IL: Tuima.fi: 26-vuotias Tatu saa sossusta 1 100 €/kk pienellä vaivalla

[Kimmo Pirkkala]

Pelkkä köyhyys ei Suomessa selitä asunnottomuutta, vaan taustalla on käytännössä aina paljon muitakin ongelmia.

Pakollisten menojen jälkeen käteen jää mitä? 200€ korkeintaan.

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

No elämässä nyt saattaa joskus tulla yllättäviäkin kuluja, joille itse ei voi mitään. Ja vaikka ihminen ei työkykyinen olisikaan niin täytyyhän tämän usein pitää itsensä muutoin "kykyisenä" mieluisten harrastusten kautta, jotka usein maksavat rahaa.

Mutta jos se yllättävä kulu ei ole pakollinen, niin sitten se ei ole pakollinen. Ihmisen työkykyisenä pysyminen on ilmeisesti alkanut edellyttää rahaa maksavia harrastuksia vasta viimeiset parikymmentä vuotta, kun sellaista tarvetta ei ole ollutkaan ennenkuin pahoinvointiyhteiskunta keksittiin.

Ja silloin kun yhteiskunta asian maksaa, on toimettoman huvitus työtätekevän pakollinen meno. Ymmärrän kyllä että toimettomalla on kurjaa jos ei ole varaa edes yhdellä oluella tai elokuvissa käydä, mutta minä pidän moraalisesti kovin vaikeasti perusteltavana, että yhden huvitus on toisen pakollinen meno, niin kuin asia pahoinvointiyhteiskunnassa on. Vielä vaikeammin perusteltavaksi asia käy, kun otetaan huomioon, että pakkomaksun maksajan käteen jäävä rahasumma voi matalapalkkaisella nykypäivänä aivan hyvin olla pienempi kuin se, joka tuon ilmaisen rahan saa.

Karrikoidusti asia menee niin, että työtätekevä, jolla ei ole aikaa ja varaa oluella käymiseen joutuu maksamaan veroja kustantaakseen niiden oluella käymisen, joilla toimettomuutensa ansiosta on siihen aikaakin. Eikä oikeastaan edes mitenkään karrikoidusti, vaan asia on monessa tapauksessa käytännössäkin niin.

[Kimmo Pirkkala]

No elämässä nyt saattaa joskus tulla yllättäviäkin kuluja, joille itse ei voi mitään. Ja vaikka ihminen ei työkykyinen olisikaan niin täytyyhän tämän usein pitää itsensä muutoin "kykyisenä" mieluisten harrastusten kautta, jotka usein maksavat rahaa. Pakkohan hommalaistenkin on kottaraisenpönttönsä ja kilju-aineksensa kustantaa.

Töitten saamiseen tarvisi myöskin kunnolliset vaatteet, pitäisi pystyä hakemaan töitä ja sinne menemään eli käytännössä omistaa auto.

Jos työmatka julkisilla ei sisällä odotusaikoja yli kahta tuntia per suunta ja kävelyä tulee alle 3km, ei työtön tarvitse autoa työnhakuun, kun ei työtätekeväkään tarvitse sitä samanlaiseen työmatkaan. Auton pakollisuus on pelkkää kermaperseilyä useimmissa tapauksissa.

Suomalainen sosiaaliturva riittää enemmän kuin mainiosti siihen, että köyhät on vaatetettu ihan ok.

Töiden hakeminen taas ei edellytä rahaa, se on ilmaista.

[aivovuoto]

Polkupyörällä pitäisi mennä 15 km per suunta ilman mitään ongelmaa, jos on työkykyinen.

[Morsum]

http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151441-sossupummeista-ja-muista-veronmaksuhalujen-nakertajista

Aika pitkälti oon samaa mieltä. Ei tuo Tatu nyt mikään sarvipää ole, vaikka koksut niin vihjailevatkin.

[Peril]

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

Esimerkiksi siksi, että voisi itseään sivistää ja kouluttaa ja opetalla uusia taitoja. Muuten poljetaan paikallaan eikä taatusti päästä eteenpäin.

