Rasinkangas: Sosiaalinen eriytyminen kasvanut Turun kaupunkiseudulla (väitös)

[Saippuakupla]

Sosiaalinen eriytyminen kasvanut Turun kaupunkiseudulla (Väitös VTM Jarkko Rasinkangas, 23.8.2013)

Turun kaupunkiseudun sosiaaliset erot eri asuinalueilla ovat kasvaneet 1990-luvun lamasta lähtien. Tämä selviää Jarkko Rasinkankaan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Se on ensimmäinen laaja sosiaalisen eriytymisen analyysi Turun kaupunkiseudusta.

Turun yliopiston tiedote 15.8.2013

Rasinkangas tutki Turun eri kaupunginosien sekä kahdeksan Turun naapurikunnan sosiaalisia eroja. Mittareina hän käytti muun muassa kotitalouksien rakennetta, koulutustasoa, tulotasoa, työttömien osuutta, vieraskielisen väestön osuutta ja toimeentulotukiasiakkuutta.

Tutkimuksen mukaan sosiaalinen eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana ja on jatkunut siitä lähtien. Sosiaalisen huono-osaisuuden ongelmiin on kuitenkin liittynyt osin taloudellisten suhdanteiden mukaista eritahtista elpymistä.

Rasinkankaan tutkimus paljasti, että kun muut asuinalueet kehittyvät ja sosiaalinen tilanne paranee, tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä.

– Työttömyys ja toimeentulotuen saaminen ovat muodostuneet ilmeisen pysyväksi osaksi muutamien alueiden sosiaalisten ongelmien piirteitä, Rasinkangas sanoo.

Ilmiöstä ei ole seurannut kokonaisten alueiden taantumiskierteitä. Rasinkangas arvioi sen johtuvan kahdesta tekijästä. Asuinalueen asukaskunta on monipuolinen kun suomalaisittain samalla asuinalueella on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Sosiaaliturva puolestaan on estänyt huono-osaisuuden noidankierteen syntymisen.

– Vaikka kansalaisten kahtiajako on viime vuosina voimistunut, sosiaaliturvan rakenne on pystynyt kannattelemaan suomalaisia niin, että ei ole tapahtunut jyrkkää putoamista. Meillä on kuitenkin menossa kahtiajakautumisen kehityskulku ja siihen on syytä havahtua, Rasinkangas sanoo.

Alueen sosiaalista asemaa muokkaa koulutus ja kieli

Rasinkangas lähestyi tutkimusaihetta laajasti. Tilastotietoja täydensivät 10:llä Turun asuinalueella vuosina 1999, 2003 ja 2008 tehdyt laajat kyselytutkimukset. Niiden kautta on tutkittu sosiaalista eriytymistä asukkaiden kokemuksellisesta näkökulmasta.

– Korkeasti koulutettujen asukkaiden asumisvalinnat korostuvat yhtenä sosiaalista eriytymistä nopeuttaneena tekijänä, Rasinkangas sanoo.

Turun seudun kuntien asuntokantojen erilaiset profiilit ovat voimistaneet asukasrakenteeseen liittyviä eroja. Erojen lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös kasvaville kaupunkiseuduille kohdistuva muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto.

– Vieraskielisen väestön osuus olikin voimakkain yksittäinen alueellisia eroja ilmentävä taustatekijä, Rasinkangas toteaa.

Turussa ja pääkaupunkiseudulla sama kehitys

Kansainvälisessä aihepiiriä koskevassa keskustelussa on korostettu paikallisten analyysien tarvetta. Tietyistä sosiaalisen eriytymisen säännönmukaisuuksista huolimatta on havaittu, että hyvinvointivaltiotyypillä, historiallisella rakentumisella, paikallisella suunnittelutraditiolla ja asumista koskevalla sääntelyllä on tärkeä osa siinä, miten kaupunkien sosiaalinen eriytyminen ilmenee.

Suomessa asuinalueiden sosiaalista eriytymistä on aiemmin tutkittu pääkaupunkiseudulla.

