2013-05-08 VU: Kansallisfilosofimme Snellman ei ollut mikään Suomi-kiihkoilija

[K.K.]

Kansallisfilosofimme Snellman ei ollut mikään Suomi-kiihkoilija

Tuoreen väitöskirjan mukaan kansallisfilosofinamme pidetty Johan Vilhelm Snellman yhdisti ajattelussaan useilta tahoilta tulleita vaikutteita ja uudisti suomalaista käsitteistöä eurooppalaisen perinteen pohjalta.

Heli Rantala tarkastelee väitöskirjassaan Snellmania kulttuurivaikuttajana ja historiallisena ajattelijana, joka muokkasi merkittävällä tavalla käsityksiä kansakunnasta ja kansallisesta kulttuurista.

Snellmania pidetään kansallisfilosofina ja fennomaanina, joka ajoi suomenmielisyyden asiaa aggressiiviseen tyyliin.

- Suomi-kiihkoilijan leima ei hänelle kuitenkaan sovi. Snellman oli nationalistinen ajattelija, mutta ei mikään nurkkapatriootti, Rantala sanoo.
Suurkaupungeista oppia suomalaisille

Snellmania ei Rantalan mukaan voi pitää erityisesti suomalaisen kansallisuuden teoreetikkona, koska hänen näkemyksenä kansakunnista koskivat yhtä lailla kaikkia kansallisuuksia.

- Snellmanille kansallisuus ei merkinnyt vieraiden vaikutteiden poissulkemista tai kieltämistä vaan erilaisten vaikutteiden luovaa ja itsenäistä soveltamista ja muokkaamista. Snellman ei haikaillut savupirttien suomalaisuuden perään ja katsoi, että suomalaisilla oli paljon opittavaa esimerkiksi kaupunkielämään tottuneilta pariisilaisilta, Rantala toteaa.

J.L. Runebergiin tai Elias Lönnrotiin verrattuna Snellman edustikin hänen mukaansa kaupunkilaista näkemystä suomalaisuudesta.

- Hän oli varmasti kotonaan pikemmin pariisilaisessa kahvilassa kuin suomalaisilla salomailla, Rantala sanoo.

Snellmanin visioissa siinteli moderni, itseensä luottava ja sivistynyt Suomi, jonka ei tarvitse suhtautua alemmuudentuntoisesti muihin kansoihin.
Keskustelujen kautta rakentuva suomalaisuus

Rantala esittää, että Snellman laajensi ja uudisti tapaa, jolla suomalaisessa keskustelussa viitattiin kulttuurin ja sivistyksen kaltaisiin laajoihin käsitteisiin. Snellmanille kulttuurin piiriin kuuluivat niin taiteet ja tieteet kuin kansanlaulut ja -perinteet – tai vaikkapa rautatiet.

Kulttuurinen kansallistamistyö oli Snellmanin mukaan suomalaisille välttämätön kansakunnaksi tulemisen ehto. 1800-luvulla Suomi oli vielä monin tavoin muotoutumisen tilassa. Yhtä ainoaa käsitystä suomalaisuudesta tai kansallisesta kulttuurista ei ollut vaan sen sisällöistä käytiin lehdistössä kiivastakin keskustelua...]
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Kansallisfilosofimme%20Snellman%20ei%20ollut%20mik%C3%A4%C3%A4n%20Suomi-kiihkoilija-3087

[siviilitarkkailija]

Minulle Snellman edustaa lihatuotteita joissa ei ole lisättyjä säilöntaineita. Tämä toinen Snellman sensijaan oli autonomisen ajan ensimmäinen hompanssi joka joutui aikansa euraasialiittolaisten ja imperialistisen kenraalikuvernöörihallinon vainoamaksi. Jokainen voi päätellä kuinka hyvin esim venäläinen kenraalikuvernööri osasi lukea ja kirjoittaa suomea, vai luottiko kenraalikuvernööri suomalaisten ilmiantajien (vrt valtionsyytttäjä) tekemiin poliittisiin luonnehdintoihin sensuuripäätöksiä tehdessään.

Tänäkin päivänä suomessa elää ja vaikuttaa joukko kokoomuslaisia jotka haluavat korvata itsenäisen Suomen Tasavallan autonomisella euro-suomella omaa henkilökohtaista etua saadakseen. Mistä voidaan päätellä että maailmassa ei ole mitään uutta.

[sologdin]

Mahtoiko Snellman koskaan edes käydä Pariisissa?  Germaanisen kulttuurin maissa hän sen sijaan viihtyi pitkiä aikoja.