[Kimmo Pirkkala]

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

Esimerkiksi siksi, että voisi itseään sivistää ja kouluttaa ja opetalla uusia taitoja. Muuten poljetaan paikallaan eikä taatusti päästä eteenpäin.

Jos ihminen opiskelee, niin kyllä minä lasken opiskeluun liittyvät kustannukset pakollisiksi menoiksi.

[dothefake]

Ja sitäpaitsi vaiva se on pienikin vaiva.

[sivullinen.]

Jos työmatka julkisilla ei sisällä odotusaikoja yli kahta tuntia per suunta ja kävelyä tulee alle 3km, ei työtön tarvitse autoa työnhakuun, kun ei työtätekeväkään tarvitse sitä samanlaiseen työmatkaan.

Näin juuri. Työnhaku sitä paitsi tapahtuu nykyään sähköpostilla. Työhaastatteluihin voi vaikka mennä taksilla, jos haluaa vaatteensa olevan priimaa haastattelussa. Ei se ole hurjan kallista - kunhan ei ole päivittäistä hupia, jota työhaastattelut tuskin ovat. Muutaman kerran kuukaudessa käytettynä ei kenenkään kannata omistaa autoa.

Mutta kyse on miksi työttömän pitäisi elää ilman mitään huvia, jos muutkaan eivät elä? Perusteeksi ei kelpaa työttömän osattomuus tuotantoon. Kun ei se työntekijäkään ole läheskään palkkansa arvoinen. Hyvin harvoin edes puolen. Loppu tulee keskimäärin valtiolta tukina, etuoikeuksina ja yhteiskunnan rakenteiden kautta. Näennäisduunit ja valtion virat ovat täysin sosiaalitukea. Miksi valtion virkamiehelle pitäisi antaa rahaa autoiluun tai bisseen? Ei valtion tehtävä ole olla mikään työntekijöidensä etuja ajava työkommuuni. Valtio on kansalaisten - niin valtion työntekijöiden kuin työttömien kuin muidenkin suomalaisten, suomenruotsalaisten ja jopa kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaisten - yhteisesti "omistama". Sen pitää jakaa "osinkoa" tasaisesti kaikille. Ei työntekijöiden sisäpiiriä suosien.

[Kimmo Pirkkala]

Mutta kyse on miksi työttömän pitäisi elää ilman mitään huvia, jos muutkaan eivät elä?

Ei vaan kyse on siitä, miksi työntekijän on pakko kustantaa työtä tekemättömän maksulliset huvittelut. Työtä tekevältä ei kysytä, haluaisitko osallistua työttömän kaljalla käymisen kustantamiseen, vaan on pakko maksaa.

[Parsifal]

Pelkkä köyhyys ei Suomessa selitä asunnottomuutta, vaan taustalla on käytännössä aina paljon muitakin ongelmia.

Pakollisten menojen jälkeen käteen jää mitä? 200€ korkeintaan.

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

No elämässä nyt saattaa joskus tulla yllättäviäkin kuluja, joille itse ei voi mitään. Ja vaikka ihminen ei työkykyinen olisikaan niin täytyyhän tämän usein pitää itsensä muutoin "kykyisenä" mieluisten harrastusten kautta, jotka usein maksavat rahaa.

Mutta jos se yllättävä kulu ei ole pakollinen, niin sitten se ei ole pakollinen. Ihmisen työkykyisenä pysyminen on ilmeisesti alkanut edellyttää rahaa maksavia harrastuksia vasta viimeiset parikymmentä vuotta, kun sellaista tarvetta ei ole ollutkaan ennenkuin pahoinvointiyhteiskunta keksittiin.

Väkisinkin tulee mieleen, että muuan kirjoittaja ei ole eläissään joutunut kituuttamaan vähänkään pidempiä ajanjaksoja minimitoimeentulolla opiskelijatuen, sairaspäivärahan tai toimeentulotuen turvin, harrastukset karsittuina minimiin tai rajoitettuina maksuttomiin. Kai sekin on jonkinsorttista lahjakkuutta, jos pystyy jatkuvasti myymään itsensä hyväpalkkaisiin töihin.

Joillekuille nyt vain sattuu olemaan vaikea löytää paikkaansa, vaikka olisi täysin kunnollinen eikä mikään juoppo, narkki tai punavihreä prekaeetuileva elämäntapataiteilija.

