2013-04-29 Mtv3: Suomalaisten sotajulmuudet tutkimatta

[multa tulille]

Tämmöiset sotajulmuudet on siitä kaksipiippuisia juttuja, että niistä on erilaisia hevosmiesten uutistoimiston välittämiä juttuja mutta ei sitten oikein mitään muuta. Ja jos sitten sensaationälkäiset  tutkijat ja varsinkin sellaiset jotka ovat vähän vasemmalle  slaagsiidassa näitä lähtevät tutkimaan, niin usein käy niin että aina vaan laiva kallistuu vasemmalle kun "tutkimus" etenee. Usein ei mitään faktaa vättämättä löydy, jolloin puolustellaan  että "syylliset ovat kaikki hävittäneet" vaikka todellisudessa asian laita voi olla niin kuin muutaman vuoden takaisessa Lappeenrannan jutussq, jossa "tietojen" mukaan piti olla pari komppaniaa suomalaisia kannaksen karkureita  sotaoikeuden ampumina: Ja silloinkiin "todisteet" oli hävitetty.

No kuten joku ehkä muistaa että juttu meni sen verran pitkälle ett Lappeenraknnassa  ruvettiin kaivamaan Salpausselkää ja ainoat mitä löytyi oli jotain tsaarin aikaisia iivanan vainajia. Ongelma on siinä, että näitä tämmösiä juttuja vähän pyritään hyödyntämään  suomalaisten sotilaiden ja puolusvoimen härskittäseksi  eikä varsinaisesti minkään historiaallisen  totuuden esiin saamiseksi.

[alussaolisana]

Berliinin massaraiskaaminen ja ryöstö ovat hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä vasemmistolaisen yhteiskuntajärjestyksen historiassa. Ne osoittivat että voittonsa hetkellä kommunisti päästää irti todellisen ihmisvihamielisen luonteensa kun voi tehdä sen pidäkkeettömästi.

Ei tuollainen ole mitenkään rajoittunut kommunisteihin. Japanilaiset tekivät vastaavaa ja pahempaa Nankingissa. Natsienkin hirmutyöt olivat pahempia, vaikka heillä kai raiskaaminen oli rotuteorioiden takia vähäisempää. Historiassa tuollainen oli normi vuosisatoja enne kuin kommunismia oli keksitty.

On hyvä muistaa mihin kuntoon Saksan armeija oli raiskannut koko valtaamaansa alueen Neuvostoliitosta, aina Moskovan ja Lenngradin porteille. Ryöstäminen ja siviilien teurastaminen oli täysin salliittua, kuten myös raiskaaminen. Partisaanien tappamasta saksalaisesta sotilaasta saatettiin teloittaa ampumalla tai hirttämällä sata paikallista siviiliä, polttaa kyliä jne.
Kun puna-armeija Saksaa kohti edetessään kulki poltetun jahävitetyn maansa läpi, niin ei ihme, että "herrakansalle" ja sen naisille kostettiin mitä julmimmin. Johtokin katsoi kostoa ja ryöstelyä läpi sormien ja radiossa propangandaa syöttänyt Ilja Ehrenburg suorastaan lietsoi kostoa.

Käypä kysymässä latvialaisilta, ketkä siellä terrorisoi ekana. Tuu sitten uudestaan valkopesemään puna-armeijaa.

[Veikko]

Suomalaisten sotajulmuuksia on tutkittu ja se, että joku historiantutkija väittää muuta on väittäjältään mitä surkeinta ammattitaidottomuutta tai vielä surkeampaa todellisuuden vääristelyhalua. Ensinnä tutkimuksista tulee mieleen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -tutkimusprojekti, jonka perusteella Antti Kujala julkaisi kirjan Vankisurmat – neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa (WSOY 2008). Muutakin tutkimusta näistä aiheista on tehty.

