Väitöskirja: Arkipäivän rasismi on koulussa moninaista

[Whomanoid]

Arkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.

Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.

Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.

Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat.  

No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.

Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.

Tässä sekoitetaan onnellisesti monta asiaa. "Kokevatko" on täysin subjektiivinen käsite ja samassa lauseessa rakenne "tai onko vaikkapa" asettaa kokemuksellisen vastakkain etnisyyksien (oletan, että tarkoitettiin vähemmistöetnisyyksien) välisten konfliktien kanssa. Pää ja häntä?

Ihmistieteissä tutkitaan ja niissä pitääkin tutkia myös subjektiivisia kokemuksia. Se on kuitenkin eri asia kuin esim. jonkin viranomaiskäytännön tai muun rakenteellisen tekijän sisältämä syrjintä. Ihmistieteilijät tutkivat sekä 'objektiivista' että 'subjektiivista' todellisuutta.

[Whomanoid]

Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.

Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?

Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.

[Malla]

Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.

Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?

Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.

Jäämme siis odottamaan.

[punikkikeisari]

Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.

Tässä sekoitetaan onnellisesti monta asiaa. "Kokevatko" on täysin subjektiivinen käsite ja samassa lauseessa rakenne "tai onko vaikkapa" asettaa kokemuksellisen vastakkain etnisyyksien (oletan, että tarkoitettiin vähemmistöetnisyyksien) välisten konfliktien kanssa. Pää ja häntä?

"Kokeminen" on toki subjektiivinen käsite, mutta tätä nimenomaista asiaa (vihamielisyyden osoitusten kohtaamista) voitaisiin tutkia lähinnä kyselylomakkeilla, ei laboratoriossa havainnoimalla. Koululaitoksissa konflikteja voitaisiin tutkia esimerkiksi selvittämällä niitä tapauksia (kiusaaminen, tappelut ym.) jotka tulevat opettajien tietoisuuteen. Tässä nyt lähinnä jotain esimerkkejä, miten voitaisiin tehdä rasismi-käsitteen perustutkimusta. Siitä en osaa sanoa, onko tällaista tutkimusta jo kuinka paljon tehty.

[Whomanoid]

Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.

Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?

Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.

Jäämme siis odottamaan.

Yhden sivun tiedotteeseen tuo ei tietenkään mahdu eli täytyy odottaa, että joku viitsii lukea opuksen johdannon. Itse en jaksa...  

[EwithAllinPoe]

Eiköhän kaikki tutkimustulokset riipu aina siitä, kuka tutkii ja mitä on tarkoitus tutkia. Niin se vaan menee.

Miten tuotakin tutkisi, kuinka paljon rasismia kohdistuu juuri kantaväestöön. Varsinkin kun nykyään vallitseva ilmapiiri on se, että maahanmuuttajia kohdellaan silkkihansikkain. Käy helposti myös niin, että hiukankin eksoottisempana vivahtava ihonväri antaa tietyille opettajille oikeuden antaa oppilaalle parempia numeroita kuin kantaväestöä edustavalle lapselle, joka oikeasti saattaa olla parempi koulussa.

Lapset voivat toimia erilaisten ja eritaustaisten luokkatovereidensa kanssa ilman mitään rasismia erittäin hyvin ja suvaitsevaisesti. Lapsi saattaa vasta silloin ymmärtää, että tummaihoinen luokkatoveri on jotenkin "erilainen" kun koulussa vietetään jotain rasismipäivää,(rasismiviikkoa tai rasismikuukautta) ja tarkastellaan toisten ihonvärejä. On hyvin paljon ympäristöstä kiinni, miten erilaisuuteen suhtaudutaan.

Minusta yleinen ilmapiiri enemmänkin on sitä, että lapsilla esimerkiksi koulukiusaamiseen riittää mikä hyvänsä syy, kuten muinoinkin, rillit, lihavuus, ärrävika, väärän bändin fanitus, erilaiset vaatteet - enemmän kuin ihon väri tai maa josta tulee. Jos koulukiusaamista on, sitä on ilman mamujakin. Mutta "rasistinen" ilmapiiri voi syntyä siitäkin, että luokassa, ryhmässä tai yhteisössä kohdellaan joitakin oppilaita eri tavalla. Lapset ovat herkkiä huomaamaan tämän ja hyvin pian se on heistä epistä. Tätä on ollut aina kouluissa. Ja se aiheuttaa nuivuutta jo lapsissa.

