2013-05-20 HS/Riikka Purra: Maahanmuutto saattaa synnyttää hierarkioita

[Saippuakupla]

Maahanmuutto saattaa synnyttää hierarkioita

Suomeen on tulossa yhä enemmän ihmisiä ulkomailta. Vaikutuksia työmarkkinoihin ja yhteiskuntarakenteeseen on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

Maahanmuuton lisäämistä kannattavat tyypillisesti vasemmisto sekä poliittinen ja taloudellinen oikeisto. Vasemmiston perusteita ovat rajat ylittävä solidaarisuus ja yhteiskuntamme avoimuus, oikeiston perusteita taas talouskasvun välttämättömyys ja työvoiman tarve. Molemmat rintamat ovat sitä mieltä, että maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Juhana Vartiainen ja Ilmarisen Jaakko Kiander ovat puhuneet 100 000 työperäisen maahanmuuttajan tarpeesta. Se ei ole uusi ajatus, joskin suoruudessaan ehkä vailla vertaa. Vastaavia lukuja ovat esittäneet viime vuosina niin oikeistoministerit ja vasemmistopoliitikot kuin talousoppineetkin.

Jo pitkään on ollut selvää, että länsimaat haluavat houkutella ulkomailta korkeakoulutettuja osaajia. Kouluttamattoman halpatyövoiman tarve taas on näkynyt vähemmän suoraan, vaikka lukuisissa Euroopan maissa kahdet tai useammat, usein etnisesti määrittyneet työmarkkinat ovat nykyisin arkipäivää.

Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan suhde muuhun maahanmuuttoon on vähitellen muuttunut monimutkaisemmaksi. Jaottelu on tosiasiassa epätarkka ja varsinkin poliittisessa puheessa usein varsin tarkoitushakuinen.

"Laittomien" eli paperittomien maahanmuuttajien kategoria riippuu yksinomaan vastaanottavan valtion ja EU:n lainsäädännöstä ja käytännöistä. Niinpä sen alaa voi periaatteessa säätää eri suuntiin.

Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa on arvioitu olevan kymmeniätuhansia "siedettyjä" maahanmuuttajia. He ovat virallisesti maassa laittomasti mutta epävirallisesti tärkeä osa talouden toimintaa. Erilaisilla työperäisillä ja taloudellisilla perusteilla voidaan myös täysin lain puitteissa kiertää määritelmiä ja siten siirtyä hierarkiassa.

Samaan tapaan monet lailliset maahanmuuttajat palvelevat talouden rakenteita ja yhteiskunnan toimintaa. Tietyillä aloilla – esimerkiksi siivousalalla – maahanmuuttajien osuus lähentelee paikoin sataa prosenttia.

Elinkeinoelämä on todennut, etteivät suomalaiset halua halpatyöhön, joten on välttämätöntä palkata ulkomaalaisia. Samalla on uskottu, että kyseessä on myös näiden ihmisten etu: korvaus on usein moninkertainen lähtömaan palkkatasoon verrattuna, puhumattakaan muista yhteiskuntamme eduista, kuten turvallisuudesta.

Globaalin talousjärjestelmän välttämättömyydet ja maahanmuuton syöttövaikutus takaavat, että työvoimakustannukset pysyvät kurissa. Samalla varmistuu, etteivät suomalaiset halua näille aloille tulevaisuudessakaan. Vielä on epäselvää, kuinka kokonaisvaltaisesti tämä hierarkiaan perustuva logiikka kykenee tunkeutumaan yhteiskuntaan.

Vaikka painopiste on halpatyössä, siirtyminen alemman keskiluokan alueelle on jo alkanut.

Maahanmuuton vaikutuksia suomalaisiin työmarkkinoihin ja yleiseen yhteiskuntarakenteeseen on hankala määrittää yksiselitteisesti. Kansainvälisestikin arviot ja tutkimustulokset ovat usein ristiriitaisia.

Toisaalta väitetään, että maahanmuutto ei vaikuta yleiseen palkkatasoon eikä lisää kurjistumista. Toisaalta uskotaan, että maahanmuuton kierre nimenomaan puristaa yhteiskuntia ja vähitellen pudottaa uusia ryhmiä kilpailemaan työpaikoista ja muista resursseista.

Kun arvioihin vielä liitetään julkisen talouden muutokset niin maahanmuuton kuin muidenkin tekijöiden vaikutuksesta, kuva muuttuu entistä epäselvemmäksi. Juuri tämä lisää maahanmuutolla politikointia ja hyvin erilaisten – vastakkaistenkin – intressien kiinnittymistä samansuuntaisiin argumentteihin. Toisaalta asetelma pelkistää ilmiön liian helposti pureksittavaan muotoon: kannata tai vastusta.

