Maailmansotien syttymisen yhteys niitä edeltäviin talouden hyytymisilmiöihin

[siviilitarkkailija]

Tämä on vaikea otsikko. Itseasiassa otsikossa ei ole mitään hienoa, mutta sellainen siitä tuli. Maailmansodat jotka on numeroitu I ja II:ksi syntyivät hyvin pitkälle itse sotia edeltävien talouspoliittisten päätösten ja niiden seurausten perusteella. Meidän voi olla vaikea ymmärtää sota, etenkin maailmansota, talouspoliittisen päätöksenteon seurausilmiönä. Näin Carl v Clausewitz kuitenkin sanoo asian olevan. Sota on politiikan tekemistä toisin tavoin.

Koska en ole talousoppinut joudun käsittelemään taloutta ilman alan ja viisaiden termistöä. Kiinnostukseni kohde on enemmänkin sota toimenpiteenä ja poliittisena tapahtumana. Mikä saa yhteiskunnat triggaamaan sodan tai maailmansodan, ja vastaus on sittenkin talouden ilmiöt. Talous ei kertakaikkiaan toimi. Talous ja poliittinen voima ovat aina sidoksissa toisiinsa. Tapahtuu hyytymisilmiö. Poliittinen ja taloudellinen muutosvoima padotaan tai estetään joko tarkoituksellisena tai olosuhteiden pakosta syntyvänä ilmiönä. Mikä lopulta padon hajotessa murtautuu esiin sotavoimana.

II-maailmansotaa edeltävät talouden hyytyminen on yhteydessä hyvin pitkälle itse sodan syihin ja kulkuun. I-maailmansotaa edeltävä talouden hyytyminen on jo vaikeammin hahmotettava ilmö. Mutta sama malli löytyy myös sieltä. Talouden ja poliittisen vaikutusvallan estäminen. Varusteluteollinen kiihdytys ja lopulta näiden kummankin voiman purkautuminen sotapoliittisena toimenpiteenä.

Kun ajattelemme eurooppalaista talousliittoa EMU:ta ja liittovaltion taloushallinnon pyrkimyksiä, seuraukset ovat yhtäläiset kuin I- ja II-maailmansodan alla. Talouden hyvinvoinnin ja eteenpäinpyrkimyksen sijaan olemme saaneet kaikki suurtalouden haitat ja jopa taantuman. Minkä lisäksi yhteiskuntamme kärsiin poliittisten päätösten aiheuttamasta talous- ja vientihaitasta. Yhteisvaluutta on susi, mutta niin suuri poliittinen susi että ilmeisesti sen kaatamiseksi uskovaisten keskuudessa ei riitä mikään sotaa pienempi muutosvoima. Kyse ei enää vuosikymmeniin ole ollut talouden intresseistä joilla euroa on puolustettu. Kyse on puhtaasti voima- ja sotilaspolitiikan turvallisuustarpeista. Joihin sosiaali- ja talouspolitiikan toinen puoli on seurauksista huolimatta alistettu.

Jos ajattelemme euroa turvallisuuspolitiikan välineenä, sen on lopulta pakko onnistua ja muuttua sellaiseksi. Mutta mitä on liittovaltion valuutta turvallisuuspolitiikan välineenä? Se on sotavaluutta ja liittovaltion turvallisuuspolitiikka on liittovaltion sotatoimi jolla se puolustaa korkeimman poliittisen päättäjänsä näkemiä intressejä ihmisuhreista riippumatta.

Olisi kiva jos euron pitkällä aikajanalla olisi nähtävissä jotain muutakin "etua" kuin sota, mutta valitettavasti ...

[Kameleontti]

http://www.talouselama.fi/uutiset/legendaarinen-suursijoittaja-palasi-markkinoille-ja-han-on-tehnyt-hyvin-pessimistisia-sijoituksia-6557997

Viime vuosina Soros ei kuitenkaan ole ollut juurikaan aktiivinen sijoitustoiminnassa, mutta tämä on äskettäin muuttunut.

Osaako viisaammat kertoilla enempi Soroksen ja kumppanien sijoitustoiminnoista, että mitä voisi olla odotettavissa? Mitään hyväähän nämä eivät halua, se on selvä mutta...

[Sydämistynyt]

On sanottu myös niin, että kun maailmassa alkaa olla liikaa joutilaita nuoria miehiä, syttyy sota.  Nyt alkaa ainakin tekijät olla kasassa.  Muslimimaat ja Afrikka tuottavat miehiä, jotka eivät pane tikkua ristiin itsensä elättämiseksi, vaan vaativat valkoisilta länsimailta vastikkeetonta elatusta.  Kiinassa yhden lapsen politiikka, ja Intiassa suositut ultraäänitutkimukset, ovat johtaneet siihen, että tyttöjä on abortoitu ja syntyneille pojille ei tule ikinä riittämään omaa naista.

[Raksa_Mies]

Kyll se sota nyt varmaan sit tulloo, ku siviilitarkkailija nii pohdiskeli... eikuuu

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kansakuntien välillä ei ole jännitteitä. Musulmaanit vastaan  sivistyskansat on potentiaaliero liian suuri. ehkä yhteiskuntaluokkien välille voisi syttyä sotia.