[Arkontti]

Snellman ................. katsoi, että suomalaisilla oli paljon opittavaa esimerkiksi kaupunkielämään tottuneilta pariisilaisilta, Rantala toteaa.

Pariisin nykyisestäkin banlieue-katumenosta kannattaa ottaa oppia, ennen kuin merde osuu oikein kunnolla tuulettimeen täällä pohjoisessa.

[Luotsi]

Mahtoiko Snellman koskaan edes käydä Pariisissa?  Germaanisen kulttuurin maissa hän sen sijaan viihtyi pitkiä aikoja.

Ja lisäksi nationalisti? Ja tätä kokkareiden nettilehti ihannoi! Sama kaiku on askelten...

[normi]

- Hän oli varmasti kotonaan pikemmin pariisilaisessa kahvilassa kuin suomalaisilla salomailla, Rantala sanoo.

Tällaiset päätelmät ovat ihan mutua, sitäpaitsi kävikö Snellman koskaan Pariisissa? Että miksi juuri pariisilainen kahvila on synonyymina sille mitä Rantala on päättänyt Snellmanin edustaneen. Saksassa kaiketi Snellman kävi, että miksi ei pikemminkin helsinkiläisessä tai turkulaisessa kahvilassa kuin pariisilaisessa?

Vähentää arvoa tuollaiset mututoivepäätelmät — tuskin voimme tietää missä tunsi olevan kotonaan.

[junakohtaus]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

[JoKaGO]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

Oli se.

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov. Ja kun tsaarin kätyri kärytti ylioppilaat, jotka salaseurassaan ottivat kuppia Puolan kansan nationalismin kunniaksi, nämä joutuivat tsaarin edessä todistamaan, että on vain vanha suomalainen tapa maljaa nostaessa sanoa: "Dricka ut Polacken". Onneksi Nikolai kakkonen oli kaikkien aikojen tyhmin ja heikoin hallitsija, pitkäänjatkuneen sukurutsan tuote, ja tarina upposi suokansalaiseen kuin väärä raha.

[guest8788]

Suomi-kiihkoilijan leima ei hänelle kuitenkaan sovi. Snellman oli nationalistinen ajattelija, mutta ei mikään nurkkapatriootti, Rantala sanoo.

Miksi Heli hakkaa olkiukkoa?

[Luotsi]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

Niinhän ne nazionalistit selittelee....

[junakohtaus]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

Oli se.

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov. Ja kun tsaarin kätyri kärytti ylioppilaat, jotka salaseurassaan ottivat kuppia Puolan kansan nationalismin kunniaksi, nämä joutuivat tsaarin edessä todistamaan, että on vain vanha suomalainen tapa maljaa nostaessa sanoa: "Dricka ut Polacken". Onneksi Nikolai kakkonen oli kaikkien aikojen tyhmin ja heikoin hallitsija, pitkäänjatkuneen sukurutsan tuote, ja tarina upposi suokansalaiseen kuin väärä raha.

Sortokaudet olivat sitä, että muodissa ollut nationalismi törmäsi muodissa olleeseen nationalismiin.

[Phantasticum]

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov.

Poliittisen historian emeritusprofessori Osmo Jussilan mukaan sortovuodet kuuluvat Suomen historian suuriin myytteihin.

Jussila, Osmo 2007. Suomen historian suuret myytit. Helsinki: WSOY.

[Rändöm]

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov.

Poliittisen historian emeritusprofessori Osmo Jussilan mukaan sortovuodet kuuluvat Suomen historian suuriin myytteihin.

Jussila, Osmo 2007. Suomen historian suuret myytit. Helsinki: WSOY.

Oletko lukenut tuon kirjan vai mihin väitöksesi perustuu? Ainakaan tuon linkin takaa löytyvältä WSOY:n esittelysivulta ei löydy mitään viittausta siihen, että sortovuodet olisivat Jussilan mielestä jokin myytti. Pelkän kannen perusteellako?

