Kampanja-sloganeita ja teemoja Halla-aholle

[Jussi Halla-aho]

Jos seurakunnalle tulee mieleen eurovaalikampanjaan sopivia sloganeita, niitä voisi ehdottaa tässä ketjussa.

Painopistealueita ovat mm. seuraavat:

* Unionin sisäinen uskottavuus ja legitimiteetti. Tuhlaileva hallinto (tyyppiä Bryssel-Strasbourg-ralli), korruptio (vuosittain katoavat miljardit), omien sääntöjen rikkominen (etenkin talouskoordinoinnissa), jne.

* Kansallinen etu vs. unioni-optimointi. Suomi pitkien etäisyyksien kylmänä maana, energiatehokkuus- ja päästösääntelyn erityisongelmat yms.

* Unionin keskittyminen niihin yhteistyömuotoihin, jotka tuottavat lisäarvoa kaikille jäsenille, esim. ulkorajavalvonta, maahanmuuton koordinointi (ilman taakanjakoa), jne.

* Puhtaasti poliittisen integraation ja federalististen rakenteiden (kuten europarlamentin) vastustaminen. Painopiste hallitustenväliseen yhteistyöhön ja kansallisten hallitusten parempaan parlamentaariseen valvontaan EU-asioissa.

Myös teemoja saa ehdottaa, eikä sloganien toisaalta tarvitse välttämättä liittyä tiiviisti näihin teemoihin.

[Iloveallpeople]

* Unionin keskittyminen niihin yhteistyömuotoihin, jotka tuottavat lisäarvoa kaikille jäsenille, esim. ulkorajavalvonta, maahanmuuton koordinointi (ilman taakanjakoa), jne.

Mitähän tähän koordinointiin kuuluisi niin, ettei se olisi haitallista Suomelle tai ainakin tulevaisuuden uhka? Valmiisiin EU-tasoisiin rakenteisiin on helppo lisätä esimerkiksi taakanjako myöhemmin. Minusta paljon parempi kuin maahanmuuton koordinointi eu-tasolla olisi se, että kansalliset parlamentit säilyttäisivät päätösvaltaa mahdollisimman paljon. Luotan tässä asiassa suomalaisiin äänestäjiin enemmän kuin EU:n päätöksentekoon.

[Arde]

"Nyt sinäkin voit äänestää Halla-ahoa"

Toimisi ehkä täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

[Alkuasukas]

"Rasistit v#%?uun Suomesta, lähetä Jussi Brysseliin."

[nurkkakuntalainen]

Eikö siitä EU:sta pitäisi pyrkiä ihan ulos, ennen kuin käy aivan huonosti?

[Jussi Halla-aho]

* Unionin keskittyminen niihin yhteistyömuotoihin, jotka tuottavat lisäarvoa kaikille jäsenille, esim. ulkorajavalvonta, maahanmuuton koordinointi (ilman taakanjakoa), jne.

Mitähän tähän koordinointiin kuuluisi niin, ettei se olisi haitallista Suomelle tai ainakin tulevaisuuden uhka? Valmiisiin EU-tasoisiin rakenteisiin on helppo lisätä esimerkiksi taakanjako myöhemmin. Minusta paljon parempi kuin maahanmuuton koordinointi eu-tasolla olisi se, että kansalliset parlamentit säilyttäisivät päätösvaltaa mahdollisimman paljon. Luotan tässä asiassa suomalaisiin äänestäjiin enemmän kuin EU:n päätöksentekoon.

Tarkoitan tällä sitä, että ensin tiedostettaisiin nykyisenkaltaisen siirtolaisuuden olevan sosiaalinen ja taloudellinen taakka koko Euroopalle, ja että tämän jälkeen laadittaisiin yhteinen (nuiva) ulkoraja- ja siirtolaisuusstrategia, ja että lopuksi tämän strategian toteuttamiselle luotaisiin toimiva infra ja annettaisiin riittävät resurssit.

Taloudellista taakkaa ulkorajavalvonnasta toki pitääkin jakaa, koska vaihtoehto on, että ulkorajavaltiot kuten Kreikka eivät valvo ulkorajaa vaan päästävät virrat lävitseen.

