Yleisesti suvaitsevaisista (yhdistetty)

[mhannone]

Sulla on hieman hakusessa tuo terrorismi termi.

No kyllä kyse on eräänlaisesta henkisestä terrorista, jossa eri mieltä the Suvaitsevaiston kanssa olevat leimataan rasisteiksi, junteiksi, hylkiöiksi eli epäkevoiksi b-luokan kansalaisiksi — henkisellä tasolla. Ruotsissahan kokonaista puoluetta ja sen jäseniä boikotoidaan koska ovat "väärää" mielipidettä. Sama pyrkimys on Arhinmäillä ja monilla muilla. Jos et heiluta sateenkaarilippua, niin olet "natsi".

Nyt Hakkaraisen tapauksessa nämä the Oikeassaolijoiden hyeenalaumat hyökkäsivät oitis saaliin haistettuaan Väärän Mielipiteen kimppuun pöyristystä ja tyrmistystä tihkuen.

Kyllä henkinen terrori sekä mielipideterrori on valloillaan ja sitä harjoittavat häikäilemättä Ääritärähtäneet.

Komps. Tosin näkisin asian poliittisena terrorismina ensin ja vasta toissijaisesti henkisenä terrorismina. Nämä ihmiset pyrkivät myös tuhoamaan toisinajattelun, ja siinä sivussa toisinajattelijan, lainsäädännön ja laintulkinnan kautta, jolloin asian terrorinomainen luonne alkaa saada näkyvämmän ja vakavamman muodon. Jos he saavat lisää valtaa, he varmuudella tulevat menemään pitemmälle toiminnassaan.

Suvaitsevaisto pyrkii rakenteelliseen automaattiseen terroriin eri mieltä olevia kohtaan.

Jokaisen kannattaisi lukea 1900-luvun tunnetuimman tieteen filosofi Sir Karl Popperin teos "Avoin yhteiskunta ja sen viholliset", jossa kerrotaan täsmällisesti miten suvaitsevaisuusaatteen kaltaiset utopiat syntyvät. Syyttävä sormi johtaa historian tunnetuimpiin filosofeihin, erityisesti Platoniin, Hegeliin ja Marxiin.

Kyseinen Popperin teos on innoittanut monia valtio/suurmiehiä, kuten Dalai Lama, Margaret Thacher, George Soros, Helmut Kohl, jne.

Ko. teos löytyy nykyään myös netistä.

[Gommi]

Olisiko mr. besserwisser valmis sitten kertomaan omin sanoin, mitä Humen giljotiini TARKOITTAA?

Mielelläni, kiitos kysymästä. Tosin en tiedä miksi yritän väitellä ihmisen kanssa, jonka mielestä "yliopisto on turha, korkeakoulu hyödyllinen". Olen itse tehnyt yli 10 vuotta insinöörin hommia, ja silti (tai sanoisin jopa tämän takia) pidän filosofiaa ihmiskunnan korkeimpana arvona (tosin en kenties nykyajan filosofian laitosta yliopistolla). On tulllut selväksi, ettet ole filosofi, ja epäilenpä ettet ole insinöörikään. Toisaalta on epätodennäköistä, että olisit matalasti koulutettu duunarikaan, koska he eivät harrasta puolivillaisia, mutkat suoriksi oikovia Popper-tulkintoja vaan pitävät jalat tiukasti ruohonjuuritasolla (mikä on mielestäni aivan hyvä ja kunnioitettava tyyli).

olet kenties joku kasvatustieteen maisteri joka on suorittanut filosofian approbaturin ja matematiikan peruskurssin (korjaa toki, jos olen väärässä)- mielestäni on aika rohkeaa suurisuisesti lähteä huutelemaan totuuksia näistä ammateista ilman päivänkään kokemusta tämän alan työtehtävistä. eikö totta? Mutta asiaan:

Humen Giljotiini viittaa toiseen Humen nerokkaaseen oivallukseen, peräkkäisistä tapahtuvista tapahtumista ei voida vetää johtopäätöstä, että asiat ovat kausaalisesti toisiinsa kiinnittyneitä, eikä myöskään todennäköisyyteen perustuvaa linkkiä voida vetää.

Toisin sanoen, jos neekeri lyö minua viinipullolla päähän, ja minulle tuee kallonmurtuma, en voi vetää johtopäätöstä pullon lyönnin ja kallonmurtuman välille. Sairaalassa ollessani, minulle tulee arvoasetelma "Neekereitä ei pitäisi päästää Suomeen, koska he aiheuttavat minulle kallonmurtumia".

Kuitenkin tämä arvoasetelma perustuu arvostelulle, joka uskoo että neekerin pulloniskulla ja kallonmurtumalla on kausaalinen konnektio, joka on viime kädessä uskon asia.

Siispä ei ole olemassa mitään pätevää tosiasiaa, jolla perustelen maahanmuuttokriittisen arvoni, vaan pikemminkin uskomukseni, että neekeri on aiheuttanut minulle kallonmurtuman, johtuu arvoasetelmastani, että neekerit ovat pahoja ihmisiä (ottamatta kantaa siihen, onko tämä arvoasetelma tosi vai ei).

Hume ei kirjoituksellaan tarkoittanut, etteikö ihmisellä saisi olla arvoasetelmia, vaan kieltää ainoastaan tosiasioiden ja arvojärjestelmien yksiselitteisen linkin. Siksi jokainen ihminen, joka arvoasetelmallaan viittaa tosiasioihin ei pysy tosiasioissa (paitsi omasta mielestään), vaan mukana on aina arvokehyksen paradigma, näin Kuhnilaisittain ilmaistuna. 

[mhannone]

Olisiko mr. besserwisser valmis sitten kertomaan omin sanoin, mitä Humen giljotiini TARKOITTAA?