Poliittisesti ja taloudellisesti on usein arkaluonteista kysyä, kenen etua itse asiassa ajetaan tai kuka ajaa kenenkin etua. Yleisen väittämän mukaan maahanmuuton lisääntyminen on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu. Vetoavuudestaan huolimatta väite on vahvasti liioiteltu.

Koska erilaiset hierarkiat uhkaavat vahvistua, oleellisempaa olisi kysyä, ketkä suomalaiset ja maahanmuuttajat voittavat ja mitä häviäjille tapahtuu.

Riikka Purra
Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaa maahanmuuttopolitiikasta.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Maahanmuutto+saattaa+synnytt%C3%A4%C3%A4+hierarkioita/a1368932647901

[Jane Doe]

Tuosta kirjoituksesta jäi fiilis, että kirjoittaja haluaisi kovasti sanoa jotain, mutta ei uskalla ja siksipä lopputulos jää ehkä-ehkä ei- liirumlaarumiksi.

Suomeen on tulossa yhä enemmän ihmisiä ulkomailta. Vaikutuksia työmarkkinoihin ja yhteiskuntarakenteeseen on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

Öö, ei minun mielestäni eikä varmaan monen muunkaan tällä foorumilla. Ehkä väittäriä tehdessä vastaan on tullut salaista tietoa, joka kumoaa kaiken mitä me täällä olemme havainneet. Tai sitten Riikka ei vain uskalla sanoa mitään, taaskaan.

Ihan hyvä puheenvuoro muuten, mutta kovin, kovin varovainen. Kyllä se siitä.

ps. Olisi mukavaa lukea joskus kunnon jyrähdys aiheesta "Mikä perkele mättää, jos tietyn alojen töiden tekeminen on kannattavaa vain laittomasti maassaoleskeleville?"

[Oho]

Ihan hyvä puheenvuoro muuten, mutta kovin, kovin varovainen....

Tietenkin, tutkijan tai pikemminkin tutkijaksi mahdollisesti aikovan, on miltei pakko olla varovainen ottaessaan kantaa arkaan aiheeseen, etenkin, kun kannanoton sävy poikkeaa selvästi ylhäältä alaspäin tarjotusta miltei kanonisoidusta totuudesta. Toi oli yksi parhaista mitä mä olen lukenut pitkiin aikoihin, mikä ei tietenkään sitten kuitenkaan tarkoita yhtään mitään.

[nuiseva]

Elinkeinoelämä on todennut, etteivät suomalaiset halua halpatyöhön, joten on välttämätöntä palkata ulkomaalaisia. Samalla on uskottu, että kyseessä on myös näiden ihmisten etu: korvaus on usein moninkertainen lähtömaan palkkatasoon verrattuna, puhumattakaan muista yhteiskuntamme eduista, kuten turvallisuudesta.

Globaalin talousjärjestelmän välttämättömyydet ja maahanmuuton syöttövaikutus takaavat, että työvoimakustannukset pysyvät kurissa. Samalla varmistuu, etteivät suomalaiset halua näille aloille tulevaisuudessakaan. Vielä on epäselvää, kuinka kokonaisvaltaisesti tämä hierarkiaan perustuva logiikka kykenee tunkeutumaan yhteiskuntaan.

Vaikka painopiste on halpatyössä, siirtyminen alemman keskiluokan alueelle on jo alkanut.

Poliittisesti ja taloudellisesti on usein arkaluonteista kysyä, kenen etua itse asiassa ajetaan tai kuka ajaa kenenkin etua. Yleisen väittämän mukaan maahanmuuton lisääntyminen on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu. Vetoavuudestaan huolimatta väite on vahvasti liioiteltu.

Leikkasin mielestäni tärkeimmät ja parhaat lauseet. Siinä todetaan aika selvästi, että ensin matalapalkka-aloille tuotiin paljon halpatyövoimaa niin, että suomalaisen tukien varassa elävän ei enää kannata niihin lähteä. Ja että keskiluokan kurjistaminen on agendalla seuraavana.