[AstaTTT]

Suora demokratia päätöksenteon pohjaksi, tueksi ja korjaamiseksi EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. 

[jmk]

Taloudellista taakkaa ulkorajavalvonnasta toki pitääkin jakaa, koska vaihtoehto on, että ulkorajavaltiot kuten Kreikka eivät valvo ulkorajaa vaan päästävät virrat lävitseen.

Jotenkin tuntuu, että meidän olisi halvempaa - ja tehokkaampaa - valvoa rajojamme itse, kuin maksaa aneita eurolaariin siinä toivossa, että eurokaverit valvovat niillä omiaan.

[Iloveallpeople]

* Unionin keskittyminen niihin yhteistyömuotoihin, jotka tuottavat lisäarvoa kaikille jäsenille, esim. ulkorajavalvonta, maahanmuuton koordinointi (ilman taakanjakoa), jne.

Mitähän tähän koordinointiin kuuluisi niin, ettei se olisi haitallista Suomelle tai ainakin tulevaisuuden uhka? Valmiisiin EU-tasoisiin rakenteisiin on helppo lisätä esimerkiksi taakanjako myöhemmin. Minusta paljon parempi kuin maahanmuuton koordinointi eu-tasolla olisi se, että kansalliset parlamentit säilyttäisivät päätösvaltaa mahdollisimman paljon. Luotan tässä asiassa suomalaisiin äänestäjiin enemmän kuin EU:n päätöksentekoon.

Tarkoitan tällä sitä, että ensin tiedostettaisiin nykyisenkaltaisen siirtolaisuuden olevan sosiaalinen ja taloudellinen taakka koko Euroopalle, ja että tämän jälkeen laadittaisiin yhteinen (nuiva) ulkoraja- ja siirtolaisuusstrategia, ja että lopuksi tämän strategian toteuttamiselle luotaisiin toimiva infra ja annettaisiin riittävät resurssit.

Taloudellista taakkaa ulkorajavalvonnasta toki pitääkin jakaa, koska vaihtoehto on, että ulkorajavaltiot kuten Kreikka eivät valvo ulkorajaa vaan päästävät virrat lävitseen.

EU:n ulkorajavalvonnassa yhteistyö on ehdottoman suotavaa mikäli emme voi valvoa EU:n sisärajoja). Yhteinen siirtolaisuusstrategia tulee olemaan paljon ongelmallisempi, jos se vie kansallista päätösvaltaa pois. Lisäksi nykyisessä poliittisessa ilmastossa se ei tulisi olemaan kovin nuiva.

[Jussi Halla-aho]

Taloudellista taakkaa ulkorajavalvonnasta toki pitääkin jakaa, koska vaihtoehto on, että ulkorajavaltiot kuten Kreikka eivät valvo ulkorajaa vaan päästävät virrat lävitseen.

Jotenkin tuntuu, että meidän olisi halvempaa - ja tehokkaampaa - valvoa rajojamme itse, kuin maksaa aneita eurolaariin siinä toivossa, että eurokaverit valvovat niillä omiaan.

Lähden tietenkin siitä oletuksesta, että meillä jatkossakin on Schengen, emmekä voi valvoa omia rajojamme. Koska kyse on europarlamenttivaaleista, ei varmaan ole järkevää kampanjoida asioilla, jotka kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin (kuten Schengen-jäsenyys).

[normi]

No nämä EU:sta tulevat direktiivit jotka ajavat kansallisen lainsäädännön ylitse. Nythän kuluttajansuoja on Suomessa heikkenemässä EU:n direktiivin vuoksi.

Eli kyllä panopiste kampanjassa pitäisi olla kansallisen päätöksenteon puolustaminen ja unionikehityksen vastustaminen (ja kaikenlaisten EU:n elimien lisä- ja joa nykyisten valtuuksien vastustaminen).

[FatFrank]

EU-kotiläksyt tehty, sydän jää helsinkiin kroppa menee Brysseliin.
Voisit yrittää sahata kulut alas merimieskirkolta. Liian paljon rahaa menee meppien ja virkamiesten kahvilaan

[Tragedian synty]

Olisivatko eurovaalit hyvä tilaisuus käyttää slogania, jota ehdotin viime syksynä kuntavaaleja varten, mutta joka teilattiin liian mahtipontisena siihen kontekstiin?

