Suomen kieltä juhlittiin Hämeenlinnassa

[Mamusaarelainen]

Suomen kieltä juhlittiin Hämeenlinnassa


Oma kieli 150 vuotta -pääjuhla

Noin kaksisataa ihmistä juhli suomen kieltä sunnuntaina 4.8.2013 Hämeenlinnan Verkatehtaan Vanaja-salissa. Juhlan aihe oli, että on tullut kuluneeksi 150 vuotta niin sanotun kieliasetuksen antamisesta. Tuolla asetuksella määriteltiin ensimmäisen kerran suomen kielen asema maamme virallisena kielenä.

Ehkä hieno ilma vaikutti siihen, että saliin olisi sopinut enemmänkin väkeä. Joka tapauksessa:

Tämä kaikille avoin tilaisuus oli ohjelmaltaan monipuolinen, korkeatasoinen, ajatuksia herättävä, hauskakin ja järjestelyiltään priima - hienoa! Tilaisuutta juhlisti kaksi lippua: Suomen ja EU:n.

ohjelma:
http://www.hameenlinna.fi/Menuissa-nakymattomat-sivut/kalenteri/Oma-kieli-150-vuotta-Paajuhla





Juhlapuheen piti puhemies Eero Heinäluoma. Hän loi mm. historiallista katsausta suomen kieleen ja kysyi lopuksi: Mitä tänään voimme tehdä suomen kielen hyväksi? Heinäluoma nosti esiin kolme näkökohtaa:

1.
Peruskoulu
- PISA-tutkimus kertoo hyvää
mutta
- säästöpaineet kohdistuvat myös kouluun
- silti koulusta huolehdittava kaikin tavoin

2.
Kirjastolaitos
- ratkaiseva Suomen kulttuurin kehitykselle
- maksuttomuus hieno asia
- kirjastolaitos turvattava
- kirjailijoiden kirjastokorvausta kohennettava

3.
Virkakieli
- tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan syntymista
- nykyinen virkakieli vaikeasti ymmärrettävää
- selkokieltä tarvitaan viranomaistoimintaan

Heinäluoma esitti myös, että huomioidaan toinen kansalliskielemme ruotsi ja, että annetaan arvoa myös muille äidinkielille.





Tällaisia juhlia järjestetään varmaan muun muassa sen vuoksi, että kansalaiset heräisivät pohtimaan tilaisuuden teemaa. Minussa Oma kieli 150 vuotta -pääjuhla herätti näitä ajatuksia:

- Venäjän imperiumin myönteinen toiminta kieliasiassa oli tilaisuudessa esillä. Toisaalta kieli oli imperiumille vain politiikkaa, joka voi muuttua. Kuten muuttuikin Bobrikovin aikana. Tämä johtaa ajatukset nykyiseen imperiumiin eli EU:hun, jonka lipun vieressä puhunut Heinäluoma ei käsitellyt lainkaan teemaa suomen kieli EU:ssa.

- Suomella oli tosiaan hyvä onni, kun aikoinaan oli saatavilla Snellmanin ja Jaakko Juteinin kaltaiset ihmiset, jotka rauhanomaisesti ja taidolla ajoivat Suomen asiaa imperiumissa.

- Kansallisia juhlia vietetään säännöllisesti. Useamman vuoden ajan on minulla ollut tunne, että valtiovalta suhtautuu niihin kuin pakkopullaan. Tämä tietysti sopii tähän vallitsevaan EU-kansainvälisyys-mokutus -kuvioon. Paikallistasolta ja maakunnista löytyy vilpitöntä tunnelmaa. Olisiko aika kansalaisten järjestää omia juhlia kansallisina merkkipäivinä?