Uutiskynnys 2007: Maahanmuutto ei ratkaise työvoimapulaa

[niemi2]

Hyvä kirjoitus 6 vuoden takaa:

Maahanmuutto ei ratkaise työvoimapulaa
Pääkirjoitus Julkaistu: 5.11.2007 19:11 Muokattu: 5.11.2007

Jari Leino

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sohaisi epähuomiossa tai tarkoituksella herhiläispesään sanoessaan, että Suomen ei pitäisi tietoisesti ryhtyä edistämään laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, sillä siihen liittyy omia ongelmia.

Työministeri Tarja Cronberg ja monet muut kiiruhtivat tyrmäämään Väyrysen ajatukset sillä perusteella, että työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on sovittu hallitusohjelmassa, joten siitä ei saisi enää keskustella. Väyrysen keskustelunavaus oli kuitenkin niin tärkeä, että sen vaientaminen ei enää onnistunut.

Nyt monet muutkin tahot SAK:ta myöten ovat rohkaistuneet esittämään omat epäilyksensä työperäisen maahanmuuton suhteen. Työministeriön oma tutkimus toteaa selvin sanoin, että lisääntyvä maahanmuutto parantaa työvoiman tarjontaa vain, mikäli maahanmuuttajat työllistyvät ja integroituvat nykyistä paremmin. Pahimmillaan maahanmuuton nettovaikutus voi jopa pahentaa työvoimapulaa ja heikentää huoltosuhdetta entisestään. Huoltosuhde on siis avainkysymys, kun pohditaan sitä, millaista työperäistä maahanmuuttoa Suomeen tarvitaan.

Myös Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymisessä on suuria ongelmia. Osa tuntuu juuttuvan loputtomaan kieli- ja muiden kurssien kierteeseen, vaikka samaan aikaan esimerkiksi Puolasta tulee koko ajan metallimiehiä, jotka astuvat saman tien sorvin ääreen ilman sen kummempia sopeuttamiskoulutuksia. Jos työvälineet ovat tuttuja ja työpiirustuksia osataan lukea, niin yhteiseksi kieleksi riittää aluksi CAD/CAM.

Suomen työmarkkinoihin liittyy monia rakenteellisia ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa maahanmuutolla. Suomi kouluttaa koko ajan kalliilla rahalla erinomaisen hyviä sairaanhoitajia, jotka lähtevät ulkomaille töihin paremman palkan perässä. Samaan aikaan ratkaisua hoitoalan työvoimapulaan haetaan vaikka Filippiineiltä saakka. Menettely muistuttaa vanhaa hölmöläistarinaa, jossa kangasta leikattiin toisesta päästä, jotta sitä voitaisiin jatkaa toisesta. Tosiasioiden tunnustaminen tuntuu olevan päättäjille mahdotonta: työvoimapula ratkeaa vain palkkoja nostamalla.

Mikäli matalapalkkatöiden tekeminen ei ole suomalaiselle kannustavaa hyvän sosiaaliturvan johdosta, se ei ole sitä myöskään maahanmuuttajalle. Tämä on huomattu Norjassa, jossa 70-luvun työperäiset maahanmuuttajat ovat siirtyneet pysyvästi sosiaaliturvan varaan, koska se on heille yksinkertaisesti kannattavampaa.

Puolueiden välillä tuntuu vallitsevan melkoisia näkemyseroja siitä, mitä työperäinen maahanmuutto tarkoittaa. Vihreille ja Thorsille se näyttää tarkoittavan sitä, että jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, niin turvapaikanhakijasta tuleekin silmänkääntötempulla työperäinen maahanmuuttaja. Kokoomuksen näkemys sen sijaan näyttäisi olevan lähempänä ns. Satosen paperin linjauksia eli yritysten todellisista tarpeista lähtevää työperäistä maahanmuuttoa. Suoraan sorvin ääreen astuvista maahanmuuttajista on erittäin hyviä kokemuksia mm. Arto Satosen (kok.) kotiseudulla Vammalassa.