Tutkija ilmeisesti rajoittaa näkökulman tähän oikeasti töitä tekevien osuuteen ja päätyy siihen tulemaan, ettei ole ihan yksinkertaista sanoa edes työperäisen maahanmuuton hyödyttävän Suomea. Järkevän kuuloista tekstiä, tutkija voisi seuraavaksi vaikka tehdä tutkimusprojektin varsinaisista^TM

[l'uomo normale]

Eivät maahanmuuttajatkaan mitään superihmisiä ole. Yhtä lailla he palavat ja kuluvat loppuun, jos he joutuvat tekemään pitkää päivää liian raskaissa oloissa huonolla korvauksella. Ihannetapauksessa he palaavat kotimaihinsa kituuttamaan viimeiset elinvuotensa ja kuolevat pois. Mutta kuinka eettistä sekin on? Ja mahdollinen perhe-elämä uudessa kotimaassa kärsii ja pahoinvoiva nuoriso voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle.

[Roope]

Maahanmuuton lisäämistä kannattavat tyypillisesti vasemmisto sekä poliittinen ja taloudellinen oikeisto. Vasemmiston perusteita ovat rajat ylittävä solidaarisuus ja yhteiskuntamme avoimuus, oikeiston perusteita taas talouskasvun välttämättömyys ja työvoiman tarve. Molemmat rintamat ovat sitä mieltä, että maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämiseksi.

Vasemmisto ei perustele solidaarisuusmaahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Oikeisto perustelee, mutta ei pysty osoittamaan, kuinka sen vaatima halpatyövoiman lisääminen voisi lisätä verotuloja ja parantaa taloudellista huoltosuhdetta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Juhana Vartiainen ja Ilmarisen Jaakko Kiander ovat puhuneet 100 000 työperäisen maahanmuuttajan tarpeesta. Se ei ole uusi ajatus, joskin suoruudessaan ehkä vailla vertaa. Vastaavia lukuja ovat esittäneet viime vuosina niin oikeistoministerit ja vasemmistopoliitikot kuin talousoppineetkin.

Ehdotus perustui surkuhupaisan heppoiseen väitteeseen, jonka mukaan vasta tarpeeksi suuri työvoimareservi takaa Suomen talouskasvun. Ontto heitto, jolla ei ollut muuta tarkoitusta kuin hallita julkisuutta tutkijoiden totuutena.

Jo pitkään on ollut selvää, että länsimaat haluavat houkutella ulkomailta korkeakoulutettuja osaajia. Kouluttamattoman halpatyövoiman tarve taas on näkynyt vähemmän suoraan, vaikka lukuisissa Euroopan maissa kahdet tai useammat, usein etnisesti määrittyneet työmarkkinat ovat nykyisin arkipäivää.

Korkeakoulutettuja osaajia ei houkutella Suomeen mitenkään erityisesti, vaikka heidät nostetaankin puheissa esille. Sen sijaan niin EK kuin Vartiainenkin tähtäävät vähemmän koulutettujen ja kouluttamattomien EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuton helpottamiseen.

Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan suhde muuhun maahanmuuttoon on vähitellen muuttunut monimutkaisemmaksi. Jaottelu on tosiasiassa epätarkka ja varsinkin poliittisessa puheessa usein varsin tarkoitushakuinen.

Enpä sanoisi. Kannattaa muistaa, että turvapaikkamaahanmuutto on suurimmaksi osaksi yksi laittoman siirtolaisuuden muoto.

"Laittomien" eli paperittomien maahanmuuttajien kategoria riippuu yksinomaan vastaanottavan valtion ja EU:n lainsäädännöstä ja käytännöistä. Niinpä sen alaa voi periaatteessa säätää eri suuntiin.

Väitöskirjaa viimeistelevän Purran olisi syytä muistaa, että laiton maahanmuutto on se virallinen termi, kun taas "paperiton" kuuluu Vapaan liikkuvuuden markkinoimana eufemismina lainausmerkkeihin. Termit eivät sitä paitsi tarkoita samaa.

Laittoman maahanmuuton määritelmää ja valvontaa voidaan tosiaan säätää. Ilmiö ei muutu siitä miksikään.

Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa on arvioitu olevan kymmeniätuhansia "siedettyjä" maahanmuuttajia. He ovat virallisesti maassa laittomasti mutta epävirallisesti tärkeä osa talouden toimintaa. Erilaisilla työperäisillä ja taloudellisilla perusteilla voidaan myös täysin lain puitteissa kiertää määritelmiä ja siten siirtyä hierarkiassa.

Tämä riippuu säädetyistä laeista ja niiden valvonnasta. Valitettavasti laiton siirtolaisuus on muuttumassa yhä siedetymmäksi, jolloin siitä tulee lopulta normi.