"Totuus ei pala tulessakaan."

Kuvaehdotus: kirjarovio, jonne heitetään Kirjoituksia uppoavasta lännestä.

LISÄYS: Mahtaisiko Lahtinen lainata omaa sloganiaan? "Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa."

[Marko Parkkola]

Suomi irti EU:sta.

[Omppupomppu]

Mikäli kampanjaan tarvitaan rahallista tukea, niin mihin se maksetaan?

[nuiv-or]

Kaikki kotiin päin.

Tutustupa muuten Gerard Battenin puheisiin: jos Farage on UKIP:n Soini, niin Batten on Halla-aho.

Gerard Batten was elected to the European Parliament in 2004 and for a second term in 2009 on the basis of using his position to campaign for Britain's unconditional withdrawal from the European Union.

He explains the basis on which he holds his seat and exercises his mandate in his Personal Declaration below.

http://www.gerardbattenmep.com/personal-declaration/

Youtube-playlist.



Tämä 2 minuutin puhe pitäisi ehdottomasti suomentaa:

Strasbourg 18.4.2013
"European Citizens' Initiative", another PR sham

Gerard Batten, on behalf of the EFD Group:

Madam President, this is just a public relations exercise to paint a veneer of democracy over the undemocratic European Union. The best definition of democracy that I know of was given by Abraham Lincoln, who said that it was 'government of the people, by the people and for the people'. There are no common people in Europe; there is no political identity with which they can identify, so you can never have a true democratic system in the European Union as a whole.

The only democracy that makes any sense is the democracy of nation states, where people identify with a common political identity. All democratic governments in different countries take different forms. They all have different structures. But in order for a country to be called a democracy, it must have one single characteristic: the ability not only to elect the government but also to sack the government and replace it with a different government.

Of course, that is the one thing you cannot do in the European Union. The people do not select the Commission, who are the effective government of the European Union, and they cannot sack them. Therefore no country that is a member of the European Union can claim to be a functioning democracy. We are seeing our democracies destroyed. All the governments of the western world, and in particular those of the European Union, are disconnecting from their own people and imposing policies on them which they do not want – like mass uncontrolled immigration and idiotic climate change legislation, which is destroying their economies.

The only Citizens' Initiative which makes any sense is the initiative to leave the European Union. People in Britain have the opportunity to do that by voting for the UK Independence Party, and they are doing it in increasing numbers.

http://www.youtube.com/watch?v=9pJnvV_vaIE

Ei mitään lisättävää. Mestari - The Master. Koko puheen voisi lihavoida.


Battenin twitter-tili.

Battenin puheet täysistunnoissa.

[Arde]

Ensimmäinen suuri virhe mielestäni olisi valita yksi ja ainoa koko maan laajuinen slogan.

Toinen suuri virhe mielestäni olisi valituilla sloganeilla pyrkiä vetoamaan kaikkiin kansanosiin.
(Tuskin esim. jo vuosikymmeniä aivopesty viherpunikeiksi itsensä aistiva kansanosa äänestä Jussia vaikka millainen slogan keksittäisiin.)

Kolmas  suuri virhe mielestäni olisi käyttää mitään "Lupaan" tai "Aion" alkuisia sloganeita.
(Kansalle on liian monesti jo "Luvattu" ja "Aiottu" asiota, ei tuollainen aloitus nykypäivänä enää kenenkään ajatusmaailmaan uppoa.)
Esim. "Vannon" saattaisi ehkä osua ja upottaa.

[gloaming]

Halla-ahoa voi äänestää myös Helsingissä

Takuuksien tilalle totuus

[chacha2]

EUEUEU.
Jussi apuun.

Edit,
Yhden EUn poisto

[Luotsi]

Jos seurakunnalle tulee mieleen eurovaalikampanjaan sopivia sloganeita, niitä voisi ehdottaa tässä ketjussa.

