2013-10-06 Pian kohti liittovaltiota – pelastus vai käärmeenpesä?

[Agentti]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/10/06/pian-kohti-liittovaltiota-pelastus-vai-kaarmeenpesa/201313825/170

Analyysi IMF:n ekonomistien mielestä pankkiunioni ei riitä, vaan euromaiden on pian otettava seuraava askel kohti liittovaltiota. Se on "fiskaaliunioni", jossa talousvaltaa, verotusoikeutta ja velkavastuuta siirtyy euromailta "Brysseliin". Aihe on tulenarka: Saksan keskuspankki Bundesbank varoittaa liian hätäisiä uudistajia sohaisemasta käärmeenpesää.

Loput linkin takaa. Joku näppäräsormisempi voi laittaa koko tekstin tänne, itseltä ei oikein luonnistu.

[Ilkka Partanen]

Analyysi IMF:n ekonomistien mielestä pankkiunioni ei riitä, vaan euromaiden on pian otettava seuraava askel kohti liittovaltiota. Se on "fiskaaliunioni", jossa talousvaltaa, verotusoikeutta ja velkavastuuta siirtyy euromailta "Brysseliin". Aihe on tulenarka: Saksan keskuspankki Bundesbank varoittaa liian hätäisiä uudistajia sohaisemasta käärmeenpesää.

Euromaiden niin sanottu pankkiunioni on vasta valmisteilla eikä ensimmäistäkään vaihetta mittavasta ja osin riitaisesta urakasta ole valmiina, kun pitäisi jo päättää seuraavasta jättiloikasta: rahaliiton syventämisestä "fiskaaliunioniksi".
Analyysi

Tämä muun muassa EU-komission aiemmin esittämä loikka kohti liittovaltiota on juuri saanut näkyvää kannatusta – ellei peräti patistelua – Atlantin takaa.

Yhdysvaltain Washingtonissa päämajaansa pitävä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut taloustutkijoidensa laatiman laajan puheenvuoron, joka asettuu näkyvästi ja yksiselitteisesti euroalueen liittovaltiokehityksen kannalle.

IMF:n puheenvuoro lienee komission ja liittovaltiokehitystä kannattavien niin sanottujen federalistien ja "eurofiilien" mieleen. Sen sijaan euromaiden keskinäisen yhteisvastuun ja EU:n keskusohjauksen lisäämistä vastustavia kannanotto todennäköisemmin ärsyttää.

Vastahangasta on muistuttanut muun muassa Saksan vaikutusvaltainen keskuspankki Bundesbank. Sen mukaan euromaiden keskinäisen yhteisvastuun kasvattaminen liittovaltiokehitystä hosumalla on kuin varomaton sohaisu käärmeenpesään: siinä voi käydä kalpaten.

Ei liikaa vaan liian vähän keskittämistä

IMF:n taloustutkijoiden laatima keskustelupuheenvuoro Toward a Fiscal Union for the Euro Area (Kohti euroalueen fiskaaliunionia) näyttää päätyvän samalle kannalle kuin EU-komissio.

Sen mukaan euroalueen velka- ja talouskriisi on keskeisiltä osin perua rahaliiton rakenteiden puutteista – ja varsinkin siitä, että rahaliitto on keskittänyt vain jäsenmaiden rahapolitiikan mutta ei talouspolitiikkaa.

Tutkijoiden mukaan kriisiä eivät aiheuttaneet yhteisen valuutan haitat tai keskitetyn rahapolitiikan virheet vaan kansallisen talouspolitiikan virheet.

Myös johtopäätökset ja suositukset rahaliiton rakennevikojen korjaamiseksi ovat pitkälti samanlaisia kuin komissiolla.

IMF:n tutkijoiden mukaan oikea keino korjata rahaliitto on syventää liittoa entistä pidemmälle liittovaltion suuntaan. Näin niin sanottu pankkiunioni tekeekin, mutta se ei tutkijoiden mielestä riitä. Seuraavaksi he patistelevat euromaita perustamaan "fiskaaliunionin".

Komission aiempia esityksiä tukeva kanta ja suositus käyvät vaikeuksitta selville puheenvuorosta, joka muodollisesti esittää IMF:n ekonomistiryhmän omia tulkintoja ja johtopäätöksiä mutta ei "välttämättä" edusta IMF:n tai sen ylimmän johdon virallista kantaa.

Mutta vähintään IMF:n puolivirallinen viesti on yksiselitteisen selvä: euroalueen on parempi ottaa entistä isompia askelia kohti liittovaltiota kuin pysäyttää tai varsinkaan perua meneillään oleva liittovaltiokehitys.

