Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Eino P. Keravalta]

Noiden kommunistieukkojen puheista kävi selvästi ilmi, että heidän mielestään koulussa ei kuulukaan oppia mitään vaan kyse on jostain sosiaalisesta kerhosta, jossa lapset kohtaavat ja oppivat erilaisuutta.

Jos koulu alennetaan kykyjä tunnistavasta ja rakentavasta, yleissivistävästä ja elämän ja työelämän valmiuksia antavasta laitoksesta joksikin 'tasa-arvoiseksi', kommunistiseksi lässylää-kerhoksi, ei tulevaisuuden Suomella ole mitään toivoa, koska ainoa mahdollisuutemme globaalissa kilpailussa on aivokapasiteetti ja loppuun saakka hiottu koulutus, teknisiä toteutuksia luova innovatiivisuus ja uuden luominen eikä mikään kilpailu siitä, kuka suomalainen osaa parhaiten olla kuin neekeri ja kohdata niitä tasa-arvoisesti.

[Roope]

Luin varmuuden vuoksi uudelleen Hesarin jutut tästä lopettamissuunnitelmasta, mutta missään ei kai ole kerrottu, mitä pahaa painotusluokat tarkalleen ottaen aiheuttavat.

Se tuli selväksi, että "eriytymistä", mutta mitä sitten? Demarinarratiivin mukaanhan Suomessa ei ole merkitystä, millaisessa koulussa tai minkälaisten oppilaiden kanssa koulua käy, koska koulut ovat tasokkaita kaikkialla. Jutuissa tai Ylen hakukoneesta pöyristyneiden twiiteissä ei esimerkiksi väitetty, että painotusluokkalaisten poissaolo heikentäisi muiden oppimistuloksia.

Joten eikö tälle ole missään muita, konkreettisempia perusteluja kuin ideologinen "eriarvoisuuden" vastustaminen eli käytännössä tasapäistämisen vaatiminen?

Noiden kommunistieukkojen puheista kävi selvästi ilmi, että heidän mielestään koulussa ei kuulukaan oppia mitään vaan kyse on jostain sosiaalisesta kerhosta, jossa lapset kohtaavat ja oppivat erilaisuutta.

Jos koulu alennetaan kykyjä tunnistavasta ja rakentavasta, yleissivistävästä ja elämän ja työelämän valmiuksia antavasta laitoksesta joksikin 'tasa-arvoiseksi', kommunistiseksi lässylää-kerhoksi, ei tulevaisuuden Suomella ole mitään toivoa, koska ainoa mahdollisuutemme globaalissa kilpailussa on aivokapasiteetti ja loppuun saakka hiottu koulutus, teknisiä toteutuksia luova innovatiivisuus ja uuden luominen eikä mikään kilpailu siitä, kuka suomalainen osaa parhaiten olla kuin neekeri ja kohdata niitä tasa-arvoisesti.

Mutta juuri näinhän ruotsalaista ja sieltä Suomeen kopioitua peruskoulua on viime vuodet puolustettu. Lapset oppivat elintärkeitä monikulttuurisia tietoja ja taitoja, jotka ovat jotain muuta kuin perinteiset tiedot ja taidot, menestyäkseen monikulttuurisessa tulevaisuudessaan.

Paradoksaalisesti esikuvamaa Ruotsissa monikulttuurisuutta voi tosin puheista huolimatta paeta ns. vapaakouluihin.

[Eino P. Keravalta]

Kosunen ja Huilla ymmärtävät, että tilanne on monille vanhemmille hankala. Koulu­valinnat koskevat kaikkein tärkeintä eli omia lapsia.

"Se on erityinen valinta, joka vaikuttaa lapsen elämänkulkuun, kaveripiiriin ja perheen arkeen. Tässä moni miettii omaa asemaansa hyvänä vanhempana ja toisaalta vastuullisena kansalaisena", Kosunen sanoo.

( Boldaus minun )

En tiennytkään, että vastuullinen kansalaisuus tarkoittaa sitä, että vihaa omia lapsiaan ja haluaa tuhota heidän tulevaisuuden mahdollisuutensa.

Mutta demarilandiassa kaikki on näköjään mahdollista ja orwelliaaninen inversio lähtökohta.

[Roope]

Propaganda ja leimaaminen jatkuu. Eilen HS otti kirjoituksessaan esiin vanhempien kokeman "kipeän moraalisen ristivedon", tänään pohditaan 'tutkijoiden' suulla sitä, osaavatko vanhemmat miettiä kuten "vastuullinen kansalainen". Ei tästä puutu enää kuin se, että painotetun opetuksen lopettamista vastustavien sanotaan olevan rasisteja.