* Kansallinen etu vs. unioni-optimointi. Suomi pitkien etäisyyksien kylmänä maana, energiatehokkuus- ja päästösääntelyn erityisongelmat yms.

Tuohan on aika selkeä: Ei EU-liittovaltiolle!

Koska erkkomedia jne välittömästi vääntää tuon "EU-vastaisuudeksi" tai peräti "EU-vihamielisyydeksi", on varmaan paikallaan tarkentaa viestiä välittömästi tuon jälkeen: "Kyllä itsenäisten valtioiden yhteistyölle!" tms. Tuossa olisi myös paikka hieman piruilla EUn takavuosien, tekopyhäksi osoittautuneelle julistuksesta subsidiariteettiperiaatteesta.

[sivullinen.]

Jussi sanoo ei rasismille
(Suomalaisten syrjintä on rasismia. Vihervasemmisto tykkää kun niiden sloganeita väärinkäytetään. Voivat innostua julistamaan esittäjän paholaiseksi, joka tietenkin kerää suunnatonta kannatusta nukkuvien ja protestiäänestäjien keskuudessa.)

Arden tapaan kannatan eri sloganeita eri ryhmille. Netsit ja muut "halla-aholaiset" ymmärtävät vaikeampia kielikuvia. Televisiossa pitää asiat esittää voimakkaasti ja hyvin - eli entiseen tapaan - ja Me Naisten ja hesarin jutut on syytä jättää kokonaan väliin.

[talous ja muutos]

Painopistealueita ovat mm. seuraavat:

* Kansallinen etu vs. unioni-optimointi. Suomi pitkien etäisyyksien kylmänä maana, energiatehokkuus- ja päästösääntelyn erityisongelmat yms.

Käytännössä EU:n etu on melko sama kuin EU:n vaikutusvaltaisimpien valtioitten etu. Tässä esimerkkinä euro -valuutta, jonka arvo automaattisesti määräytyy merkittävimpien talouksien edun mukaisesti. Mutta Euroopan niemen hajanaisuus vaikuttaa myös.


Iskulauseena voisi olla: Alas vahvan euron politiikka!

Euron ulkoinen arvo määräytyy pääasiassa Saksan ja Ranskan taloustarpeista. Reunavaltioitten kohdalla maitten välisen talouskilpailun tilanne on erilainen. Esim. Portugalin maayhteys Eurooppaan rajoittuu Espanjaan ja Espanjan maayhteys varsinaiseen Eurooppaan rajoittuu Ranskaan ja maitten rajana on korkea vuoristo. Suomen kilpailukykyä pitää verrata Ruotsin lisäksi Venäjään, Baltian maihin, Puolaan ja Saksaan.
Vaikein tilanne euromaitten kohdalla on Kreikan kohdalla, koska sen naapurimaissa on halvempi kustannustaso.
Bkt/hlö vastaa suurin piirtein kustannustasoa. Wikipediastakin löytyy (Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita) nämä tiedot.
Kreikan bkt/hlö verrattuna naapurimaihin. Tiedot vuodelta 2012 ja yksikkönä dollari. Lähteenä IMF.
Kreikka: 22,055
Turkki: 10,609
Bulgaria: 7,033
Makedonia: 4,683
Albania: 3,913
Italia: 33,115 (Mafioitten hallitsema Etelä – Italia)
Egypti: 3,112 (Välimeren etelärannalla)

Ei ole yllätys, että Kreikan bkt on laskenut parikymmentä prosenttia. Mutta se on tapahtunut sisäisen devalvaation kautta, mikä on ollut kova tie kreikkalaisille.

[Antti-Kristiina]

Jos seurakunnalle tulee mieleen eurovaalikampanjaan sopivia sloganeita, niitä voisi ehdottaa tässä ketjussa.

Painopistealueita ovat mm. seuraavat:

* Unionin sisäinen uskottavuus ja legitimiteetti. Tuhlaileva hallinto (tyyppiä Bryssel-Strasbourg-ralli), korruptio (vuosittain katoavat miljardit), omien sääntöjen rikkominen (etenkin talouskoordinoinnissa), jne.

* Kansallinen etu vs. unioni-optimointi. Suomi pitkien etäisyyksien kylmänä maana, energiatehokkuus- ja päästösääntelyn erityisongelmat yms.