Mielelläni, kiitos kysymästä. Tosin en tiedä miksi yritän väitellä ihmisen kanssa, jonka mielestä "yliopisto on turha, korkeakoulu hyödyllinen". Olen itse tehnyt yli 10 vuotta insinöörin hommia, ja silti (tai sanoisin jopa tämän takia) pidän filosofiaa ihmiskunnan korkeimpana arvona (tosin en kenties nykyajan filosofian laitosta yliopistolla). On tulllut selväksi, ettet ole filosofi, ja epäilenpä ettet ole insinöörikään. Toisaalta on epätodennäköistä, että olisit matalasti koulutettu duunarikaan, koska he eivät harrasta puolivillaisia, mutkat suoriksi oikovia Popper-tulkintoja vaan pitävät jalat tiukasti ruohonjuuritasolla (mikä on mielestäni aivan hyvä ja kunnioitettava tyyli).

olet kenties joku kasvatustieteen maisteri joka on suorittanut filosofian approbaturin ja matematiikan peruskurssin (korjaa toki, jos olen väärässä)- mielestäni on aika rohkeaa suurisuisesti lähteä huutelemaan totuuksia näistä ammateista ilman päivänkään kokemusta tämän alan työtehtävistä. eikö totta? Mutta asiaan:

Humen Giljotiini viittaa toiseen Humen nerokkaaseen oivallukseen, peräkkäisistä tapahtuvista tapahtumista ei voida vetää johtopäätöstä, että asiat ovat kausaalisesti toisiinsa kiinnittyneitä, eikä myöskään todennäköisyyteen perustuvaa linkkiä voida vetää.

Toisin sanoen, jos neekeri lyö minua viinipullolla päähän, ja minulle tuee kallonmurtuma, en voi vetää johtopäätöstä pullon lyönnin ja kallonmurtuman välille. Sairaalassa ollessani, minulle tulee arvoasetelma "Neekereitä ei pitäisi päästää Suomeen, koska he aiheuttavat minulle kallonmurtumia".

Kuitenkin tämä arvoasetelma perustuu arvostelulle, joka uskoo että neekerin pulloniskulla ja kallonmurtumalla on kausaalinen konnektio, joka on viime kädessä uskon asia.

Siispä ei ole olemassa mitään pätevää tosiasiaa, jolla perustelen maahanmuuttokriittisen arvoni, vaan pikemminkin uskomukseni, että neekeri on aiheuttanut minulle kallonmurtuman, johtuu arvoasetelmastani, että neekerit ovat pahoja ihmisiä (ottamatta kantaa siihen, onko tämä arvoasetelma tosi vai ei).

Hume ei kirjoituksellaan tarkoittanut, etteikö ihmisellä saisi olla arvoasetelmia, vaan kieltää ainoastaan tosiasioiden ja arvojärjestelmien yksiselitteisen linkin. Siksi jokainen ihminen, joka arvoasetelmallaan viittaa tosiasioihin ei pysy tosiasioissa (paitsi omasta mielestään), vaan mukana on aina arvokehyksen paradigma, näin Kuhnilaisittain ilmaistuna.

Humen mukaan positiivisen tieteen tuloksista ei voi johtaa normatiivisia arvopäätelmiä. Siitähän tässä on kyse. Eli tiede on arvovapaata, jos se on tiedettä lainkaan.

Kausaliteetti ei ole käytännössä suuri kysymys, eikä 3. muuttujan ongelma ole merkittävä asia esim. käytännön empiirisessä tutkimuksessa.

Hume oli fiksu kaveri ja hänen esittämä yleistämisongelma eli deduktio-ongelma on klassikko.

[Mehud]

Jos joudut luonnossa vastatusten karhun kanssa, niin käy maahan makaamaan ja leiki suvaitsevaista. Petoeläimet jättävät suvaitsevat rauhaan, tai ainakin he niin itse uskovat. Sitten voitte syödä marjoja yhdessä karhun kanssa ja kaikki ovat onnellisia. Sen pituinen se.

[Rudigar]

Humen giljotiini.
Humen giljotiini englanniksi.

[Lalli IsoTalo]

Tämä Hume ei siis niinku uppoa minulle.

Minulle on kyllä selvää, että korrelaatiossa olevien asioiden todistaminen kausaaliksi on hyvin vaikeaa, ja että asioiden nykytilasta ei aina välttämättä voida päätellä asian ihannetilaa.

Mutta miten ihannetila (tai tavoite, päämäärä, suunta, matkareitti) johdetaan, jos ei nykytilan analyysistä: "tässä ollaan nyt, ja ongelma on tämä, tuleva tavoitetila on tuo, keinot ovat nämä".

Humen mielestä ihannetilaa ei johdetaan mitenkään! Mutta eikö se johda meidät harhailemaan elämässä kuin Liisa Ihmemaassa?

Alice and the Cheshire Cat in Chapter 6 of Lewis Carroll's Alice in Wonderland:
"Would you tell me, please, which way I ought to go from here?"
"That depends a good deal on where you want to get to," said the Cat.
"I don't much care where--" said Alice.
"Then it doesn't matter which way you go," said the Cat."
--so long as I get SOMEWHERE," Alice added as an explanation.
"Oh, you're sure to do that," said the Cat, "if you only walk long enough."

Tai kuten Mauno Koivisto mainosti: tärkeintä ei päämäärä, vaan liike. (Tuonkaan ajatuksen järkeä en ole koskaan ymmärtänyt. Liike on päämäärää tärkeämpi vain silloin, kun ollaan absoluuttisessa huonouspisteessä, ja mikä tahansa tie vie kauemmaksi siitä Helveltin ytimestä, jossa ollaan.)

Humen giljotiinilla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä.

Mistä Hume sitten johtaa arvonsa ja moraalinsa, jos ei tosiasioista? Humen mielestä näyttäisi siltä, kuin moraalista tietämystä ei edes voi olla olemassa.

Hume's fork is the idea that all items of knowledge are either based on logic and definitions, or else on observation. If the is–ought problem holds, then "ought" statements do not seem to be known in either of these two ways, and it would seem that there can be no moral knowledge. Moral skepticism and non-cognitivism work with such conclusions.

... paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.

Jos paheen ja hyveen ero -- tai asioiden suhteet -- eivät ole järjellä pääteltävissä, niin miten sitten?

Hume ei kuitenkaan aja meitä moraaliseen tyhjiöön, sillä aivan kuten luonto on "tuominnut" meidät uskomaan ulkomaailman olemassaoloon, samoin se on "tuominnut" meidät moraalisiksi (ja moralisoiviksi) olennoiksi.