Nyt on muodissa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen suosiminen ja jalustalle nostaminen. Oikea mamuhypetys. Ihonväripisteet ja säälipisteet pitäisi lopettaa, ja sen sijaan kannustaa oppilaita yksilöllisemmin parempiin ja parempiin tuloksiin.   

[Lasse]

Ilmiötkin muuttuvat. Esim. kansanmurhan käsite on muuttunut 1940-luvulta lähtien valtavasti: kun sillä aluksi viitattiin kansojen välisiin hirmutekoihin (juutalaisten, romanien ja armenialaisten kansanmurha), niin Kamputsea ja Ruanda ovat muuttaneet sen sisältöä: nyt sillä voidaan tarkoittaa myös omaan kansaan kohdistunutta joukkomurhaa.

Korjaa, jos olen väärässä, mutta ainakin Ruandassa kannatti olla mielummin hutu kuin tutsi, silloin kun viidakkoveitset välkkyivät.

--Lasse

[OTU]

Arkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.

Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.

Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.

Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat.  

Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.  

En usko, että tuollaista koira-otsikkoa on ollut väitöskirjassa edes Neuvostoliitosssa. Eli soopaa, kunnes toisin todistat.

Voi olla. Muistan kuulleeni tuon jossain II ms käsittelevässä näköradiodokumentissa.

[Malla]

Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.

Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?

Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.

Jäämme siis odottamaan.

Yhden sivun tiedotteeseen tuo ei tietenkään mahdu eli täytyy odottaa, että joku viitsii lukea opuksen johdannon. Itse en jaksa...  

Se löytynee jostakin sitten, kun väitös (v-tilaisuus 1.4.) on lopullisesti hyväksytty.

[Whomanoid]

Ilmiötkin muuttuvat. Esim. kansanmurhan käsite on muuttunut 1940-luvulta lähtien valtavasti: kun sillä aluksi viitattiin kansojen välisiin hirmutekoihin (juutalaisten, romanien ja armenialaisten kansanmurha), niin Kamputsea ja Ruanda ovat muuttaneet sen sisältöä: nyt sillä voidaan tarkoittaa myös omaan kansaan kohdistunutta joukkomurhaa.

Korjaa, jos olen väärässä, mutta ainakin Ruandassa kannatti olla mielummin hutu kuin tutsi, silloin kun viidakkoveitset välkkyivät.

--Lasse

Korjaan sikäli, että molemmat ovat tappaneet ja silponeet toisiaan viimeisen muutaman sadan vuoden aikana. Mutta siirtomaa-aikana se, mistä hutun ja tutsin erotti toisistaan alkoi hämärtyä, toiset olivat olleet perinteisesti viljelijöitä, toiset paimenia. Saksan ja Belgian aikana kun siirtomaaisännät 'tuottivat' kansoja, jotta saisivat hajoita ja hallitse -meiningillä mustat pysymään aisoissa, niin asukkaat saivat passit, joissa toisissa luki hutu ja toisissa tutsi. Muusta kuin passista ei hutuja ja tutseja olisi muuten erottanutkaan enää 1990-luvulla, mutta siirtomaaisännän suosima hutuvähemmistö oli päässyt valtaan belgialaisten lähdettyä ja he pitivät vanhan passisysteemin voimassa, mikä helpotti sinänsä täysin mielivaltaista erottelua. Kulttuurisesti, kielellisesti ja geneettisesti kyse on aika lailla samasta kansasta.

Tässä(kin) on kyse sekä vuosisatoja vanhasta vihanpidosta ja resurssikilpailusta alkuperäisväestön kesken että siirtomaa-ajan rasistisesta politiikasta. Ei siis kokonaan VHM:n vika, mutta siirtomaaisännillä on ollut vahva myötävaikutus vihanpidon jatkumiseen ja etenkin tuohon tuhoisaksi osoittautuneeseen luokitteluun.

[Roope2]

Ja muistetaan, että mitä tuossa opuksessa kerrotaan, väitetään, todistetaan, kertoo tilanteesta kymmenen vuotta sitten. Silloin oli silloin ja nyt on nyt.

[Iloveallpeople]

Tutkimus: Rasismi on arka aihe peruskouluissa

Rasismi on tuoreen väitöskirjan mukaan vahvasti läsnä peruskoulun arjessa. Aihe on arka ja yläkoulussa se mieluummin häivytetään kulttuurierojen alle.