– Tärkeänä tutkimuslöydöksenä voidaankin pitää sitä, että Turun kaupunkiseudulla esiintyy samankaltainen sosiaalisen eriytymisen kehityssuunta kuin pääkaupunkiseudulla siitä huolimatta, että väestörakenne poikkeaa sosiaalisesti monelta osin pääkaupunkiseudusta ja että näiden kaupunkiseutujen välinen kokoero on suuri, Rasinkangas sanoo.

Hän nosti omassa tutkimuksessaan esille Turun erityispiirteen: puolet kaupungin asuinkunnista on yksinasuvia, ja ilmiö näkyy erityisen vahvasti keskusta-alueella.

– Turun keskusta näyttäytyy vahvasti pienten talouksien – opiskelijoiden, eläkeläisten, yksin asuvien – alueena, ja siellä asuu sosiaalisesti sekä hyvä- että huono-osaisia. Sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle, Rasinkangas sanoo.

**

Perjantaina 23. elokuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Jarkko Tapio Rasinkankaan väitöskirja "Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla - tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä" (Siirtolaisuusinstituutti, tutkimuksia A 43). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Matti Ritakallio.

VTM Jarkko Rasinkangas on syntynyt 1967 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Turun klassikon lukiosta. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi 1996 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu sosiaalipolitiikan alaan.

[...]

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/sosiaalinen-eriytyminen-kasvanut-turun-kaupunkiseudulla.aspx

[slobovorsk]

Jos olisin nuiva turkulainen, saattaisin jopa mennä kuulemaan jos aikaa olisi.

[vaniya]

erittäin informatiivinen viesti, kiitos jakamisesta

[Iloveallpeople]

Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi. Näin sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.
...

Turun maahanmuuttajavaltaista Varissuon kaupunginosaa tutkinut Rasinkangas sanoo, että Suomessa maahanmuuttajaväestön keskittymistä on tapahtunut kaupunginosittain.

Asukkaat näissä kaupunginosissa edustavat yleensä kymmeniä eri kansallisuuksia. Varissuollakin puhutaan seitsemääkymmentä kieltä.
...

Turun ja Helsingin asuntopolitiikan välillä on Rasinkankaan mukaan selkeitä eroja. Helsingissä on vuosikymmenten perinne asuinalueiden sosiaalisesta sekoittamisesta. Uusille alueille rakennetaan vuokra- ja omistusasuntoja samassa suhteessa.

Turussa tällaista ohjelmallista tavoitetta ei ole, ja siksi halpojen vuokra-asuntojen kaupunginosiin on muuttanut paljon juuri maahanmuuttajia.

"Turussa on pikku hiljaa annettu maahanmuuttajien keskittyä tietyille alueille eikä kehityskulkua ole ohjattu mitenkään. Vasta sitten on havahduttu, kun maahanmuuttajia on ollut niin paljon, että päiväkodeissa ja koulussa on tarvittu lisäresursseja pienempiin ryhmäkokoihin", Rasinkangas sanoo.
...

Maahanmuuttajakeskittymät näkyvät kuntien kuluissa, mutta muuten epäkohdat ovat Rajakankaan mukaan suhteellisia. Rikostilastoissa on Varissuolla joitakin piikkejä, mutta pahoilta ongelmilta on vältytty.

"Rikostilastoja tutkimalla näkee, että kyse on lähinnä 2–3 ihmisestä, jotka ovat todella ahkeroineet", Rajakangas sanoo.

Viranomaisille on ollut helpottavaa, kun perisuomalainen viinankäyttö ei aiheutakaan enää niin paljon ongelmia.

"Työntekijät sanovat, että työ on osittain jopa helpompaa, koska he kokevat pystyvänsä aidosti auttamaan ihmisiä", Rajakangas sanoo.
...

Loput: Helsingin Sanomat

[Saippuakupla]

Väitöskirja löytyy tämän linkin kautta:

Rasinkangas, Jarkko (2013-08-23). Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla. Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä. Väitöskirja (monografia). Sosiaalitieteiden laitos / sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö.
Koko: 7.942Mt
Formaatti: PDF

[Uimakoulutettava]

Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Viranomaisille on ollut helpottavaa, kun perisuomalainen viinankäyttö ei aiheutakaan enää niin paljon ongelmia.

"Työntekijät sanovat, että työ on osittain jopa helpompaa, koska he kokevat pystyvänsä aidosti auttamaan ihmisiä", Rajakangas sanoo.
...