[Jääpää]

 Koulussa(ala-ylä?) kehuttiin kohta liputettavaa herraa "Markan isäksi" ja siinä se kai olikin..varmaan riittävästi silloiselle sisäistämiskyvylle.
  Monipuolinen, kunnioitettava kaveri,
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman
mutta isyys .. jo van Haartmannin aikaan. No, olkoon isä, vaikka äitihän se niiq valmiin tuotteen pullauttaa..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fabian_Langenski%C3%B6ld

Ja sitten siihen kritisoituun puoleen. Joskus tullut luettua useampikin satoja sivuja puolueettomampaakin tekstiä kädettömyydestä,
hopeavarannon suojelusta...enkä nyt yhtäkkiä netistä parempaa. Kuitenkin hieman kataismainen "lama ei koske Suomea".
Olkaa hyvä..(jotain virn naamaa varmaan tässä)
http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01/totuus-nlkvuosista-suomalainen.html
Desantin sivuilleen kaappaama dosentti. Noo, vähän samaa ehkä jonkun mielestä..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Gylling
koska:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Me_vaadimme_-ohjelma

PS. Jollain on varmaan 1865 nälkävuosista, jotka olivat hiukan ajankohtaisempia Snelmannista kuin sortovuodet, parempaa tietoa?
         Niistä on muutamakin kirja ja väitös, mutta kun ei nyt yhtään tule mieleen..           

[alussaolisana]

Ketkä niitä "Suomi-kiihkoilijoita" oikein ovat olleet? Olisivatko ehkä niitä joiden ansiosta nykyään on olemassa valtio nimeltä Suomi, vai kenties jotain vielä pahempaa?

[Luotsi]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

Oli se.

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov. Ja kun tsaarin kätyri kärytti ylioppilaat, jotka salaseurassaan ottivat kuppia Puolan kansan nationalismin kunniaksi, nämä joutuivat tsaarin edessä todistamaan, että on vain vanha suomalainen tapa maljaa nostaessa sanoa: "Dricka ut Polacken". Onneksi Nikolai kakkonen oli kaikkien aikojen tyhmin ja heikoin hallitsija, pitkäänjatkuneen sukurutsan tuote, ja tarina upposi suokansalaiseen kuin väärä raha.

Sortokaudet olivat sitä, että muodissa ollut nationalismi törmäsi muodissa olleeseen nationalismiin.

Prkl, tuohan on filosofiaa!

[alussaolisana]

Nationalismi nyt siihen aikaan oli aika kansainvälinen aate.

Oli se.

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov. Ja kun tsaarin kätyri kärytti ylioppilaat, jotka salaseurassaan ottivat kuppia Puolan kansan nationalismin kunniaksi, nämä joutuivat tsaarin edessä todistamaan, että on vain vanha suomalainen tapa maljaa nostaessa sanoa: "Dricka ut Polacken". Onneksi Nikolai kakkonen oli kaikkien aikojen tyhmin ja heikoin hallitsija, pitkäänjatkuneen sukurutsan tuote, ja tarina upposi suokansalaiseen kuin väärä raha.

Sortokaudet olivat sitä, että muodissa ollut nationalismi törmäsi muodissa olleeseen nationalismiin.

Aivan. Tosin suurvalloilla on aina ollut vaikeuksia käsittää nationalismin ja imperialismin hiuksenhieno ero.

[Phantasticum]

Oletko lukenut tuon kirjan vai mihin väitöksesi perustuu? Ainakaan tuon linkin takaa löytyvältä WSOY:n esittelysivulta ei löydy mitään viittausta siihen, että sortovuodet olisivat Jussilan mielestä jokin myytti. Pelkän kannen perusteellako?

Teemaa käsitellään kirjassa otsikoiden "Sortovuosi"-myytin särkeminen (ss. 244-251) ja Keskustelu keisariajasta ja "sortovuosista" (ss. 251-263) alla.

[Micke90]

No, en kyllä tekisi noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä 132 vuotta sitten kuolleesta miehestä. Tiedämme Snellmanista oikeastaan vain sen, mitä hän on itse kirjoittanut tai mitä hänen aikalaisensa ovat kirjoittaneet. Onko joku joskus muka väittänyt Snellmania Suomi-kiihkoilijaksi, mitä ikinä se roska sitten tarkoittaakaan? 

[l'uomo normale]

Nikolai kakkonenkin tykkäsi suomalaisista ja heidän nationalismistaan niin paljon, että sortokaudet ja Bobrikov. Ja kun tsaarin kätyri kärytti ylioppilaat, jotka salaseurassaan ottivat kuppia Puolan kansan nationalismin kunniaksi, nämä joutuivat tsaarin edessä todistamaan, että on vain vanha suomalainen tapa maljaa nostaessa sanoa: "Dricka ut Polacken". Onneksi Nikolai kakkonen oli kaikkien aikojen tyhmin ja heikoin hallitsija, pitkäänjatkuneen sukurutsan tuote, ja tarina upposi suokansalaiseen kuin väärä raha.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_malja