Toisaalta tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa Luokaton idea Helsingiltä asetuttiin vahvasti painotusluokkien puolelle ja samalla razmyareja vastaan.

Virkahenkilöiden idea kannattaa hylätä. Heikommin pärjääviä pitää auttaa ylöspäin, mutta niin myös niitä, jotka haluavat kehittää erityiskykyjään. Tasapäistämisellä ei koulutusjärjestelmä parane.

[Histon]

Tätä ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn, joten vanhempien (toivottavasti mahdollisimman moni vihervasemmiston äänetäjä) ulinasta huolimatta, painotusluokista luovuttaneen ainakin Helsingissä. Kristallipalloni sanoo, että Heidi, Sonja ja muut kehitysmaakoulututkijat tulevat seuraavien PISA-tulosten ilmestyttyä olemaan hämmästyksen sormi kummastuksen p*reijässä, kun tulokset eivät kääntyneetkään nousuun vaan ihan päinvastoin. Minä voin kertoa teille myös syyn kun kuitenkin tätä luette. Ei sen kehitysmaalaisen haittamaahanmuuttajan kyvyt tai motivaatio siitä nouse, että viereisessä pulpetissa istuu monta vuotta etumatkalla oleva pottunokka. Sen pottunokan oppistulokset kuitenkin laskevat dramaattisesti, kun opettajan kaikki aika tunnilla menee siihen, että se yrittää estää sitä kehitysmaalaista haittamaahanmuuttajaa puukottamasta vierustoveriaan saksilla naamaan.

[RP]

Tähän saakka on saanut lukea viittauksista "kieliin, musiikkiin ja liikuntaan", mutta tuohon pääkirjoitukseen on vahingossa tai tarkoituksella lipsahtanut tieto siitä, että myös matemaattisesti lahjakkaiden painotettu opetus aiotaan lopettaa:

Helsingin kouluihin valmistellaan muutosta (HS 15.2.), joka poistaisi peruskouluista nykymuotoiset painotetut luokat, joihin pyritään pääsykokeilla ja joissa opiskellaan erityisen paljon esimerkiksi musiikkia, matematiikkaa tai kieliä.

Hmm. Sen pohjaongelman lisäksi, että hanketta vastustaa kokoomuksen ja persujen ohella ilmeisesti myös kovin monet ainakin niistä punavihreistä, joilla on kouluikäisiä lapsia, tematiikka varsinaisesti tuntematta tuliskohan tuosta lisäkanto kaskeen siitä, että taitavat kaikki matematiikapainotteista opetusta Helsingissä tarjavat peruskoulut olla yksityisiä. Toki nuokin Suomessa toimivat pitkälti yhteiskunnan asettamien sääntöjen mukaan, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että se "yhteiskunta" on tässä yhteydesä valtio, ei kaupunki.

Pienenä tarkistuksena

Painotettua opetusta tarjoavat koulut
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/mita-opiskellaan/painotettu/painotettu+opetus+kouluittain/
Matematiikka    
Helsingin yhteislyseo
Maunulan yhteiskoulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu

- löytyvät kaikki myös Yksityiskoulujen liiton jäsenlistasta
https://www.yksityiskoulut.fi/jasenkouluille/jasenkoulut/

Siltä osin kuin noiden toimnta poikkeeaa kaupungin koulujen toimintatavoista, kyse ei ole vahingosta, ja tuskinpa ne vapaaehtoisesti alkavat tilannetta muuttamaan.

[Jäkättäjä]

Helsingin Yhteislyseo sijaitsee kontulassa. s2 oppilaita melkein 40%

[RP]

Helsingin Yhteislyseo sijaitsee kontulassa. s2 oppilaita melkein 40%

Kontula jo paikannimenä varmasti saa useimmat "koulushoppaajat" siirtymään listassa seuraavaan, mutta täytynee matematiikkapainotteisen ryhmän kuitenkin kerätä kouluun silti jonkin verran koulukäyntimyönteisempää porukkaa kuin muuten. Siihen en ota kantaa, tekeekö sitä oman alueensa ulkopuolelta, vai vain ehkäiseekö joidenkin siellä asuvien osalta siirtymistä kauemmaksi kouluun.

Tuon ryhmän lopettaminen joka tapauksessa tuskin koulun S2-osuutta ainakaan laskisi.