Mitä, mitä? Ettäkö viranomaisten työ voisi olla jotenkin vaikeampaakin, kun asiakkaina eivät ole suomalaiset juopot? Rasismia!

[Avaritia]

Maahanmuuttopolitiikka tuottaa jatkuvasti lisää ongelmaisia maahanmuuttajia, joten sitähän saa koko ajan säätää ja hinkata asuntopolitiikkaa. Ikiliikkuja, se on siinä! Ellei maahanmuuttopolitiikka muutu.

[Iloveallpeople]

Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Viranomaisille on ollut helpottavaa, kun perisuomalainen viinankäyttö ei aiheutakaan enää niin paljon ongelmia.

"Työntekijät sanovat, että työ on osittain jopa helpompaa, koska he kokevat pystyvänsä aidosti auttamaan ihmisiä", Rajakangas sanoo.
...

Mitä, mitä? Ettäkö viranomaisten työ voisi olla jotenkin vaikeampaakin, kun asiakkaina eivät ole suomalaiset juopot? Rasismia!

Pyh. Mielestäni suomalaiset alkoholistit ovat rikkaus ja voimavara. Politiikalla pitäisi helpottaa suomalaisten juoppojen määrän lisäämistä, eikä pyrkiä rajoittamaan heidän määräänsä niin kuin nyt tehdään. Suomalaisista juopoista vain marginaalinen osa aiheuttaa ongelmia ja jos he eivät joisi Suomessa, niin he joisivat jossakin muualla. Suomeen pitäisi saada erilaisia teemaviikkoja ja tapahtumia, jossa kerrottaisiin kantaväestölle juopottelun positiivisista puolista. Se lieventäisi asenteita alkoholisteja kohtaan ja helpottaisi juoppojen ja muiden suomalaisten yhteiseloa. Asuntopolitiikassa pitäisi välttää alkoholistien keskittymistä samoille asuinalueille ja rakentaa juopoille asuntoja muiden kansalaisten sekaan.

[akez]

HS: Asuntopolitiikka estää maahanmuuttajien "ongelmatalot" Suomessa

Asuntopolitiikka ei pelkästään riitä. Tarvitaan myös kaupunkisuunnittelua, kuten Ranskassa.

Poliisi mukana kaupunkisuunnittelussa

Ranskassa poliisin asiantuntijat ovat olleet mukana jo kymmenen vuoden ajan kaupunkisuunnitteluprojekteissa. Lähiöiden (ZUS) suunnittelussa tulee huomioida seuraavat seikat.

• Kielletään sellaisten katukivetysten laittaminen, joista mellakoitsijat voivat irrottaa kiviä heitettäväksi.
• Upotetaan maahan betonimöykkyjä arkojen kohteiden, kuten poliisiasemien ja kauppaliikkeiden edustalle, joita vastaan voidaan hyökätä "muurimurtaja" ajoneuvoja käyttäen.
• Poistetaan rakennusten porraskäytävien edustalta sadekatokset, joiden alla nuoriso voi uudelleenjärjestäytyä huonon sään sattuessa.
• Poistetaan kävelysillat, joilta nuoriso voi tähtäillä poliisiautoja.
• Muutetaan liikenneväyliä niin, että ne mahdollistavat nopean virkavallan puuttumisen tilanteisiin.
• Poistetaan rakennusten väleistä "kuolleet kulmat", joita voidaan käyttää piilopaikkoina.
• Mellakoiden aikana virkavaltaa on heitelty rakennuksista kivillä. Tätä voidaan estää poistamalla tasakatot, joille on mahdollista kerätä kiviä varastoon. Samalla estetään siirtymistä rakennuksesta toiseen. Katot on rakennettava kalteviksi.

No-go zones - zones urbaines sensibles

[Roope]

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi. Näin sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.

HS kertoi maanantaina köyhien romanisiirtolaisten asuttamasta talosta Saksan Duisburgissa, jossa ongelmat ovat kärjistyneet.

Kaupungin keskiluokkainen naapurusto järkyttyi, kun köyhiä romanialaisia muutti kerralla tuhatkunta. Naapureita on rasittanut sotku, meteli ja rikollisuus.