Samaan tapaan monet lailliset maahanmuuttajat palvelevat talouden rakenteita ja yhteiskunnan toimintaa. Tietyillä aloilla – esimerkiksi siivousalalla – maahanmuuttajien osuus lähentelee paikoin sataa prosenttia.

Niin no, monet lailliset maahanmuuttajat ovat taloudellinen rasitus yhteiskunnalle.

Elinkeinoelämä on todennut, etteivät suomalaiset halua halpatyöhön, joten on välttämätöntä palkata ulkomaalaisia. Samalla on uskottu, että kyseessä on myös näiden ihmisten etu: korvaus on usein moninkertainen lähtömaan palkkatasoon verrattuna, puhumattakaan muista yhteiskuntamme eduista, kuten turvallisuudesta.

Globaalin talousjärjestelmän välttämättömyydet ja maahanmuuton syöttövaikutus takaavat, että työvoimakustannukset pysyvät kurissa. Samalla varmistuu, etteivät suomalaiset halua näille aloille tulevaisuudessakaan. Vielä on epäselvää, kuinka kokonaisvaltaisesti tämä hierarkiaan perustuva logiikka kykenee tunkeutumaan yhteiskuntaan.

Ei siinä ole mitään epäselvää. Riittää, kun katselee muiden maiden kehitystä.

Maahanmuuton vaikutuksia suomalaisiin työmarkkinoihin ja yleiseen yhteiskuntarakenteeseen on hankala määrittää yksiselitteisesti. Kansainvälisestikin arviot ja tutkimustulokset ovat usein ristiriitaisia.

Juuri siksi maahanmuutto pitääkin jakaa osatekijöihinsä ja tarkastella eri osatekijöiden vaikutusta. Ei se ole mitään rakettitiedettä.

Toisaalta väitetään, että maahanmuutto ei vaikuta yleiseen palkkatasoon eikä lisää kurjistumista. Toisaalta uskotaan, että maahanmuuton kierre nimenomaan puristaa yhteiskuntia ja vähitellen pudottaa uusia ryhmiä kilpailemaan työpaikoista ja muista resursseista.

Onhan tätä tutkittu. Maahanmuutto ei vaikuta juurikaan yleiseen palkkatasoon, mutta se laskee palkkoja tai ainakin estää niitä nousemasta tietyillä aloilla, jotka muuttuvat maahanmuuttajavaltaisiksi. Nykymuotoinen maahanmuutto myös lisää kurjistumista, eikä sen havaitsemiseen tai päättelemiseen tarvita edes tutkimusta.

Poliittisesti ja taloudellisesti on usein arkaluonteista kysyä, kenen etua itse asiassa ajetaan tai kuka ajaa kenenkin etua. Yleisen väittämän mukaan maahanmuuton lisääntyminen on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu. Vetoavuudestaan huolimatta väite on vahvasti liioiteltu.

Koska erilaiset hierarkiat uhkaavat vahvistua, oleellisempaa olisi kysyä, ketkä suomalaiset ja maahanmuuttajat voittavat ja mitä häviäjille tapahtuu.

Väite on typerä jo muotoilultaan, koska maahanmuuton lisääntyminen ei taatusti voi olla kaikkien suomalaisten tai maahanmuuttajienkaan etu. On välttämätöntä eritellä, miten eri maahanmuuton muodot ja muutokset vaikuttavat eri ryhmiin. Paljon voi päätellä jo siitä, lisääkö jokin tietty muutos maahanmuutossa nettoveronmaksua vai ei.

Riikka Purra
Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaa maahanmuuttopolitiikasta.

Kirjoitus oli kummallista huitomista sinne ja tänne, mutta luen väitöskirjan aikanaan ihan kiinnostuneena.

[timouti]

Kirjoitus oli kummallista huitomista sinne ja tänne, mutta luen väitöskirjan aikanaan ihan kiinnostuneena.

Olihan se kummallista huitomista, mutta suuri askel siihen suuntaan, että ehkä se maahanmuutto ei olekaan niin hyvä asia.

Ei varmaan houkuttele koulutettuja maahanmuuttajia olla hierarkian alimmilla askelilla ja tehdä töitä, jotka ei kelpaa suomalaisille. Toisaalta on typerää antaa suomalaisille sellainen mielikuva, että nyt ollaan herrakansaa, jota maahanmuuttajat palvelevat.