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

Esimerkiksi siksi, että voisi itseään sivistää ja kouluttaa ja opetalla uusia taitoja. Muuten poljetaan paikallaan eikä taatusti päästä eteenpäin.

Näinpä. Uskallanpa väittää, että henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen on paljon tärkeämpää kuin huipputulos Cooperissa - vaikkei siitä haittaakaan ole, mutta mitä virkaa on aivottomalla tai täysin sivistymättömällä lihaskimpulla?

[Kimmo Pirkkala]

Väkisinkin tulee mieleen, että muuan kirjoittaja ei ole eläissään joutunut kituuttamaan vähänkään pidempiä ajanjaksoja minimitoimeentulolla opiskelijatuen, sairaspäivärahan tai toimeentulotuen turvin, harrastukset karsittuina minimiin tai rajoitettuina maksuttomiin.

Noin kahdeksan vuotta meni juuri noin minulla. Opintotuetkin ehtivät loppumaan, ennen kuin pääsin työn syrjään kiinni ja ainakaan viime vuosituhannella sossu ei jeesannut opiskelijoita kuin max 3 kuukautta. Sitten piti lopettaa opinnot ja ilmoittautua työttömäksi, jos mieli saada tukea. En kuitenkaan tehnyt niin, vaan kituuttelin miten taisin siellä täällä osa-aikatöitä tehden ja sain opinnot hoidettua loppuun. Usein oli niin, että seuraavaksi kuukaudeksi ei ollut edes vuokrarahoja tiedossa, mutta päivä kerrallaan mentiin eteenpäin ja selvisin.

Rahan arvo on tietysti heittänyt aika paljon, mutta minulla se pakollisten menojen jälkeen kouraan jäänyt rahamäärä ei suinkaan usein ollut 400 euroa vaan 400 markkaa. Kyllä sillä kuukauden ruuat kehitteli, ei nälkää kuitenkaan nähty ja taisin minä joskus olusenkin ottaa.

Palatakseni vielä Tatun tapaukseen, hänhän nimenomaan lopetti työt Siwassa, kun työ ei ollut kivaa. Nyt sitten muut siwan duunarit, joilla ei myöskään ole kivaa töissä, mutta eivät luovuta, elättävät juuri näitä, joille ei "paskaduunit" kelpaa. Tämä on juuri se suurin vääryys. Ketään ei voi pakottaa töihin, mutta töitä tekevän on pakko elättää työtä tekemättömät.

[Kimmo Pirkkala]

Miksi ihmeessä pakollisten menojen jälkeen pitäisi käteen jäädä senttiäkään?

Esimerkiksi siksi, että voisi itseään sivistää ja kouluttaa ja opetalla uusia taitoja. Muuten poljetaan paikallaan eikä taatusti päästä eteenpäin.

Näinpä. Uskallanpa väittää, että henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen on paljon tärkeämpää kuin huipputulos Cooperissa - vaikkei siitä haittaakaan ole, mutta mitä virkaa on aivottomalla tai täysin sivistymättömällä lihaskimpulla?

Aivan nonsensea. Henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ei maksaa latin latia. Se ei kysy mitään muuta kuin motivaatiota sen ylläpitämiseen ja sitä ei rahalla saa.

[guest7001]

Mielestäni koko tässä keskustelussa on kaikken ihmeellisintä on se, että ihmiset eivät ymmärrä, mihin kuoppaan Suomi on itsensä kaivanut. En tarkoita tämän foorumin keskustelua, vaan koko keskustelua "Tatu casesta" ylipäätään.

Nykyisenkaltainen sosiaaliturva on joka tapauksessa jatkoajalla.

Tajuatteko te, että Suomi on menettänyt 10 vuodessa lähes 150.000 teollista työpaikkaa, samaan aikaan kun julkiset menot ovat kasvaneet 50%? Jos otetaan inflaatio huomioon, niin valtion reaaliset menot ovat kasvaneet vähintään 30%.

