Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[F1nka]

^^Äänsestäjille ei siis antaa tietoa poliittisten ratkaisujen vaikutuksista?

[RP]

Li paljastaa kieltämättä jotakin myös omasta ajattelustaan, kun pitää selvänä, että S2-oppilaiden määrä on koulukoneen käyttäjien mielessä negatiivinen asia. Joku, esimerkiksi juuri vihervasemmistolainen, voisi hyvin pitää S2-oppilaiden suurta osuutta tavoiteltavana ja oman jälkikasvun koulunkäyntiä ajatellen mukavana asiana.

juu, ilmesesti tästä on aika ajanut lopullisesti ohi:

Aliarvostettu rikkaus
Toukokuun 21. päivänä vietetään kansainvälistä kulttuurisen monimuotoisuuden päivää. Se on tänä vuonna erityisen ajankohtainen, sillä meneillään on YK:n kansainvälinen kulttuurien lähentymisen teemavuosi.

Kun itse lopettelin ala-astetta viitisentoista vuotta sitten, luokallani oli peräti kolme maahanmuuttajaoppilasta ja rinnakkaisluokalla taisi olla kaksi. Muistan, että maantiedon kokeeseen lukeminen tuotti neljännellä luokalla uudelle venäläistytölle vaikeuksia. Hän ei osannut sanaakaan suomea.

Joukkoon mahtui huhupuheen mukaan myös yksi romanioppilas, joka tosin vältti tuomasta kulttuuritaustaansa mitenkään esille. Koulu oli monikulttuurinen.

Asiat ovat muuttuneet paljon lyhyessä ajassa. Nykyään monikulttuurinen koulu ei ole enää kummajainen, vaan pikemminkin koulun prototyyppi, ainakin suurissa kaupungeissa. Se on rikkaus! Koulun tarkoitus on antaa oppilaille perussivistys: eväitä hyvään elämään ja vastuulliseen kansalaisuuteen.

https://hommaforum.org/index.php/topic,29045.0/nowap.html
(Opettaja-lehti vuosimallia 2010)

Ja nämä olivat vuodelta 2017:

Suomessa käydään katsomassa, miten maahanmuuttajien koulutus täällä järjestetään, koska oppimistulokset ovat olleet niin hyviä, opetusneuvos kehui.
(...)
Monikulttuurisuus on rikkaus ja tätä päivää maailmassa muutenkin

https://hommaforum.org/index.php/topic,123772.0/nowap.html

[Ludicrous]

Kerrankin Helsingin kaupungilla on hyvä päämäärä, mutta en ole järin vakuuttunut ehdotetuista keinoista. Helsinki on Suomen mamutuksen primus motor. On yksiselitteisesti moraalisesti väärin, että väki, joka haluaa mamukouluja kaikkien muiden lapsille, voisivat itse jotenkin junailla mamuttoman koulun jälkikasvulleen.

[Äpyli]

Katselin tilastoja pääkaupunkiseudun muuttoliikkeestä. Iso trendi on vuodesta 2020 ollut suurinpiirtein sellainen, että kotimainen muuttoliike on vähentynyt, mutta ulkomainen pysynyt samana ja lähtenyt nousuun v. 2022.

Lainaus lähteestä:

Helsingin seudun saama muuttovoitto vuoden 2022 aikana oli 17 420 henkeä, mikä oli ennakkotietojen mukaan 2000-luvun suurin väestömäärä. Espoon muuttovoitto oli ennätyksellisen suuri, 6 590 henkeä, ja hieman suurempi kuin Helsingin saamaa muuttovoitto, 6 180 henkeä. Sekä koko seudun että Espoon kasvaneen muuttovoiton taustalla oli erityisesti tulomuuttajien määrän lisääntyminen. Vantaa sai muuttovoittoa kokonaisuudessaan 2 870 henkeä, kun KUUMA-kuntien saama muuttovoitto jäi 1 900 henkeen.