Se, että onko suomalaisten tekemiä sotajulmuuksia tutkittu riittävän perinpohjaisesti voi tietenkin olla toinen juttu. Jos ei ole, niin se on riittävä syy tähän liittyvien asioiden pikaiseen tutkimiseen - pikaiseen, koska todistusaineiston saanti vaikeutuu kaiken aikaa. Ja tämä tutkimus on kokonaan riippumaton siitä, mitä sotajulmuuksia muut maat ovat tehneet - meidän osuutemme tutkiminen on meidän kunnia-asiamme ja historiallinen velvollisuutemme sivistyneenä kansana. Ja, itsekkäästi ajatellen, parempi on se, että tutkimme ja julkaisemme nuo asiat itse, kuin se, että jätämme ne naapuriemme kaiveltaviksi ja julkaistaviksi.

[Eino P. Keravalta]

Sota on karmeaa ja siinä tapahtuu karmeita asioita ja monesti hallitsemattomasti, koska sota on raaka poikkeustila, joka laukaisee esiin ihmismielen vastenmielisimmät piirteet. Historia voi olla mielenkiintoista ja tärkeää, mutta jossain mielessä olisi 70 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden vatvomisen sijaan keskityttävä siihen, ettei sotaa karmeuksineen enää tulisi. Sen sijaan nämä vihervasemmistolaiset ihmisyyden vihaajat rakentavat vaivalla uutta sotaa monikulttuurin avulla. Tulevaisuudessa tutkijoilla on paljon ihmettelemistä näissä ajoissa - olettaen tietysti, että sellainen sivilisaatio, missä tutkijoita voi olla, jää eloon.

[siviilitarkkailija]

Ruotsin poliisi elää tänäpäivänä jatkuvan ampuma-asekulttuurin ja kuolettavan voimankäytön maailmassa. Heidän rikollisensa käyttävät sarjatuliaseota eivätkä noudata mitään kulttuurillisia ja inhimillisiä pidäkkeitä.

Syy miksi näin on. Johtuu siitä että ruotsalaiset päättivät sosialistipuolieen johdolla olla tutkimatta maahan jugoslaviasta, somaliasta tai irakista tulleiden sotarikollisten julmuudet. Tutkijoiden ja erityisesti vasemmistolaisten akatemiatutkijoiden on helpompi tutkia 2 maailmansotaa kuin myöhempiä sotia koska 2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. Todellisten sotarikollisten julmuuksien tutkiminen kun edellyttäisi rehellistä työtä mille vasemmistovihreä on allerginen.

[Veikko]

Sota on karmeaa ja siinä tapahtuu karmeita asioita ja monesti hallitsemattomasti, koska sota on raaka poikkeustila, joka laukaisee esiin ihmismielen vastenmielisimmät piirteet. Historia voi olla mielenkiintoista ja tärkeää, mutta jossain mielessä olisi 70 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden vatvomisen sijaan keskityttävä siihen, ettei sotaa karmeuksineen enää tulisi. Sen sijaan nämä vihervasemmistolaiset ihmisyyden vihaajat rakentavat vaivalla uutta sotaa monikulttuurin avulla. Tulevaisuudessa tutkijoilla on paljon ihmettelemistä näissä ajoissa - olettaen tietysti, että sellainen sivilisaatio, missä tutkijoita voi olla, jää eloon.

Haluan erityisesti tuoda esiin - jos se nyt on edes tarpeen - että vatvominen ja tutkiminen ovat eri asioita. Aivan eri asioita. Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista; ja asialliseen tutkimukseen kuuluu kaikkien merkittävien taustatekijöiden ottaminen huomioon - kuten sota inhimillisyyttä vääristävänä ja raaistavana taustavaikuttajana.  Tutkimattomissa alueissa ne vääristyneet spekulaatiot ja tahalliset valheet juuri viihtyvät. Ja jos ei tunne historiaa, niin on tuomittu toistamaan historian erehdyksiä - vapaa lainaus Santayanalta - joten historian tutkiminen ja historian tunteminen on tulevaisuudenkin arvioinnin kannalta olennaisen tärkeää.

