2013-05-22 Tulevaisuutta: Katainen hattu kourassa Afrikassa?

[Werther]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa

Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Kysymykseen etsittiin vastausta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Musta joutsenet -kirjoituskilpailussa. Parhaat novellit palkittiin keskiviikkona.

Mustilla joutsenilla tarkoitetaan harvinaisia, epätodennäköisiä, yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia, joilla on toteutuessaan radikaaleja vaikutuksia.

Kilpailun voitti helsinkiläinen toimittaja Terhi Raumonen, jonka novellissa Koska meille tulee valot pääministeri Jyrki Kataisen pojanpoika Pertti, pääministeri hänkin, lähtee Afrikkaan pyytämään sähköä.

Raumonen kuvaa tulevaisuutta, jossa länsimaat ovat täysin riippuvaisia Afrikan tuottamasta energiasta ja luonnonvaroista. Afrikkalaiset muistavat kuitenkin, miten heitä kohdeltiin aiemmin.

...

[AuggieWren]

Kilpailun voitti helsinkiläinen toimittaja Terhi Raumonen, jonka novellissa Koska meille tulee valot pääministeri Jyrki Kataisen pojanpoika Pertti, pääministeri hänkin, lähtee Afrikkaan pyytämään sähköä.

Raumonen kuvaa tulevaisuutta, jossa länsimaat ovat täysin riippuvaisia Afrikan tuottamasta energiasta ja luonnonvaroista. Afrikkalaiset muistavat kuitenkin, miten heitä kohdeltiin aiemmin.

Ysärillä lukion maantieteen opettajani olisi ohittanut tuollaiset ajatukset naiivina typeryytenä, vaikka mokuhenkinen sen ajan mittapuulla olikin. Niin se mualima muuttuu.

[Werther]

Kilpailun voitti helsinkiläinen toimittaja Terhi Raumonen, jonka novellissa Koska meille tulee valot pääministeri Jyrki Kataisen pojanpoika Pertti, pääministeri hänkin, lähtee Afrikkaan pyytämään sähköä.

Raumonen kuvaa tulevaisuutta, jossa länsimaat ovat täysin riippuvaisia Afrikan tuottamasta energiasta ja luonnonvaroista. Afrikkalaiset muistavat kuitenkin, miten heitä kohdeltiin aiemmin.

Ysärillä lukion maantieteen opettajani olisi ohittanut tuollaiset ajatukset naiivina typeryytenä, vaikka mokuhenkinen sen ajan mittapuulla olikin. Niin se mualima muuttuu.

Toivotaan että afrikkalaiset muistavat. Laskujeni mukaan olemme maksaneet noin 158 vuoden edestä sähkölaskuja ja malmieriä Euroopan tarpeisiin jo etukäteismaksuna, kehitysapuna.

[Eino P. Keravalta]

Afrikkalaiset muistavat kuitenkin, miten heitä kohdeltiin aiemmin.

Saakelin hyvä, että muistavat. Mehän kohtelimme heitä paremmin kuin omiamme. Loimme jopa suomalaisia syrjivän, rasistisen apartheid-politiikan, jotta vieraat saisivat esimerkiksi työpaikat ennen meitä.

[AIP]

Afrikkalaisilla kirjoittaja tarkoittaa varmaan kiinalaisia. Se on niin, että jos mitään ei tapahdu, niin kiinalaiset omistavat sen afrikkalaisen sähkön. Kiinalaisia ei kiinnosta vastikkeeton investointi. Sehän on ihan typerää. Myös esimerkiksi eurooppalaiset voisivat olla omistajina, mutta afrikkalaiset (nyky-ymmärryksellä kai kaikki muut paitsi eteläkärjen alkuperäisasukkaat eli buurit) eivät tule yksin mitään sähköntuotantokapasiteettia rakentamaan eivätkä omistamaan.

Siirtohäviöt Pohjois-Afrikasta Suomeen taitavat olla aika messevät.