* Unionin keskittyminen niihin yhteistyömuotoihin, jotka tuottavat lisäarvoa kaikille jäsenille, esim. ulkorajavalvonta, maahanmuuton koordinointi (ilman taakanjakoa), jne.

* Puhtaasti poliittisen integraation ja federalististen rakenteiden (kuten europarlamentin) vastustaminen. Painopiste hallitustenväliseen yhteistyöhön ja kansallisten hallitusten parempaan parlamentaariseen valvontaan EU-asioissa.

Myös teemoja saa ehdottaa, eikä sloganien toisaalta tarvitse välttämättä liittyä tiiviisti näihin teemoihin.

"Toimiva kansallisvaltio on viimeinen askel matkalla toimivaan kansalaisvaltioon"? Näin vastalauseena "federalismin" naamion alla alati paisuvalle byrokratian hyökyaallolle... Ja olen tolkuttanut tuota lausetta lähipiirilleni parikin vuotta, eli uskon todella sen sanomaan. Demokratia toimii riittävän pienissä yksiköissä, johan tuon taisi Platonkin todeta. Kansallisvaltio on se yksikkö, kansalaisvaltio on se lopputulema, joka syntyy, kun demokratia todella implementoidaan. Sveitsiläiset ovat siinä huomattavasti meitä lähempänä.

[Uuno Nuivanen]

"Halla-aho pois Soumesta!

Lähetä se Rysseliin."

[Läpeensä Nuiva]

EU on pipi, kutsukaa tohtori.

[Lalli IsoTalo]

Who you gonna call vote? GhostEU busters!

http://www.youtube.com/watch?v=g4uxIo4t7xM

Voin ohjata videon. Siihen mahtuu tarvittaessa 3 ehdokasta ...

[guest7001]

Kaikki kotiin päin.

Tutustupa muuten Gerard Battenin puheisiin: jos Farage on UKIP:n Soini

Muuten hyvä vertaus, mutta Farage ja UKIP ovat oikeistolaisia. Ajavat voimakkaasti mm. valtion roolin pienentämistä ja julkisen sektorin tuhlauksen hillitsemistä. Päinvastoin kuin Soini ja hänen vasemmistolainen putkoskaartinsa.

Halla-Aho on paljon enemmän Faragen kaltainen järkimies.

[Marko Parkkola]

Voin ohjata videon. Siihen mahtuu tarvittaessa 3 ehdokasta ...

Ehdotan trilogiaa. Se alkaisi nimellä Kourallinen euroja, jatkuisi nimellä Vain muutaman euron tähden ja päättyisi Hyvät, pahat ja rumat videoon, jossa Jussi murskaisi eurohamsterit.

[maisteri]

"Ehdotan trilogiaa. Se alkaisi nimellä Kourallinen euroja, jatkuisi nimellä Vain muutaman euron tähden ja päättyisi Hyvät, pahat ja rumat videoon, jossa Jussi murskaisi eurohamsterit."


Todella hyvä, tehoaa , mutta vain osa tietää ja tuntee mistä on kyse. Pitäisi saada naispuoliset äänestäjät äänestämään Jussia ja se on jo haasteellisempaa. Naiset mielellään äänestävät ulkonäön ja olemuksen perusteella esim. Kataista, "ihannevävy" -tyyppistä miestä jolla on "tekemisen meininkiä", "vastuunkantoa" ja tekee työtä "isien ja äitien työpaikkojen " puolesta. Kataisella ja muilla "tähti"politikoilla on ehkä 3-5 sanaa tai sanontaa, jota ne toistavat joka käänteessä ja siten luovat luotettavan vaikutelman. 

Suomalaisten puolesta Euroopassa, Suomen asialla jne

Tärkeää olisi korostaa suomalaisten ainutlaatuista kulttuuria, kieltä , osaamista, luonnetta ja moraalia. Sitä mitä on ja joskus on ollut.

Iloisesti suomalaisia, jne. No sit tulee taas nuo nationalismi syytteet, mutta ei tässä ranskalaistenkaan etuja ajeta kun he tekevät sen ihan itse.