En ole asiantuntija, mutta arvelen, että samainen trendi jatkuu varsinkin ulkomaisen muuttoliikkeen kohdalla. Riippunee myös siitä, jatkuuko ukrainalaisten tulo Suomeen massiivisena kuten edellisvuonna, ja mihin nämä ukrainalaiset sijoittuvat. En keksi syitä miksi iso trendi tässä kääntyisi. On sen sijaan isompi kysymysmerkki, painuuko pääkaupunkiseudun kotimainen muuttoliike pakkaselle lähivuosina kuten v. 2021.

Se on selvää, että ketjun kontekstissa koulujen tilanteeseen ei ole nähtävissä mitään helpotusta tulevina vuosina. Samalla on selvää, ettei millään pienillä kosmeettisilla näpertelyillä, kuten painotettujen luokkien säätämisellä segregaation estämiseksi, ole isossa kuvassa enää mitään vaikutusta. Onnea pääkaupunkiseudulle, monikulttuurinen utopia jo häämöttää.

[Väestönvaihtaja]

[tweet]1626860367803478017[/tweet]

[Siili]

Se on selvää, että ketjun kontekstissa koulujen tilanteeseen ei ole nähtävissä mitään helpotusta tulevina vuosina. Samalla on selvää, ettei millään pienillä kosmeettisilla näpertelyillä, kuten painotettujen luokkien säätämisellä segregaation estämiseksi, ole isossa kuvassa enää mitään vaikutusta.

Juu, kyllä jopa sensuurimyönteiset Andersson, Hiilamo, Virtanen ja Pekkarinen tajuavat tämän. He tietävät myös sen, että kun yhteiskunnan munattomuus ongelman edessä on selvää kaikille, kynnelle kykenevät turvautuvat yhä enenevässä määrin individualistisiin ratkaisuihin, mikä on vihervasemmiston pelikirjassa (rahvaan) suurimpia syntejä.  Vihervasemmiston (epätoivoisena) tavoitteena on, että tilanne saataisiin jotenkin jäädytettyä nykyiselleen,  eli S2-enemmistö on "vain" parissa kymmenessä Suomen koulussa.  Jäädytys ei missään tapauksessa onnistu, jos koulujen monikulttuurisuudesta on saatavilla selkeää kaikille avointa dataa.  Siksi vihervasemmisto suosii sensuuria tässä kysymyksessä, kuten tietenkin myös laillisten individualististen ratkaisumallien karsimista. 

[Äpyli]

Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.

Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.

Onko näin todella? Kasvatustieteilijät voisivat sitten nopeasti vinkata narratiivistaan mm. psykologian laitokselle, ja varmasti biologian laitoskin kuulisi asiasta mielellään lisää. Google scholar antaa hakusanalla "giftedness" noin 85000 tulosta. Ajatella. Noin monta tutkimusta aiheesta jota ei ole olemassa. No, kieltämättä tieteessä on yleensä ajateltu niin, että negatiivisen todistaminen positiivisilla todisteilla ei onnistu, mutta 85000 on ihan kelpo yritys.

Vakavasti ottaen. Jos tilanne on, kuten sanoit, en ihmettele, mistä nykymaailman hullutukset ainakin osittain kumpuavat. Ajatus yksilöllisten ominaisuuksien eroavaisuuksien kieltämisestä - tasapäistämisdogma - ei ole pelkästään harhainen ja vastoin tutkittua tietoa, se on suorastaan vaarallinen henkiselle kehitykselle. Kieltämällä erot kielletään samalla yksilöllisyys, koska dogma viime kädessä sanelee ihmisen kyvykkyyden rajat, ja tällöin yksilön käsitys ei perustu enää realiteetteihin, vaan dogmaan. Kuitenkin lähes jokainen ihminen ymmärtää kasvaessaan itsestään ja muista ihmisistä sen verran, että havaitsee merkittäviä eroja ihmisten oppimiskyvyn välillä. Tällöin hän ajautuu väistämättä konfliktiin dogman kanssa.

Itse paljon musiikkimaailmassa pyörineenä olen kyllä tavannut ihmisiä, jotka 40 vuotta aktiivisesti laulettuaan eivät pysy nuotissa. He ovat varmaan saaneet vääränlaista ohjausta.