Onko vastaus siis, että moraalimme ja moralisointimme -- jotka eivät voi perustua tietämykseen, ja joita ei voi johtaa mistään -- ovat luonnon antama tuomio?

Tämä ihannetilan ja moraalin giljotiini ei taida olla minua varten.

[mhannone]

Tämä Hume ei siis niinku uppoa minulle.

Minulle on kyllä selvää, että korrelaatiossa olevien asioiden todistaminen kausaaliksi on hyvin vaikeaa, ja että asioiden nykytilasta ei aina välttämättä voida päätellä asian ihannetilaa.

Mutta miten ihannetila (tai tavoite, päämäärä, suunta, matkareitti) johdetaan, jos ei nykytilan analyysistä: "tässä ollaan nyt, ja ongelma on tämä, tuleva tavoitetila on tuo, keinot ovat nämä".

Humen mielestä ihannetilaa ei johdetaan mitenkään! Mutta eikö se johda meidät harhailemaan elämässä kuin Liisa Ihmemaassa?

Alice and the Cheshire Cat in Chapter 6 of Lewis Carroll's Alice in Wonderland:
"Would you tell me, please, which way I ought to go from here?"
"That depends a good deal on where you want to get to," said the Cat.
"I don't much care where--" said Alice.
"Then it doesn't matter which way you go," said the Cat."
--so long as I get SOMEWHERE," Alice added as an explanation.
"Oh, you're sure to do that," said the Cat, "if you only walk long enough."

Tai kuten Mauno Koivisto mainosti: tärkeintä ei päämäärä, vaan liike. (Tuonkaan ajatuksen järkeä en ole koskaan ymmärtänyt. Liike on päämäärää tärkeämpi vain silloin, kun ollaan absoluuttisessa huonouspisteessä, ja mikä tahansa tie vie kauemmaksi siitä Helveltin ytimestä, jossa ollaan.)

Humen giljotiinilla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä.

Mistä Hume sitten johtaa arvonsa ja moraalinsa, jos ei tosiasioista? Humen mielestä näyttäisi siltä, kuin moraalista tietämystä ei edes voi olla olemassa.

Hume's fork is the idea that all items of knowledge are either based on logic and definitions, or else on observation. If the is–ought problem holds, then "ought" statements do not seem to be known in either of these two ways, and it would seem that there can be no moral knowledge. Moral skepticism and non-cognitivism work with such conclusions.

... paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.

Jos paheen ja hyveen ero -- tai asioiden suhteet -- eivät ole järjellä pääteltävissä, niin miten sitten?

Hume ei kuitenkaan aja meitä moraaliseen tyhjiöön, sillä aivan kuten luonto on "tuominnut" meidät uskomaan ulkomaailman olemassaoloon, samoin se on "tuominnut" meidät moraalisiksi (ja moralisoiviksi) olennoiksi.

Onko vastaus siis, että moraalimme ja moralisointimme -- jotka eivät voi perustua tietämykseen, ja joita ei voi johtaa mistään -- ovat luonnon antama tuomio?

Tämä ihannetilan ja moraalin giljotiini ei taida olla minua varten.

Humen ajatuksia on vaikea kieltää käytännössä, sillä vaikka arvot ovat tärkeitä, ne ovat myös aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia.

Ainoastaan suurten lukujen lain perusteella voitaisiin sanoa, että objektiivisempi arvo saadaan subjektiivisten arvostusten keskilukuna. Jos tämä hyväksytään, tarkottaisi tämä, että kansan tulisi Sveitsin tyyliin päättää arvopohja eri asioissa, eikä pieni eliitti tyyliin suvaitsevaiset.

[Maisteri Vihannes]

Humen Giljotiini viittaa toiseen Humen nerokkaaseen oivallukseen, peräkkäisistä tapahtuvista tapahtumista ei voida vetää johtopäätöstä, että asiat ovat kausaalisesti toisiinsa kiinnittyneitä, eikä myöskään todennäköisyyteen perustuvaa linkkiä voida vetää.

Toisin sanoen, jos neekeri lyö minua viinipullolla päähän, ja minulle tuee kallonmurtuma, en voi vetää johtopäätöstä pullon lyönnin ja kallonmurtuman välille. Sairaalassa ollessani, minulle tulee arvoasetelma "Neekereitä ei pitäisi päästää Suomeen, koska he aiheuttavat minulle kallonmurtumia".

Kiistääkö Hume siis kokonaan kausaliteetin olemassaolon? Eikö kausaliteetin olemassaolemattomuus pudota pohjan kaikelta tieteeltä, kuinka ilman sitä voidaan mistään asiasta todeta että asiasta A seuraa asia B, tai kuinka ilman tuota toteamusta voidaan tietää mitään mistään sellaisesta mikä ei ole täysin staattista? Esimerkiksi omena putoaa puusta koska siihen kohdistuu maan vetovoima. Jos ei ole kausaliteettia, eikö omena jää leijumaan siihen mistä se olisi aloittanut putoamisensa - omenan putoamisen ja maan vetovoiman välillä lienee kausaliteetti?

Mistä Hume sitten johtaa arvonsa ja moraalinsa, jos ei tosiasioista? Humen mielestä näyttäisi siltä, kuin moraalista tietämystä ei edes voi olla olemassa.

Humesta (tai paljosta muustakaan) tietämättömänä:

Hume ei kuitenkaan aja meitä moraaliseen tyhjiöön, sillä aivan kuten luonto on "tuominnut" meidät uskomaan ulkomaailman olemassaoloon, samoin se on "tuominnut" meidät moraalisiksi (ja moralisoiviksi) olennoiksi.

Tulkitsen tuon siten, että Humelle moraali on a priori konsepti, jota hän ei edes yritä selittää. Olipa se peräisin luonnosta, jumalasta, tai jostain muusta, se on olemassa.