[talous ja muutos]

* Unionin sisäinen uskottavuus ja legitimiteetti. Tuhlaileva hallinto (tyyppiä Bryssel-Strasbourg-ralli), korruptio (vuosittain katoavat miljardit), omien sääntöjen rikkominen (etenkin talouskoordinoinnissa), jne.

* Kansallinen etu vs. unioni-optimointi. Suomi pitkien etäisyyksien kylmänä maana, energiatehokkuus- ja päästösääntelyn erityisongelmat yms.

TUHLAILEVA ja TEHOTON hallinto - tästä ehkä pahin esimerkki on Kreikan velkakriisin hoito: valtavasta tukimiljardien määrästä huolimatta tuloksena on ollut Kreikan velkakriisin jatkuminen ja Kreikan vakava talouslama.

Kreikka sai ensimmäisen lainapaketin eurovaltioilta toukokuussa 2010. (Wikipedia/Greek government-debt crisis)
Kreikan velkojen osuus bkt:sta (Wikipedia/Greek government-debt crisis/Kuva: Greek debt compared to Eurozone average)
2010: 148 %
2011: 171 %
2012: 162 % (arvio)
2013: 176 % (ennuste)
2014: 175 % (ennuste)
Kreikan bkt:n muutos. Lähteenä IMF.
2010: - 4.9 %
2011: - 7.1 %
2012: - 6.4 %
2013: - 4.2 % (ennuste)


Iskulauseena voisi olla: Järkevämpää velkavaltioitten ja pankkien tukipolitiikkaa!

Tämä on jälkiviisautta, mutta tulevaisuudessa samanlainen tilanne voi tulla eteen.

Kreikan velkakriisin hoito:

1.   EU olisi painostanut pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, jotta ne olisivat antaneet Kreikalle myönnetyille lainoille 10 vuoden lisäajan nollakorolla.
2.   Kukin jäsenmaa olisi pääomittanut omia vaikeuksissa olevia pankkeja. Jos jäsenmaan resurssit eivät riitä, niin EU yhdessä (EKP?) olisi pääomittanut vaikeuksissa olevia pankkeja.

Kreikan velkataakka helpottuisi, koska
-   Noin kahden prosentin inflaatiolla Kreikan velkamäärä pienenisi parikymmentä prosenttia 10 vuodessa  – jos Kreikka ei tarvitsisi lisävelkaa.
-   Jos Kreikan velkatilanne olisi yhä vaikea, niin 5 – 10 vuoden päästä Kreikan velkoja leikattaisiin. Tämä ei enää silloin olisi pankeille uhka, sillä Kreikan velkojen tappioitten jaksottaminen 10 vuodelle ei olisi vakava ongelma. Kaiken lisäksi heikot pankit olisi jo lisäpääomitettu.

3.   Kreikka ottaisi käyttöön oman valuutan:
a)   Kreikka rahoittaisi lisävelanoton tarpeen setelimyllyä pyörittämällä.
b)   Kreikan hintataso suhteessa ulkomaihin laskisi valuutan arvon alenemisen myötä niin paljon, että matkailu ja vienti tuottaisivat Kreikalle valuuttatuloja tuonnin rahoittamiseksi.

Tässäkin vaihtoehdossa Kreikan valtiosektori joutuisi vähentämään menoja. Mutta se voitaisiin tehdä maltillisesti eikä olisi kiirettä. – Nykyisessä vaihtoehdossa Kreikan valtiosektori joutuu vähentämään menoja rajusti ja nopeasti, vaikka Kreikassa on talouskriisi.
Kreikan hintatason laskeminen devalvaation avulla mahdollistaisi talouskasvun. Luultavasti talouskasvu olisi vaatimatonta, 1 – 3 %. Mutta silloin työttömyydestä ei olisi tullut vakava ongelma.
Nykyinen toimintatapa on tuonut Kreikkaan voimakkaan laskukauden ja joukkotyöttömyyden.

Ainoa vakava ongelma esitetyssä toimintamallissa on, että inflaatio riistäytyisi käsistä. Mutta 10 – 20 %:n inflaatiosta Kreikka vielä selviäisi.