Hollannin hallituksen EU-strategia

[RTT]

Hollannin hallitus on julkistanut EU-politiikkansa, jonka päämääränä on integraation hillitseminen. Alati tiiviimmän unionin aika on ohi, eikä EU:n tule puuttua jokaiseen asiaan. 54 toimenpide-ehdotuksen joukossa mm. kehoitetaan komissiota lopettamaan ei-sitovien "suositusten" julkaiseminen koskien politiikan osa-alueita, joihin sillä ei ole mandaattia. Hollanti vastustaa myös EU:n naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja EU:n yhteistä yritysveroa.

The Netherlands, one of the Union's six founding countries, has attacked "creeping" EU interference in people's day-to-day lives.

Its coalition government said in a memo published on Friday (21 June): "The Netherlands is convinced that the time of an 'ever closer union' in every possible policy area is behind us."
- -
It what it dubs "creeping competences," Timmermans' paper says the European Commission should stop publishing non-binding "communications or recommendations" in areas where it has no mandate.  It says EU countries should have more control of "implementing acts" - EU officials' tweaks to existing law, known as "comitology" in EU jargon. It also says that if a verdict by the EU court in Luxembourg "interprets EU legislation in a way that EU legislators did not foresee" then the original law should be changed.

The review - drafted after talks with dozens of Dutch firms and trade unions - contains 54 "points of action" on EU policies, ranging from tax to olive oil.

EUobserver: Netherlands attacks 'creeping' EU powers

European where necessary, national where possible | 21-06-2013
Testing European legislation for subsidiarity and proportionality – Dutch list of points for action

[John]

http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/07/05/alankomaiden-vapaudenkaipuu/?ref=es

Terho kirjoittaa blogissaan Hollannin uusista EU-linjauksista.  Blogikirjoituksessa on ansiokkaasti suomennettu Hollannin hallituksen laatima 54 kohdan lista.