Tämä ns. "lahjakkuus" on synnynnäinen ominaisuus, joka sinänsä jo eriarvoistaa ihmisiä. Ei-lahjakkailla on raskaampi tulevaisuus. Siksi lahjakkuus pitää kieltää kuten sukupuolet ja ihonvärit. Jos joku saa syntymässä enemmän, koululaitoksen tehtävä on leikata se pois. Tähän viittasi myös aamuteeveen haastattelun sarvikuono. Mikäli halutaan tasapäistää, se on koulutuspoliittinen päätös.

Jotenkin kuvaamassasi tasapäistämisen ideologiassa kaikki on ajateltu sekavasti, luultavasti tarkoituksellisesti, mutta pureudun hetkeksi siihen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa, että synnynnäiset ominaisuudet eriarvoistavat ihmisiä? Tässä sekoitetaan iloisesti biologia ja (sosiologian) arvoteoria. Niitä on aika hankala sovittaa yhteen sillä ne kuvaavat täysin eri ilmiöitä. Puhtaasti biologian kannalta tarkasteltuna syntymällä ei ole mitään korkeampaa tarkoitusta, kuten ihmisen kehittelemiä abstrakteja arvoja, tai pyrkimystä kohti sama-arvoistamista.

Ajatus siitä, että ei-lahjakkailla olisi raskaampi tulevaisuus kuin lahjakkailla, ei sekään kestä lähempää tarkastelua. Riippuu toki siitä, mitä raskaalla tulevaisuudella tarkoitetaan. Psykologian saralla on tutkittu kognitiivisesti lahjakkaita ja huomattu, että huomattavalla osalla heistä on isoja ongelmia elämässä. Ongelmat vain ovat hieman erilaisia ja johtuvat eri syistä kuin ei-lahjakkailla. Jonkinlaisena periaatteena voitaisiin pitää sitä, että mitä kauempana yksilön kognitiivinen kapasiteetti on mediaanista, sitä vaikeampaa on sopeutuminen elämään niiden joukossa, jotka ovat lähempänä mediaania. Ja jos sattuu syntymään vaikkapa huippuälykkääksi, se ei todellakaan takaa ruusuista elämää.

Modernien, tasapäistämisdogmaa noudattavien kasvatustieteilijöiden ihanneyhteiskunta olisi varmaankin sellainen dystopia, jonka Aldous Huxley kuvasi teoksessaan Uusi uljas maailma. Geeni- ym. teknologian avulla tuotteistetaan ihmiset sopivilla kyvyillä, manipuloidaan pois kaikki vapauteen ja rikkaaseen sisäiseen elämään vivahtava ja loppusijoitetaan sitten sosiologisesti sopivaan yhteiskunnan lokeroon.

[Dangr]

 

[Muhmutti]

Tuon Vesa Puttosen twiitin innoittamana lähetin RKP:lle sähköpostia.

S2 -oppilaat ruotsin kielisissä kouluissa

Vastaanottaja   [email protected]
Päiväys   Tänään 12:59

Hei.

Katsoin YLE:n sivustolta tuota koulukone uutista ja siinä pisti silmiini S2 -oppilaiden vähyys ruotsinkielisissä kouluissa. Esim. Vantaalla Martinlaakson koulussa on S2 -oppilaita 43%, kun taas Mårtensdals skola -koulussa S2 -oppilaiden osuus on pyöreä nolla. Koulut sijaitsevat kuitenkin samalla alueella, joten noin suuri ero on todella kummallinen. Voitteko kertoa miksi ruotsin kielisissä kouluissa on niin vähän S2-oppilaita?

Kiitoksia vastauksestanne.

Varmaan hyvin kiusallinen kysymys ja aihe, joten veikkaan vastaamattomuutta.

[sancai]

Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.

Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!

[tweet]1626843532135653376[/tweet]

Painotetut luokat eivät ole todellinen ongelma. Vieraskielisten oppilaiden epätasainen jakautuminen on. Sen takia ratkaisua ei pidä hakea painotettujen luokkien lakkauttamisesta, vaan S2-oppilaiden jakamisesta tasaisemmin eri koulujen välillä. Tilastot eivät valehtele.