Unohdetaan Hume ja mahdollisesti puuttuva kausaliteetti. Jos hyväksytään että on olemassa jokin a priori moraalinen arvo, esimerkiksi "elämä on parempi kuin kuolema", voidaan muu moraalikoodisto pitkälti johtaa käyttäen tuota a priori moraalia ja havaintoja maailman toiminnasta. Havaitaan että jokin tietty toiminta, esimerkiksi kova isku elävän olennon päähän, muuttaa elämän kuolemaksi. Nimetään kyseinen toiminta tappamiseksi, ja todetaan että se on paha. Ja niin edelleen. Mielestäni on loogisempaa ajatella että moraalikoodisto on johdannaista muutamasta a priori perusarvosta ja todellisuuden havainnoinnista, kuin että koko koodisto olisi a priori.

[mhannone]

Humen Giljotiini viittaa toiseen Humen nerokkaaseen oivallukseen, peräkkäisistä tapahtuvista tapahtumista ei voida vetää johtopäätöstä, että asiat ovat kausaalisesti toisiinsa kiinnittyneitä, eikä myöskään todennäköisyyteen perustuvaa linkkiä voida vetää.

Toisin sanoen, jos neekeri lyö minua viinipullolla päähän, ja minulle tuee kallonmurtuma, en voi vetää johtopäätöstä pullon lyönnin ja kallonmurtuman välille. Sairaalassa ollessani, minulle tulee arvoasetelma "Neekereitä ei pitäisi päästää Suomeen, koska he aiheuttavat minulle kallonmurtumia".

Kiistääkö Hume siis kokonaan kausaliteetin olemassaolon? Eikö kausaliteetin olemassaolemattomuus pudota pohjan kaikelta tieteeltä, kuinka ilman sitä voidaan mistään asiasta todeta että asiasta A seuraa asia B, tai kuinka ilman tuota toteamusta voidaan tietää mitään mistään sellaisesta mikä ei ole täysin staattista? Esimerkiksi omena putoaa puusta koska siihen kohdistuu maan vetovoima. Jos ei ole kausaliteettia, eikö omena jää leijumaan siihen mistä se olisi aloittanut putoamisensa - omenan putoamisen ja maan vetovoiman välillä lienee kausaliteetti?

Mistä Hume sitten johtaa arvonsa ja moraalinsa, jos ei tosiasioista? Humen mielestä näyttäisi siltä, kuin moraalista tietämystä ei edes voi olla olemassa.

Humesta (tai paljosta muustakaan) tietämättömänä:

Hume ei kuitenkaan aja meitä moraaliseen tyhjiöön, sillä aivan kuten luonto on "tuominnut" meidät uskomaan ulkomaailman olemassaoloon, samoin se on "tuominnut" meidät moraalisiksi (ja moralisoiviksi) olennoiksi.

Tulkitsen tuon siten, että Humelle moraali on a priori konsepti, jota hän ei edes yritä selittää. Olipa se peräisin luonnosta, jumalasta, tai jostain muusta, se on olemassa.

Unohdetaan Hume ja mahdollisesti puuttuva kausaliteetti. Jos hyväksytään että on olemassa jokin a priori moraalinen arvo, esimerkiksi "elämä on parempi kuin kuolema", voidaan muu moraalikoodisto pitkälti johtaa käyttäen tuota a priori moraalia ja havaintoja maailman toiminnasta. Havaitaan että jokin tietty toiminta, esimerkiksi kova isku elävän olennon päähän, muuttaa elämän kuolemaksi. Nimetään kyseinen toiminta tappamiseksi, ja todetaan että se on paha. Ja niin edelleen. Mielestäni on loogisempaa ajatella että moraalikoodisto on johdannaista muutamasta a priori perusarvosta ja todellisuuden havainnoinnista, kuin että koko koodisto olisi a priori.

Ongelma on siinä, ettei etukäteistietämystä ole (liittyen reaalimaailmaan), vaan kaikki tieto perustuu viime kädessä havaintoihin ja mittauksiin. Edes etukäteistietämättömyyttä ei pystytä yleispätevästi esittämään.

Kant yritti erheellisesti johtaa a priori moraalitietoa, jonka mm. Nietzsche kielsi täysin. Nietzschen mukaan ihmisen on tultava yli-ihmiseksi ja luotava oma moraalinen koodistonsa itsenäisesti terveen järjen ja ajattelun avulla. Erytyisesti elämään rappeuttava kristinusko tuli hylätä.

[Lalli IsoTalo]

Jos hyväksytään että on olemassa jokin a priori moraalinen arvo, esimerkiksi "elämä on parempi kuin kuolema", voidaan muu moraalikoodisto pitkälti johtaa käyttäen tuota a priori moraalia ja havaintoja maailman toiminnasta. Havaitaan että jokin tietty toiminta, esimerkiksi kova isku elävän olennon päähän, muuttaa elämän kuolemaksi. Nimetään kyseinen toiminta tappamiseksi, ja todetaan että se on paha. Ja niin edelleen. Mielestäni on loogisempaa ajatella että moraalikoodisto on johdannaista muutamasta a priori perusarvosta ja todellisuuden havainnoinnista, kuin että koko koodisto olisi a priori.

Ongelma on siinä, ettei etukäteistietämystä ole (liittyen reaalimaailmaan), vaan kaikki tieto perustuu viime kädessä havaintoihin ja mittauksiin. Edes etukäteistietämättömyyttä ei pystytä yleispätevästi esittämään.

En nyt oikein ymmärrä, miten havaintojen mittauksista ei voida luoda tiettyjä todennäköisyysskenaarioita, jotka tiivistyvät tietyn virhemarginaalin omaavaksi "etukäteistietämysmatriisiksi" (termi jonka keksin tätä postausta varten ... tai sitten joku toinen on keksinyt sen aiemmin)?

Jos mitataan henkilön pulssi lyöntiä ennen ja lyönnin jälkeen, niin eikö ole mahdollista määritellä - kallon kovuuden, lyönnin voimakkuuden, pullon painon & rikkoumattomuusindeksin ja lyöntikulman (sekä muiden paremetrien, jotka unohdin tähän listata) perusteella -- tietty tietämys siitä mitä iskusta seuraa?

Vai onko tässä kyse siitä, että ihminen ei voi havaintojensa perusteella muodostaa moraalia, jonka mukaan elämä on kuolemaa arvokkaampi asia?

En nyt halua epäkohtelias tai loukkaava, mutta en oikein näe miten Humen giljotiini ja tieteellinen menetelmä mahtuisivat saman katon alle.

Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla ja niin, että tätä voidaan käyttää hyödyllisten ennusteiden tekemisessä. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa. Tieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.

[mhannone]

Jos hyväksytään että on olemassa jokin a priori moraalinen arvo, esimerkiksi "elämä on parempi kuin kuolema", voidaan muu moraalikoodisto pitkälti johtaa käyttäen tuota a priori moraalia ja havaintoja maailman toiminnasta. Havaitaan että jokin tietty toiminta, esimerkiksi kova isku elävän olennon päähän, muuttaa elämän kuolemaksi. Nimetään kyseinen toiminta tappamiseksi, ja todetaan että se on paha. Ja niin edelleen. Mielestäni on loogisempaa ajatella että moraalikoodisto on johdannaista muutamasta a priori perusarvosta ja todellisuuden havainnoinnista, kuin että koko koodisto olisi a priori.

Ongelma on siinä, ettei etukäteistietämystä ole (liittyen reaalimaailmaan), vaan kaikki tieto perustuu viime kädessä havaintoihin ja mittauksiin. Edes etukäteistietämättömyyttä ei pystytä yleispätevästi esittämään.

En nyt oikein ymmärrä, miten havaintojen mittauksista ei voida luoda tiettyjä todennäköisyysskenaarioita, jotka tiivistyvät tietyn virhemarginaalin omaavaksi "etukäteistietämysmatriisiksi" (termi jonka keksin tätä postausta varten ... tai sitten joku toinen on keksinyt sen aiemmin)?

Jos mitataan henkilön pulssi lyöntiä ennen ja lyönnin jälkeen, niin eikö ole mahdollista määritellä - kallon kovuuden, lyönnin voimakkuuden, pullon painon & rikkoumattomuusindeksin ja lyöntikulman (sekä muiden paremetrien, jotka unohdin tähän listata) perusteella -- tietty tietämys siitä mitä iskusta seuraa?

Vai onko tässä kyse siitä, että ihminen ei voi havaintojensa perusteella muodostaa moraalia, jonka mukaan elämä on kuolemaa arvokkaampi asia?

En nyt halua epäkohtelias tai loukkaava, mutta en oikein näe miten Humen giljotiini ja tieteellinen menetelmä mahtuisivat saman katon alle.

Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla ja niin, että tätä voidaan käyttää hyödyllisten ennusteiden tekemisessä. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa. Tieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.

Arvojen määritys on hankalaa ja kenties toimivin tapa on nk. seuraus- tai vaikutusetiikka, jossa teon eettisyys määräytyy teon seuraamusten perusteella. Tämä ajatusmalli istuu parhaiten nyky-yhteiskuntaamme.

Markkina-arvo lienee ainoa arvokäsite, joka voidaan tieteellisesti johtaa markkinahinnoista.

[Vörå]

Minusta muuten tuo suomen kielen sana "suvaitsevaisuus" on vähän huono, kun se saa aikaan (näköjään) sellaisen odotuksen, että pitäisi vastakkaisia mielipiteitä kauheasti fanittaa ja taputtaa päähän, että tosi hienoa kun olet tätä mieltä. Englannin kielen "tolerance" on parempi - siedämme, kärsimme myös erilaisia mielipiteitä ja maailmankatsomuksia vaikka emme kauheasti niitä rakastakaan. Itse olen suvaitsevainen aika täsmälleen tällä brittiläisellä tavalla - minusta Hommassa vallitsee lähes täydellinen hörhö-hysteria, mutta olen jotakuinkin totaalisen valmis sietämään täkäläisiä mielipiteitä, niiden esittämistä, niiden olemassaoloa yhteiskunnassa (poislukien hyvin kirjaimelliset yllytykset väkivaltaan, joita täällä ei taida esiintyäkään, ei ainakaan ole vastaan tullut).

[crissaegrim]

^Kai siinä on taustalla se perusidea, että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, ja myös oikeus sanoa ne ääneen. Tätä tekemällä he vahvistavat ja pitävät elossa sanan- ja mielipiteenvapautta, oli se mielipide sitten mikä tahansa. Jos pelkästään kärsit sitä, että joku on jotain vastakkaista mieltä, kuinka paljon sinä oikeasti uskot mielipiteenvapauteen? Jos siis tämä saa selkeästi aikaan negatiivisia tunteita sinussa, etkä edes pyri peittelemään niitä taikka pidä niitä "väärinä".

Minulla on yksi todella ahdasmielinen kaveri. Hän on monissa mielipiteissään samoilla linjoilla kuin minäkin. Oikeistolainen, nuiva, jne. Mutta on sitten toki muitakin mistä olen eri mieltä. Olen huomannut hänen suvaitsemattomuudessaan (oikeassa sellaisessa) tällaista ahdasmielisyyttä, jota pyrin itse välttämään. Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että kaikki maailmanparantajat ja puunhalaajat ovat perseestä, eikä heillä tulisi olla oikeutta levittää sanomaansa. Itse näen maailmanparantajissa samankaltaista mätää, mutta en todellakaan ole samaa mieltä kaverin kanssa siitä, ettei heillä olisi tuota oikeutta levittää sanomaansa. Totta kai on. Mielipiteenvapaus menee minulla kaikkien mielipiteiden ylitse. Tästä voidaan sitten vääntää, ettenkö arvosta kaverini mielipidettä siitä, ettei kaikilla pitäisi olla mielipiteenvapautta. Arvostan sinänsä, vaikka se onkin ahdasmielisyyttä, ja annan oikeuden tähän. Kunhan tämä ei ole vallitseva käytäntö.

Itse olen suvaitsematon. En voi sille mitään, se on minun biologinen ominaisuuteni. Olen nimittäin laktoosi-intoleraatikko. 

[Jaska]

Suvaitsevaisuus vastaan liberalismi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148330-suvaitsevaisuus-vastaan-liberalismi

Liberalismi on ideologia, jonka mukaan ihmisten valintoja rajoitetaan mahdollisimman vähän: mitä enemmän vapauksia, sen parempi.