[RP]

Tarvitaan järeämpiä keinoja, sanoo Helsingin koulut tunteva Liisa Pohjolainen

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan entinen johtaja ei usko, että painotusluokista luopuminen on tehokas tapa vaikuttaa koulujen segregaatioon.

Pohjolainen on itse toiminut paitsi opettajana ja rehtorina myös kaskon toimiala­johtajana vuoteen 2021 saakka.

"Omalla kaudellani en olisi tätä kannattanut enkä vienyt asiaa eteenpäin", Pohjolainen sanoo.

Pohjolaisen mukaan painotusluokilla on suhteellisen vähän oppilaita, kun ottaa huomioon, että Helsingissä peruskoulua kaupungin koulussa käy lähes 45 000 oppilasta.

"Segregaation purkamisen näkökulmasta tämä on hyvin pieni asia isossa kuviossa", Pohjolainen sanoo.

Hänen mukaansa peruskoulua tulisi ennemmin kehittää siihen suuntaan, että erilaiset oppilaat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Se tarkoittaisi yksilöllisempiä ja joustavampia ratkaisuja, jolloin kaikki oppilaat voisivat saavuttaa potentiaalinsa.

Siksi Pohjolaisen mielestä olisi tärkeää lisätä painotettua opetusta tasaisesti ympäri kaupunkia ja tiedottaa perheitä paremmin – etenkin niitä perheitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Myös soveltuvuuskokeet kaipaavat Pohjolaisen mielestä uudistusta.

Segregaatiota eli alueellista eriarvoisuutta tulisi Pohjolaisen mukaan estää järeämmillä toimenpiteillä.

Yksi sellainen olisi koulupiirijaon muokkaaminen. Pohjolainen kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin helmikuussa.

Silloin hän ehdotti, että Helsingissä muutettaisiin nykyistä mallia, jossa oppilaaksiotto­alueet on jaettu koulukohtaisesti. Pohjola toivoo mallia, jossa laajemman oppilaaksiotto­alueen sisällä olisi useampi koulu.

Näin hänen mukaansa pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan esimerkiksi luokka­kokoihin sekä siihen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoittuvat tasaisesti eri luokille.

(...)

Aiheesta tilattiin ulkopuolinen selvitys Pohjolaisen ollessa kaskon johdossa.

Hän toivoi silloin suurempaa uudistusta, mutta lopulta toimialalla tyydyttiin vain pieniin muutoksiin. Syyksi Pohjolainen kertoo poliittisen vastustuksen.

"Se oli liian radikaali uudistus monelle ja herätti vastustusta myös vanhemmissa. Kaikki ihmiset kannattavat tasa-arvoa, mutta lopulta omia lapsia ei haluta niihin tiettyihin kouluihin."
(...)

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009403462.html?

En tiedä mikä tuo yllä mainttu "ulkopuolinen selvitys". Asia oli kyllä uutissa, mutta silloin puhuttiin vain tutkijan alun gradusta: https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3112677.html#msg3112677
Ainakin minulta on unohtunut, jos aiheeseen liittyvä tilaustyö oli joskus esillä julkisuudessa.

[Tabula Rasa]

Melko vähälle huomiolle on jäänyt että vaikka kaikki matut jakaisi tasan kaikkien koulujen kesken, niitä tulisi 8,17% jokaiseen kouluun kautta linjan, mikä on kylliksi jo sinällään estämään yhtenäiskulttuurin vaatiman oppimisrauhan ja siten tuhoten koko opetuksen pointin. Ja lisää vaaditaan jokaisen hallituspuolueen suulla ja kokkareet etunenässä.

[Histon]

Ulinan määrä on yltynyt niin korviahuumaavaksi, että YLE:n vastaava päätoimittaja joutui kirjoittamaan selitettelykolumin. Pitäkää hatuistanne kiinni! Rikkautta ja voimavaraa luvassa. 

https://yle.fi/a/74-20018712

Vastaavalta päätoimittajalta: Miksi Ylen koulukone huolestuttaa?

Yleisradion tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa tietoa mielipiteiden ja päätöksenteon pohjaksi, kirjoittaa Jouko Jokinen.

Mikä on Yleisradion uutistoiminnan keskeisin tehtävä? Vastaus on kirkas: tuottaa uutta ja merkityksellistä tietoa.

Selvitimme 16. helmikuuta julkaistuissa uutisissa, kuinka paljon Suomen peruskoulussa on suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita (ns. S2-oppilaat). Tulos oli kiinnostava. S2-koululaisia on Uudellamaalla 26 000. Muualla Suomessa vain 16 000.

Kaksi havaintoa.

