2013-9-13- Pankkiautomaatit katoavat Suomesta ja Ruotsista

[Agentti]

http://www.kauppalehti.fi/omaraha/pankkiautomaatit+katoavat+suomesta+ja+ruotsista/201309507151?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi

Pankkiautomaatit ovat harvassa Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa automaattikato on noussut jo hallituskysymykseksi.

Suomi on pankkiautomaattitiheydellä mitattuna Euroopan neljänneksi huonoin maa, kun taas Ruotsi on tilastossa jumbosta seuraava. Suhteessa vähiten pankkiautomaatteja asukasta kohden on Tsekissä.

Päivälehti Svenska Dagbladetin luvut ovat toisasavuodelta. Lehden mukaan Suomessa automaatteja oli 4,2 kappaletta per 10 000 asukasta. Tilaston ykkösmaissa Portugalissa ja Belgiassa automaatteja oli vastaavasti 16,2 ja 14,4 kappaletta jokaista 10 000:ta asukasta kohden. Belgia on Euroopan tiheimmin asuttuja maita.

EU:n keskiarvo on 8,7 automaattia per 10 000 asukasta. Esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa automaatteja on selvästi keskimääräistä enemmän.

Ruotsalaislehti huomauttaa, että myös Ruotsin sisällä erot automaattitiheydessä ovat merkittävät. Esimerkiksi Tukholman läänissä automaatteja on suhteellisen paljon kun taas Uppsalan ympäristössä vähän.

Ruotsissa pankkiautomaattikato on noussut hallitustason kysymykseksi. Hallitus on ohjeistanut maan parikymmentä lääninhallitusta selvittämään käteispalvelujen tilanteen alueillaan. Palvelujen järjestämiseen voi anoa julkista tukea.

Käteisongelmaa pahentavat pankkikonttorien sulkemisaalto ja se, että useat pankkikonttorit eivät enää hoida käteisliikennettä.

Auli Mauno, Tukholma

[AjatusRikollinen]

Taikaseinä sukupuuttoon? Hokkustapokkusta.

[Agentti]

Käteinen raha tulee katoamaan maailmasta ennemmin tai myöhemmin.

[Tabula Rasa]

Käteinen raha tulee katoamaan maailmasta ennemmin tai myöhemmin.

Tuskin. Muuttaa vain muotoaan. On se sitten hartiapankki tai mikä vain. Ei jokaista naapurille pilkottua halkokuormaa todellakaan ryhdytä venkslaamaan monen mutkan kautta.

[Agentti]

Käteinen raha tulee katoamaan maailmasta ennemmin tai myöhemmin.

Tuskin. Muuttaa vain muotoaan. On se sitten hartiapankki tai mikä vain. Ei jokaista naapurille pilkottua halkokuormaa todellakaan ryhdytä venkslaamaan monen mutkan kautta.

Sitä minäkin toivon. Ja jos muistan oikein lukeneeni jostain, niin mailman rahasta vain noin 4% on käteisessä muodossa, loput bitteinä bittiavaruudessa.

[Mursu]

En ymmärrä näitä juttuja. Jos jossain tapahtuu määrän muutosta, ei se ole katoamista. Käteisen määrä on yksinkertaisesti vähentynyt. Ennen oli esimerkiksi Helsingin Citykäytävässä kolme automaattia rinnan. Nyt siinä ei ole yhtään. Nykyään kaikkia kortteja voi käyttää maksamiseen. Lisäksi korteilla saa käteistä kaupan kassoilta. Minusta on jotenkin outoa ensin jonotta kaupassa olevaan automaattiin, jotta saa käteistä, jonka sitten heti maksaa kassalle. Huippuvuonna 2001, automaateilla tehtiin 248 miljoonaa nostoa, vuonna 2012  enää 158 miljoonaa.

Pankkipalvelut ovat jännä asia. Niitä osataan vaatia, mutta niistä ei olla halukkaita maksamaan. Moni haluaa, että asuntovelallisten tulee maksaa heidän pankkipalvelunsa koroissa. Ja on turha leikkiä sanaleikkejä. Pankkiautomaatit ovat palvelua, samoin maksukortit, nettipankki ym. Ne kaikki helpottavat asiasta hoitamaan omia raha-asioitaan.

[Mursu]

Käteinen raha tulee katoamaan maailmasta ennemmin tai myöhemmin.

Jotta tämä olisi mahdollista tarvittaisiin sähköinen tapa, jolla rahaa voisi kätevästi siirtää henkilöltä toiselle ilman mitään tietokoneita, korjaantumisia ym. Käteinen on harvinaisen kätevä tapa tasasummaisiin rahan siirtoihin.