Tukien varassa elävillä kouluttamattomilla suomalaisilla on joskus sellainen luulo, että he voivat saada vaikka kuinka hyvää palkkaa, jos viitsivät mennä töihin ja siksi eivät kaikki työt kiinnosta. Totuus on kyllä, että kaikilla ei ole resursseja opiskella ja saada hyväpalkkaista ammattia eikä varsinkaan saada hyvää palkkaa ilman koulutusta. Jokaisen pitäisi tehdä sellaista työtä, johon kyvyt riittävät. Tehtävien jakaminen erilaisiin hierarkioihin ei siten ole hyväksi kenellekään. Kaikenlaista työtä pitäisi arvostaa niinkuin vanhoina hyvinä aikoina.

Lisäksi tulevat vielä kouluttamattomat maahanmuuttajat, joilla ei ole koulutusta, kykyä tai halua mihinkään työhön. Tämäkin osaltaan vähentää työn arvostusta yleensä ja yhteiskunnan ylläpitämistä veroja maksamalla. Lopputulos näyttää aina samalta: rajat kiinni nyt ja koulutus sekä työtä kaikille täällä nyt oleville. Toinen vaihtoehto on, että lakkautetaan "hyvinvointi"yhteiskunta ja tukien maksaminen. Jokainen voi sitten vapaasti kuljeskella maasta toiseen etsimässä työtä ja elatusta itselleen.

[siviilitarkkailija]

Sanomaosakeyhtiö kusettaa kuin kepulainen. Jopa silloin kun vieraskynäpalstalla se julkaisee omaa valheuutisointia ja poliittista pääpetkutustoimituspolitiikkaa lievästi kritisoivan tutkimuksen joka ei edes ole valmis eikä selvitä millaisesta hierarkiasta on kyse.

Poliittisesti ja taloudellisesti on usein arkaluonteista kysyä, kenen etua itse asiassa ajetaan tai kuka ajaa kenenkin etua. Yleisen väittämän mukaan maahanmuuton lisääntyminen on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu. Vetoavuudestaan huolimatta väite on vahvasti liioiteltu.

Ei ole kummankaan vaan maahanmuuttobisneksen suojatyömahdollisuuksista rahastavan virkaroskaväen etu.

Koska erilaiset hierarkiat uhkaavat vahvistua, oleellisempaa olisi kysyä, ketkä suomalaiset ja maahanmuuttajat voittavat ja mitä häviäjille tapahtuu.

Mistä ihmeen hierarkiasta tutkija puhuu? Miksi ne uhkaavat vahvistua? Hesarin kannattama holtiton maahanmuuttopolitiikka on tuonut ainakin yhden voittajan, suomalaiset jotka eivät lue vihervasemmistolaista roskalehteä nimeltä Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat on itse sahannut oman oksansa jolla se on istunut. Se on on harjoittamansa mokupolitiikan suurhäviäjä. Ihmiset jotka eivät lue mokomaa propagandaa ovat voittajia.

[Nautiluseläin]

Tunteeko kukaan tätä Purraa? Onko haloskukkavihreädemlaa vai itsenäinen ajattelija?

Tekisi mieli ottaa yhteyttä ja hiukan valottaa tilannetta siltä osin kuin olen sitä itse henkilökohtaisesti päässyt penkomaan. Mutta turhan vuoksi en viitsisi vaivautua. Pitäisi löytyä vilpitöntä halua tietää eikä mitään etukäteen lukittua kantaa ja sitoutumista mahdollisiin taustavoimiin.

Anybody?

[Toadie]

Minusta rohkaiseva ja oikean suuntainen kirjoitus. Baby steps.

[Ville Hämäläinen]

Pystyykö joku lukea tuon läpi? itse en jaksa kun siinä ei oikeasti sanota mitään. Ainakin uutisissa oli että rikollisjärjestöt ovat erittäin hierarkisia.

[siviilitarkkailija]

Pystyykö joku lukea tuon läpi? itse en jaksa kun siinä ei oikeasti sanota mitään. Ainakin uutisissa oli että rikollisjärjestöt ovat erittäin hierarkisia.

Kaikissa toimivissa ja terveissä yrityksissä on hierarkia.

[hmoilanen]

Maahanmuutto saattaa synnyttää hierarkioita
...
Elinkeinoelämä on todennut, etteivät suomalaiset halua halpatyöhön, joten on välttämätöntä palkata ulkomaalaisia. Samalla on uskottu, että kyseessä on myös näiden ihmisten etu: korvaus on usein moninkertainen lähtömaan palkkatasoon verrattuna, puhumattakaan muista yhteiskuntamme eduista, kuten turvallisuudesta.
...