Joensuulaistutkimus väittääkin, että peruskoulu ei ole ottanut rasismia tosissaan,

Kasvatustieteiden maisteri Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että rasismi määritellään kouluissa kapeasti vain väkivallaksi, kun se uhreille on aivan toisenlaista.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa rasismia ei edes mainita. Jää siis koulun ja opettajan vastuulle, minkälaisia eväitä oppilaalle annetaan.

Peruskoululaiset törmäävät rasistiseen puheeseen päivittäin mediassa ja keskustelupalstoilla ja siksi aihe on kuuma juuri nyt vaalien alla.

Souton mukaan vaalikeskustelussa käytetään kieltä joka antaa vääränlaista polttoainetta koulujen välitunneille, jos asiaa ei koulussa muuten käsitellä.

- Kyllä olen hyvin huolestuneena seurannut rasismiin liittyviä puheita. Olen sitä mieltä, että useissa vaalikeskusteluissa annetaan kyllä aikamoisia välineitä nuorille käyttöön ristiriitojen ratkaisemiseen vaikkapa välitunneille ja koulujen käytävillä, tutkija pohtii.

MTV3

Eli sekään ei riitä, että kouluissa rasismi käsitellään väkivaltana, vaan se on jotain väkivaltaa pahempaa.

[Roope]

Laura Häkli: Älkää syyllistäkö koulushoppailijoita

Parhaita asunnonhakukriteerejä eivät enää välttämättä olekaan parveke ja hyvät liikenneyhteydet. Nyt osoite lyödään kaupungin palvelukarttaan ja katsotaan, mitä lähikoulua alueen lapset käyvät. Jos se on se mamukoulu, saisiko lapset jotenkin junailtua toiseen kouluun?

Koulushoppailusta puhuvat nyt kaikki pikkukoululaisten vanhemmat, toiset tuomitsevasti, toiset vinkkejä vaihdellen. Jälkimmäiset ovat tietysti tarinan pahiksia. He haluavat lapsensa kaikin keinoin muualle kuin lähikouluun, jota he pitävät huonona tai – liian maahanmuuttajavaltaisena. Mediassa näitä vanhempia syytetään rasisteiksi tai elitisteiksi ja heistä ollaan "huolestuneita".

Huolestuneita ovat myös opettajat. Opettaja-lehden mukaan lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä koulussa pitää rajata 20–30 prosenttiin. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää melua ja väkivaltaa – ja haittaa monikulttuurisuuden omaksumista.

Samaan on päätynyt Anne-Mari Souto tutkimuksessaan Arkipäivän rasismi koulussa. Sen mukaan rasismi on koulussa vahvasti läsnä.

Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.

Koulushoppailu ei poistu syyllistämällä vanhempia, jotka eivät halua kullannupustaan monikulttuurisuuden pienlähettilästä pahamaineiseen kouluun. Syyllistämisestä ja hyssyttelystä kasvaa oikea suvaitsemattomuus.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimituspäällikkö.

?Vihreä Lanka 22.6.2011

Kun tiedetään, että tietyntuloiset keskittyvät aina tietyille alueille, että kielikoulutuksen määrästä riippumatta suomea huonosti osaavien määrä tulee ennusteiden mukaan vain kasvamaan ja että koululla ei tule olemaan osaamista, resursseja eikä keinoja rasismin kitkemiseen, kun sellaisia ei ole muuallakaan yhteiskunnassa, niin mitä pitäisi tehdä? Voisiko epätäydellisen, rasistisen järjestelmän uhreiksi joutuvien viattomien maahanmuuttajien määrää kenties joillain yksinkertaisilla keinoilla vähentää? Ei sen puoleen, vanhempien syyllistämisen lopettaminen on ihan hyvä alku sekin.

[Siili]

Voisiko epätäydellisen, rasistisen järjestelmän uhreiksi joutuvien viattomien maahanmuuttajien määrää kenties joillain yksinkertaisilla keinoilla vähentää? Ei sen puoleen, vanhempien syyllistämisen lopettaminen on ihan hyvä alku sekin.

Syyllistämisestä on luovuttu ilmeisesti siksi, että suomalaisista vihreistä ei haluta jatkossa tällaisia artikkeleita:

http://ozziesaffa.blogspot.com/2010/12/netherlands-first-nimby-now-nwmk.html

Cityvihreät harrastavat kolulushoppailua siinä missä kuka tahansa keskiluokkainen helsinkiläinen. 