En tarkoita nyt sitä, ettet tätä tietäisi, vaan sitä, ettei joku muu haksahtaisi sekoittamaan tutkimista ja tarkoitushakuista vatvomista toisiinsa.

[Veikko]

---2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. ---

Toinen maailmansota ei ole tutkittu likikään valmiiksi. Eräiltä osin ei edes näennäisyyksiä pidemmälle.

Ja historian tutkimus ei estä nykyisyyden tutkimusta, nykyisten tapahtumien käsittelyä muutenkaan ja toimimista - kaiken tietämyksen valossa - nykyisen tilanteen ja asiallisen tulevaisuuden arvioinnin mukaisesti. Päinvastoin - historiasta saatu tieto auttaa juuri nykyisyyden ja tulevaisuuden tasapainoisessa arvioinnissa.

[nimierkki]

Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista;

Ei estä. Vuoden 1918 tapahtumista vatvotaan edelleen ihan järjettömyyksiä tyyliin tämä Lepolan hässäkkä http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194762112537/artikkeli/verinen+tampere+1918+vai+ei+keskustelu+jatkuu+yha+kuumana.html , vaikka tutkimustietoa on todella kattavasti.

Ihmiset haluavat vatvoa ja se meille suotakoon. Olen silti ihan samaa mieltä siitä, että asioita pitää tutkia, pidän esim. tuota suhteita miehitettyjen alueiden naisiin käsittelevää tutkimusta hyvin mielenkiintoisena. Ei minua haittaa jos joku kokee saavansa tuollaisista tutkimuksista vahvistusta omille antinationalistisille tai whatever -näkemyksilleen. Se on hänen ongelmansa, ei minun. Minulla on omat selkeät näkemykset historiasta ja kansakuntamme moraalisista valinnoista. Mielenrauhani ei järky, jos joku kokee eri tavoin.

Sen sijaan suuresti ärryn jos ja kun tällaisia tutkimuksia esitellään jonain erinomaisen uniikkeina. On mielenköyhää väittää, että sotarikoksia ja vastaavia ei olisi tutkittu. Esimerkiksi mainitsesi Kujalan kirja on hyvin kirjoitettu selkeä teos, jonka kaikkien historiasta kiinnostuneiden tulisi lukea. Kuriositeettina voisi nostaa esiin vaikkapa Sotasavotta -kirjan. Kyseisessä 1970-luvulla julkaistussa teoksessa käsitellään korsuelämää muistelusten avulla. Jo tuolloin puhuttiin homoista ja muista osin yllättävistäkin ilmiöistä. Vaikea pitää siis homohommiakan täysin vaiettuna asiana.

[siviilitarkkailija]

Yhdysvaltojen sisällissodan julmuudet eivät ole likipitäen valmiiksi tutkittuja eikä tapauksestaan ole kuin vaivaiset 150 vuotta. Että on Veikolle myönnettävä että on sotia joita ei ole tutkittu valmiiksi eikä varmaan koskaan tulla tutkimaan valmiiksi.

Pointtini on se että ikuisuustutkimusten tekemisestä voi ja kannattaa siirtää resurssia nykyisten ja mm suomeen suuntautuneen humanitaarisen muuton aiheuttamaan sotarikolliseen toimintaan ja sen tekijöihin. Mutta tämä elävien sotarikollisten ja sotarikosten tutkiminen on vaikeaa ja haastavaa toisin kuin historiallisten taistelujen tai sotarikosten massuttelu. Minusta olisi aiheellisempaa että ns akateeminen tukija käyttäisi aikansa vaikkapa somalian, irakin tms alueen sotarikosten tekijöiden ja tekemisten selvittämiseen ja siihen onko näitä henkilöitä paennut aiheuttamiaan seurauksia mm Suomeen. Mutta on laiskan ihmisen merkki että sensijaan että tutkisi tätä aikamme ilmiötä hautautuu historian hämäryyksiin kaiken lisäksi typerillä ja todistelemattomilla väitteillä.

[ilmari3.]