Ensin tulee pankkiunioni

Euroopan unionin taloussuunnittelusta, -valvonnasta ja -ohjauksesta vastaava komissio on toistuvasti esittänyt talous- ja rahaliitto EMU:n syventämistä ja talousvallan keskittämistä jäsenvaltioilta unionin keskiöön – eli käytännössä komissiolle itselleen.

Komission osin kiistanalaisiin esityksiin kuuluvat muun muassa niin sanotut eurobondit, jotka siirtäisivät eurovaltioiden velkarahoitusta kunkin jäsenmaan omalta vastuulta kaikkien jäsenmaiden yhteisvastuulle. Kiistaa on aiheuttanut esimerkiksi se, että EU:n perussopimus kieltää jäsenmaiden keskinäisen yhteisvastuun.

Ensimmäinen suuri ponnistus rahaliiton tiivistämiseksi on paraikaa aluillaan. Siinä euromaat pyrkivät keskittämään rahoitusalan valvontaa, riskien- ja kriisinhallintaa ja mahdollisesti myös talletussuojaa koko euroalueen kattavalle "pankkiunionille".

Pankkiunionissa alueen suurimpien pankkien valvonta on ensin tarkoitus keskittää EKP:n vastuulle. Sen jälkeen euromaat ovat sopineet perustavansa jonkinlaisen keskitetyn kriisinhallintajärjestelyn, joka vastaisi kriisipankkien pelastamisesta tai lopettamisesta. Yhteisvastuullisesta talletussuojasta ei ole vasta kuin esityksiä ja erimielisyyksiä.

Pankkiunioni onkin suurimmaksi osaksi vielä piirustuspöydällä. Silti komissio ja IMF:n tutkijat haluavat jo seuraavaa suurta askelta kohti liittovaltiota. Esitykset välttelevät poliittisesti tulenarkaa sanaa "liittovaltio" erilaisilla kiertoilmaisuilla, mutta pyrkivät silti liittovaltion suuntaan.

Näin tekee myös IMF:n tuore puheenvuoro. Sen mukaan varsinaisella liittovaltiolla ei ole kiirettä, mutta runsaasti liittovaltiomaisia piirteitä sisältävällä "fiskaaliunionilla" on.

Velkadeflaatio vai vapaamatkustajat?

Samanlaisen kriisin toistumisen estämiseksi euromailla on IMF:n tutkijoiden mukaan oltava turvanaan jonkinlainen koko alueen kattava turvajärjestely. Heidän mukaansa talouspoliittinen yhdentyminen voisi olla tällainen turvaverkko.

Turvaverkko edellyttäisi talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon keskittämistä ja tarvittaessa myös jäsenmaiden välisten tulonsiirtojen toteuttamista. Tämä edellyttäisi talouspoliittisen vallan, kuten budjettivallan keskittämistä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

IMF:n tutkijat esittävät, että Suomen ja muiden euromaiden pitäisi luovuttaa osa verotus- ja velanotto-oikeudestaan "fiskaaliunionille" käytettäväksi seuraavan kriisin taltuttamiseen ja rahapulaan ajautuvien jäsenmaiden tukemiseen.

IMF:n tutkijat myöntävät, että eurovaltioiden vanhojen velkojen suuri määrä on edelleen ratkaisematon, vaikea ja lisäksi herkkä ongelma, joka voi haitata "fiskaaliunionin" perustamista.

Velkaisimpien maiden jättäminen kokonaan omien toimiensa varaan kasvattaa tutkijoiden mukaan niin sanotun velkadeflaation riskiä, mutta vanhojen velkojen keventäminen yhteisinkin toimin on vaikeata.

Yhteisvastuuesitystensä lomassa IMF:n tutkijat osoittavat myös tilannetajua huomauttamalla, että edes kriisimaiden vanhojen velkojen hivuttaminen kaikkien euromaiden yhteiseen piikkiin voisi houkutella vapaamatkustamiseen ja näin jopa pahentaa ongelmia.

Juuri tästä riskistä varoittaa myös Bundesbank yllättävän rajulla käärmevertauksella.

Pahaenteinen kobra-tarina

Bundesbankin johtokunnan jäsen Andreas Dombret esitti viime tiistaina Saksan Kielissä yllättävän kritiikkipuheenvuoron, jossa hän harvinaisen suorasukaisesti tyrmäsi eurobondien kaltaiset yhteisvastuuesitykset.