Suvaitsevaisuus ainakin sen pohjoismaalaisessa punavihreässä muodossa on ideologia, jonka mukaan ihmisten valintoja rajoitetaan siten, että vain Oikeita mielipiteitä saa ilmaista vapaasti, kun taas Väärien mielipiteiden ilmaiseminen tuomitaan.
- -
Puolueiden johdon ei pitäisi harhautua kuvittelemaan, että puolueen ydinajatusta parhaiten edustaisivat ne, jotka vievät puolueen periaatteet äärimmäisyyksiin. Ei oikeinta vihreyttä edusta linkolalaisuus, eikä oikeinta suvaitsevaisuutta edusta äärisuvaitsevaisuus. Ääriainekset on pidettävä marginaalissa; mustavalkoinen ahdasmielisyys ei ole milloinkaan johtanut rakentavaan lopputulokseen.

[mhannone]

Suvaitsevaisuus vastaan liberalismi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148330-suvaitsevaisuus-vastaan-liberalismi

Liberalismi on ideologia, jonka mukaan ihmisten valintoja rajoitetaan mahdollisimman vähän: mitä enemmän vapauksia, sen parempi.

Suvaitsevaisuus ainakin sen pohjoismaalaisessa punavihreässä muodossa on ideologia, jonka mukaan ihmisten valintoja rajoitetaan siten, että vain Oikeita mielipiteitä saa ilmaista vapaasti, kun taas Väärien mielipiteiden ilmaiseminen tuomitaan.
- -
Puolueiden johdon ei pitäisi harhautua kuvittelemaan, että puolueen ydinajatusta parhaiten edustaisivat ne, jotka vievät puolueen periaatteet äärimmäisyyksiin. Ei oikeinta vihreyttä edusta linkolalaisuus, eikä oikeinta suvaitsevaisuutta edusta äärisuvaitsevaisuus. Ääriainekset on pidettävä marginaalissa; mustavalkoinen ahdasmielisyys ei ole milloinkaan johtanut rakentavaan lopputulokseen.

Vääriä mielipiteitä sensuroidaan jatkuvasti länsimaissa joka puolella. Toisin ajattelua ei siis suvaita. Sain juuri eilen hyljätyn päätöksen erään taloustieteen lehdeltä suoralta kädeltä (ilman mitään tieteellistä evaluointia), koska ajatukseni eivät olleet ko. proffan mielestä oikeaoppisia ja datani oli tietysi vääränlaista, jne. Pitäisi varmaan joskus julkaista netissä näitä kieltopäätöksien perusteluja, sen verran tärähtäneitä tapauksia nämä tunnetut taloustieteilijät tms. teoriaherrat todellisuudessa ovat.

Eilen jätin pari kommenttia Enbusken HS:n blokikirjoitukseen, jotka molemmat poistettiin hyvin nopeasti. Suomi24 sensuroi jatkuvasti kirjoituksiani ja Ylen urheilusivuilla esittämäni kommentit on vääriä ja joita toistuvasti moderoidaan.

Eli tätä se suvaitsevaisuusaate on: täydellistä suvaitsemattomuutta todellisuudessa.

[elukka]

Eli tätä se suvaitsevaisuusaate on: täydellistä suvaitsemattomuutta todellisuudessa.

Suvaitsevaisuus on määritelty jossakin Bilderberg-kokouksessa tai Brysselissä. Se on susi lammasten vaatteissa ja koti, (kristin)uskonto ja isänmaa on sille pahinta myrkkyä.

[Veikko]

"Suvaitsevaisuus" on tietyjen äänekkäiden ja valtamedian tukemien ryhmien suvaitsevaisuutta heidän edustamiaan mielipiteitä tukevia mielipiteitä kohtaan. Noita mielipiteitä ja niitä edustavia ajatussuuntia he itse kutsuvat "suvaitsevaisiksi" ja samalla katsovat, että ne ovat ainoita hyväksyttäviä mielipiteitä ja pyrkivät - varsin onnistuneesti, onhan heillä valtamedia takanaan - vaientamaan kaikki muut mielipiteet. Ja muita kuin "suvaitsevaisia" - siis sen oman, ainoan oikeita mielipiteitä omaavan ryhmän ulkopuolisia - saa kohdella miten tahansa, kuten Tukholman tapahtumista taas kerran opimme. 

[mhannone]

Suvaitsevaiston olisi hyvä ymmärtää, ettei ole olemassa moraalisia totuuksia. Kaikki mikä tapahtuu elämässä, tapahtuu aina hyvä ja pahan tuollapuollen.

Ei siis ole olemassa moraalisesti oikeaa tai eettisesti väärää ja kaikenlainen moralisointi ja toisten ihmisten eriävien mielipiteiden tuomitseminen kerettiläisinä tai epäpuhtaana, on epätieteellistä satuilua, joka on luonteenomaista infantiileille 5-vuotiaille tyttölapsille.

Tule yli-ihmiseksi! Tämä on ainoa tieteellisesti kestävä perusajatus moraalikysymyksissä. Kaikki muu on tässä suhteessa sulaa hulluutta, lavertelua ja huuhaahöpsismiä.

Arvokeskustelu on aina suotavaa ja itse osallistun mielellään ajatustenvaihtoon "As long as it's not about love".


"En ole ihminen. Olen dynamiittia. Liekki olen varmasti. Ajatukseni jyrähtävät kuin tykinlaukaus! / moraalifisofi, antikristus, Niezsche.

[Gommi]

Kiistääkö Hume siis kokonaan kausaliteetin olemassaolon? Eikö kausaliteetin olemassaolemattomuus pudota pohjan kaikelta tieteeltä, kuinka ilman sitä voidaan mistään asiasta todeta että asiasta A seuraa asia B, tai kuinka ilman tuota toteamusta voidaan tietää mitään mistään sellaisesta mikä ei ole täysin staattista? Esimerkiksi omena putoaa puusta koska siihen kohdistuu maan vetovoima. Jos ei ole kausaliteettia, eikö omena jää leijumaan siihen mistä se olisi aloittanut putoamisensa - omenan putoamisen ja maan vetovoiman välillä lienee kausaliteetti?

Kaikkiin vastaus, kyllä, ja kiitos erittäin fiksusta kysymyksenasettelusta. Juuri tämä on Humen filosofian kysymyksenasettelun tarkoitus.

