2012/21 TEM raportti: siellä missä on kaksi somalia, on kolme yhdistystä

[niemi2]

Työ- ja elinkeinoministeriön somalifetissi johti somaliasiain asiantuntijaryhmän perustamiseen.


http://www.tem.fi/files/37056/TEMrap_21_2013_26062013.pdf


Tässä päädyttiin, että Somalit ovat valtavan innostuneet yhdistystoiminnasta. Jopa (kone) insinööritkin tekeevät paluun, heillä on oma insinööriyhdistys.


Raportissa myös todettiin, että koulutus korreloi työllistymistä eikä rasismi. Tietenkään ei yleisöä jätetä kylmäksi vaan rasismia löydetään tuttuun tyylin lähes jokaisesta pusikosta.



Otteita:

Suomalaisten ja somalialaisten yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Esimerkiksi Suomi?Somalia
ystävyysseura perustettiin jo vuonna 1986. Somalialaiset ovat myös pitkään itse työskennelleet aktiivisesti
oman yhteisönsä tukena.



Tällä hetkellä Suomessa toimii noin sata somalialaisten asioihin keskittynyttä
kansalaistoimijaa. Osa niistä on useita toimijoita yhteen kokoavia järjestöjä, kuten vuonna 1996 perustettu
Suomen Somaliliitto, osa pienempiä yhdistyksiä. Suomessa asuvat somalialaiset osallistuvat aktiivisesti
myös Somaliaan suuntautuvaan kehitysyhteistyötoimintaan.



Tavoitteena yhdistystoiminnan voimavaraistaminen

Sanna Rummakko&Abdifatah Jama, Somalialaisen kansalaistoiminnan kehittämishanke (SOKE)

Erään vastaan tulleen sutkauksenmukaan siellämissä on kaksisomalia, on kolme yhdistystä...



Somalialaisen kulttuurin yhteisöllisyys tarjoaa hyvän kasvualustan somaliyhteisön vilkkaalle
kansalaistoiminnalle Suomessa. Suomensomalialaiset ovat perustaneet kymmeniä yhdistyksiä viimeisen
kahdenkymmenen vuoden aikana. Järjestöt ovat tehneet kehitysyhteistyötä, keränneet varoja hätäapuun
Somaliassa ja tiedottaneet Somalian tilanteesta.


Osa järjestöistä on keskittynyt toimimaan Suomessa jakaen
neuvontaa uusille maahanmuuttajille, järjestäen kieli? ja muuta opetusta, luomalla tukipalveluja perheille ja
vanhemmuuteen, järjestäen kulttuuritapahtumia ja harrastustoimintaa suomensomalialaisille sekä
muillekin maahanmuuttajaryhmille. Järjestöjä on perustettu myös ammattialoittain (esim. somaliopettajat
ja  ?insinöörit) tai elämäntilanteen mukaan (somaliopiskelijat, vanhempainyhdistykset). Lista erilaisia
toimintoja ja toimijoita on pitkä. Osa järjestöistä on luonnollisesti jo lopettanut toimintansa tai kokenut
hiljaisempia kausia.

Rummakko kertoi, että suuri kiinnostus järjestötoimintaa kohtaan on somalialaisten kansalaistoiminnan
suuri vahvuus. Somaliyhdistyksissä järjestetäänkin hyvin monenlaista toimintaa: eritasoista ja  ?aiheista
koulutusta (mm. läksykerhoja, suomen kielen kursseja), neuvontaa, palveluohjausta, vanhemmuuden
tukemista, eri?ikäisille ja eri sukupuolien edustajille suunnattuja aktiviteetteja, kielen?  ja kulttuurin
vaalimista tukevaa toimintaa sekä vaikuttamis? ja edunvalvontatyötä. Haasteena on kuitenkin vaihteleva
yhdistystoiminnan osaaminen.


Monet toimijat ovat edelleen hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta
halutessaan hakea hankerahoitusta, mutta apua tarvitaan myös hankkeiden hallinnoinnissa ja
perusyhdistystoiminnan pyörittämisessä. Toimijat tarvitsevat jatkossa enemmän niiden omaan
voimaantumiseen johtavaa tukea.


Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä toimijoita kotouttamisen kentällä. Asiantuntijaryhmässä esille nousi
esimerkiksi maahanmuuttajien rooli järjestöissä sekä kansalaistoiminnan tukemisen vahvistaminen.

Sitten vielä islamofobiaa tms. Katarina.R voi tarkentaa määritelmää:

Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abibin (Helsingin kaupunki) aiheena oli somalitaustaisten nuorten ajautuminen
tekemään rikoksia sekä nuorten ja heidän perheidensä tukeminen tässä tilanteessa. Abibin mukaan vain
marginaalinen ryhmä syyllistyy rikoksiin, ja syyt tämän joukon tilanteeseen löytyvät usein vaikeudesta
sopeutua yhteiskunnan sääntöihin.