1. Eurooppalaisten poliittisten puolueiden asema ja rahoitus. EU-tasoisista puolueista voidaan säätää unionitasoisesti, mutta osa sääntelystä menee liian pitkälle.
2. EU-instituutioiden henkilökunnan palkankorotukset. EU:n palkat pitäisi jäädyttää kahdeksi vuodeksi ja niiden tulisi jatkossa seurata jäsenvaltioiden palkkakehitystä.
3. EU:n alaiset virastot. Alankomaat ei halua kasvattaa EU:n alaisten virastojen toimivaltaa tai palkkoja. Uusia virastoja voidaan perustaa vain tiukoin ennakkoehdoin.
4. EU:n budjetti. EU-budjetista rahoitettujen ohjelmien tuoma lisäarvo tulisi osoittaa eikä EU-budjetin ei tulisi kasvaa kansallisia budjetteja nopeammin.
5. Säännös, jonka perusteella perustetaan eurooppalainen humanitäärisen työn joukko "EU Aid Volunteers". Varat tulisi ottaa olemassa olevasta EU:n humanitäärisen avun budjetista, ilman lisärahoitusta. Ei saisi olla päällekkäinen YK:n toimintojen kanssa.
6. Direktiivi konsulipalveluista unionin ulkopuolella oleville kansalaisille. Komission standardit konsulipalveluista ovat liian yksityiskohtaisia ja tiukkoja. Tarvitaan joustavuutta ja jäsenvaltioilla oltava oikeus muokata omia konsulipalveluitaan.
7. Yhteisön tullikoodeksin säätely. Jäsenvaltioilla tulisi olla tarpeeksi valtaa suunnitella omia toteutusmallejaan, jäsenvaltiot tarvitsevat joustavuutta.
8. Yhteisön tilastotiedon hallinnointi koskien tavarakauppaa jäsenvaltioiden välillä. EU:n laatimat yksityiskohtaiset ja kankeat säännökset kuormittavat liikaa Alankomaiden tilastovirastoa.
9. Rakennustuotteiden markkinointia koskevasta harmonisoinnista luopuminen. Uusien säännösten myötä yrityksillä on tulossa yhä suurempi tarve hankkia CE-merkintä rakennustuotteille, jolloin hallinnollinen taakka kasvaisi.
10. Rahoitustransaktiovero. Komission ehdotus ei vastaa Alankomaiden näkemystä, mm. eläkerahastoja ei ole jätetty veron ulkopuolelle.
11.  Keskitetty häiriöiden vaimentamistoiminto (rahasto) euromaille. Alankomaat eivät hyväksy, että kansallisista budjeteista päätettäisiin yhä enenevässä määrin yhteisesti ja että talouspolitiikkoja koordinoitaisiin yhä tiiviimmin erityisesti verotuksen ja työllisyyden alalla. Talouden vakauttaminen tapahtuu parhaiten kansallisella tasolla
12. Välitön verotus. Alankomaiden mielestä välittömän verotuksen tulee tapahtua kansallisella tasolla ja komission ei tulisi tehdä aloitteita välittömän verotuksen alueella.
13. Harmonisoimaton välillinen verotus. Alankomaat pyrkii säilyttämään päätösvallan kansallisella tasolla (mm. ajoneuvoverotus).
14. Veroihin liittyvä oikeudenloukkauksesta johtuva menettely. Alankomaat eivät pidä menettelyä toivottavana, koska jäsenvaltioita pakotettaisiin yhteiseen verotukseen.
15. Ihmisen ja luonnon aiheuttamien vahinkojen vakuutukset. Alankomaat ei kannata lainsäädäntöaloitetta asiassa, koska jäsenmaiden olosuhteet ovat niin erilaiset.
16. Vakuutustakuujärjestelmä. Ei EU:n yhteistä vakuutustakuujärjestelmää.
17. Maksutilidirektiivi. Alankomaiden mielestä on kyseenalaista, tarvitaanko eurooppalaista lähestymistapaa tähän asiaan.
18. Perheenyhdistämisdirektiivi joustamaton. Voimassa oleva perheenyhdistämisdirektiivi antaa liian vähän liikkumavaraa toteuttaa omaa kansallista politiikkaa.
19. Direktiivi tutkimusta, opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Jäsenvaltioille tulee jättää riittävästi liikkumavaraa. Direktiivistä tulee joko poistaa tiettyjä kategorioita tai ainakin taata tarvittavat velvoitteet.
20. Ehdotukset harmonisoida rikosprosessioikeutta. Rikosprosessioikeus on ensisijaisesti jäsenmaiden oma asia ja EU-lainsäädäntöä tulisi kehittää vain viranomaisyhteistyön niin vaatiessa.
21. Ehdotukset harmonisoida aineellista rikosoikeutta. Ensisijaisesti jäsenvaltioiden oma asia, EU:n tulisi keskittyä yhteistyötä haittaavien kuilujen poistamiseen.
22. Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea. Jäsenvaltioiden oma asia, EU-tasolla tapahtuva dialogi ei tuo lisäarvoa.
23. Mahdollinen lainsäädäntö koskien Euroopan metsäsopimusta. Metsätalouspolitiikka on ensisijaisesti kansallisten hallitusten oma asia, eivätkä Alankomaat kannata EU-lainsäädäntöä tällä alueella.
24. Oliiviöljyn markkinointistandardien sääntely. Hallinnollinen taakka kasvaa helposti suhteettomasti ja jäsenvaltioiden vapaus kaventuu, jäsenvaltioilla oltava paremmat mahdollisuudet suoraan osallistumiseen päätöksentekoon.
25.  EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä. Alankomaiden näkemyksen mukaan EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmää ei tarvita, koska kysymys on kansallinen.
26.   Direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. EU-lainsäädäntöä ei tarvita, koska ympäristömelu ei ole EU:n laajuinen, valtioiden rajat ylittävä ongelma.
27.  Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Alankomaiden näkemyksen mukaan EU-lainsäädäntö on hyvin yksityiskohtainen ja se painottaa liiaksi keinoja tavoitteiden kustannuksella.
28. Direktiivi yhteisen vesipolitiikan puitteista. Jäsenvaltioille tulisi antaa enemmän liikkumavaraa veden laadun arvioinnissa.
29. Ilmanlaatudirektiivi (pienhiukkaset). Tiukkojen arviointikriteerien vuoksi joidenkin kaupunkien ilmanlaadusta ei synny oikeaa kuvaa, suurin osa epäpuhtauksista on kantautunut jostain muualta. Direktiiviä muutettaessa annettava enemmän liikkumavaraa jäsenvaltioille.