[Melbac]

En ymmärrä näitä juttuja. Jos jossain tapahtuu määrän muutosta, ei se ole katoamista. Käteisen määrä on yksinkertaisesti vähentynyt. Ennen oli esimerkiksi Helsingin Citykäytävässä kolme automaattia rinnan. Nyt siinä ei ole yhtään. Nykyään kaikkia kortteja voi käyttää maksamiseen. Lisäksi korteilla saa käteistä kaupan kassoilta. Minusta on jotenkin outoa ensin jonotta kaupassa olevaan automaattiin, jotta saa käteistä, jonka sitten heti maksaa kassalle. Huippuvuonna 2001, automaateilla tehtiin 248 miljoonaa nostoa, vuonna 2012  enää 158 miljoonaa.

Pankkipalvelut ovat jännä asia. Niitä osataan vaatia, mutta niistä ei olla halukkaita maksamaan. Moni haluaa, että asuntovelallisten tulee maksaa heidän pankkipalvelunsa koroissa. Ja on turha leikkiä sanaleikkejä. Pankkiautomaatit ovat palvelua, samoin maksukortit, nettipankki ym. Ne kaikki helpottavat asiasta hoitamaan omia raha-asioitaan.

Tosta voidaan olla montaa mieltä että helpottaisivat maksamista ja se ettei niistä jo maksettaisi jos olet perehtynyt pankkien palvelusopimuksiin.Toikin on aika outo oletus että luulet asuntovellisten maksavan normaalien asiakkaiden palvelut koska ne ei sitä tee vaan kysymyksessä on pelkkä ahneus eli noista palveluista tulevat kulut on jo maksettu ja kaikki muu on voittoa..

[Mursu]

Tosta voidaan olla montaa mieltä että helpottaisivat maksamista ja se ettei niistä jo maksettaisi jos olet perehtynyt pankkien palvelusopimuksiin.Toikin on aika outo oletus että luulet asuntovellisten maksavan normaalien asiakkaiden palvelut koska ne ei sitä tee vaan kysymyksessä on pelkkä ahneus eli noista palveluista tulevat kulut on jo maksettu ja kaikki muu on voittoa..

Kylä minä ainakin koen helpommaksi maksaa laskut netin kautta kuin mennä pankkiin maksamaan tai käyttää automaattia. Maksukuori toki on helppo tapa, mutta kun katsoo tilin seurantaa, on nettipankki ylivoimainen. Maksukuori on edelleen niiden käytettävissä, jotka haluavat.

On totta, että useimmat pankit veloittavat peruspalveluistaan muutaman euron kuukausimaksun. En usko, että tämä kattaa kuluja ja ko, maksuakin vastustetaan yleisesti. Huomaa, en mitenkään tietenkään vastusta sitä, että asiakas etsii itselleen edullisimman vaihtoehdon. En pidä siitä argumentista, että palveluiden jotenkin välttämättä pitää olla ilmaisia. Lisäksi kysehän on siitä, että pitäisi laajentaa automaattien määrää ym. ja samaan aikaan alentaa tai luopua maksuista. Mistä pankki sitten ottaisi rahat?

[op]

Toisaalta pankin asiakashan "lainaa" rahaa pankille mitättömällä korolla, minkä kautta hän palveluistaan maksaa. Ymmärtääkseni suursijoittaja (esim. pankki) saa melko helposti lähes riskivapaan 2 % tuoton rahoilleen. Tällöin vaikka 5000 € käyttötilillään (korko 0,25 %) pitävä tuottaa pankille (2 % - 0,25 %) x 5000 € = 87,5 € vuodessa. Lisäksi esim. nettipankki on toki kätevä palvelu, mutta vähentää myös pankin kuluja, kun ei tarvitse palkata henkilöstöä konttoreihin asiakkaita palvelemaan.

[Ernst]

Minä nostan käteistä suurin piirtein kerran kuussa. Ei tarvitse useammin. Pankkikortti ja Visa vinkuu. Automaattien käyttöluvut kertovat, että ei niitä muutkaan tarvitse. Kaupan kassoiltakin saa käteistä. Kohta kaiketi voi kotiprintterillä tulostaa tarvittavan määrän käteistä 

[Topi Junkkari]

Toisaalta pankin asiakashan "lainaa" rahaa pankille mitättömällä korolla, minkä kautta hän palveluistaan maksaa.

Jep. Ennen vanhaan pankit saivat tuottonsa korkokatteesta eli anto- ja ottolainauksen välisestä korkoerosta. Tämä oli tilanne pankkitoiminnan keksimisestä lähtien, satojen (vai tuhansien?) vuosien ajan. Palvelumaksut keksittiin vasta joskus minun teini-iässäni, kun pankkien johtajat ja osakkeenomistajat alkoivat ahnehtia enemmän voittoa itselleen.

En ymmärrä, miten tällainen "fundamentti" on voinut yht'äkkiä muuttua (yht'äkkiä siis historiallisesta perspektiivistä katsottuna). Onneksi on vielä joitakin pankkeja, jotka eivät peri "palvelumaksua" pelkästä rahojen säilyttämisestä ja arkisesta maksuliikenteestä.