En usko, että halpatyöhön kukaan haluaa. Ymmärrän, etteivät suomalaiset sitä tee.

En ymmärrä, miksi ulkomaalaiset siihen ryhtyisivät kun nämä muutkin yhteiskuntamme edut, jotka tutkijalta unohtui mainita, ovat moninkertaisia lähtömaan palkkatasoon verrattuna. Tänne kun tulee niin saa oman neuvojan (sponsorin), joka näyttää mihin kohtaan se ruksi paperilla pistetään kassavirtojen maksimoimiseksi. Minkä takia normiulkomaalainen lähtisi töitä tekemään kun lähes saman rahan saa kotona makoilemalla ja kahvilassa istumalla. Bonuksena voi vielä tehdä pimeästi töitä.

Nix verstehen.

[Lauttasaaren Emiiri]

pitää myös muistaa, että monella halpatyöalalla ei kotimainen hakija tule työllistettyä, koska firmat haalivat palkkatukea saavia työntekijöitä

http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/06_2rekrytoinnin_tuki/02_palkkatuki/index.jsp

maahanmuuttajista maksetaan suurempaa palkkatukea (verrataan sairaaseen/vammaiseen työntekijään) kuin työkykyisestä VHM-työttömästä. tämä vääristää kilpailutilannetta ja antaa yritykselle kohtuutonta etua. tämä on kenties tärkein syy, miksi tietyillä aloilla (bussikuski, siivooja...) maahanmuuttajat ovat yliedustettuja.

[n.n.]

Riikka Purra näyttää kirjoitelleen jo aiemmin sen verran, että on jäänyt Mediaseuranta-blogin haaviin. Jotain todella mystistä tuntuu tapahtuneen kolmessa vuodessa. Purra on menettänyt mm. kyvyn kirjoittaa koherenttia tekstiä, jossa sanottaisiin yhtään mistään yhtään mitään.

Onkohan tuon aiemman kirjoituksen jälkeen kertynyt sähköpostiin vihapuhetta vai miksi on ulosanti muuttunut noin paljon varovaisemmaksi? 

[Teemu Lahtinen]

Tunteeko kukaan tätä Purraa? Onko haloskukkavihreädemlaa vai itsenäinen ajattelija?

Jälkimmäinen.

[Roope]

"Laittomien" eli paperittomien maahanmuuttajien kategoria riippuu yksinomaan vastaanottavan valtion ja EU:n lainsäädännöstä ja käytännöistä. Niinpä sen alaa voi periaatteessa säätää eri suuntiin.

Väitöskirjaa viimeistelevän Purran olisi syytä muistaa, että laiton maahanmuutto on se virallinen termi, kun taas "paperiton" kuuluu Vapaan liikkuvuuden markkinoimana eufemismina lainausmerkkeihin. Termit eivät sitä paitsi tarkoita samaa.

Laittoman maahanmuuton määritelmää ja valvontaa voidaan tosiaan säätää. Ilmiö ei muutu siitä miksikään.

Hesarin vieraskynäkirjoituksessa jouduin oikeatermisen sensuurin hampaisiin, kun laiton maahanmuutto muutettiin paperittomiksi. "Paperiton" on uusista termeistä ehkä kaikkein huonoin – irregular on parempi, mutta sekin kuvaa vain ilmiön yhtä puolta, sen epäsäännöllisyyttä. Detalji tai ei, kyseessä on esimerkki siitä, miten sananvalta toimi.

Riikka Purra: Maahanmuuton faktoista, terminologiasta ja kynnyksistä 5.12.2014

Ilmankos kirjoitus vaikutti minusta jotenkin kummalliselta. Hesarin haamukirjoittaja on ojentanut pyytämättä auttavan kätensä ja korjannut väärät sanat oikeamielisiksi.

[Professori]

Ilmankos kirjoitus vaikutti minusta jotenkin kummalliselta. Hesarin haamukirjoittaja on ojentanut pyytämättä auttavan kätensä ja korjannut väärät sanat oikeamielisiksi.

Harmi kun en ollut aamulla tietoinen tuosta kirjoittaessani kommenttia  (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/12/helsingin-sanomat-valehtelee-jalleen.html) hesarin uusista valheista.

Tämä Riikka Purran kirjoituksen sormeiluhan on suorastaan upea esimerkki samasta aiheesta. Siis siitä miten epärehellinen aviisi maamme ykköslehti oikeastaan on.