Ja toisaalta: jos jotain noin epätodennäköistä kävisi, niin se on sitten kaikkien päästöidioottien ja tuulimyllyporukan syytä, eli niiden, jotka alasajavat eurooppalaisen sähköntuotannon. Suomi varmaan haluaa näyttää tässäkin mallia.

En toki lähde kritisoimaan koululaisten kirjoituskilpailun osallistujia. Kaikki kirjoituskykyiset ovat vielä nuorena kirjoitelleet mitä sattuu, pää pilvissä.

[Werther]

Olen jo kyllästynyt cialikseen ja lottovoittoihin.
Odottelen nigerialaista sähkölaskua.

[gloaming]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa

Kilpailun voitti helsinkiläinen toimittaja Terhi Raumonen, jonka novellissa Koska meille tulee valot pääministeri Jyrki Kataisen pojanpoika Pertti, pääministeri hänkin, lähtee Afrikkaan pyytämään sähköä.

Raumonen kuvaa tulevaisuutta, jossa länsimaat ovat täysin riippuvaisia Afrikan tuottamasta energiasta ja luonnonvaroista. Afrikkalaiset muistavat kuitenkin, miten heitä kohdeltiin aiemmin.

Ah tätä postmodernien muotojen uusintamista.

Surusilmät saavat aina orgasmin kuvitellessaan, että jokin onneton häviäjä kääntää pöydän ja nousee vallankäyttäjäksi, oli sitten kyseessä ruotsalaiset dekkarit (joissa jokin 50-kiloinen etnistä vähemmistöä edustava lesbo kyykyttää 120-kiloista äijää, kun todellisuudessa 120-kiloinen äijä poikkeuksetta vaivatta hajottaa 50-kiloisen lesbon korjauskelvottomaan kuntoon) tai joku suomalainen kirjoituskilpailu. Miksi kukaan kyselisi "Afrikalta" mitään? Sen kun menee ja ottaa, mitä tarvitsee.

[Lalli IsoTalo]

Afrikka.

Manner, jossa suomut tippuvat silmiltä.

[Werther]

Sinnemäki: "Onhan se hyvä että pääministeri on käynyt saharan eteläpuolisessa afrikassa tutustumassa siihen mikä on meidänkin tulevaisuutta"

http://wiki.hommaforum.org/wiki/Vihreät

Tulevaisuusvaliokunta antoi Terhille erityiset kiitokset siitä, että Annin vanhaa krapula-ajatusta oli uusiokäytetty ja balsamoitu tyylikkäästi.

[Roope]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa

Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Kysymykseen etsittiin vastausta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Musta joutsenet -kirjoituskilpailussa. Parhaat novellit palkittiin keskiviikkona.

1. Terhi Raumonen: Koska meille tulee valot.
Entä jos olemme jatkossa täysin riippuvaisia Afrikan
tuottamasta energiasta ja luonnonvaroista, ja afrikkalaiset alkavatkin muistella sitä, mitä me
olemme heille viime vuosikymmenien aikana ja sitä ennen tehneet? Ilkikurinen ja poleeminen teksti
vakavasta aiheesta, taitava sekoitus suolaa ja sokeria. Hillittyä sarkastista huumoria.

Raatiin kuuluivat:
tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen
kustannuspäällikkö Hannu Harju, Tammi
professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuudentutkimuksen seura ry
tutkija Irma Hirsjärvi, Suomen tieteiskirjoittajat ry
kirjailija Risto Isomäki
Pasi Karppanen, TSFS ry
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi, TIEKE ry
kirjailija Maarit Verronen
valiokuntaneuvos Paula Tiihonen, tulevaisuusvaliokunta

[herra 4x]

Raatiin kuuluivat:
tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen
kustannuspäällikkö Hannu Harju, Tammi
professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuudentutkimuksen seura ry
tutkija Irma Hirsjärvi, Suomen tieteiskirjoittajat ry
kirjailija Risto Isomäki
Pasi Karppanen, TSFS ry
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi, TIEKE ry
kirjailija Maarit Verronen
valiokuntaneuvos Paula Tiihonen, tulevaisuusvaliokunta

Heh. Sopiva raati.