[elukka]

Minusta muuten tuo suomen kielen sana "suvaitsevaisuus" on vähän huono, kun se saa aikaan (näköjään) sellaisen odotuksen, että pitäisi vastakkaisia mielipiteitä kauheasti fanittaa ja taputtaa päähän, että tosi hienoa kun olet tätä mieltä. Englannin kielen "tolerance" on parempi - siedämme, kärsimme myös erilaisia mielipiteitä ja maailmankatsomuksia vaikka emme kauheasti niitä rakastakaan. Itse olen suvaitsevainen aika täsmälleen tällä brittiläisellä tavalla - minusta Hommassa vallitsee lähes täydellinen hörhö-hysteria, mutta olen jotakuinkin totaalisen valmis sietämään täkäläisiä mielipiteitä, niiden esittämistä, niiden olemassaoloa yhteiskunnassa (poislukien hyvin kirjaimelliset yllytykset väkivaltaan, joita täällä ei taida esiintyäkään, ei ainakaan ole vastaan tullut).

Kauniita unia

[elukka]

Eilen jätin pari kommenttia Enbusken HS:n blokikirjoitukseen, jotka molemmat poistettiin hyvin nopeasti. Suomi24 sensuroi jatkuvasti kirjoituksiani ja Ylen urheilusivuilla esittämäni kommentit on vääriä ja joita toistuvasti moderoidaan.

Eli tätä se suvaitsevaisuusaate on: täydellistä suvaitsemattomuutta todellisuudessa.

Kyseessä kulttuurimarxistinen työkalu, repressiivinen toleranssi.

[elukka]

Suvaitsevaisuus vastaan liberalismi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148330-suvaitsevaisuus-vastaan-liberalismi

Kaivoin linkin, ja luin. Tärkeintä oli myös löytää Härkösiä kommenteista. Se on köyhän suurin huvi. Härkönen päivässä pitää masennuksen loitolla.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148330-suvaitsevaisuus-vastaan-liberalismi#comment-2303540

[siviilitarkkailija]

Kykeneekö itsensä suvaitsevaiseksi mieltävä ymmärtämään millaisia seurauksia ja millaisia yhteiskunnallisia jännitteitä holtiton maahanmuutto aiheuttaa. Olisi kiinnostavaa tietää onko ns suvaitsevaiston aivokapasiteetissä syy-seuraus suhteen kohdalla johdin poikki jonka seurauksena hän ei kykene arvioimaan harjoitetun politiikan ja aiheutuneen seurauksen yhteyttä.

Ruotsissa näyttää vahvasti siltä että eräät alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään mutta onnistuvat propagandalla ja itseään piiskaamalla kiistämään yhteydet jotka nuiville ovat selvästi näkyvissä. Samoin suomessa erilaisten holtittomien hyvätenkijäryhmäksi itsensä asemoineiden kohdalla kaikki järki ja tolkku seurauksista näyttäisi puuttuvan tyystin. Mutta seurausten ja todellisuuden paine alkaa muuttamaan ideologista pakkovalhetta ja harhaluuloa holtittomuuden seurauksista.

Olisi kiva tietää onko suvaitsevaisten aivoissa tosiaan katkos syy-seuraus ajattelun kohdalla. Ja jos on, onko se ihan vain puuttuvan ymmärryksen, vastuuttomuuden vai pahantahtoiseksi äityneen suvaitsemisen seurausta? Niinkuin ajatus työttöyyden poistamisesta tuottamalla maahan lisää työttömiä ja silmät teevadin kokoisina ajatusta myyvä valtiontaloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja? Voisi helposti sanoa että mies on alkanut myymään valhetta valheenmyyjälle klassisella tavalla, rakentamalla siitä sellaisen että on itse alkanut uskomaan siihen.

[Make M]

Olisi hyvä jos voisi ilmoittaa veroilmoituksessa, paljonko on valmis vapaaehtoisesti maksamaan ylimääräisiä veroja muiden maiden kansalaisille. Voisi vielä ruksata, saisivatko nämä rahat mennä EU:n kassaan, kehitysapuun, pakolaisapuun ulkomaille tai maahanmuuttajille Suomeen.

Näin säilyisi ainakin taloudellinen syy-seuraussuhde kirkkaana suvaitsevaisenkin mielessä.

[Toivoton tapaus]

Tähän liittyen oon jo jonkun aikaa miettiny, että löytyykö tuolta suvispiireistä hommalle vastinetta?

Edit: eikö näitä omia viestejä voi muka poistaa?

[Gommi]

Make M:ltä hyvä ehdotus. Itse asiassa vielä parempi olisi järjestää jonkinlainen vapaaehtoinen kotouttamisjärjestelmä, jossa saa vapaaehtoisesti maksaa lisää veroja/lainata rahaa joko tietyn maan kansalaisten, tiettyjen yksilöiden tai miksei yleisemmänkin sektorin maahanmuuttajien tukijärjestelmä. Vähän niin kuin kiva.orgin tyyliin, mutta myös lahjoittaminen on mahdollista.

Itse olisin ainakin valmis maksamaan/lainaamaan kohtuullisen summan tällaiseen, ja uskon että muitakin löytyy. Kotouttamiseen annetun rahasumman lahjoittaminen vain on tähän saakka ollut hirveän nihkeää, kun ei tiedä, meneekö se Tamperelaisen moskeijan sharia-agendaan vai ukrainalaisen ydinfyysikon(tämä nyt vain esimerkkinä; käsittääkseni ydinfyysikoista ei oikeasti ole käsittääkseni pulaa Suomessa) työnsaannin ja kotoutumisen tukemiseen.

Kulttuurillinen värinä on ihan hyvä juttu, mutta asiasta on unohdettu se olennaisin: kansalaisten on saatava valita, millaista kulttuurivärinää Suomeen haluaa.

[Leso]

Kykeneekö itsensä suvaitsevaiseksi mieltävä ymmärtämään millaisia seurauksia ja millaisia yhteiskunnallisia jännitteitä holtiton maahanmuutto aiheuttaa. Olisi kiinnostavaa tietää onko ns suvaitsevaiston aivokapasiteetissä syy-seuraus suhteen kohdalla johdin poikki jonka seurauksena hän ei kykene arvioimaan harjoitetun politiikan ja aiheutuneen seurauksen yhteyttä.