Ruotsin poliisi elää tänäpäivänä jatkuvan ampuma-asekulttuurin ja kuolettavan voimankäytön maailmassa. Heidän rikollisensa käyttävät sarjatuliaseota eivätkä noudata mitään kulttuurillisia ja inhimillisiä pidäkkeitä.

Syy miksi näin on. Johtuu siitä että ruotsalaiset päättivät sosialistipuolieen johdolla olla tutkimatta maahan jugoslaviasta, somaliasta tai irakista tulleiden sotarikollisten julmuudet. Tutkijoiden ja erityisesti vasemmistolaisten akatemiatutkijoiden on helpompi tutkia 2 maailmansotaa kuin .......................

Sattuvasti sanottu näin Voitonpäivänä.

Varmaankin näyttöä löytyy tutkimatta jättämisestä, mutta löytyykö päätöksestä näyttöä?

Tutkimatta jättämisestä käyköön esimerkkinä seuraava:
Ruotsissa v.-90 tai-91  jäi pankkiryöstöstä kiinni jugo herra, muistaakseni Ursin nimeltään, joka oli tuotettu Ruotsiin vastaanottokeskuksesta Itävallasta.
Oikeudenkäynnissä herra sai lievähkön tuomion ryöstöistä eikä valittanut, mutta pahaksi onnekseen poliisit tekivät yhteistyötä Euroopassa ja häntä epäiltiin palkkamurhasta Italiassa Itävallan vastaanoton aikana. Kun tuli se hetki, että piti lähteä Italiaan vastaamaan palkkamurha syytteisiin, alkoi hän tunnustamaan murhia Ruotsissakin. Malmösta löydettiin herran tunnustusten perusteella niin maahan kaivettuja kuin laiturien vieriin haudattuja. Ursin sai jäädä Ruotsiin.
Yritin kaivaa linkkiä Aftonbladet- ja Expressen-lehtiin, enpä löytänyt, liekö ko lehdet sensuroitu?

Myös Suomi majoittaa/majoittanut lähtömaissaan murhiin syyllistyneitä. Miksi näin uskon? Siksi!

[JoKaGO]

Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista;

Ei estä. Vuoden 1918 tapahtumista vatvotaan edelleen ihan järjettömyyksiä tyyliin tämä Lepolan hässäkkä http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194762112537/artikkeli/verinen+tampere+1918+vai+ei+keskustelu+jatkuu+yha+kuumana.html , vaikka tutkimustietoa on todella kattavasti.

Vatvotaan edelleen? Linkkisi vie juttuun, joka on julkaistu Aamulehdessä elokuussa 2012 eli vajaa vuosi sitten. Sinä vatvot, ei muut 

[jopelius]

---2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. ---

Toinen maailmansota ei ole tutkittu likikään valmiiksi. Eräiltä osin ei edes näennäisyyksiä pidemmälle.

Ja historian tutkimus ei estä nykyisyyden tutkimusta, nykyisten tapahtumien käsittelyä muutenkaan ja toimimista - kaiken tietämyksen valossa - nykyisen tilanteen ja asiallisen tulevaisuuden arvioinnin mukaisesti. Päinvastoin - historiasta saatu tieto auttaa juuri nykyisyyden ja tulevaisuuden tasapainoisessa arvioinnissa.

Jos halutaan lisää tutkia niin järkevintä olisi selvittää 2.maailmansodan voittajien tekemät sotarikokset. Ne ovat jääneet varsin vähäiselle huomiolle. Sieltä löytyy aivan vastaavia rikoksia joihin natsit syyllistyivät. Enkä tällä halua mitenkään vähätellä Hitlerin syyllisyyttä.

[Micke90]

Suomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.

No, mikä estää tutkimasta? Eivät nuo ole kiellettyjä aiheita, toisin kuin ammattiuneksijat haluavat itselleen uskotella. Ihan vapaasti niistä voi kirjoittaa itkupotkuraivaritutkimuksen, jos haluaa. Sota on julma ja ratsuväki raaka.