Kummallinen vertailu, sillä Duisburgissa kokonainen talo vuokrattiin romanialaisille. Mikään ei estä vastaavaa Suomessa. Kunnalta ei tarvitse kysyä lupaa, vaikka sen alueelle perustettaisiin tänä yönä tuhannen turvapaikanhakijan vastaanottokeskus.

Muutenkin kuntien asuntopolitiikalla voi vaikuttaa vain hyvin rajallisesti alueiden maahanmuuttoprofiiliin. Tiettyyn rajaan asti voidaan yrittää rajoittaa maahanmuuttajavaltaisten rappujen, talojen ja asuinalueiden muodostumista, mutta se on jo nykyisilläkin sosiaalimaahanmuuton volyymeilla vain viivytystaistelua, joka muuttuu yhä kalliimmaksi ja tehottomammaksi. Tulevaisuudessa tilanteen voi odottaa vain pahenevan, kun maahanmuuttajayhteisöjen kasvu alkaa ruokkia itseään, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

Turun ja Helsingin asuntopolitiikan välillä on Rasinkankaan mukaan selkeitä eroja. Helsingissä on vuosikymmenten perinne asuinalueiden sosiaalisesta sekoittamisesta. Uusille alueille rakennetaan vuokra- ja omistusasuntoja samassa suhteessa.

[...]

Turun Varissuolla maahanmuuttajien osuus on liki 40 prosenttia. Myös Lausteen ja Halisten kaupunginosissa heidän osuutensa nousee noin 30 prosenttiin.

Helsingin itäisissä kaupunginosissa maahanmuuttajien osuus hipoo enimmillään 20 prosenttia. Tutkija Katja Vilkunan selvityksen mukaan joissakin yksittäisissä kortteleissa tosin 60 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Ero on vain näennäinen, eikä kehitystä ole pystytty pysäyttämään. Viivytystaistelua, joka vääjäämättä hävitään, ellei puututa maahanmuuttoon, sen määrään ja laatuun.

Tutkijat ovat jossain määrin erimielisiä siitä, miten paljon maahanmuuttajien lisääntynyt määrä heijastuisi kantaväestön pakona tietyiltä asuinalueilta. Tämä tukisi asuinalueiden eriytymistä.

Pääkaupunkiseudulla tästä on nähty viitteitä, mutta Rajakangas ei allekirjoita kehityskulkua Turussa.

"Kun olen analysoinut 2000-luvun tilastoja Varissuolta, sieltä ei löydy sellaista pistettä, josta näkisi, että ihmiset ovat alkaneet lähteä", Rajakangas sanoo.

Ja jos "pistettä" ei löydy, ei ilmiötä ole? Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsanderhan selitti siihen malliin, että white flightia ei ole olemassakaan, vaan kehitys vain näyttää siltä, kun kantaväestö häipyy maahanmuuttaja-alueilta muualle omistusasuntoihin.

"Rikostilastoja tutkimalla näkee, että kyse on lähinnä 2–3 ihmisestä, jotka ovat todella ahkeroineet", Rajakangas sanoo.

Viranomaisille on ollut helpottavaa, kun perisuomalainen viinankäyttö ei aiheutakaan enää niin paljon ongelmia.

"Työntekijät sanovat, että työ on osittain jopa helpompaa, koska he kokevat pystyvänsä aidosti auttamaan ihmisiä", Rajakangas sanoo.

Mikä helpotus.

[Khalifatta]

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Näin lehdelle sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.

Turun maahanmuuttajavaltaista Varissuon kaupunginosaa tutkinut Rasinkankaan mukaan Suomessa maahanmuuttajaväestön keskittymistä on tapahtunut kaupunginosittain.

Asukkaat näissä kaupunginosissa edustavat yleensä kymmeniä eri kansallisuuksia.

Turun ja Helsingin asuntopolitiikan välillä on Rasinkankaan mukaan selkeitä eroja. Helsingissä asuinalueet sekoittuvat sosiaalisesti. Uusille alueille rakennetaan yhtälailla vuokra- ja omistusasuntoja.

Turussa taas halpojen vuokra-asuntojen kaupunginosiin on muuttanut paljon maahanmuuttajia.

