2013-06-12 HS Mielipide:Kyrilliset aakkoset tulisi opettaa peruskoulussa

[sivullinen.]

Todellakin. "S"-kirjaimia on 7, tosin ne eivät ole varsinaisia s-kirjaimia [...]

Suomen kielessäkin oli 2 fraktuuran aikaan eli vuodet 1500-1900: nin Jefus finun Armonslaina.

80-luvullakin oli vielä s-alaväkäsiä eikä mitään shekkejä.

Nyt on enää yksi s. Sitä ei ole varaa menettää. Muuten uomen kieli ei ole enää ama.

[JoKaGO]

Mää tunsin 60-70 lukujen taitteessa kaikkien neukkujen, tsekkien, ruottalaisten ja suomalaisten maajoukkuekiekkoilijoiden nimet ja numerot. Joka joulukuussa pelattiin Moskovassa Izvestija-turnaus, jossa eräänä vuonna alettiin näyttää pelaajien nimiä ruudussa vain kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna. Pari Izvestija-turnausta ja opin kyrilliset kirjaimet. Olin vähän päälle 10-vuotias.

Olen samaa mieltä ketjun aloittajan kanssa. Kirjoittakoot kieltään miten haluavat ja ne opetelkoon, jotka haluavat. Tai joilla on motivaatiota 

BTW, osta tie. Sanassa KOMETA (nastamerkki) ovat kaikki kirjaimet samoja niin kyrillisin kuin meikäläisinkin aakkosin. Muita ei sitten olekaan.

[pingviini]

Se on kyllä totta että slaavilaisiin kieliin ei latinalaiset aakkoset vaan istu. Paras esimerkki on puolan kieli, joka on tunnettu useista peräkkäisistä konsonanteista w,c,z,ch. Kyrillisissä kirjaimissa yksi merkki edustaa äännettä jonka kirjoittamiseen latinalaisilla aakkosilla saattaa tarvita 4-5 peräkkäistä konsonanttia.

Tuosta tuli mieleeni "Höyry" Häyrisen selostamat jääkiekko-ottelut joskus kauan sitten. Jonkun Suomi-Puola matsin jälkeen kysyttiin kuinka hän osaa lausua Puolalaisten pelaajien nimet. "Höyry" vastasi että se on helppoa, Puolan kieli on kuin risuaitaa, lausutaan vain aita ja jätetään risut pois

[terrakotta]

Tässä nyt vaan on se, että jos opetetaan pelkät kirjaimet ne unohtuvat samantien. Eli siinä mielessä ideassa ei ole mitään järkeä, vaikka kirjainten oppiminen ei kauaa veisikään.

No joo. Ehkä jotkut perussanat voi opetella, esim. sellaiset, joita voisi tarvita lyhyellä ulkomaan matkalla naapuriin, kuten: metro, hotelli, ravintola, juna-asema, bussiasema, ehkä jotkut ruokalajit. Äkkiä siinä kirjaimisto jää mieleen. Keskustellahan ei tarvitse, kunhan itse ymmärtää hiukan esim. kadulla, tai ravintolan ruokalistasta lukemaansa.

IDA vei sanat suustani. Jotkut perussanat voi opetella joo, mutta kirjaimet jäävät siitäkin huolimatta kovin irtonaisiksi. Ehdotettu muutama tunti on ihan pelkkää ajan hukkaan heittämistä juurikin IDAn esittämästä syystä. Eivät ne sanat ainakaan kirjoitusasussaan pääähän jää kun kieltä ja kirjaimia ei muuten missään tarvitse.

[Mursu]

Todellakin. "S"-kirjaimia on 7, tosin ne eivät ole varsinaisia s-kirjaimia [...]

Suomen kielessäkin oli 2 fraktuuran aikaan eli vuodet 1500-1900: nin Jefus finun Armonslaina.

80-luvullakin oli vielä s-alaväkäsiä eikä mitään shekkejä.

Nyt on enää yksi s. Sitä ei ole varaa menettää. Muuten uomen kieli ei ole enää ama.

Pitkä-S oli typograafinen variaatio, ei oma kirjain. Onhan nykyäänkin hattu-s: "šakki." "Sekki" kirjoitetaan nykyään ihan normaalilla s-kirjaimella. Sh-yhdistelmää suomen kielessä ei ole.

[sivullinen.]

^ Shekkilaki on vielä voimassa. Shakki ei ole sakki. Sheikki ei ole heikki. Shamaani voi kielenhuoltajan mielestä olla samaani, mutta minusta ei. Tuplaässä on saksaa, ja on typografinen variaatio - ja yhä yleisesti käytössä: straße. Se ei kuitenkaan ole "f", josta mainitsin. Jeesus ei ole Jessus tai Jeßus vaan Jefus. Kissa ei ole Kißa vaan Kiffa, kifsa tai kissa.

Mistä muuten näppäimistöstä löytyy hattu-s?

Muita menetettyjä kirjaimia on w, b ja c. Niitä ei nykysuomessa käytetä. Syytä olisi. Bercele cun wituttaa behmeäfti piccaifen.

[kekkeruusi]

Ääliömäinen idea. Ne opettelevat, jotka kieliopintojensa puolesta tarvitsevat.

Muita menetettyjä kirjaimia on w, b ja c. Niitä ei nykysuomessa käytetä. Syytä olisi. Bercele cun wituttaa behmeäfti piccaifen.

Eivät nuo mitään menetettyjä ole, eivät vain kuulu meidän kieleemme. Ei noilla ole käyttöä kuin lainasanoissa, tai oikeastaan vain b:llä.

[sivullinen.]

^ Eiko mitaan olla menetetty? Tiedatko poica mita puhut?

Enaa en jatka tata ohvtopikkia. Pamlaa tsadia, jos se on kool. Oor vote ver.

gooby = kekkeruusi

[axmrdr]

Kyrilliset aakkoset oppii yhden oppitunnin aikana. Ei ollenkaan huono idea.

[Voigt-Kampff]

Pysytään aakkosissa. Mitään ääkkösiä tai yäkkösiä ei pidä opettaa koulussa. Suomessa.

[Arvoton]

SFS-standardit ovat käytettävissä, jos translitterointia tarvitaan. Löytyy netistä. S:n väkäset lienevät yhä sallittuja, mutta harvinaistuneet. Vai onko kätevää etsiä näppikseltä ^ ja muita merkkejä?

Ei huano asia opetella kyrillisiä, mutta niiden pakollisuus on sitten mielipidekysymys. Valinnaisina kielinä voisi ihan reilusti olla ruotsi, eesti ja venäjä jostain 5. tai 6. luokalta alkaen, jos saadaan ryhmiä kokoon. Otettakoon huomioon, että monet mamujen lapset tarvitsevat vanhempiensa kielen opettelua, jotteivät vallan jää ilman sen oppimista. Tämä etenkin hieman vanhempana, ei ala-asteen alussa. Enkku menköön yhä alkaen 3. luokalta.

Pakkoruotsi ei tee meistä bättre folkia, eikä entisten isäntien kieltä enää tarvitsisi pakolla oppia. Esimerkkinä pakollisuudesta, että ruotsi oli aina pakkopullaa, jota en koskaan oppinut kunnolla ja yo-kirjoituksissa saavutin vähemmän kunniakkaan b:n. Vapaaehtoinen venäjä oli taas aina kiitettävä lukion kursseilla. Eikä lyhyt lukion venäjä olekaan muuta kuin alku.