30. Ehdotettu direktiivi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista. Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on pääasiassa kansallinen kysymys, eikä EU:n tule puuttua asiaan.
31. Maaperädirektiivi. Maaperään liittyvien kysymysten tulisi olla ensisijaisesti paikallisia ja alueellisia, eikä direktiivi ei ole sopiva työväline asiassa.
32. Tulvadirektiivi. Direktiivi ei rajoitu rajat ylittäviin vesistöihin. Alankomaiden mielestä EU:n tulisi pidättäytyä puuttumasta pienempiin vesistöihin liittyviin kysymyksiin.
33. Ympäristö, uudistuva energia ja biopolttoaineet. Alankomaat haluaa edistää hyvän ilmastoluokituksen saaneita biopolttoaineita ja asettaa biopolttoaineet eri asemaan sen mukaan, mikä on edistyksellisintä.
34. Lehdistönvapaus ja pluralismi. Komissio on koonnut asiantuntijaryhmän pohtimaan asiaa, Alankomaat ei kannata useita ryhmän ehdotuksia mm. lehdistön valvontaelimestä.
35. EU-tuomioistuimen päätös koskien opintotukea. Alankomaat uskoo, että opiskelijoiden liikkuvuus ja työvoiman vapaa liikkuvuus eivät ole toisiaan poissulkevia, ja toimii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa löytääkseen ratkaisun tässä asiassa.
36. Tunneliturvallisuusdirektiivi. Useimmat EU:ssa olevat tunnelit sijaitsevat yhden valtion alueella, ja sen vuoksi tunneliturvallisuutta ei tulisi pitää EU:n laajuisena-, vaan korkeintaan kahdenvälisenä asiana.
37. Ehdotettu neljäs rautatiepaketti. Alankomaat ei usko, että markkinoiden avaaminen tällä sektorilla toisi selvää lisäarvoa matkustajille, jäsenmaiden saatava lisää liikkumavaraa.
38. Maailmanlaajuisten sopimusten etusija EU-lakeihin. Alankomaiden pyrkimyksenä on, että tietyt asiat käsitellään maailmanlaajuisella tasolla EU:n sijasta.
39. Telepaketti. Telepaketti asettaa valvontaviranomaisten riippumattomuuden kyseenalaiseksi, Vaikka Alankomaiden mukaan näiden viranomaisten toimintaa tulisi harmonisoida, olisi jätettävä tarpeeksi liikkumavaraa viranomaisille.
40. Laajakaistakustannusten vähentämiseen tähtäävät säädökset. Laajakaistan asentamiskustannuksia pyritään pienentämään käyttämällä olemassa olevaa infrastruktuuria, jäsenmaat tarvitsevat toteutuksessa liikkumavaraa.
41. Direktiivi koskien pääsyä julkisen sektorin verkkosivuille. Ei tarvetta sille, että EU asettaisi vaatimuksia tai standardeja julkisen sektorin verkkosivuille edistääkseen yhteismarkkinoiden toimintaa.
42. Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Eri jäsenvaltioiden olosuhteet ovat hyvin erilaiset, joten niillä tulisi olla enemmän liikkumavaraa direktiivin energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi.
43. Energiatehokkuus. Alankomaat ei kannata EU:n sanelua jäsenmaille siitä, miten energiansäästötavoitteet tulisi saavuttaa.
44. Euroopan globalisaatiorahasto. Rahasto perustettiin vuonna 2006 auttamaan työntekijöitä, jotka olivat menettäneet työnsä globalisaation seurauksena. Tämän tulisi olla ensisijaisesti kansallisten hallitusten asia.
45. Kolmansien maiden kanssa tehtävät sosiaaliturvan koordinointia koskevat sopimukset. Alankomaat ei kannata aloitetta EU:n laajuisista sosiaaliturvan koordinointia koskevista sopimuksista kolmansien maiden kanssa.
46. Sosiaaliturvajärjestelmät. Ei nykyistä suurempaa harmonisointia sosiaaliturvajärjestelmien osalta.
47. Asetus vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta. Alankomaat vastustaa ehdotusta, koska se ei ole valtioidenvälinen kysymys, vaan jäsenvaltioiden tulisi itse päättää vähävaraisia koskevasta politiikastaan.
48. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Alankomaat ei näe tarvetta EU-tason lainsäädännölle tässä asiassa. Jäsenvaltioiden tulisi voida itse päättää kuinka soveltavat sopimuksia parantaakseen sukupuolijakauman tasapainottamista.
49. Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin uudistaminen. Jäsenvaltioiden eläkejärjestelmät ovat hyvin erilaisia, tekee ehdotuksen ongelmalliseksi. Uudistetussa direktiivissä huomioitava eläkerahastojen pääomapuskurit.
50. Direktiivi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyydestä. Direktiivillä olisi suuria vaikutuksia jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin, eikä se hyödyttäisi mitenkään sisämarkkinoita, soveltuisi vain pienelle osalle jäsenvaltioista.
51. Turvallisuus, terveys ja hyvinvointilainsäädäntö. Alankomaiden näkemyksen mukaan EU-lainsäädäntö tällä alueella on hyvin yksityiskohtainen koskien keinoja, eikä niinkään tavoitteita. Tämä voi rajoittaa toteutuksen vaihtoehtojen räätälöintiä kansallisiin olosuhteisiin ja aiheuttaa suurempia toteutuskustannuksia.
52. Direktiivi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa on lukuisia epäselviä kohtia koskien sen alaa, terminologiaa sekä taloudellista ja hallinnollista taakkaa.
53. Direktiivi äitiysloman pidentämisestä. Alankomaat vastustaa hanketta mm. koska se aiheuttaa kustannuksia eikä ole osoitettu, että äitiysloman pidentäminen olisi tarpeen terveysnäkökulmasta tarkasteltuna.
54. Elinluovutusdirektiivi. Direktiiviin vuodelta 2010 sisältyy kohtia, joilla ei ole mitään tekemistä luovutettaviksi tarkoitettavien elinten laadun tai käsittelyn turvallisuuden kanssa. Alankomaat kuitenkin kannattaa direktiiviä muilta osin.