Määrä on erittäin pieni. Ilmiö on näkyvä vain pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Turussa. Muutamat yksittäiset kunnat ovat poikkeuksia – esimerkkinä vaikkapa Närpiö. Yli 80 prosentissa suomalaisia kouluja S2-oppilaita on alle 10 prosenttia ja 40 prosentissa ei lainkaan. [...]

10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.

Uutisemme S2-oppilaiden osuuksista on herättänyt runsaasti reaktioita ja virkeää keskustelua alueellisista eroista. Jotkut ovat myös olleet kovasti huolissaan, kun Yle tekee faktoihin perustuvaa uutisointia. Faktat löytyvät Opetushallituksen avoimesta Vipunen-tietokannasta. Koulukoneen tietoja tarkastelemalla huomaa, että kouluissa, joissa on määrällisesti eniten S2-oppilaita, päästötodistusten keskiarvo on samaa tasoa kuin koko maan keskiarvo. Alueen sosioekonomisella taustalla näyttää olevan suurempi vaikutus keskiarvoihin.[...]

Onko päätoimittaja koskaan fundeerannut, että miten voi olla mahdollista, että pottunokkien ja kehitysmaalaisten haittamaahanmuuttajien väliset PISA-erot ovat valtavat, mutta koulutodistusten keskiarvot suunnilleen samat. Voisiko olla, että suvisopet jakavat suklaasilmille pikkarit märkänä helvetin paljon ansaittua parempia todistuksia? 

Kuinka vaikea Suomessa on puhua maahanmuuton vaikutuksista tai sosiaalisesta eriytymisestä, jossa maahanmuutto on vain yksi osatekijä? Puhutaan vain ääri-ilmiöistä tai sitten halutaan hyssytellä ja jopa tehdä kaikkein suurin virhe eli vaieta. Kun muuta ei keksitä, ryhdytään ammuskelemaan viestintuojaa.

Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimiserot ovat OECD-maiden suurimmat. S2-oppilaiden kasvava määrä ei ole hyvä tai huono asia, mutta se pakottaa peruskoulun muuttumaan. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella tilanne on jo päällä, Vilppulassa on vielä aikaa miettiä.

Jutussamme haastateltu Vantaan Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen pitää koulunsa monikulttuurisuutta rikkautena. Koulussa puhutaan yli 70:tä kieltä. En ymmärrä, miksi globaalissa maailmassa moniääninen koulu olisi ensisijaisesti vain ongelma. Kannattaa myös muistaa, että kun puhumme 40 000 S2-oppilaasta, puhumme 40 000 yksilöstä, emme yhdestä ryhmästä.
[...]

[Siili]

Helsingin virkakoneisto on ilmeisesti saanut paljon palautetta, koska sen pitää tähdentää, että mitään päätöksiä ei ole tehty (HS 20.2.2023).

Päätöstä painotetun opetuksen lopettamisesta tai vähentämisestä ei ole tehty
Helsinki tarjoaa painotettua opetusta nyt ja tulevaisuudessa.

...
Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalla ja suomenkielisellä jaostolla oli 7. helmikuuta iltakoulu painotetusta opetuksesta. Käydyn keskustelun lopuksi todettiin, että asialle otetaan aikalisä ja keskustelua jatketaan. Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida johtopäätöksiä. Päätösvalmistelua ei ole aloitettu eikä mitään päätöstä asiasta ole tehty. Pidämme tärkeänä, että tärkeistä koulutuksellisista asioista käydään päättäjien kanssa keskusteluja ennen kuin asiaa lähdetään edistämään.
...

Satu Järvenkallas
toimialajohtaja
kasvatus ja koulutus, Helsinki

Oma veikkaukseni:  Kokoomuksen puisto-osaston väellä on kersoja sen verran paljon painotetussa opetuksessa, että homma kuivuu kasaan.  Demarit, vasurit ja ärkoopee eivät kykene kolmistaan siirtämään painotettujen luokkien oppilaat lähikoulujen painotettuun opetukseen.

[Vesa Heimo]

10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.

No S2 oppilaiden määrää katsoen tolla datalla, niin 10% S2 oppilaitakaan ei ole oikestaan mitenkään merkittävä luku koulun 9lk päättäneiden todistuksiin. Siellä on heikkoja kouluja 0% ja hyviä kouluja 40%. Mistähän muusta se voisi johtua?

