Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen -selvitys

[Saippuakupla]

Tutkimus selvittää huono-osaisuuden vaikutusta koulujen rahoitukseen
tiedote / pressmeddelande 16-05-2013

Tänään opetusministeri Jukka Gustafssonille luovutettu tutkimus Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen valottaa sitä, kuinka huono-osaisuus otetaan huomioon koulujen rahoituksessa.

Tutkijat Timo Kauppinen ja Venla Bernelius selvittivät koulujen alueellisia haasteita ja rahoituksen kohdentumista pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Tutkimuksessa arvioitiin, vaikuttaako koulujen toimintaympäristö koulun saamaan oppilaskohtaiseen rahoitukseen. Toisin sanoen tukevatko kunnat enemmän niitä alueita, joilla on muita alueita enemmän huono-osaisuutta. Alueellista huono-osaisuutta kuvattiin selvitystä varten laaditulla mittarilla, joka koostui enintään perusasteen suorittaneiden osuudesta, alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien osuudesta ja työttömyysasteesta.

Kuntien käytännöt koulujen rahoittamisessa vaihtelevat, mikä näkyy myös koulun lähialueen huono-osaisuuden yhteydessä rahoitukseen. Erityisesti Helsingissä ja Espoon alakouluissa koulujen rahoitus on yhteydessä alueellisen toimintaympäristön haastavuuteen, kun taas Vantaalla ja Turussa yhteys on heikko. Tyypillisesti tukisummat ovat kuitenkin pieniä, eivätkä ne nykyisellään muodosta merkittävää osaa koulujen rahoituksesta.

Niissä kunnissa, joissa rahoitusta painotetaan huono-osaisuuden perusteella, se näyttää selittyvän ennen muuta maahanmuuttajataustaisten ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden myötä tulevalla lisäresursoinnilla. Tällainen tuki kohdentuu ensisijaisesti erityisryhmien opetukseen. Huono-osaisten alueiden haasteet koskevat kuitenkin koko kouluyhteisöä, jolloin erityisryhmille suunnattu lisäresurssi ei välttämättä riitä koulun moniulotteiseen tukemiseen. Lisäksi erityisryhmille suunnattu tuki jättää huomiotta ne huono-osaisten alueiden koulut, joissa ei opiskele erityisryhmiin kuuluvia oppilaita.

- Koulut, jotka toimivat muita heikommassa asemassa olevalla alueella, tarvitsevat erityistä ja riittävää tukea takamatkan kuromiseksi, opetusministeri Jukka Gustafsson toteaa.

Nyt julkistettava tutkimus tuo lisätietoa mm. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitettyjen koulutuksellista tasa-arvoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskennellyt virkamiesryhmä jätti ehdotuksensa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi joulukuussa 2012. Työryhmä esitti toimia mm. oppimistulosten eriytymisen pysäyttämiseksi kuntien sisällä ja niiden välillä.

- Tämän tulisi näkyä konkreettisesti niin, että valtionosuusuudistuksessa perusopetuksen rahoitus perustuisi nykyistä enemmän koulujen toimintaympäristöä kuvaaviin mittareihin, Gustafsson linjaa.

Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen. Selvitys peruskoulujen oppilasalueiden väestön sosioekonomisten resurssien yhteydestä oppilaskohtaiseen rahoitukseen pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/05/Koulujen_alueellisen_rahoituksen_kohdentuminen.html?lang=fi

[Saippuakupla]

Tiivistelmä

Selvityksessä tarkasteltiin, miten peruskoulujen lähiympäristön väestörakenne on yhteydessä koulujen saamaan rahoitukseen pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Rahoituksen kohdentuminen on kysymyksenä merkittävä, koska sijaintialueen väestörakenteen tiedetään liittyvän koulujen edellytyksiin tuottaa hyviä oppimistuloksia.

Väestörakenteen osalta huomioon kohteena olivat erityisesti vähäiset sosioekonomiset resurssit eli alueellistunut huono-osaisuus. Tilastollisen mallinnuksen avulla tarkasteltiin, saavatko haastavammissa ympäristöissä toimivat koulut enemmän oppilaskohtaista rahoitusta kuin muiden alueiden koulut.