Helsingin itäisissä kaupunginosissa maahanmuuttajien osuus hipoo enimmillään 20 prosenttia. Tutkija Katja Vilkunan selvityksen mukaan joissakin yksittäisissä kortteleissa kuitenkin 60 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Lähde: Helsingin Sanomat

LOTTA KVIST

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082717414108_uu.shtml

[Blanc73]

Vasemmistolainen ajattelu taas kukkii ja levittää mätää tuoksuaan ympäristöönsä. Asuntopolitiikka(lue yhteiskunta) on siis syynä mamu-talojen ongelmiin, ei ne moniongelmaiset ja asennevammaiset/integraatiokyvyttömät mamut? Järkyttävää denialismia.

[Deloch]

Vasemmistolainen ajattelu taas kukkii ja levittää mätää tuoksuaan ympäristöönsä. Asuntopolitiikka(lue yhteiskunta) on siis syynä mamu-talojen ongelmiin, ei ne moniongelmaiset ja asennevammaiset/integraatiokyvyttömät mamut? Järkyttävää denialismia.

Lisäksi saman logiikan mukaan hajauttaminen toimii loputtomiin vaikka tulijoiden virta olisi päättymätön. Eli siinäkin vaiheessa kun Suomessa mamuja on 99% väestöstä, niin tarpeellisella hajauttamisella saadaan ongelmat vieläkin vältettyä.

Onhan siinä tietty se totuuden siemen että kyllä Suomessa lääniä riittää minne asuttaa ihmisiä. Hajautetaan mamut inariin yksi henkilö neliökilometriä kohden niin problem solved.

[mielipide]

Ongelmana on se että suomi houkuttelee euroopan toiseksi löysimmällä maahanmuuttopolitiikalla euroopan korkeimpine oleskeluluvan myöntöprosentteineen ja sossun asiakkaaksi tapahtuvine perheenyhdistämisineen (aivan täysin sekopäinen ruotsi on löysin) tuhansittain maahanmuuttajia joita pitää hajauttaa muuten syntyy gettoja niinkuin ruotsissa on käynyt.

Suomen pitäisi ottaa vain sellaisia maahanmuuttajia joita EI tarvitse hajauttaa eli jotka hajautuvat itse omalla rahallaan ja jotka eivät hakeudu kielitaidottomuutensa takia samankielisten maanmiesten naapuriin ja jotka eivät hakeudu suvaitsemattomuutensa ja kiihko-uskonnoliisuutensa takia samanuskoisten maanmiesten naapuriin ollakseen mahdollisimman hyvin eristäytyneitä vääräuskoisesta ja moraalittomasta länsimaasta jota suomi heidän mielestään edustaa.

Se että pitää hajauttaa on jo itsessään osoitus siitä etttä maahanmuuttopolitiikka on täysin epäonnistunutta.

[nuiv-or]

Suomessa kuntien harjoittama asuntopolitiikka on estänyt yksittäisten talojen muuttumisen maahanmuuttajien keskittymäksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Paskapuhetta.

Näin lehdelle sanoo maahanmuuton keskittymistä Turun yliopistossa tutkinut Jarkko Rasinkangas.

Mikä lie mokuttaja.


Ketju Rasinkankaan väitöskirjasta: http://hommaforum.org/index.php/topic,86345.0.html

En ole vielä käynyt sitä läpi. Uutisen perusteella haiskahtaa mokuttajalta, muttei välttämättä ole.

[Melbac]

Vasemmistolainen ajattelu taas kukkii ja levittää mätää tuoksuaan ympäristöönsä. Asuntopolitiikka(lue yhteiskunta) on siis syynä mamu-talojen ongelmiin, ei ne moniongelmaiset ja asennevammaiset/integraatiokyvyttömät mamut? Järkyttävää denialismia.

Noi siirtyy kaupungin sisällä asunnosta toiseen ja kun katsoi sen lautakunnan joka päättää ketä asuntoihin muuuttaa koostumusta parina viiime vuosikymmenenä niin siellä on ollut niin monta muualla kuin suomessa syntynyttä jotain en ihmettele yhtään että noita on helsingin vuokrataloissa noinkin paljon.Ovat aivan varmasti pistäneet omat kaverinsa/maamiehensä/muut ulkomaalaiset suomalaisten edelle jonossa kun ovat niitä päätöksiä tehneet.Toi kaupungin asuntojen vaihtohan onnistuu täällä aika helposti eli vaikka ne antaa niille kämpän eri kaupungiosaan niin ne mamut sitten vaihtaa sen asunnon jostain talosta missä on jo aikaisemmin paljon mamuja.Kaupunki ei käsittääkseni pysty tota edes estämään mitenkään.

