2013-10-19 AL: Puheenaihe: Ihmisiä vai vain työvoimaa?

[Iloveallpeople]

Puheenaihe: Ihmisiä vai vain työvoimaa?

Kukapa ei olisi kuullut muualta tulleesta lääkäristä, rakennustyöläisestä tai sairaanhoitajasta. Työvoimapulasta on puhuttu paljon, ja työvoiman tuonti muualta on yksi ratkaisu ongelmaan. Toki tarvitaan kielikoulutusta ja sen varmistamista, että tulijalla on Suomessa vaadittava ammattitaito.

Yksinkertaista ja kätevää.

Paitsi jos huomaa, ettei työvoima olekaan palikka, jolla tukitaan syntynyt reikä. Kyse on ihmisistä, joilla on perhe, oma kulttuuri ja kieli, tunteet, odotukset ja unelmat.

Sillä jos ihmiset ovat vain puutetta paikkaavaa työvoimaa, syntyy pettymyksiä. Lopulta tulija usein palaa sinne, mistä tulikin ja kaikkien resurssit valuvat hukkaan.

Näin kiteytyy sastamalalaisen Pirjo Raunion väitöskirja Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusprosesseista. Se tarkastetaan Tampereen yliopistossa tänään.
...

Raunion tutkimusta lukiessa ajattelee, ettei tämä näin voi olla. Eivätkö työvoimaa muualta haluavat edes tiedä, mitä ovat tekemässä?

– Eivät täysin. Tilanteen laajuutta ei välttämättä käsitetä, eikä sitä, mitä kaikkea työhöntulo tarkoittaa muualta tuleville. Työnantajat eivät myöskään riittävästi ota huomioon työyhteisöä.

Tutkimuksesta piirtyy kuva, että arki on projektivetoista ja kirjavaa. Maahanmuuttajia koulutetaan paljolti EU:n rahoituksella ja projektit seuraavat toisiaan.

– Tehdään uusi projekti ja mietitään, mikä pyörä keksitään uudelleen. Mitään oikeasti uutta ei ole, eikä enää tarvitsisi kokeilla mitään. Olemassa olevaa tietoa pitäisi yhtenäistää, luoda toimiva malli.
...

Myönteisiä esimerkkejä on. Lähihoitajakoulutukseen valittiin opiskelijoita, vaikka oletus oli, ettei yhdenkään kielitaito ollut riittävä. Kielikoulutus otettiin osaksi opiskelua. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat kehittyivät huikeasti. Lopputuloksena on todennäköisesti motivoituneita ja erinomaisia hoitoalan ammattilaisia.
...

Kun tullaan Suomeen, kotoutumisesta pitäisi huolehtia. Perheen tuloon pitäisi varautua, ja jonkun auttaa byrokratiassa. Kielikoulutuksen pitäisi ilman muuta jatkua pitkään.
...

Aamulehti

[Roope]

Työvoimapulasta on puhuttu paljon, ja työvoiman tuonti muualta on yksi ratkaisu ongelmaan. Toki tarvitaan kielikoulutusta ja sen varmistamista, että tulijalla on Suomessa vaadittava ammattitaito.

[...]

Jos muualta halutaan työvoimaa, pitäisi ensin etsiä työpaikat, joihin tulijat sijoittuvat. Ei kuten nyt, että järjestetään koulutusta, vaikka töistä on vain heikko lupaus tai pahimmillaan ei mitään tietoa töistä.

Tulijan koulutus aloitettaisiin lähtömaassa kielikoulutuksella, johon valituille luvattaisiin varma työpaikka. Koulutukseen valittaisiin kuten työhön. Tulijan pitäisi saada tulevasta työpaikastaan mahdollisimman realistinen kuva ja aitoa materiaalia opintoihin.

– Työpaikka vaikuttaa motivaatioon. Jos olen varma, että työllistyn paikkaan X, minun on opittava kieli.

Kun tullaan Suomeen, kotoutumisesta pitäisi huolehtia. Perheen tuloon pitäisi varautua, ja jonkun auttaa byrokratiassa. Kielikoulutuksen pitäisi ilman muuta jatkua pitkään.

Myös työyhteisö tarvitsee tilaisuuden sopeutua. Hyvä olisi, jos huolista voisi puhua jo etukäteen. Se helpottaisi kaikkien sopeutumista.

Yhteisössä kaikkien on ymmärrettävä, että tarvitaan aikaa kielen ja tapojen opetteluun. Eivät suomalaisen työyhteisön tai yhteiskunnan tavat ole itsestäänselvyys.

Millä aloilla on niin huutava työvoimapula, että ulkomaalaisten rekrytoinnit ovat tällaisten vuosia kestävien erityistoimienkin jälkeen perusteltuja ja kannattavia? Enpä usko, että tällaiseen olisi varaa markkinahinnalla muuten kuin ylimpien tuloluokkien ammateissa. Esimerkiksi viime vuosien ulkomaisten sairaanhoitajien koulutus- ja rekrytointiprojekteissa tuskin päästiin edes omilleen.

[mielipide]

Mitään työvoimapulaa ei ole.

Yritykset vain rahastavat väitöskirjassakin mainittuja EU-rahoja tuomalla ulkomailta työvoimaa.

Suomen koulutuspolitiikkaa pitää uudistaa niin että ihmisten työttömäksi kouluttaminen loppuu eli jos jostain koulusta valmistuneilla ihmisillä ei ole vähintään 90% löytynyt työpaikka opiskelemaltaan alalta niin kyseisen alan koulutuspaikkoja vähennetään.

Niille aloille mille työllistytään hyvin lisätään koulutuspaikkoja.

Lisäksi jos jonkun alan opiskelijoista suuri osa on työttömiä niin sen alan oppilaitosten saamia valtionapuja pitäisi leikata eli näin motivoida oppilaitoksia kehittämään koulutustaan siihen suuntaan että opiskelijat työllistyvät mahdollisimmaan hyvin muuten oppilaitoksen rahoja leikataan.

Työperäinen maahanmuutto on suomelle haitallista jos EU-tuella tänne haalitaan maahanmuuttajia esim. lähihoitajiksi ja samaan aikaan suomalaiset jäävät työttömäksi koska eivät pääseet koulutukseen koska suomalaisia koulutetaan lähihoitajiksi liian vähän.

Lisäksi kaikki matalapalkkainen työperäinen maahanmuutto on suomelle haitallista koska matalapalkkaiset maahanmuuttajat ovat nettosaajia eli he kuluttavat enemmän terveyspalveluja ja saavat enemmän asumistukea kuin maksavat veroja.
Tämän päälle matalapalkkaiset maahanmuuttajat vielä käytännössä syrjäyttävät suomalaisia nuoria pois työelämästä koska työvoiman lisääntynyt tarjonta mahdollistaa sen että palkat pidetään minimissä ja työvuorot pilkotaan mahdollisimman pieniin osiin jolloin yritykselle jää esim. siivousalalla enemmän voittoa jolloin sossusta saa saman tai melkein saman jolloin suomalaiset nuoret syrjäytetään matalan kynnyksen työpaikoista jolloin heistä tulee monesti syrjäytyneitä jotka maksavat miljoona euroa yhteiskunnalle elämänsä aikana.

Työperäinen maahanmuutto matalapalkkaisiin töihin pitäisi lopettaa.