Ruotsissa näyttää vahvasti siltä että eräät alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään mutta onnistuvat propagandalla ja itseään piiskaamalla kiistämään yhteydet jotka nuiville ovat selvästi näkyvissä.

[...]

Kuka haluaisi olla väärässä, sosiaalisesti hyljeksitty, toisinajattelija tai - mikä pahinta - massasta poikkeava?

[Micke90]

Olisi hyvä jos voisi ilmoittaa veroilmoituksessa, paljonko on valmis vapaaehtoisesti maksamaan ylimääräisiä veroja muiden maiden kansalaisille. Voisi vielä ruksata, saisivatko nämä rahat mennä EU:n kassaan, kehitysapuun, pakolaisapuun ulkomaille tai maahanmuuttajille Suomeen.

Näin säilyisi ainakin taloudellinen syy-seuraussuhde kirkkaana suvaitsevaisenkin mielessä.

Tai vielä parempi olisi eritellä veroilmoituksessa, mihin kansalaisten verorahat menevät, jolloin verotuksestakin tulisi läpinäkyvämpää.

[Arvoton]

Niitä mielenliikkeitä olen ihmetellyt vuosia. Järjen menettävät suvisasioissa muuten ihan tervehenkisenkin oloiset ihmiset. Yllä mainitun fiksuston jäseneksi itsensä laskevat eivät vain katsoa totuuksia silmiin. Jos totuus on rankkaa, henkisesti helpompaa on uskoa satuun.

Hyvyystö haluaa olla fiinimpi kuin pragmaattinen juntti. Mulla on tutuissa pari sellaista. Joskus ysärinä, kun vasemmisto vielä jotenkin oli työväen asialla, heitä se ei kiinnostanut ollenkaan. Nyt, kun vasemmisto on tehnyt selvän pesäeron työläisiin, suvistouhu imi heidät ymmärtämään ja halaamaan maailmaa täysin ja asioiden syy- ja seuraussuhteet ovat niin lennokkaita, että pyyhkivät meikkiksen pään ohi lujaa. Kaiken perustana ovat näiden tyyppien kenties tiedostamaton pyrkimys besserwisseriyteen ja kurkottamaan rahvaan yläpuolelle. On muuten yleinen tauti tässä maassa. Molemilla, muuten maaseututausta sukupolven takaa.

Sitten on yksi vanha kaveri kasarista asti, joka toisin kuin edelliset wanna be-älyköt ovat ilman tutkintoa ja joka teki gradunsa nimenomaan filosofiasta ja on nyt hyvissä hommissa, ei ainakaan mun seurassani ole kertaakaan ainakaan ääneen suvainnut ja halannut maailmaa. Livenä ollaan ihan samanvertaisia reppanoita ilman brassailuja.

[Pergolaattori]

Niitä mielenliikkeitä olen ihmetellyt vuosia. Järjen menettävät suvisasioissa muuten ihan tervehenkisenkin oloiset ihmiset. Yllä mainitun fiksuston jäseneksi itsensä laskevat eivät vain katsoa totuuksia silmiin. Jos totuus on rankkaa, henkisesti helpompaa on uskoa satuun.

Hyvyystö haluaa olla fiinimpi kuin pragmaattinen juntti. Mulla on tutuissa pari sellaista. Joskus ysärinä, kun vasemmisto vielä jotenkin oli työväen asialla, heitä se ei kiinnostanut ollenkaan. Nyt, kun vasemmisto on tehnyt selvän pesäeron työläisiin, suvistouhu imi heidät ymmärtämään ja halaamaan maailmaa täysin ja asioiden syy- ja seuraussuhteet ovat niin lennokkaita, että pyyhkivät meikkiksen pään ohi lujaa. Kaiken perustana ovat näiden tyyppien kenties tiedostamaton pyrkimys besserwisseriyteen ja kurkottamaan rahvaan yläpuolelle. On muuten yleinen tauti tässä maassa. Molemilla, muuten maaseututausta sukupolven takaa.

Sitten on yksi vanha kaveri kasarista asti, joka toisin kuin edelliset wanna be-älyköt ovat ilman tutkintoa ja joka teki gradunsa nimenomaan filosofiasta ja on nyt hyvissä hommissa, ei ainakaan mun seurassani ole kertaakaan ainakaan ääneen suvainnut ja halannut maailmaa. Livenä ollaan ihan samanvertaisia reppanoita ilman brassailuja.

Tutustu aiheeseen:

http://hommaforum.org/index.php/topic,472.0.html

Tee testi. Tutustu oman persoonallisuustyyppisi piirteisiin. Tutustu kyselyssä hommafoorumilla vähemmistöksi jäävien persoonallisuustyyppien piirteisiin. Tee päätelmät. Vajoat todennäköisesti apatiaan ja tulevaisuus näyttää apinoiden planeetalta mutta säästät uskomattoman määrän aikaa asian taivastelulta.

Älä kuvittele että muut ajattelevat ja arvottavat maailmaa samalla tavalla kuin sinä.
Älä kuvittele että auttamatta käsität miten paljon eri yksilöiden kokemus samasta asiasta voi poiketa toisistaan. Koe: Kun seuraavan kerran joudut sanaharkkaan henkilön kanssa, pyydä henkilöä kuvailemaan omin sanoin sinun kantasi käsillä olevaan asiaan. Jos sattuu oikein haasteellinen tapaus kohdalle, et tule saamaan versiota kannastasi jonka voit allekirjoittaa. Tämän kautta voi ymmärtää miten rationaaliset ihmiset vähitellen suodattuvat päättäjien joukosta. Kukaan ei jaksa jatkuvasti vääntää saadakseen kantansa oikeasti ymmärretyksi eikä kukaan jaksa henkilöä joka ylipäätään vääntää asioista. Mennään vaan niin että on mukavaa eikä päätä kivistä.

Yleensä ottaen kaikki tulkinnat ovat täysin loogisia, sillä pohjalla jolta tulkinta on muodostettu. Tulkinnan lopullisen laadun määrittelee se miten yhteensopiva tulkitsijan ajattelun pohja on todellisuuden kanssa.


Iloa ja valoa.



-