[Kim Evil-666]

Kommentti otsakkeelle...Vitut se mitään estä!

[Aallokko]

Suvaitsevainen logiikka koetuksella.

1. Mamu = rikkaus, onni, voimavara.

2. Useampi mamu samassa talossa = ongelma.

Tuossa yhtälössä riittää selittelemistä avantgardistisiin sfääreihin asti, kunnes myönnetään asiat sellaisina kuin ne on.

[Agentti]

Turussa taas halpojen vuokra-asuntojen kaupunginosiin on muuttanut paljon maahanmuuttajia.

Ja juuri tuosta syystä olen muuttanut kyseisistä kaupunginosista pois. Halinen taisi olla yksi pahimpia. Kerrankin bussissa ollessani olin ainoa valkoihoinen, kuljettajaa myöden moniosaajia bussi täynnä. Tuli vähän orpo olo.

[Teme]

Luin tuon Turun yliopiston tiedotteen Rasinkankaan tutkimuksesta ja tuon Hesarin uutisen ko. tutkimuksesta. En tiedä olenko tyhmä, mutta en nyt ymmärtänyt että uutinen kertoi ko. tutkimuksesta. Sen verran ne erosivat toisistaan. Yhtälailla en saata uskoa, että Helsingissä on kaupunginosia, joissa maahanmuuttajaväestön osuus hipoo parhaimmillaan 20%, kun Aluesarjat kertovat joidenkin kaupunginosien ulkomaalaisväestön ylittävän 30%. Itse tutkimusta en ole vielä kerrennyt tavaamaan läpi. se kuitenkin löytyy täältä. Tosin taisi linkki jo olla esilläkin. Tiedostomuoto PDF. Tämän lisäksi on tullut parikin tutkimusta viime aikoina ulos, jotka puivat tietyllä tavalla samaa ongelmakenttää. On esimerkiksi tämä STMn tutkimus joka kertoo riskiryhmien terveyteen liittyvistä ongelmista. Sen lisäksi oli Vohlosen tutkimus "turhien kuolemien jakautumisesta eri kaupunginosien välillä" tjsp. Sitä en nyt tähän hätään löytänyt. Sikäli jos sen joku kaivaa, olisin kiitollinen.

Edit: Linkki korjattu

[Roope]

Luin tuon Turun yliopiston tiedotteen Rasinkankaan tutkimuksesta ja tuon Hesarin uutisen ko. tutkimuksesta. En tiedä olenko tyhmä, mutta en nyt ymmärtänyt että uutinen kertoi ko. tutkimuksesta. Sen verran ne erosivat toisistaan.

Yleisesti ottaen ensin on itse tutkimus tuloksineen. Sitten tulee tiedote, julkistustilaisuus ja muu tutkimuksesta tiedottaminen, joka voi poiketa huomattavasti tutkimuksen painotuksista ja johtopäätöksistä. Sitten tulee tiedotteen ja valikoitujen asiantuntijakommenttien pohjalle tehty uutisointi, johon mennessä tutkimuksen tulokset on jo voitu kääntää täysin päälaelleen.

On tyypillistä, että etenkin maahanmuuttoaiheinen tutkimus on havainnoiltaan ja tuloksiltaan osittain hyvinkin kriittinen, mutta uutisointivaiheessa särmät siloitellaan ja sopivien kommentaattoreiden siteerauksilla velat muutetaan saataviksi. Yleensä uutisoinnissa päädytään siihen, että tutkimus osoittaa tarvittavan lisää resursseja.

[Teme]

Yleensä uutisoinnissa päädytään siihen, että tutkimus osoittaa tarvittavan lisää resursseja.

Tiedossahan tämä on ollut, valitettavasti. Tämän tutkimuksen kohdalla tämä pomppaa vain niin selvästi silmille.