Dombret kuvasi eurobondien riskejä ja todennäköisesti hyvin vahingollisia sivuvaikutuksia kertomalla omituisen käärmetarinan Britannian siirtomaavallan aikaisesta Intiasta.

Tarinan mukaan kobra-käärmeet aiheuttivat monin paikoin niin hankalaa haittaa väestölle ja liiketoimille, että brittihallinto ryhtyi taistelemaan vitsausta vastaan lupaamalla käärmeistä tapporahaa.

Käärmeenraatoja kertyi kosolti ja saalistajat tienasivat tapporahaa mutta vitsaus ei hellittänyt. Vitsaus päinvastoin paheni, sillä saalistajat eivät jahdanneet kujien käärmeitä vaan päinvastoin viljelivät niitä tapporahojen toivossa lisää.

Lopulta vilppi valkeni virkakunnallekin, ja pian lupaus tapporahasta peruttiin. Mitä tekivät "kobra-yrittäjät" arvottomiksi käyneille käärmeilleen? Laskivat ne vapaiksi. Ja lopulta kujien käärmeriesa oli entistäkin pahempi.

Dombret viittaa tarinallaan samaan vapaamatkustamisen riskiin, jonka IMF:n tutkijatkin tunnistavat. Mutta toisin kuin tutkijat, Dombret ei näytä pitävän vapaamatkustamista ainoastaan yhteisvastuun riskinä vaan todennäköisenä vitsauksena.

Pankkiunioni riittäköön

Bundesbankin Dombret viittasi omassa kobra-puheessaan IMF:n tutkijoiden esitykseen "fiskaaliunionin" tarpeellisuudesta, mutta hän kohdisti karmivan käärmetarinansa kärjen aiempiin eurobondi- ja yhteisvastuuesityksiin kuin IMF:n tutkijoihin.

Täystyrmäyksen asemesta IMF:n tutkijat saivat Dombretilta eräänlaisen puolityrmäyksen: heidän hahmotelmansa voivat teoriassa ehkä toimia mutta käytännössä tuskin sittenkään toimivat.

Dombretin mielestä eurovaltioiden keskinäisen yhteisvastuun minkäänlainen lisääminen voi olla mielekästä ainoastaan sillä ehdolla, että ensin talouspoliittinen päätösvalta siirtyy jäsenvaltioilta ylikansalliselle keskushallinnolle.

Tämä on hänen mukaansa kuitenkin tällä haavaa hyvin epätodennäköinen ehto. Siksi hän katsoo rahaliiton vahvistamisen jäävän edelleen sen osien eli jäsenvaltioiden vahvistamisen varaan.

Ilmeisesti hän ei usko keskittämisaskeleiden etenevän tällä haavaa pankkiunionia pidemmälle.

Poliittinen paine joka tapauksessa kasvaa euroalueen tulevaisuutta ja kehittämistä koskevissa keskusteluissa. Jos tämä johtaa ristiriitojen jyrkkenemiseen, voi yhä meneillään olevan velka- ja talouskriisin taltuttaminen entisestään vaikeutua.

[Markkanen]

 Tätä se sitten on kun kaikki tulisi mitata vain ja ainoastaan rahan kautta. Eikö oma itsenäisyytemme ole enää mitään? Miksi haluaisimme antaa vallan muille kuin omalle eduskunnallemme? Minä en vaan ymmärrä. Ei liittovaltio kuitenkaan uudista meitä vapaamielisemmäksi eurooppalaiseksi valtioksi. Holhous ja verot jäävät. Itsenäisyys vaan menee. Minusta asia ei ole yhtään sen monimutkaisempi.

[mohsin123]

Tätä se sitten on kun kaikki tulisi mitata vain ja ainoastaan rahan kautta. Eikö oma itsenäisyytemme ole enää mitään? Miksi haluaisimme antaa vallan muille kuin omalle eduskunnallemme? Minä en vaan ymmärrä. Ei liittovaltio kuitenkaan uudista meitä vapaamielisemmäksi eurooppalaiseksi valtioksi. Holhous ja verot jäävät. Itsenäisyys vaan menee. Minusta asia ei ole yhtään sen monimutkaisempi.

[Siili]

Hiukan sellainen on minulla kutina, että ainakaan Stubbi tai Katainen komissiossa eivät käärmevertailuja toisi esiin.  Stubbi ei ole piiloitellut federalismiaan lainkaan, ja Kataistakin on pidätellyt vain hänen virallinen asemansa.  Jos ja kun kotimaan kahleet irtoavat, Kataisesta kuoriutuu suurella todennäköisyydellä ultrafederalisti.  Sen verran lipovia puheenvuoroja hän on käyttänyt Etelä-Euroopan suuntaan.