Tulonsiirrot ovat lähteneet täysin lapasesta ja julkisen sektorin virkamieskoneisto on aivan infernaalisen kokoinen. Heidän palkkojansa ollaan nostettu pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana 20-25 prosenttia. Kaikki velaksi. Tämä on siis tehty samaan aikaan, kun tuotanto on paennut maasta.

Mielestäni pitäisi keskustella siitä, että minkälaiseksi valtioksi Suomi muuttuu, koska tämä sosiaaliturvan taso tullaan ajamaan alas joka tapauksessa. Miten tätä ei ymmärretä?

Ilmeisesti ihmiset eivät muista 1990-luvun lamaa ja niitä syitä, jotka meidät lamasta nostivat. Oma valuutta ja devalvaatio, jolla saatiin teollisuuden kilpailukyky takaisin. Nyt ei ole omaa valuuttaa eikä tällä vauhdilla kohta enää teollisuuttakaan. Mistä se "nousu" muka tulee, jos ei ole tuotantoa?

On aivan yhdentekevää, mitkä puolueet istuvat seuraavassa hallituksessa, koska me olemme menossa kohti sellaista tilannetta, missä me emme itse enää pysty sanelemaan omaa budjettiamme.

Tässä keskustellaan lähinnä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Mitä merkitystä sillä on? Ei se ole mikään moraalinen kysymys, että maksajia ei ole ja kirstu on tyhjä.

[Kimmo Pirkkala]

Se mentaliteetti, että yksilö voi elää vain yhteiskunnan tuella on pelottava, sillä yhteiskunnan tuki tulee loppumaan. Se on tulevaisuudessa vain hyväksyttävä ja mietittävä muuta.

Yhteiskunta, joka on tarpeeksi vahva antamaan sinulle kaiken tarvitsemasi on myös tarpeeksi vahva ottamaan sinulta pois kaiken tarvitsemasi.

[femacco]

Yhtä työhalutonta tatua vastaan on kymmenen työhaluista tiinaa, joille ei töitä löydy, koska työpaikkoja ei ole. Jos tatuille ja tiinoille kuitenkin löytyy töitä ja tatut ja tiinat pääsevät työn makuun, eivät tatut ja tiinat sillä mitään tienaa kun ay-liikkeet ovat ajaneet heidän palkkoihinsa mitättömän tessiriman, ylitöistä verotetaan kovalla kädellä ja sosdem-verokarhu virkamiehineen, mamuineen, työhaluttomine tatuineen ja työttömine tiinoineen istuu jo siinä pöydässä, johon tatu tai tiina pääsee pitkän päivän jälkeen ammentamaan muruja. Kotiin, uskontoon ja isänmaahan edelleen uskovat keskiluokkaiset, keski-ikäiset ja keskinkertaiset keskiviikkoisin keskikaljaa juovat keijokeskiset eivät tätä ymmärrä ennen kuin pomo kertoo, että nyt meilläkin muuten alkavat yt-neuvottelut.

Siitä seuraa oppimisprosessi, jonka aikana keskiluokan keijo tulee ymmärtämään millaista on työväenluokan tiinan elämä 2010-luvun Suomessa. Tatu ei välitä, Tiina itkee, Tatjaana ottaa parrua koipien väliin ja Hassan nauraa matkalla pankkiin, jonka edessä Keijo tappelee Gheorghen kanssa kerjuukupin paikasta.

[Nuivake]

Mielestäni koko tässä keskustelussa on kaikken ihmeellisintä on se, että ihmiset eivät ymmärrä, mihin kuoppaan Suomi on itsensä kaivanut. En tarkoita tämän foorumin keskustelua, vaan koko keskustelua "Tatu casesta" ylipäätään.

Nykyisenkaltainen sosiaaliturva on joka tapauksessa jatkoajalla.

Tajuatteko te, että Suomi on menettänyt 10 vuodessa lähes 150.000 teollista työpaikkaa, samaan aikaan kun julkiset menot ovat kasvaneet 50%? Jos otetaan inflaatio huomioon, niin valtion reaaliset menot ovat kasvaneet vähintään 30%.

Tulonsiirrot ovat lähteneet täysin lapasesta ja julkisen sektorin virkamieskoneisto on aivan infernaalisen kokoinen. Heidän palkkojansa ollaan nostettu pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana 20-25 prosenttia. Kaikki velaksi. Tämä on siis tehty samaan aikaan, kun tuotanto on paennut maasta.