[Leso]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa
---
Mustilla joutsenilla tarkoitetaan harvinaisia, epätodennäköisiä, yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia, joilla on toteutuessaan radikaaleja vaikutuksia.

Kilpailun voitti helsinkiläinen toimittaja Terhi Raumonen, jonka novellissa Koska meille tulee valot pääministeri Jyrki Kataisen pojanpoika Pertti, pääministeri hänkin, lähtee Afrikkaan pyytämään sähköä.
---

Aika näköalatonta, että kuvatun ajan pääministeri olisi Pertti Katainen.
Miksei Abdullah el-Sähläm, vaikka? 

Ei ihan loppuun asti mietitty tämä kirjoitus. Olisi edes Muhammed Katainen.

[Roope]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa

Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Kysymykseen etsittiin vastausta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Musta joutsenet -kirjoituskilpailussa. Parhaat novellit palkittiin keskiviikkona.

– Kun Afrikassa kuoltiin ruuan, lääkkeiden ja puhtaan juomaveden puutteeseen, elettiin Euroopassa yltäkylläisyydessä. Meidän on vaikea perustella, miksi myisimme sähköä teille, kun voimme käyttää sen täällä itsekin, presidentti Aren Musena sanoo.

– Te söitte itsenne lihaviksi ja sairaiksi, eikö totta? Silloin kun me kärsimme nälkää.

Hiki kihoaa pääministeri Kataisen otsalle. Hänen mieleensä nousee taannoinen käyntinsä Somalian energiaministerin puheilla.

– Jytky, ministeri Nadifa Bushra oli muistuttanut.

– Vuonna 2011 suuri osa teidän kansastanne äänesti puoluetta, jonka mielestä teidän hyvinvointinne kuuluu vain syntyperäisille suomalaisille. Kaksi vuotta myöhemmin maahanne tulleet somalipakolaiset palautettiin puolueen kansanedustajan aloitteesta Somaliaan, vaikka turvallisuustilanne oli täällä heikko ja kuivuuden takia maatamme koetteli hirvittävä nälänhätä, Somalian energiaministeri oli huomauttanut Kataiselle.

Loput tekstinäytteestä Verkkouutisten sivuilla: Kataisen pojanpoika pulassa

Verkkouutisten linkissä teksti "Jytky iskee takaisin", joka lienee alkuperäinen otsikko.

[ike60]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/12353-tulevaisuutta-katainen-hattu-kourassa-afrikassa

Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Kysymykseen etsittiin vastausta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Musta joutsenet -kirjoituskilpailussa. Parhaat novellit palkittiin keskiviikkona.

Minkähänlaisia ne huonommat novellit ovat olleet? Ainakin tuota Raumosen ykkössijan napannutta kirjoitelmaa lukiessa tulee mieleen koulun raittiuskilpakirjoitukset. Niissäkin palkittiin oikeasta ajattelutavasta.

– Kun Afrikassa kuoltiin ruuan, lääkkeiden ja puhtaan juomaveden puutteeseen, elettiin Euroopassa yltäkylläisyydessä. Meidän on vaikea perustella, miksi myisimme sähköä teille, kun voimme käyttää sen täällä itsekin, presidentti Aren Musena sanoo.

Musena ei taida paljoa kapitalismista perustaa. Yleensähän sähköä - kuten muitakin hyödykkeitä - myydään sen vuoksi, että myymällä saadaan liikevoittoa joka voidaan käyttää hyviksi katsottuihin tarkoituksiin. Esimerkiksi itse aikanaan möin marjoja kauppiaalle, vaikka olisin voinut syödä niistä ainakin osan itse, koska havittelin bensaa pikku skootteriini.

