2013-05-13 AL Pääkijoitus: Eurooppalainen kansainvaellus

[skrabb]

Päivitetty 13.5.2013 07:59, julkaistu 13.5.2013 07:56.

Eurooppalainen kansainvaellus

Suhteellisen hyvin menestyvät EU-maat, ennen kaikkea Saksa, vetävät puoleensa yhä useampia muuttajia talouskriisin runtelemista maista.

Viime viikolla juhlittiin Eurooppa-päivää apeissa tunnelmissa. Euroopan unioni on suuressa murroksessa, jonka yksi näkyvä merkki on harvinaisen laaja kansainvaellus.

Toki nyt näkyvissä oleva muuttoliike ei yllä historiallisten kansainvaellusten tasolle, joita koettiin Euroopassa 400–500-luvuilla. Silloin kokonaiset kansakunnat siirtyivät alueelta toiselle.

Nykyaikaisen muuttoliikkeen tekevät mahdolliseksi Euroopan unionin neljä perusvapautta, jotka koskevat työvoiman, tavaroiden, pääoman ja palveluiden liikkumista jäsenmaasta toiseen.

Periaatteessa kuka tahansa EU-kansalainen voi siten lähteä vaikkapa työnhakuun toiseen EU-maahan. Tätä vapautta he myös käyttävät, vaikkakaan eivät läheskään yhtä ahkerasti kuin esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaiset omassa maassaan.

Liki 30 prosenttia amerikkalaisista asuu jossain muussa osavaltiossa kuin siinä jossa on syntynyt. EU:ssa vain vähän yli kolme prosenttia on vaihtanut asuinmaataan.

Nyt muuttovauhti näyttää kuitenkin kiihtyvän Euroopassa. Se kohdistuu ennen kaikkea Saksaan, mutta ulottuu jopa Suomeen asti.

Saksaan muutti viime vuonna eniten ihmisiä vuoden 1995 jälkeen, yli miljoona. Heistä enemmistä eli liki 700 000 oli kotoisin muista EU-maista. Saksa nousi unionin sisäisen muuttoliikkeen ykköskohteeksi vuonna 2011, jolloin se ohitti Britannian.

Eniten Saksaan muutettiin Puolasta ja Romaniasta, mutta merkille pantavaa on erityisesti euroalueen kriisimaiden, Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Irlannin vahva osuus. Muutto niistä Saksaan on kaksinkertaistunut eurokriisiä edeltävään aikaan verrattuna ja ylitti jo 130 000.

Syy on ilmeinen. Saksan talous on tuntuvasti vahvempi kuin euroalueen kriisimaiden ja sen työttömyys selvästi alhaisempi. Itse asiassa Saksassa on paikoin pulaa osaavasta työvoimasta.

Tiettyä ironiaa on siinä, että samaan aikaan, kun kriisimaiden asukkaat marssivat kadulla herjaten talouskuria vaativaa Saksaa, osa näiden maiden kansalaisista suuntaa Saksaan työnhakuun.

Suomeen muutti Tilastokeskuksen katsauksen mukaan muista EU-maista viime vuonna ennätysmäärä eli yli 16 000 ihmistä.

Eniten Suomi kiinnosti määrällisesti virolaisia, ruotsalaisia ja brittejä. Suhteellisesti kasvu on viime vuosina ollut nopeinta Kreikasta ja Baltian maista, mutta myös esimerkiksi espanjalaisten ja italialaisten muuttajien määrä on kasvanut.

Vaikka maahanmuutto ei ole ongelmatonta, Suomen rajoille ei ole syytä ryhtyä rakentamaan muureja. Vapaa liikkuvuus on unionissa vastavuoroista ja hyödyttää siten myös kaikkia suomalaisia.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194813021729/artikkeli/eurooppalainen+kansainvaellus.html

lihavointi oma

[Eino P. Keravalta]

Suomen rajoille ei ole syytä ryhtyä rakentamaan muureja

Kuka on vaatinut muurien rakentamista? Tietääkseni ei kukaan koskaan. Milloin Suomen historiassa Suomen ympärille on rakennettu muurit? Ja jos muurit rakennetaan, eikö sillä olisi työllistävä vaikutus? Varmasti tarvittaisiin kymmeniä tuhansia muurareita ja vielä enemmän apumiehiä. Ehkä työttömyys lakkaisi Suomesta kokonaan. Saako muuriin jättää merenrantatontilla aukon, että pääsee kalaan? Miten muurit estävät lentokoneiden kulun ja miten estämme lentokoneita käyttävien rajarikollisten tulon maahan? Pitäisikö muuria hyödyntää matkailubisneksessä, kuten kiinalaiset tekevät, mutta kuitenkin siten, että muurin päältä ei pääse maahan sisään? Eli pitäisikö muurin päälle rakentaa toinen muuri? Pitäisikö muurinpohjaletut kieltää rasistisina? Kertokaa nyt, Suomen muurispesialistit eli pääkirjoittajat vanhalta ammattinimikkeeltään.