Kuntien käytännöt koulujen rahoittamisessa vaihtelevat, ja tämä näkyy myös koulun lähialueen huono-osaisuuden yhteydessä rahoitukseen. Erityisesti Helsingissä ja Espoon alakouluissa koulujen rahoitus on yhteydessä alueellisen toimintaympäristön haastavuuteen, mutta Vantaalla ja Turussa yhteys on heikko. Vahvimmillaan huono-osaisuuden ja koulun saamien lisäresurssien yhteys on Helsingissä, jossa on myös ainoana kuntana käytössä haastavimpien alueiden kouluille suunnattu positiivisen diskriminaation tukimalli.

Pääsääntöisesti näyttää siltä, että koulujen rahoituksen ja alueellisen huono-osaisuuden välinen yhteys selittyy erityisryhmien – maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden – vaikutuksella rahoitukseen. Kyse ei näin olekaan varsinaisesti koulun kokonaisvaltaiseen toimintaan suunnatusta tuesta, vaikka alueen huonoosaisuus vaikuttaa koulun toimintaedellytyksiin laajemmin kuin kyseisten erityisryhmien osalta. Koulujen erot oppilaskohtaisessa rahoituksessa eivät myöskään tyypillisesti ole suuria, vaikka toimintaympäristöjen sosioekonomiset erot ovat joissakin kunnissa merkittäviä.

http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm08.pdf?lang=fi

[Saippuakupla]

HS: Alueen huono-osaisuus ei juuri näy koulujen rahoituksessa

[...]

Alueellista huono-osaisuutta kuvattiin mittarilla, joka koostuu enintään peruskoulun käyneiden osuudesta, alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien osuudesta ja työttömyysasteesta.

Tulosten mukaan erityisesti Helsingissä ja Espoon alakouluissa rahoitus on yhteydessä alueen huono-osaisuuteen, kun taas Vantaalla ja Turussa yhteys on heikompi.

Tukisummat ovat melko pieniä. Suurimmillaan ero oppilaskohtaisessa rahoituksessa on Helsingin ja Espoon alakouluissa, joissa kyse on noin 2 000 eurosta vuodessa. Yleisimmin erot ovat vain muutamia satoja euroja.

Vertailua vaikeuttaa sekin, että kuntien käytännöt koulujen rahoittamisessa vaihtelevat. Myös oppilasalueet ovat suuruudeltaan poikkeavia.

Vain Helsingissä on jo pitkään ollut käytössä niin sanottu positiivinen diskriminaatio eli huonompiosaisten alueiden koulujen erityistuki.

Useimmiten lisärahoituksessa otetaan huomioon vain maahanmuuttajataustaisten ja erityisoppilaiden osuus, jolloin erityisryhmille suunnattu tuki ei riitä muitten huono-osaisten oppilaitten tukemiseen.

Opetusministeri Gustafssonin mukaan tulevassa valtionosuusuudistuksessa perusopetuksen rahoituksen tulisi perustua nykyistä enemmän koulujen toimintaympäristöä kuvaaviin mittareihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu muitakin keinoja, joiden avulla koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyisi.

http://www.hs.fi/kotimaa/Alueen+huono-osaisuus+ei+juuri+n%C3%A4y+koulujen+rahoituksessa/a1368668677017

[Siili]

HS: Alueen huono-osaisuus ei juuri näy koulujen rahoituksessa

Useimmiten lisärahoituksessa otetaan huomioon vain maahanmuuttajataustaisten ja erityisoppilaiden osuus, jolloin erityisryhmille suunnattu tuki ei riitä muitten huono-osaisten oppilaitten tukemiseen.

http://www.hs.fi/kotimaa/Alueen+huono-osaisuus+ei+juuri+n%C3%A4y+koulujen+rahoituksessa/a1368668677017

Tuon voisi vielä hyväksyä, jos ensiksi mainittu tuottaisi selkeitä tuloksia.  On varsin ikävää, jos hanhen selkään tuhlataan resursseja, jotka toisaalla estäisivät syrjäytymistä paljon enemmän.