[Lalli IsoTalo]

Ei liittovaltio kuitenkaan uudista meitä vapaamielisemmäksi eurooppalaiseksi valtioksi. Holhous ja verot jäävät. Itsenäisyys vaan menee. Minusta asia ei ole yhtään sen monimutkaisempi.

Jeps.

Liittovaltio tekisi Suomesta poliittisesti korrektimman, umpimielisemmän, anti-eurooppalaisemman ja sosialistisemman osavaltion. Holhous ja verot lisääntyisivät. Itsenäisyyden viimeiset merkit menisivät.

Tämä Euroopan Yhdysvallat on muuten ollut kommunistien (väli)tavoite jo vuodesta 1923 lähtien.

Leon Trotsky - Is The Time Ripe For The Slogan: 'The United States Of Europe'? (June 1923)

Päätavoite tuntuu edelleenkin, aina vaan, olevan kommunistinen maailmanvallankumous, joskin uudelleenpaketoituna. Tässä skenaariossa koko mantereen kokoisten liittovaltioiden luonti olisi välivaihe.

Mantereen kokoisista liittovaltiosta lienee siis tarkoitus integroida maailman liittovaltio. Integraatio ja globalisaatio ovat tiettyjen piirien mielestä siunaus, joten miksipä lopettaa mantereiden liittovaltioihin, kun voidaan jatkaa maailman liittovaltioon?

Kansainliitto epäonnistui, Yhdistyneet kansakunnat epäonnistui. Seuraavaksi epäonnistuu Maailman Federaatio.

Koska valta korruptoi, ja ehdoton globaali valta korruptoi integroidusti.

[normi]

Kankkulan paskakaivo on oikeampi termi otsikkoon viitaten.

[talous ja muutos]

Suomen väkiluvun suhde EU:n väkilukuun antaa kuvan siitä, millainen vaikutusvalta Suomella olisi Euroopan liittovaltiossa.

Euroopan unionin väkiluku vuonna 2012 (Wikipedia/Euroopan unioni):
507 890 191
Suomen väkiluku vuonna 2013 (Wikipedia/Suomi):
5 445 883
Siis Suomen väkiluku on 1.07 % EU:n väkiluvusta. - Vastaava osuus Suomen väkiluvusta on 58 394 henkeä.

Suomessa puhutut kielet vuoden 2012 lopussa (Wikipedia/Suomi/Väestö kielen mukaan):
suomi 4 866 848
ruotsi 290 977
venäjä 62 554
viro 38 364
jne.

Suomen maakuntien väkiluku alkaen pienimmästä (Wikipedia/Suomen maakunnat):
Ahvenanmaa 28 653
Keski - Pohjanmaa 68 682
Kainuu 80 232
jne.

58 394 asukkaan kunta olisi Suomessa väkiluvultaan 18. isoin ja sen paikka olisi Seinäjoen (60 071 asukasta) ja Kotkan (54 869 asukasta) välissä.
(Wikipedia/Suurimpia kuntia)

[Ari-Lee]

Kokeiltu on ja huonoksi todettu. Kansat vain kärsivät:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_hajoaminen

Täytyisi alkaa puhumaan itsenäisyyteen menemisestä ja kuinka siinä olotilassa elämä jatkuu.

[Markkanen]

 Siinä onkin sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäjillä miettimistä. Joos aikoo edelleen äänestää vanhoja konsensuspuolueita ja niiden kansanedustajia äänestät samalla liittovaltion puolesta. Muistakaa tämä. Nykyinen valtapolitiikka tähtää pankkiunioniin ja sitten liittovaltioon. Jos meinaat esim. äänestää demareita tai keskustaa niin kannatat silloin myös liittovaltiota. Näin se vaan menee. Yksittäisten kansanedustajien puheet ei meinää nykyään mitään. Ryhmäkuri ja konsensus ratkaisee aina. Itse asiassa kabineteissa on jo varmaan päätetty, että liitymme ensimmäisten joukossa liittovaltioon. Liittovaltiosta voi päästä eroon vain muuttamalla perinteistä äänestyskulttuuria.

Konsensuspuolueissa ei ole yksilöitä eikä yksittäisiä kansanedustajia. On vain yksi linja ja jos joku kansanedustaja näistä puolueista sanoo, että vastustaa liittovaltiota vaalilupauksena niin hän valehtelee. Muistakaa tämä.