Avauspuheenvuoron esitti oikeusministeriön demokratia? ja kieliasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää.
Hän totesi tilaisuuden aiheen, osallisuuden, olevan erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Suurpää kertoi
haluavansa ajatella myönteisesti, vaikka maahanmuuttoaiheen käsittely on usein ongelmakeskeistä. Hänen
mielestään Suomessa on kokonaisuutta katsoen menty paljon eteenpäin

Ryhmäkeskusteluissa nousi esille somalialaisyhteisön imago mediassa ja suuren yleisön silmissä.
Rikollisuudesta on paljon uutisointia. Olisi hyvä tietää, miten paljon somalialaisettekevätrikoksia suhteessa
kokonaisuuteen. Yhteisössä tunnistetaan tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi osa nuorista pyörii asemilla ja
kauppakeskuksissa ja ovat irrallaan vähän kaikesta.


Heidän tavoittamisensa ja auttamisensa on yhteinen
asia. Tästä on keskusteltu myös Somaliasiain asiantuntijaryhmässä. Tärkeää olisi, että aikuiset tekisivät
yhteistyötä keskenään ja pyrkisivät vuoropuheluun nuorten kanssa. Yhteisöllä itsellään on parhaat välineet
nuortensa tukemiseen. Todettiin, että meille on annettu puhumisen lahja, jotta voisimme käyttää sitä
yhteiseksi hyväksi kommunikaation ylläpitämiseksi. Sen avulla voimme luoda siltoja ja avata ovia. Todettiin,
että kannustus alkaa kotoa ja että myös vertaisauttaminen on tärkeää. Niin sanotusti kulttuurisesti
epäonnistuneita yhteisön jäseniä ei tulisi jättää oman onnensa nojaan. Olisi hyvä käydä esimerkiksi
vankiloissa jamuissa laitoksissa ja välittää tunnetta yhteisöllisyydestä.

[orientexpressen]

Luin hiljattain mielenkiintoisen ruotsalaisen raportin näistä somalien yhdistysasioista.

http://www.skane.se/Upload/Webbplatser/Skaneportalen-extern/PolitikPaverkan/Sammantraden/Regionala%20tillv%C3%A4xtn%C3%A4mnden/RTN%20dagordning/RTN120323/RTN%2011%201.D.120323.pdf

Siitä käy ilmi (mm. pdf:n sivu 12), että iso osa somaliyhdistyksistä on "yhden miehen show'ita", joiden ainoa tarkoitus on kinuta kunnilta rahaa olemattomiin projekteihin olemattomia ihmisiä varten.

Keskeinen selitys somaliyhdistysten isolle määrälle ovat myös klaanikiistat, eri klaaneihin kuuluvat tulevat usein toistensa kanssa niin huonosti toimeen, etteivät kykene toimimaan samassa yhdistyksessä.

[Roope2]

Jos uskomme, että ko. raportti kattaa suomessa olevan somaliyhteisön tärkeimmät asiat ja ongelmat, niin voimme olla vilpittömän iloisia, että sotaan liittyvät kidutukset, perheenjäsenten yölliset pidättämiset ja muut sodan aiheuttamat traumat eivät ole olleet mielenterveysongelmien syinä.

"Virallinen taho" tarpeen mukaan kieltää tai myöntää matkustelut. Oisko tässä kohteena vaikka Aurinkorannikko ?  (sivu 9)

Sekä Hautaniemen esityksessä että sitä seuranneessa keskustelussa tuli esille ne haasteet, joita ilmenee, kun kotoutuminen ei syystä tai toisesta kaikin puolin onnistu ja asettuminen uuteen asuinmaahan ei ole vakaata. Vaikeus sopeutua ja löytää omaa paikkaa (työllistyminen, asema yhteisössä ja yhteiskunnassa) tuottaa turhautumista, joka voi aiheuttaa puolestaan edestakaista muuttoa Suomesta pois ja taas takaisin. Kotouttamistoimia on vaikea suunnata alati muuttuvassa tilanteessa. Miten esimerkiksi koulussa voidaan tukea lasta/nuorta, joka viettää peruskouluikäisenä mahdollisesti useammankin kerran pitkiä aikoja poissa Suomesta? Miten integroituminen kouluun ja lähiyhteisöön onnistuu, kun kiinnittäytyminen täytyy yhä uudestaan aloittaa alusta?

[DuPont]

Monet toimijat ovat edelleen hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta
halutessaan hakea hankerahoitusta, mutta apua tarvitaan myös hankkeiden hallinnoinnissa ja
perusyhdistystoiminnan pyörittämisessä.

Niinpä. Aika moni näistä yhdistyksistä kai apua saakin. Jos vaikka 1 kymmenestä saa julkista tukea, homma kannattaa.