[Marius]

Mikäli koululaisen vanhemmat saavat nykyistä paremmat työpaikat muualta ja päättävät muuttaa, tietämättä mitään mistään rasismista, niin onko Jakomäestä pois muuttaminen silti rasismia?

Tulevaisuudessa varmaan muuttaminen kielletään rasistisena, jos viiden kilometrin säteellä asustaa yksikin "kunniakansalainen".

Jos taas perhe muuttaa, ja ottaa koululaisen pois Kontulan ala-asteelta, sekä haluaa vaihtaa maisemaa kokonaisuudessaan, ja juuri siksi, niin kuka silloin on tämän rasismin todellinen kohde ja uhri; lähtijä vaiko jääjä?

Väitän, että suomalaisiin kohdistuu moninkertainen määrä rasismia, verrattuna eksoottisiin tai itäisiin vieraisiimme.

En ole tietoinen "black-flightistä".

[Sanglier]

Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.

Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.

[Whomanoid]

Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.

Miten niin romutettiin? En minä niitä mamulapsia tässä syyllistäisi. Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.

[Roope]

Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Onko maahanmuuttajilla itsellään vastuuta tilanteesta ja sen pahenemisesta millään tasolla? Jos ei lapsilla, eikä vanhemmilla, niin entä maahanmuuttajayhteisön aktiiveilla ja vaikuttajilla tai lukuisilla maahanmuuttajajärjestöillä, joista useimmat vaativat huonon maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikan jatkamista tai jopa (tuloksien ja resurssien käytön kannalta) huonontamista entisestään?

[Whomanoid]

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Onko maahanmuuttajilla itsellään vastuuta tilanteesta ja sen pahenemisesta millään tasolla? Jos ei lapsilla, eikä vanhemmilla, niin entä maahanmuuttajayhteisön aktiiveilla ja vaikuttajilla tai lukuisilla maahanmuuttajajärjestöillä, joista useimmat vaativat huonon maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikan jatkamista tai jopa (tuloksien ja resurssien käytön kannalta) huonontamista entisestään?

No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.

[Roope]

No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.

Eli maahanmuuttajat eivät ole vastuussa toimiensa seurauksista millään tasolla. Tätä ajatusta ajoinkin takaa.

[Sanglier]

Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.

Miten niin romutettiin? En minä niitä mamulapsia tässä syyllistäisi. Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.

Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.

Ensimmäinen lause ei kuulu mihinkään älylliseen yhteyteen. Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Makustelepas nyt ihan rauhassa. (Roope ehti jo.) Ongelmathan johtuvat siitä että maahanmuuttajat ovat paikalla. Marsistako heidät tänne sädetettiin, vai orjalaivassako hilut kintuissa. He ovat ongelma. Ongelma johtuu heistä. Ilman heitä ongelmaa ei olisi. ETC.

Toinen lause tuomitsee, ei enempää tai vähempää, kuin vaihdantatalouden sisäänrakennetun ongelman. Kaikille ei ole tilaa parhaan luolan parhaalla paikalla. Jos ei ole oravannahkoja, tai on kokonaan loisena yhteisössä, saa nukkua ulkona. Ikävää.

Seuraava lause saa olettamaan että riittävä kielikoulutus (kaikkien muiden toimenpiteiden lisäksi, tietysti) muuttaisi maailman oikeudenmukaisemmaksi paikaksi. Aikamoiset paineet viisimiljoonaisen junttipaskaporukan niskoille vierittää hän.

Koulun resurssit ja tietotaito rasismin kitkemiseen onkin jo ihan puhdasta dadaa.

Että sillä lailla romuttaa. Silti kirjoitus toteaa aivan oikein että niillä joilla on valkiuksia hankkia lapsilleen parempi ja värinätön tulevaisuus on siihen täysi oikeus. Bojot siitä. Päätön kanakin saattaa lentää oikeaan suuntaan, mutta kovin lyhyen ajan.

[Whomanoid]

No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.

Eli maahanmuuttajat eivät ole vastuussa toimiensa seurauksista millään tasolla. Tätä ajatusta ajoinkin takaa.