Ministeri Astrid Thors sanoi viimeksi tänään Aamulehdessä 50-vuotishaastattelunsa yhteydessä, että hän haluaisi houkutella Suomeen lisää turvapaikanhakijoita lupaamalla hylätystä turvapaikkapäätöksestä huolimatta oleskeluluvan kaikille, jotka onnistuvat turvapaikkaprosessin kestäessä löytämään minkä tahansa työpaikan. Haluaako Thors todellakin luoda Suomeen rajattomat markkinat harmaalle taloudelle ja orjatyövoiman hyväksikäytölle? Jos tällaiseen käytäntöön siirrytään, sillä ei ole enää mitään tekemistä todellisen työperäisen maahanmuuton eikä todellisen turvapaikkamenettelyn kanssa.

Poliitikkojen olisi selvästikin syytä keskustella perin pohjin siitä, mitä työperäinen maahanmuutto oikeasti tarkoittaa ja millaista maahanmuuttoa Suomi tarvitsee. Eikä olisi pahitteeksi, jos siinä keskustelussa kuunneltaisiin myös kansalaisten ääntä.


http://www.uutiskynnys.fi/mielipide/2007/maahanmuutto-ei-ratkaise-tyovoimapulaa

[niemi2]

Uutiskynnyksessä oli muitakin hyviä kirjoituksia, joita kannattaa lukea:

Maahanmuuttokeskustelussa vääristellään historiaa
Mielipide Julkaistu: 25.4.2009 16:24 Muokattu: 26.4.2009

Nykyisen maahanmuuttopolitiikan oikeuttamiseksi tehdyt historiavertaukset

Viime aikoina on esiintynyt kannanottoja, joissa nykyistä maahanmuuttoa on perusteltu historiallisten mahtisukujen ulkomaalaistaustalla. Näissä kannanotoissa argumentoidaan siten, että koska Mannerheimin, Sinebrychoffin, Finlaysonin ja muiden vastaavanlaisten sukujen asema Suomen rakentamisessa moderniksi valtioksi oli huomattava, niin näin ollen myös nykyinen maahanmuuttokin tulee samalla tavalla Suomelle eduksi. Tällainen ajatusrakennelma pääsi jopa arvostetun Suomen Kuvalehden 27.2 ilmestyneeseen pääkirjoitukseen. Tässä ajattelussa kuitenkin syyllistytään törkeään anakronismiin eli epähistoriallisuuteen, kun pyritään tarkoitushakuisesti poimimaan historiasta yksittäisiä positiivisia maahanmuuton vaikutuksia, joilla sitten pyritään osoittamaan nykyisen kehityksen järkevyys.

Jos historiasta halutaan etsiä esimerkkejä, täytyy aina hallita myös ajankuva ja käsitys historiallisista tilanteista. Lisäksi on hallittava aikaperspektiivi ja erot eri aikakausien välillä. Ei ole mitenkään mielekästä mainita 1600-luvulla Ruotsin valtakunnan alueelle muuttanutta Mannerheim-sukua 1800-luvun puolivälissä Suomen suurruhtinaskuntaan muuttaneen Finlaysonin yhteydessä, kuten kyseisessä Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa tehtiin. Suurin historiallinen ero nykyisen maahanmuuton ja entisen maahanmuuton välillä on se, että kyse oli yhden ja saman kulttuuripiirin sisäisestä maahanmuutosta. Lisäksi yksittäisten sivistys- ja aatelissukujen muuttamista Suomen alueelle vuosikymmenten tai vuosisatojen aikana ei mitenkään voi verrata nykyiseen tilanteeseen, jossa Suomeen saapuu kolmannesta maailmasta muutamassa kuukaudessa tuhansia ihmisiä ja pahimmassa tapauksessa vailla luku- ja kirjoitustaitoa.


.....jatkuu linkistä


http://www.uutiskynnys.fi/mielipide/2009/maahanmuuttokeskustelussa-vaaristellaan-historiaa