Mielestäni pitäisi keskustella siitä, että minkälaiseksi valtioksi Suomi muuttuu, koska tämä sosiaaliturvan taso tullaan ajamaan alas joka tapauksessa. Miten tätä ei ymmärretä?

Ilmeisesti ihmiset eivät muista 1990-luvun lamaa ja niitä syitä, jotka meidät lamasta nostivat. Oma valuutta ja devalvaatio, jolla saatiin teollisuuden kilpailukyky takaisin. Nyt ei ole omaa valuuttaa eikä tällä vauhdilla kohta enää teollisuuttakaan. Mistä se "nousu" muka tulee, jos ei ole tuotantoa?

On aivan yhdentekevää, mitkä puolueet istuvat seuraavassa hallituksessa, koska me olemme menossa kohti sellaista tilannetta, missä me emme itse enää pysty sanelemaan omaa budjettiamme.

Tässä keskustellaan lähinnä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Mitä merkitystä sillä on? Ei se ole mikään moraalinen kysymys, että maksajia ei ole ja kirstu on tyhjä.

Rinkirunkkaan itsekseni onnesta soikeana tietäen, kuinka tämä "hyvinvointiyhteiskunta" ajetaan lähivuosina alas.
Tämä matokuuri ajaa alas kaiken ylimääräisen ja samalla pesee yhteiskunnan kaikista syöpäläisistä. Kotoiset työttömätkin joutuvat hakeutumaan sukulaistensa nurkkiin, kun yhteiskunta ei enää maksakkaan jokaiselle omaa asuntoa ja elämää. Puhumattakaan "ilmaista elämää" hakevista Turhapaikan hakijoista, jotka kuin taikaiskusta katoavat viranomaisten "mistä näitä oikein tulee" ihmettelykentän ulkopuolelle. Samalla puhkeaa myös tämä meidän täysin absurdit ulottuvuudet saavuttaneet asuntomarkkinat, suurimmasta osasta asuntoja tulee häviämään arvostaan yli puolet. Asuntojen hintataso hakeutuu siis sille tasolle, johon se kuuluu. Olen jo vuosikymmenen odottanut, koska tämä järjettömän hintaisten asuntojen Ponzi-pyramidi tulee kaatumaan.

Realismi ja se todellinen todellisuus tulee vielä iskemään meihin jokaiseen ja todella rajusti. Kysymys kuuluukin, kuinka sinä olet siihen valmistautunut? Minä olen varautunut siihen jo vuosia. Mitä paskempaa, sitä parempaa. On aika herätä sosialistisesta utopiasta ja avata silmät Peräpohjolan kylmään ja kolkkoon todellisuuteen. Tervetuloa valheeton maailma!

[Shemeikka]

Tonnin-Tatu on toiminut lain kirjaimen mukaan, mutta laissa on kyllä korjaamisen varaa.

Tuilla elävä Tatu toimi lain puolesta oikein.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen sanoo, että toimeentulohakemus on hyväksyttävä, jos hakemus on kunnossa.

Sosiaalisessa mediassa on kuohuttanut tapaus, jossa 26-vuotias Tatu kertoi olevansa tyytyväinen elämäntapaansa, jonka rahoittaa täysin Kelasta ja sosiaalitoimistosta saamillaan tuilla.

Jättämällä säännöllisesti täydellisesti täytetyt hakemukset, kuten Tatu kertoi tekevänsä, voi siis käytännössä nostaa yhteiskunnan tukia liki loputtomiin.

- Voimme hylätä toimeentulotukihakemuksen kokonaan, jos hakemuksesta ei ilmene luotettavasti tulot ja menot. Mutta jos hakemus on kunnossa, niin joudumme myöntämään tuen tässä jutussa esitetyllä tavalla, Palviainen toteaa.

Onko järjestelmä onnistunut?

Palviainen ei halua ottaa suoraan kantaa Tatun tapaukseen.

Onko sitten järjestelmä onnistunut, jos se sallii tietoisen vapaamatkustamisen yhteiskunnan varoilla?