– Te söitte itsenne lihaviksi ja sairaiksi, eikö totta? Silloin kun me kärsimme nälkää.

Suomessa kärsittiin nälkää vuosina 1866-68, kun samaan aikaan esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa elettiin melko pulskasti. Enpä muista että Suomessa olisi silti itsenäistymisen jälkeenkään kieltäydytty myymästä noille mässäilijöille puutavaraa ja sellua. Mutta siitä olen samaa mieltä Raumosen kanssa, että Suomen ja muiden länsimaiden antamalla kehitysavulla ei ole mitään merkitystä, eivätkä sitä tulevaisuuden Musenat muista.

Hiki kihoaa pääministeri Kataisen otsalle. Hänen mieleensä nousee taannoinen käyntinsä Somalian energiaministerin puheilla.

– Jytky, ministeri Nadifa Bushra oli muistuttanut.

– Vuonna 2011 suuri osa teidän kansastanne äänesti puoluetta, jonka mielestä teidän hyvinvointinne kuuluu vain syntyperäisille suomalaisille. Kaksi vuotta myöhemmin maahanne tulleet somalipakolaiset palautettiin puolueen kansanedustajan aloitteesta Somaliaan, vaikka turvallisuustilanne oli täällä heikko ja kuivuuden takia maatamme koetteli hirvittävä nälänhätä, Somalian energiaministeri oli huomauttanut Kataiselle.

Noinhan se menee. Muiden suomalaisten tavoin itsekin muistelen suurella katkeruudella Hondurasin vaalitulosta vuonna 1918, kun Suomessa oli heikko turvallisuustilanne. Joukko kaikenkarvaisia nuijia pääsi silloin Hondurasin parlamenttiin. "El puerco" vai miten sitä Hondurasin vuoden 1918 vaalitulosta taas kutsuttiinkaan. Jos tuolloin olisi suomalaisia paennut Hondurasiin ja heidät olisi sitten palautettu takaisin tänne, vihani varmasti kiehuisi yli äyräidensä.

Toki Somalian tuleva energiaministeri Bushra voi olla huumoriveikkoja ja taivastella, miten kukaan on voinut olla niin härski että on palauttanut ihmisiä sellaiseen peräaukkoon kuin Somalia.

Valitettavasti on todettava, että muuten niin asiallisessa kirjoituksessa eksytään paikoin fiktion ja fantasian puolelle. Turvapaikkaa tarvitsemattomien somalien palauttaminen Somaliaan on Raumosen unikuva. Mieleeni tosin tulee yksi palautettu, se josta Hesarin Nyt-liite teki jutun noin vuonna 2008. Somalian nykyisen turvallisuustilanteen heikkouskin osoittaa Raumosen tyylisuunnaksi ennemmin fantasian kuin realismin. Kuivuusnälänhädässä taas länsimaiset avustusjärjestöt ilmeisesti estivät tilanteen kärjistymisen; tosin merkittävä osa ruoka-avusta päätyi paikallisten rikkaiden pöytiin, kun sikäläiset rosvojoukot ryöstivät ruokakuljetuksia ja möivät saaliinsa paikallisilla toreilla.

Kirjoituksen jatko-osassa Bushra löytää katkeroitumisen aiheen siitä, miten länsimainen raha sai Somalian sisällissodan jatkumaan yli 20 vuotta. Ei sitä sotaa kukaan tai mikään länsimaalainen tukenut - miksi olisi? Sen sijaan länteen päässeet somalit lähettivät työstä tai sossusta saamaansa rahaa kotiinsa, ja niillä rahoilla sitä sotaa sitten jatkettiin. Muita merkittäviä sodan rahoituskanavia olivat Euroopan somalien käynneistä kotiseuduillaan koituneet turismitulot sekä somalien kotimaahansa soittamista puheluista koituneet puhelinoperaattoritulot. Merkittäviä rosvojoukkojen rahoituslähteitä olivat myös avustuskuljetusten ryöstämisestä saadut tulot.