Tässä on sitä konkretiaa, mitä pitää Suomenkin seuraavassa hallitusohjelmassa olla jonkun typerän "kansanäänestys EU:sta" -tyylisen populistisen viljelyn sijaan.

[hattiwatti]

^ Paitsi että PSn varjojohtaja Matti Putkonen (Roopen linkittämä) Svenska ylellä antoi ymmärtää ettei persujen pitäisi edes euroon kuulumisesta haluta mitään kansanäänestyksiä. Muuten on hallituspaikka vaarassa, ja Putkosen elinikäisen lobbariagendan toteutuminen.

Suomen kansan tahdollahan ei ole mitään merkitystä tietenkään.

[John]

^ Paitsi että PSn varjojohtaja Matti Putkonen (Roopen linkittämä) Svenska ylellä antoi ymmärtää ettei persujen pitäisi edes euroon kuulumisesta haluta mitään kansanäänestyksiä. Muuten on hallituspaikka vaarassa, ja Putkosen elinikäisen lobbariagendan toteutuminen.

Suomen kansan tahdollahan ei ole mitään merkitystä tietenkään.

Miten luulet persujen ikinä pystyvän vaikuttamaan mihinkään, jos hallitukseen ei koskaan mennä? Ei hallitukseen menolle pidä asettaa mitään typeriä "kansanäänestys eurosta" -tyylisiä ehtoja. Pitää pyrkiä siihen, että hallitusohjelma on EU-kriittinen, eli linja on suunnilleen sama kuin tuossa Hollannin EU-strategiassakin.

[hattiwatti]

^ Olet tietty oikeassa, että ainoastaan hallitukseen meno tuo jotain muutosta asioihin. Se nähtiin viimeeksi tässä 2020 maahanmuuttostrategiassa joka oli kuin isku kaikkien niiden kasvoja jotka olivat nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneita äänestäneet.

Mutta hallitukseen menostakaan ei ole oikeasti hyötyä jos kaikki mahdolliset tavoitteet on jo varmuuden varalta laimennettu niin tehokkaasti ettei sinne pääsy enää mihinkään vaikuttaisi.

Mun mielestä kansanäänestykset kaikesta mahdollisesta tärkeästä tulisi olla yleistä politiikkaa. Enkä usko että tuollainen vaatimus olisi este hallitusyhteistyölle.

Ja Hollanninkin tapauksessa on, miten juuri periaatteistan tinkimättömän puolueen nouseva kannatus pakotti muut puolueet tekemään tälläisiä muutoksia. Jos PS:llä ei ole kunnon periaatteita, ei se oikeastaan muodosta uhkaa vanhoille puolueille jotka eivät katso tarpeelliseksi omaa ohjelmaansa tarkistaa. Nähtiin vastaava kuvio SMP aikoinakin.

[Kaptah]

Voitteko ikipäivänä kuvitella että Suomi julkaisisi ohjelman jossa listattaisiin selväsanaisesti ja ymmärrettävästi mitkä asiat EU:ssa ovat vastoin Suomen näkemystä ja vaadittaisiin näille jotain muutosta?

En minäkään. Suomalaispäättäjät voivat ilmoittaa jonkin olevan välttämätöntä tai puhua ympäripyöreitä siitä millaista suuntaa kannatetaan mutta vaikea kuvitella vaikkapa Jykän lyövän tiskiin jotain selkeää epäkohtalistaa.

[Sibis]

Hollantilaisilla tuntuu olevan järki tallella äissä asioissa.

Mutta PS hallituksessa Käteisen ehdoin?
- kaikki tuntuvat kääntävän takkinsa ja vaalilupauksensa

Miksei PS mennyt mukaan ja painanut, painostuksen alaisena, jaa nappia jotta käteisen ehdot täyttyivät.

Senjälkeen mediaan ilmoitus, että pakotuksesta näin äänestivät.

Monta muuta asiaa olis voitu hallituksesta käsin saattaa kansan mielipiteiden mukaisesti kuten Manifestissä on lueteltu.