Ei ainakaan minun vastaustani voi tulkita noin. Kyse oli tässä koulutus-, asunto- ja yhdyskuntapolitiikasta. Sitä tekevät suomalaiset päättäjät. Tottakai jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa omasta perseilystään Suomen tapojen ja lakien mukaan ja vanhemmat kakaroittensa tekemisistä ja käytöksestä. Jos kantis- tai mamukakarat käyttäytyvät rasistisesti, heidät ja heidän vanhempansa tulee tietenkin panna vastuuseen.

Vielä rautalangasta: Maahanmuutto- ja kotoutusPOLITIIKAN epäonnistumisista ovat vastuussa päättäjät ja viranomaiset, integroitumisen ja sopeutumisen epäonnistumisesta myös maahanmuuttajat itse.

[Roope]

Vielä rautalangasta: Maahanmuutto- ja kotoutusPOLITIIKAN epäonnistumisista ovat vastuussa päättäjät ja viranomaiset, integroitumisen ja sopeutumisen epäonnistumisesta myös maahanmuuttajat itse.

Ajoin takaa muun muassa sitä, että myös maahanmuuttajien keskuudessa on päättäjiä ja vaikuttajia. He pyrkivät vaikuttamaan omien näkemystensä mukaisesti päätöksiin ja mielipiteisiin neuvostoissa, lautakunnissa ja tiedotusvälineissä. He ovat olleet mukana muovaamassa ja tukemassa sellaisia maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisia päätöksiä, jotka ainakin minun näkemykseni mukaan ovat olleet enimmäkseen vahingollisia sekä suomalaisille että maahanmuuttajille. Vastalauseita nykymenolle ei ole juuri kuulunut, mutta perussuomalaisten vaatimalle suunnanmuutokselle sitäkin enemmän. Politiikka ja päätöksenteko ei ole jotenkin erillään maahanmuuttajista, vaikka heitä ei esimerkiksi ministereinä olekaan.

[Marius]

"Maahanmuuttaja" tarkoitta nyky-uuskielessä aina muslimia, "maahanmuutto", "turvapaikanhaku", "perheenyhdistäminen" tarkoittavat vain ja ainoastaan islamia.
Vai olenko väärässä?

[Whomanoid]

Ajoin takaa muun muassa sitä, että myös maahanmuuttajien keskuudessa on päättäjiä ja vaikuttajia. He pyrkivät vaikuttamaan omien näkemystensä mukaisesti päätöksiin ja mielipiteisiin neuvostoissa, lautakunnissa ja tiedotusvälineissä. He ovat olleet mukana muovaamassa ja tukemassa sellaisia maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisia päätöksiä, jotka ainakin minun näkemykseni mukaan ovat olleet enimmäkseen vahingollisia sekä suomalaisille että maahanmuuttajille. Vastalauseita nykymenolle ei ole juuri kuulunut, mutta perussuomalaisten vaatimalle suunnanmuutokselle sitäkin enemmän. Politiikka ja päätöksenteko ei ole jotenkin erillään maahanmuuttajista, vaikka heitä ei esimerkiksi ministereinä olekaan.

Okei. Toki näitä lobbareita on ja he ovat vastuussa tietysti ennen kaikkea omalle viiteryhmälleen ryhmänsä etujen ajamisessa. Kaikkihan tässä systeemissä yrittävät lypsää omilleen, mutta poliitikkojen vastuulla on, miten pitkälle sen annetaan mennä. Muistaakseni julkisuudessa on kyllä ollut myös mm. työtävieroksuvia veljiään kritisoineita somaleja ja romaneja, tulee esim. mieleen se yksi somaliyrittäjä, joka olisi ollut omiaan persujen ehdokkaaksi. Kyllä jotkut mamuryhmät ovat kärkkäämpiä käyttämään kaikkia mahdollisia etuja hyväkseen kuin toiset. Näitä ei tässä tarvinne mainita. Mamut eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä edes tässä etujen ja palvelujen vaatimisessa.

[Roope]

Usein haasteena on, että rasismi ymmärretään varsin kapeasti, lähinnä vain äärimmäisenä nimittelynä tai fyysisenä väkivaltana ja/tai tietyn alakulttuurisen ryhmän (esimerkiksi skinheadien) toimintana. Tällöin rasismin monet muut ilmenemismuodot jäävät tavoittamatta ja tunnistamatta. Toinen ongelma rasismin tunnistamisessa liittyy siihen, että huomio kiinnitetään liiaksi toiminnan taustalla oleviin motiiveihin eikä sen seurauksiin. Rasististen tilanteiden jälkipuinnissa voi esimerkiksi jäädä huomioimatta se, että solvaava sana ei loukkaa ainoastaan sitä oppilasta, jolle se on kohdistettu, vaan kaikkia niitä läsnä olevia, jotka tietävät olevansa kyseisen nimittelyn potentiaalisia kohteita. Myös kärjekäs ja ihmisoikeuksista piittaamaton julkinen keskustelu maahanmuutosta antaa kiusaamisen välineitä koulujen välitunneille.