- Lain tarkoitushan on "viimesijaisena sosiaalihuoltoon kuuluvana taloudellisena tukena turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä". Tuo ensin mainittu taloudellisen tuen turvaaminen onnistuu helpommin, mutta tuossa itsenäisen selviytymisen tukemisessa emme monestakaan syystä aina onnistu, Palviainen pohdiskelee.

- Siihen tarvitaan henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvaa vuorovaikutusta, ja siinä onnistumiseen meillä ei ole aina välineitä, ei ainakaan silloin jos toinen osapuoli haluaa sitä viimeisen päälle karttaa.

- Tässä mielessä voimme puhua myös siitä, että toimeentulotuki toimii jo eräänlaisena kansalaispalkkana. Se, että tarkoitettiinko laki toimimaan niin, onkin sitten toinen juttu, Palviainen sanoo.

Mediassa alkoi kuhina, kun Tatu-nimellä esiintyvä 26-vuotias kertoi Tuima-verkkolehdelle, että hänelle riittää yhteiskunnan tuki, jota hän saa vajaat 1100 euroa tekemättä juuri mitään.

IS

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288609446697.html

[törö]

Jaana Pelkonen: Sossu-Tatu ei ole fiktiota - "tukikoukkuun jääminen on helppoa"

Kansanedustaja Jaana Pelkosen mukaan suurta määrää sosiaalitukia käyttäviä nuoria uhkaa jopa elämän mittainen toimeentulotukikierre.


Kokoomuksen Jaana Pelkonen kysyi sossu-Tatun tapauksesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

Tuima.fi -julkaisun kohutussa jutussa Tatu kertoi saavansa helposti ja jatkuvasti 1 100 euroa kuukaudessa sosiaalitukia ja kieltäytyvänsä kaikista töistä.

Jaana Pelkosen mukaan tapaus on herättänyt runsaasti keskustelua ja "ikävä kyllä kyse ei ole fiktiosta". Helsingissä oli viime vuonna noin 9 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuen saajaa.

– Moni näistä nuorista on vakavassa syrjäytymisvaarassa. Kuluvana vuonna nuorten määrä on ollut edelleen kasvussa, Jaana Pelkonen sanoi.

Hän huomautti, ettei laki velvoita tuen hakijaa ja virkailijaa tapaamaan. Nuori voi hakea tukea pitkäänkin tapaamatta ketään kasvotusten.

– Kukaan ei siis oikein tiedä keitä nämä nuoret ovat tai mikä heidän ongelmansa on, oikeasta avun tarpeesta tai tuesta puhumattakaan. Pahimmillaan nuorena alkanut toimeentulotukikierre jatkuu läpi koko elämän ilman, että kukaan missään vaiheessa herää pohtimaan, olisiko tästä nuoresta mahdollisesti johonkin muuhunkin. Meillä ei ole varaa tähän inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti, Pelkonen sanoi.

– Näin nuorisotakuun aikakaudella ei pitäisi olla tällaisia aukkoja.

Kansanedustajalle vastannut peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) halusi korostaa, ettei hän usko, että "nuoret laajamittaisesti vain köllöttelevät toimeentulotuen varassa".

– Mutta meillä on näitä ongelmia, joita varten meillä on myös tällä hetkellä työryhmä, joka pohtii toimeentulotuessa muitakin haasteellisia kohtia.

Huovinen viittasi myös annettuihin ohjeisiin siitä, että nuorten kohdalla pitää siirtyä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen.

Jatkokysymyksessään Jaana Pelkonen kertoi jättäneensä nuorten ja virkailijoiden kohtaamisista yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman aloitteen.

Hän viittasi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston nuorten palvelujen ja aikuistyön johtajan Leila Palviaisen useasti kertomaan tosiasiaan siitä, että tukikoukkuun jääminen on helppoa.

Tähän Pelkoselle vastannut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) puhui osallistavan sosiaaliturvan toimenpideohjelmasta, josta "perästä kuuluu lisää". Risikon mukaan asia vaatii ennen kaikkea palvelujärjestelmän muutosta.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) sanoi keskustelun Tatusta kiinnittäneen sinänsä huomiota tärkeään asiaan. Virtasen mukaan kuitenkin asialla "on onnistuttu leimaamaan erittäin iso joukko sellaisia nuoria, jotka ovat aidossa syrjäytymisvaarassa, jotka eivät ole kykeneviä työhön".

