohtajaksi muita ehdokkaita kuin sinä?

MJ: Puolueen puheenjohtajavalinta tehtiin Lahdessa. Yhtäkään vastaehdokasta ei ollut. Kuisma halusi irtaantua politiikasta. Olen kunnioittanut hänen päätöstään enkä ole ollut häneen yhteydessä sen jälkeen kun hän erosi puolueesta. [Haastattelijan huomautus: Puolueella tarkoitetaan tässä kohdassa Suomen Isänmaallista kansanliikettä. Isänmaallinen Kansallis-Liitto – IKL – ry on eri oikeushenkilö, jota ei koskaan lisätty puoluerekisteriin.]

TT: Suomen Isänmaallinen kansanliike eli "2000-luvun IKL" on ainoa poliittinen ryhmä, jota olet johtanut siihen aikaan kun ryhmä oli puoluerekisterissä. Vastasiko puoluejohtajuus odotuksiasi?

MJ: Olin täysin tietoinen siitä, mihin ryhdyin. Se oli varaton ja pieni puolue, jonka toimintamahdollisuudet olivat hyvin rajalliset. Kokemus oli silti paljon antava ja toki haasteellinen.

TT: Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Suomen Isänmaallinen kansanliike poistettiin puoluerekisteristä huonojen eduskuntavaalitulosten takia. Mitkä syyt sinun nähdäksesi aiheuttivat sen, että IKL-järjestöt eivät 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä saavuttaneet merkittävää valtakunnallista kannatusta?

MJ: Vuosikymmeniä IKL:ä lyötiin kuin vierasta sikaa ilman että IKL pystyi puolustautumaan. IKL oli joutunut valheitten uhriksi. Uuden IKL:n perustamisen myötä lehdistö näytti karvansa. Länsimainen ruotsinkielinen lehdistö sentään suhtautui puolueettomasti ja tasapuolisesti. Suomenkielinen lehdistö oli suomettumisessaan ja itsesäälissään niin raukkamaisella tasolla (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta), että totuutta ja tasapuolisuutta oli turha odottaa. Ilkka-lehti Seinäjoelta oli röyhkeydessään ylivertainen. Ilkan omat toimittajat kirjoittivat Ilkkaan mielipidekirjoituksia, jotka olivat IKL-vastaisia, kun lehden lukijakunta ei sellaisia kirjoittanut. Soitin päätoimittajalle ja sanoin, että jos tällainen kirjoittelu ei toimittajien osalta lopu, asia siirtyy poliisitutkintaan. Sitten kirjoittelu loppui. Ammattiliitot, joissa on punainen valta, tekivät kaikkensa estääkseen jäsenistönsä liittymisen IKL:än. Eräs jäsenemme menetti korkeakoulupaikan, jokunen menetti työpaikan ja monia muitakin tapauksia on, mutta en kerro enempää niistä, koska ihmiset saatettaisiin tunnistaa. Jäsenet soittivat minulle ja asioista keskusteltiin, jolloin ohjeeksi tuli, että kenenkään ei kannata pilata elämäänsä joutumalla poliittisen vainon kohteeksi. Kyseessä olivat pääsääntöisesti nuoret ihmiset, joilla oli elämä edessä. Jäsenluettelot olivat tietysti salaisia ja ulkopuolisille ei annettu yhteystietoja, ellei asianomainen itse antanut. Pyydettäessä annettiin todistus IKL:stä eroamisesta – tällaista menettelyä tarvittiin Euroopan viimeisessä "kommunistivaltiossa", jossa ei ollut poliittista vapautta. Jatkuvat sabotaasit haittasivat – ei minua, mutta valtaosaa jäsenistöstä, sillä he eivät olleet tottuneita sellaiseen menoon itseään demokraattiseksi kutsuvassa valtiossa. Huvila räjäytettiin, tuliaseella ammuttiin kohti (huono sihti) ja elintarvikkeita myrkytettiin. Seppelmarssimme olivat aina "terroristivasemmiston" hyökkäysten kohteina, joten useimmiten poliisi oli turvaamassa laillisen toimintamme. Nuorsuomalaiset muuten perustettiin IKL:n kasvun hillitsemiseksi.

TT: Jos verrataan toisiinsa 1990-luvulla johtamaasi IKL-yhdistystä ja nykyajan Perussuomalaiset-puoluetta, mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät linjaerot?

MJ: Linjaeroja ei ole. Nykyajan Perussuomalaiset on suomalaisten asialla laillisin keinoin.

TT: Tällä hetkellä Perussuomalaisilla on suuri kannatus. Miten suhtaudut siihen ajatukseen, että Perussuomalaisista voi juuri alkaneella 2020-luvulla tulla jälleen hallituspuolue?

MJ: Uskon, että Perussuomalaisissa on sellaiset päättäjät, jotka tietävät, milloin ja millä ehdoilla kannattaa lähteä hallitukseen.

TT: Miltä Suomen tulevaisuus sinusta näyttää?

MJ: Huonolta, koska hallitus jakaa rahaa, jota ei ole olemassa. Suomeen päästetään maahantunkeutujia ilman minkäänlaista kontrollia. Nykyhallituksesta ei löydy vastuunkantajia vaan rikollisten ja laittomien maahantunkeutujien paapojia. Menneinä aikoina, kun ryssä pyrki Suomeen ilman asianmukaisia asiakirjoja, se otettiin vastaan ase kädessä, mutta nyt maahantunkeutujat otetaan vastaan rahatukku kädessä.

TT: Mikä on merkittävin unelmasi?

MJ: Unelmia tulee aina olla. Rasismi tulee poistaa Suomesta. Maassamme on runsaasti rasismia ja se kohdistuu kantaväestöön. Kantaväestö elää omassa maassaan syrjittynä, sorrettuna, unohdettuna ja pelon alla. Jokaisen, joka täällä elää ja asuu, on kykyjensä mukaan ylläpidettävä ja rakennettava tätä maata. Suurin toiveeni on, että rakasta kotimaatamme ei uhrattaisi globalisaation alttarille ja että tulisi päivä, jolloin Suomi vapautuisi miehittäjistä. Oma kansa ensin!