[...]

Tärkeitä olisivat myös rasismin uhrien vertaisryhmät. Näitä tosin ei löydy kuin harvoista kouluista. Vielä harvemmassa taitaa olla rasisteiksi tai isänmaallisiksi tunnustautuvien oppilaiden parissa tehty rasisminvastainen työ. Tämä edellyttää useimmiten moniammatillista yhteistyötä erityisnuorisotyön kanssa – erilaiset ryhmäyttävät monikulttuurisuustempaukset ovat aivan liian kevyitä ja ohuita toimintamuotoja näiden oppilaiden parissa. Suomalaisen suvaitsevaisuuskasvatuksen yksi suurista paradokseista onkin se, että se on keskittynyt melko yksipuolisesti maahanmuuttajatyöhön ja eri kulttuureiden esittelyyn. Onnistunutta integraatiota on kuitenkin vaikea toteuttaa, ellei tueta myös kantaväestön valmiuksia kohdata monikulttuuristumista.

Haaste 2/2013: Anne-Mari Souto: Vaiettu rasismi koulussa

[Mursu]

Tärkeitä olisivat myös rasismin uhrien vertaisryhmät. Näitä tosin ei löydy kuin harvoista kouluista. Vielä harvemmassa taitaa olla rasisteiksi tai isänmaallisiksi tunnustautuvien oppilaiden parissa tehty rasisminvastainen työ. Tämä edellyttää useimmiten moniammatillista yhteistyötä erityisnuorisotyön kanssa – erilaiset ryhmäyttävät monikulttuurisuustempaukset ovat aivan liian kevyitä ja ohuita toimintamuotoja näiden oppilaiden parissa. Suomalaisen suvaitsevaisuuskasvatuksen yksi suurista paradokseista onkin se, että se on keskittynyt melko yksipuolisesti maahanmuuttajatyöhön ja eri kulttuureiden esittelyyn. Onnistunutta integraatiota on kuitenkin vaikea toteuttaa, ellei tueta myös kantaväestön valmiuksia kohdata monikulttuuristumista.

Haaste 2/2013: Anne-Mari Souto: Vaiettu rasismi koulussa

Tuo rasismin ja isänmaallisuuden reinnastaminen on oksettavaa.

Rasismi ilmenee kouluissa monin eri tavoin. Se voi olla niin katseita, nimittelyitä, tyhmänä pitämistä, ryhmien ulkopuolelle sulkemista, fyysisen etäisyyden ylläpitämistä, tönimistä, lyömistä kuin myös suomalaisesta kulttuurista poikkeavien tapojen solvaamista, vähättelyä ja toisarvoisena pitämistä.

Siis jos ei halua välitunnilla olla arabien kanssa tekemisissä on rasisti? Minä uskon vakaasti siihen, että ihminen saa valita kaverinsa. Kenenkään kanssa ei ole pakko olla kaveri, jos ei halua.  Ihminen voi pitää fyysistä etäisyyttä myös siksi, että henkilö on kiusannut häntä. Tällaisella pakkokaveruudella kiusatusta tehdään rikollinen ja rasisti.

[Arkontti]

Valtaväestön vastaisuus ilmenee kouluissa monin eri tavoin. Se voi olla niin katseita, nimittelyitä, vääräuskoisena pitämistä, ryhmien ulkopuolelle sulkemista, fyysisen etäisyyden ylläpitämistä, tönimistä, lyömistä kuin myös islamilaisesta kulttuurista poikkeavien tapojen solvaamista, vähättelyä ja toisarvoisena pitämistä.

Muokkailin vähän Souton tekstiä vastaamaan tilannetta, joka on jo arkipäivää monissa Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan kouluissa. Minua ainakin nuivana kiinnostaa enemmän se, miten vastaavan tilanteen syntyminen voidaan ehkäistä Suomessa, kuin jatkuva suomalaisten rasismin hokeminen ja itseruoskinta.