[l'uomo normale]

Oma veikkaukseni:  Kokoomuksen puisto-osaston väellä on kersoja sen verran paljon painotetussa opetuksessa, että homma kuivuu kasaan.  Demarit, vasurit ja ärkoopee eivät kykene kolmistaan siirtämään painotettujen luokkien oppilaat lähikoulujen painotettuun opetukseen.

Merkitsee koulujen oppilaaksiottoalueitten rustaamista, mikä lienee ollut projektin alkuperäinen tavoitekin. Haitat kohdistuvat tällöin vähän eri väestönosiin. En usko että tällaiset hankkeet syntyisivät lähes tyhjästä ilman huolellista etukäteiskoordinointia tutkijoiden, poliitikkojen ja medioiden johtohahmojen kanssa, jolloin median kautta jaetaan ihmisille täkyjä ohjaamaan keskustelua oikeaan suuntaan.

Onhan tuota näkynyt Hesarin "vanhemmilla on moraalinen dilemma"-kirjoittelussakin.

[Äpyli]

HS: Tältä koulu­shoppailu näyttää tavallisen luokan oppilaiden vanhemmista

Yleisopetuksessa olevien lasten vanhemmat kuvaavat painotettujen luokkien olevan "rauhan tyyssijoja", kun taas yleisopetuksessa monen luokan meno on jopa "kaaosmaista".

HELSINGIN suunnitelma luopua niin sanotuista painotetuista luokista herättää sekä kritiikkiä että kiitosta niiden vanhempien keskuudessa, joiden lapset ovat tällä hetkellä yleisopetuksessa.
...
HS pyysi kaupungin suunnitelmaan näkemyksiä vanhemmilta, joiden lapset eivät ole tällä hetkellä painotetulla luokilla. Jutussa käytetyt sitaatit julkaistaan nimettömänä, mutta vastaajien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
...
Esimerkiksi Laajasalossa asuva vanhempi kertoo uskovansa, että painotetut luokat ovat ainoa keino saada lapset sellaiseen luokkayhteisöön, jossa on nykyistä enemmän uuden oppimiseen intohimoisesti suhtautuvia oppilaita.

"Ala-asteen luokat kärsivät jatkuvista järjestyshäiriöistä. Lastemme luokkatoverien kodeissa ei tunnuta juurikaan olevan kiinnostuneita musiikista, historiasta tai yhteiskunnasta. Yleisin ajanviete on kännyköiden nysvääminen", hän kertoo HS:lle puhelimitse.
...
"Omat lapsemme menestyvät koulussa hyvin, mutta koulun kautta muodostuvassa kaveri­aineksessa ja vapaa-ajan harrastuneisuudessa on todellakin toivomisen varaa. Jos painotusluokat lakkautetaan, harkitsemme muuttoa Turkuun."
...
Eräs vanhempi Itä-Helsingistä näkisi painotusluokkien rauhoittavan lapsensa koulun tilannetta ja helpottavan opettajapulaa:

"Alakoulumme on toden totta levoton, päteviä opettajia on vaikea saada ja he vaihtuvat tiheästi. Näkisin, että koulumme tilanne paranisi, jos saisimme painotusluokkia myös tänne ala-asteelle. Niiden kautta ehkä opettajiakin saataisiin hakemaan ja pysymään koulussa pidempään."
...
PAINOTUSLUOKKIEN lakkauttaminen saa osalta vanhemmista kannatusta muun muassa siksi, että niiden nähdään lisäävän eriarvoisuutta.

Useamman vastaajan mukaan harrastukset kuuluvat kouluopetuksen ulkopuolelle eikä niiden tulisi ohjata luokkien muodostumista.
...
Edellisen vastaajan tavoin moni kokee, että oman lähikoulun yleisopetus on riittävän hyvä vaihtoehto, kuten käy ilmi myös vuosaarelaisen vanhemman vastauksesta:

"Ajattelen, että oman lapseni on parempi olla ihan tavallisella luokalla ja saada ihan tavallisen hyvä koulutus, jonka kyllä pitäisi tässä elämässä riittää. Ei alakoulu voi olla kilpailua tulevan aikuiselämän pankkitilin saldosta."

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009404855.html

Sinänsä hyvä, että HS selvittää ja julkaisee vanhempien kommentteja. Vuosaarelaisen vastaajan kommentti pistää kyllä mietteliääksi. No, katsotaan kuinka ihan tavalliset luokat ja ihan tavallisen hyvät koulutukset kehittyvät tulevaisuudessa.

[Siili]

Onko kukaan ehdottanut Islam-painotteisten luokkien muodostamista?

[Eino P. Keravalta]

Onko kukaan ehdottanut Islam-painotteisten luokkien muodostamista?