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pelkonen%20tatu%20huovinen-10060

[sivullinen.]

Wespa: Työtön sosiaalipummi avautuu on hyvä videoblogaus nuorisotyöttömän ajatusmaailmasta.

Minusta Wespa vaikuttaa näkevän työnteon hyvinkin samalla tavalla kuin Tatu. Molemmista tapauksista paistaa läpi neutraali suhtautuminen nykyiseen työntekoon. Sitä ei nähdä pahana eikä hyvänä, mutta koska työelämä on syrjäyttänyt siitä pois, löydetään työttömän arjesta sen hyvät puolet.

Videon loppuosa on paljastaa Suomen todelliset ongelmat nykyään. Wespalla olisi hyviä ideoita ja hän olisi valmis niitä toteuttamaan, mutta talousjärjestelmän täydellinen toimimattomuus estää sen. Ammattiyhdistysliikkeen yleissitovat työehtosopimukset ja niiden aikaansaamat jäykät työmarkkinat, jotka suosivat pitkään virastoissa istuneita, tekevät kaiken uuden yritystoiminnan aloittamisen mahdottomaksi. Kun tutkitaan, niin huomataan miten kaikki Suomessa viime vuosikymmenenä syntyneet yritykset kuuluvat seuraaviin ryhmiin. On lyhytaikaisia kokeiluja työkkärin starttirahoilla tai irtisanomistukipakettirahoilla, jotka eivät ikinä saa asiakkailta oikeasti mitään. On rikkaiden harrastustoimintaa. On julkisen sektorin ulkoistuksia, joissa jonkun siivoajan käsketään perustaa "puhtaanapitoalanyritys", jonka kanssa tehdään parin kymmenen vuoden pituinen sopimus nykyisellä palkalla - eli tilastojen väärentämistä. Nämä kolme ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ainoat aloittavien yritysten tyypit Suomessa nykyään.

Järjestelmä on siis täysin mätä. Eikä sen korjaaminen onnistu enää - ei enää pitkään aikaan olisi onnistunut - vain muuttamalla työmarkkinoiden rakennetta. Koko alla oleva talousjärjestelmä on tuhottu. Eläkeyhtiöt tekevät muodollisesti sijoituksillaan lähes 10% vuotuista tuottoa. Käytännössä sellainen on mahdotonta aikana jona keskuspankista saa rahaa alle prosentin korolla. Suomeksi sanottuna valtio lahjoittaa eläkeyhtiöille rahaa, jotta edes joku osa järjestelmästä näyttäisi vielä olevan pystyssä. Mutta se ei poista talousjärjestelmässä olevia vajeita; se on vain numerojen siirtelyä. Talouden vajeet piilottuvat valtion velaksi. Kaikki tulevaisuuden varalle luotu varallisuus on siten "valtion velkaa", joka on numeroina olemassa, mutta jos sitä yrittää käyttää joutuu valtio konkurssiin ja troikan saattohoitoon. Talousjärjestelmän korjaaminen taas tarkoittaisi näiden kuplien puhkaisemista. Se taas tarkoittaisi eläkeläisten ja julkisen sektorin työntekijöiden, jotka eivät vielä ole lainkaan joutuneet kärsimään tästä viisi vuotta jatkuneesta lamasta, putoamista samaan todellisuuteen muiden kanssa. Sitä ei kukaan uskalla tehdä. Siksi on tehty päätös, ettei tehdä mitään päätöstä, koska päätösten tekeminen olisi liian raskas, jolloin tavallaan ollaan tehty päätös kaikesta, kuten Dharma asian ilmaisi. Mutta talousjärjestelmän korjaantuminen ei tällaisella kieliopillisella leikittelyllä tapahdu. Talous kulkee alamäkeä kunnes se hallitsemattomasti romahtaa. Jonkun uuden - valtion rikollisorganisaation ulkopuolella olevan - tahon on silloin pystyttävä ottamaan tilanne hallintaan.