Kirja: Gradu: Suomi suomalaisille - Argumentit maahanmuuttoa vastaan 1990-2003

[Roope]

Kevyt ja helppolukuinen (paljon Karin piirroksia) gradu-työ maahanmuuton vastaisesta argumentoinnista suomalaisessa keskustelussa. Mukaan mahtuu niin Suomen Sisu ja sen "käräjäpäällikkö" Teemu Lahtinen, Sulo Aittoniemi ja Raimo Ilaskivi kuin Pekka Siitoin, Olavi Mäenpää, Mark Parland ja turkulainen Perkele Skins -järjestökin.

Harmi ettei saman tien tallennettu maahanmuuttoa puoltavaa argumentointia, se ei varmaan ole muuttunut vuosien varrella yhtään.

Suomi suomalaisille - Argumentit maahanmuuttoa vastaan Suomessa vuosina 1990-2003

Pro Gradu –tutkielma
Turun yliopisto
Poliittisen historian laitos
Mika Salo
Syksy 2004

1. Johdanto
 Problematiikka ja lähteet
 Lakeja, asenteita ja maahanmuuton historiaa
 Äärimmäisenä oikealla

2.Väki vähenee ja pidot paranee
 Veromarkat kankkulan kaivoon
 Taksikortteja ja lautasantenneja elintasopakolaisille
 Joutilaat työpaikananastajat

3. Kuka pelkää "mustaa miestä"
 Suomalaisuus uhattuna
 Huumeita, raiskauksia ja väkivaltaa
 Rajojen takana vaanii AIDS

4. Kulttuurikolareita  
 Maassa maan tavalla
 Islamin maihinnousu
 "Valkoinen" ja "musta" moraali
 Inkeriläiset – tervetuloa ja näkemiin

5. Kalpeus on katoava luonnonvara
 Puhtaan rodun puolesta
 Älykkyys rodullisena ominaisuutena

6. Talous in – rotu out

http://www.migrationinstitute.fi/pdf/webreports6.pdf

Tutkielman aiheena on maahanmuuton vastainen argumentointi Suomessa. Ajallisesti
tutkielma sijoittuu 1990-luvun alusta vuoden 2003 eduskuntavaaleihin. Vuoteen
1990 asti maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä. Vuonna 1990 Suomeen
kohdistuva maahanmuutto alkoi kasvaa. Ensimmäisenä ryhmänä 1990-luvulla saapuivat
somalialaiset turvapaikanhakijat. Suuria ryhmiä olivat myös inkeriläiset, Itä-
Euroopasta saapuneet romanit ja Balkanin sodan tieltä paenneet.

Tutkielmassa etsitään maahanmuuttoa vastustavien tahojen käyttämiä perusteita
kannalleen. Argumentit on jaettu neljään ryhmään. Ryhmistä eniten käytetty eli talouteen
perustuva argumentti on ensimmäisenä ja nykyään jo vähemmän käytetty
rotujen olemassaoloon ja erilaisuuteen pohjautuva argumentti viimeisenä. Näiden
välissä käsittelen turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyvää argumentaatiota.
Päälähteinäni olen käyttänyt sanomalehtiä, eduskunnan pöytäkirjoja, internet- sivustoja
ja muutamia tv-dokumentteja.

Maahanmuuttovastaisia argumentteja eniten käyttävät äärioikeiston edustajat. Suomessa
on myös muutamia poliitikkoja ja poliittisia ryhmiä, jotka käyttävät ulkomaalaisvastaisuutta
vaalivalttinaan. Porvaripuolueet vastustavat maahanmuuttoa selvästi
enemmän kuin vasemmiston edustajat. Maahanmuuttomyönteisimpiä puolueita
ovat Vihreät ja RKP.

[M.K.Korpela]

Siinä menee uusnatsit , Demari , Pekka Siitoin , Nykypäivä ja Raimo Ilaskivi iloisesti sekaisin.

HUOM. Itse asiassa koko tekele ei oikeastaan ota kantaa , ovatko nämä argumentit oikein vai vääriä - tavallaan tekele on pelkkä lista siitä miten on argumentoitu.

[Dionysios]

Onko tuo gradu mennyt muka hyväksytysti läpi?

Tekelehän on teknisesti kuin yläkoulun seiskaluokkalaisen kynästä. Lauserakenteet, niistä paistava henkisten kykyjen taso etc. Ei pahalla, lähinnä kummeksun.

[AaJii]

Onko tuo gradu mennyt muka hyväksytysti läpi?

Tekelehän on teknisesti kuin yläkoulun seiskaluokkalaisen kynästä. Lauserakenteet, niistä paistava henkisten kykyjen taso etc. Ei pahalla, lähinnä kummeksun.

En tiedä minkälaisiksi sinä gradut kuvittelet, mutta kyllä tuo minusta ihan kelpo opinnäytteeltä vaikutti. Ei jonkun gradun tai diplomityön ole tarkoituskaan olla mikään maata mullistava tieteellinen tutkimus. Sen tarkoituksena on osoittaa että tekijä osaa periaatteessa kirjoitaa sellaista tekstiä jota tieteellistä tutkimusta ja niiden sepustuksia tehdessä vaaditaan. Itse asiassa kun katselee esim TKK:n diplomitöiden arvosteluohjeita, niin ymmärtää että työn täytyisi olla todella surkea ennen kun se hylättäisiin. Tuskin tilanne humanistiyliopistoissa paljoa siitä poikkeaa.

[jeremies]

Ihan ok-gradulta tuo vaikuttaa, ei mitään suuria oivalluksia, mutta varmaa perustyötä, mitä nyt nopealla lukemalla selvisi.

Tuollahan voi olla historiallistakin arvoa, kun kirjoittaja on jaksanut käydä läpi valtiopäiväasiakirjoja ja kirjoitetella ylös kansanedustajien sanomisia maahanmuuttoasioista 10-15 vuotta sitten Monen edustajan sanomiset ovat edelleen käyttökelpoisia nykyisessäkin keskustelussa