Sehän näyttää olevan hallitusohjelmassakin kun katsoo tiettyjen alueiden kouluja. Myöhempänä suunnitelmana päättäjillä on islam-painotteinen Suomi.

[Uuno Nuivanen]

A-studio tänään.

Lisääntyykö koulushoppailu?
Tulossa ma 20.2. klo 21.00
45 min
ajankohtaisohjelmakeskusteluohjelma

Ylen koulukone aiheutti poliittisen kiistan. Kannustaako se koulushoppailuun oppilaiden taustojen perusteella? Studiossa opetusministeri Li Andersson (vas.) ja puheenjohtaja Riikka Purra (ps.). Taistelut Ukrainassa kiihtyvät sodan alkamisen vuosipäivän alla. Mitä sodassa tapahtuu ja miten vankkaa on lännen apu? Vieraina Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen. Miten ukrainalaiset kestävät pitkittynyttä sotaa? Keskustelemassa Harkovasta kotoisin olevat Marina Govorukha ja Andriy Legeza. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio

[Äpyli]

Anderssonin ratkaisuehdotukset tiivistetysti: lisää rahaa.

[Histon]

10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.

No S2 oppilaiden määrää katsoen tolla datalla, niin 10% S2 oppilaitakaan ei ole oikestaan mitenkään merkittävä luku koulun 9lk päättäneiden todistuksiin. Siellä on heikkoja kouluja 0% ja hyviä kouluja 40%. Mistähän muusta se voisi johtua?

Kuten mainitsin, niin se johtuu siitä, että opettajat antavat kehitysmaalaisille automaattisesti kantiksia parempia arvosanoja. Opettajista riippumattomat tutkimukset kuten PISA tai Karvin tutkimus (linkki alla) osoittavat, että oikeasti osaamiserot on valtavat.

https://yle.fi/a/3-12066358

Tuloksiltaan muista poikkeavana ryhmänä erottuivat suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat oppilaat eli S2-oppilaat. Heidän keskimääräiset tuloksensa olivat selvästi heikompia kuin muiden. Ero on alkuopetuksen jälkeen samaa luokkaa kuin ensimmäisen luokan alussa.

[Eino P. Keravalta]

Anderssonin ratkaisuehdotukset tiivistetysti: lisää rahaa.

Lisää rahaa pitäisi saada matujen aiheuttamien ongelmien hoitamiseksi, mutta samalla nuo matut aiheuttavat vuosivuodelta kohoavat miljardikustannukset.

Velkaisella Suomella tulee joka päivä siis olemaan aina vain vähemmän rahaa ja joka päivä Suomeen tulee uusia rahasyöppöjä. Andersson ei taitane tajuta tätä. Tai sitten hän on 'vain' paha.

Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.

[Äpyli]

Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.

Mielestäni Purran ja Anderssonin ajattelussa on perustavanlaatuinen ero. Andersson tarkastelee lähinnä nykyistä tilannetta, mikä on tietysti luonnollista opetusministerin roolissa, kun pitää sammutella tulipaloja. Tulevaisuuden tarkastelussa Andersson huomioi lähinnä rahan, siis sen, olisiko seuraava hallitus valmis lisäpanostuksiin. Andersson hieman väisti maahanmuuton näkökulmaa ja painotti sosiaaliluokan merkitystä oppimiseroissa ja segregaatiossa.

Kuitenkin on niin, että tuijottamalla nykyhetkeä unohtuu kokonaiskuva. Jatkuvan maahanmuuton kohdalla se tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että jos ei ole tähänkään mennessä löydetty toimivia ratkaisuja lisäpanostuksista huolimatta, niitä ei välttämättä olla löytämässä seuraavillakaan hallituskausilla. Pitäisi löytää keinoja jotka toimivat yhä paremmin mitä huonommaksi tilanne käy. Onko se realistista, siitä ovat varmaan Purra ja Andersson täysin eri mieltä.

Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.

[Kim Evil-666]

On se tavallaan kumma juttu- ettei sitä yksinkertaisinta ja helpointa tapaa oteta käyttöön haittamaahanmuuton estämiseksi- vaan kädet ristissä katsotaan, kun suomalainen Suomi sulaa alta. Se yksinkertaisin- ja kaikella tapaa hyödyllisin vaihtoehto- olisi laittaa täysi stoppi tälle kehitykselle- ja alkaa lisäksi työntämään ulos tänne kuulumatonta löyhää sakkia.

Kun palataan ajassa taaksepäin jonnekin 90-luvun alulle, johtavat jäljet sylttytehtaalle. Tuolloin alkoi se suuri parku "ihmisoikeuksia"- johon yhdistettynä sosialistiämmien- ja muidenkin henkisten serkkujensa herääminen tuhoisaan jeesusteluunsa sai alkunsa. Jossain välissä tuli vaihe- jolloin "me tienattiin tällä". Nyt aletaan olemaan vaiheessa- jolloin "monttuja aletaan kaivelemaan" kiihtyvällä tahdilla. Siltikin nämä "sosialistiämmät" heiluttavat yhä samaa saatanan lippua- vaikka tulevat itsekin jälkeläisineen hautautumaan samaan liejumonttuun. Kyllä tyhmyys on aliarviotu piirre- vaikkakin pitää sisällään ahneuden jeesustelun nimeen.

Suomi nousuun- kehtaavat vielä mainostaa. Pikemminkin suomalian mahalaskun oppimäärää ollaan toden teolla rakentamassa.

[Jorma M.]

Mulla on himassa kolme eri välinettä joista jokaisessa Yle Areena ilmoittaa illan A-Studion osalta että "Ohjelmaa voi katsoa vain Suomesta käsin" tms

Joko sensuuri on purrut tai sitten 600 miljoonaa euroa vuodessa on liian vähän tarvittavan työvoiman haalimiseksi.

Areena toimii kyllä muuten ihan hyvin.

[Lalli IsoTalo]

^VPN jos on käytössä, määrittele sen sijainniksi Suomi. Ehkä auttaa, ehkä ei.

[sancai]

Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.

Mielestäni Purran ja Anderssonin ajattelussa on perustavanlaatuinen ero. Andersson tarkastelee lähinnä nykyistä tilannetta, mikä on tietysti luonnollista opetusministerin roolissa, kun pitää sammutella tulipaloja. Tulevaisuuden tarkastelussa Andersson huomioi lähinnä rahan, siis sen, olisiko seuraava hallitus valmis lisäpanostuksiin. Andersson hieman väisti maahanmuuton näkökulmaa ja painotti sosiaaliluokan merkitystä oppimiseroissa ja segregaatiossa.

Kuitenkin on niin, että tuijottamalla nykyhetkeä unohtuu kokonaiskuva. Jatkuvan maahanmuuton kohdalla se tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että jos ei ole tähänkään mennessä löydetty toimivia ratkaisuja lisäpanostuksista huolimatta, niitä ei välttämättä olla löytämässä seuraavillakaan hallituskausilla. Pitäisi löytää keinoja jotka toimivat yhä paremmin mitä huonommaksi tilanne käy. Onko se realistista, siitä ovat varmaan Purra ja Andersson täysin eri mieltä.

Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.

Se vaan on niin, että myös ns. luokkatietoisesta näkökulmasta katsottuna looginen johtopäätös nykytilanteeseen on rajoittaa maahanmuuttoa. Mikäli uskomme, että maahanmuuttajien yliedustus heikon menestyksen kouluissa ei liity maahanmuuttajuuteen, vaan koulujen ja maahanmuuttajien alempaan sosioekonomiseen luokkaan, ja, että ongelmat johtuvat määrärahojen riittämättömyydestä, niin miksi ihmeessä haluaisit tuoda Suomeen lisää matalan sosioekonomisen aseman oppilaita, kun rahat eivät riitä nykyisiinkään?

Tästä Perussuomalaiset puhuvat myös. Me emme halua Suomesta etnistä luokkayhteiskuntaa. Maahanmuuttajaryhmien pitäisi edustaa vähintään suomalaista kesikoulutustasoa ja mediaanipalkkatasoa, jotta Suomesta ei eriydy luokkayhteiskunta.

Mutta bluffiahan tuo Anderssonin ihmettely on. Viiteryhmänsä on pauhannut intersektionalistista feminismiä ja kriittistä rotuteoriaa viime vuodet ja nyt yhtäkkiä etnisyys ei liitykään enää mitenkään mihinkään.

[Äpyli]

Mutta bluffiahan tuo Anderssonin ihmettely on. Viiteryhmänsä on pauhannut intersektionalistista feminismiä ja kriittistä rotuteoriaa viime vuodet ja nyt yhtäkkiä etnisyys ei liitykään enää mitenkään mihinkään.

Vasemmisto on jatkuvassa ristiriidassa viitekehystensä ja todellisuuden törmätessä yhteen. Maahanmuuttajaryhmillä on eroja mutta ne on vasemmistolaisittain pakko selittää yhteiskuntaluokan kautta, sillä em. viitekehysten kautta tulkittuna kaikki muu olisi rasismia. Todellisuutta kuvaisivat parhaiten objektiiviset tasotestit jotka tehtäisiin joka vuosi. Mutta varmaan sekin olisi rasismia.

Mielestäni on myös kyseenalaista, mikäli suurin osa koulutusresursseista kohdennetaan "kaikkein haavoittuvimpiin", varsinkin kun se joukko kasvaa koko ajan. Se jättää keski- ja hyvätasoiset vähemmälle tuelle. Esimerkiksi erilaisia oppimisvaikeuksia voi löytyä Gaussin käyrän joka kohdasta. Hyvätasoisilla tulevat sitten ne riskit psykologisista vahingoista, mikäli oppimisympäristö on kauhea vuosi toisensa jälkeen. Useilla aikuisilla on sellainen harha, että älykkyys olisi jokin supervoima ja suojaisi kaikelta. Juu ei. Älykkäät lapset päinvastoin havaitsevat, kuinka sosiaalinen ympäristö on perseestä, mutta ovat täysin voimattomia muuttamaan sitä.

Anderssonin silmin raha ratkaisee. Se on aika yksisilmäistä. Kuka oikeasti uskoo, että opettajien aika riittäisi kaikkien tarpeiden huomioimiseen, kun aika menee haasteellisempien tapauksien ohjaamiseen. Toinen kysymys on, riittäisikö ylipäätään edes opettajia, ja haluaisivatko opettajat työskennellä iloisessa monikulttuurisessa sekamelskassa. Mediassa on ollut esillä opettajien tarinoita siitä, kuinka joutuvat pelkäämään oppilaita ja heidän vanhempiaan. Ruotsissa on ollut vaikeuksia rekrytoida opettajia tietyille alueille. Mutta tietysti, kuten aina, vältämme Ruotsin virheet. 

[Lalli IsoTalo]

Anderssonin silmin raha ratkaisee.

Anderssonin mukaan myrkky on lääkettä ja sota on rauhaa. Selitän pitkästi.

Meillä on reaalimaailmassa - toisin kuin Anderssonin Utopiassa - sellainen asia kuin laskevan rajahyödyn periaate. Se  tarkoittaa, että jokaisesta uudesta yksiköstä saatava hyödyn lisäys on yleensä pienempi edelliseen yksikköön nähden. Ts, mitä enemmän työnnät rahaa pohjattomaan kaivoon, sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa. Samaa voidaan sanoa voileivistä, autoista, kesämökeistä ja koulutusmiljoonista.

Saman ilmiön toinen puoli on "matalalla roikkuva hedelmä", Ts, aluksi pienellä alkuvaivalla saadaan suuri tuotto. Mutta mitä lähemmäksi systeemi yritetään saada täydelliseksi, sitä enemmän jokainen uusi saavutettu täydellisyysprosentti maksaa. Ja tällöin "täydellinen" voi olla tarpeeksi hyvän vihollinen, koska täydellinen maksaa liikaa ja kestää liian kauan tehdä.

Sitten meillä on vielä tämä haittamaahanmuutto, joka ei tuota lisäarvoa, ei tuota kultamunia, ei tuota tuota rikkautta, vaan tuottaa ainoastaan haitta-arvoa, köyhyyttä, kurjuutta ja rikollisuutta.

Ja kun "rikkauden" määrä menee kriittisen pisteen pisteen yli (tässä tapauksessa selvästi alle 50%), koko systeemi lopulta tuhoutuu. Tämä on jo nähtävissä Ruotsissa. Ja Afrikassa, jossa systeemiä ei saa ollenkaan toimimaan ilman valkoisen miehen hallintoa.

Tämä Andessonin ajatus siitä, että lääke epäonnistumassa olevan systeemin korjaamiseen olisi myrkyn määrän lisääminen, se ajatus on mitä itsemurhaisinta hulluutta.

Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!

[jmk]

sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa.

^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!

[Lalli IsoTalo]

sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa.

^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!

Jeps! On myös negatiivisen rahahyödyn käsite, koska tuo laskeva rajahyöty menee josain vaiheessa negatiiviseksi. Mieti vähän, jos sinulla olisi 5555 korkinavaajaa. Ne pitäisi säilöä johonkin tai antaa ilmaiseksi ohikulkijoilla. Myydä niitä ei kannattaisi, koska verottaja tuli väliin ja pitäisi palkata kirjanpitäjäkin tekemään tilinpäätöstä. Haittaahan niistä vain olisi!