Lisätty tekstilainaus ja linkki Otto Meren aivopieruun.

[Veturinainen]

Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.

Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!

Tätä twiittiä nyt jakoon oikein urakalla joka tuuttiin!

[Viimeinen linja]

Itse tein ratkaisun jo 2007 kun muutin pois Vantaan havukoskelta, ennen kuin oli lapsia. Huhhh...
Tulin sivummalle ja sellaiseen paikkaan johon ei kulje muuta julkista liikennettä kuin linja-autot ja nekin harvoin.
Koulussa on hyvin vähän rikastusta, muutama thai lapsi on jotka menevät taustakohinaan, olen kiittänyt päätöstäni kerran jos toisenkin. Tämä elämän muoto vaatii mm. kaksi autoa mutta pelissä on sellaiset arvot ettei niille hintaa lasketa.

[L. Brander]

Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.

Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!

[tweet]1626843532135653376[/tweet]

"YLE/S2" on kyllä kaikkien aikojen syöttö mielisairaan maahanmuuttopolitiikan vastustajille. Olin aivan varma, että vaalit käydään energian ympärillä hiukan riskaabelissa asetelmassa PS vastaan muut. Nyt tuli syöttöjen syöttö.Peli vieläpä paranee hetki hetkeltä tunnettujen poliitikkojen ja virkamiesten hakatessa lätkää omaan maaliin. Muistakaa, että perussuomalaisten kannatusnousu mittauksissa tuli jo ennen tätä.

[Uuno Nuivanen]

YLE vain hoiti kerrankin lakisääteistä tehtäväänsä, tiedonvälitystä kaikelle kansalle. Syystäkin olemme hämmästyneen tyytyväisiä. 

[Viimeinen linja]

YLE/S2" on kyllä kaikkien aikojen syöttö mielisairaan maahanmuuttopolitiikan vastustajille.

Onko mahdollista että tästä seuraa joku kosto yle:le kun tälläisen asian menivät tekimään, kyllä pitää ymmärtää että on tiettyjä asioita mistä ei vaan yksinkertaisesti kerrota.

[Äpyli]

YLE vain hoiti kerrankin lakisääteistä tehtäväänsä, tiedonvälitystä kaikelle kansalle. Syystäkin olemme hämmästyneen tyytyväisiä. 

Ilmeisesti tukea totuudelle vielä on olemassa YLEn riveissä. Hieno homma! Ei kannata kuitenkaan vielä liikaa iloita. Pääkallopaikalla varmasti jo suunnitellaan Puhdistusta. Hitler kuulee kohta vaalikoneesta. 

[L. Brander]

Onko mahdollista että tästä seuraa joku kosto yle:le kun tälläisen asian menivät tekimään, kyllä pitää ymmärtää että on tiettyjä asioita mistä ei vaan yksinkertaisesti kerrota.

Jotain tästä seuraa Ylelle ja/tai tekijöille. Se on varmaa. Pissishallitus, osa muista poliitikoista ja virkaloisista leiskuu pyhää vihaa.

Ilmeisesti tukea totuudelle vielä on olemassa YLEn riveissä. Hieno homma! Ei kannata kuitenkaan vielä liikaa iloita. Pääkallopaikalla varmasti jo suunnitellaan Puhdistusta. Hitler kuulee kohta vaalikoneesta. 

Epäilen, siis en tiedä, että joillain on Ylessä osunut politiikan aiheuttama autuus liian lähelle ja hermot meni.

[räsänen]

Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.

Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!

[tweet]1626843532135653376[/tweet]

Painotetut luokat eivät ole todellinen ongelma. Vieraskielisten oppilaiden epätasainen jakautuminen on. Sen takia ratkaisua ei pidä hakea painotettujen luokkien lakkauttamisesta, vaan S2-oppilaiden jakamisesta tasaisemmin eri koulujen välillä. Tilastot eivät valehtele.

Lisätty tekstilainaus ja linkki Otto Meren aivopieruun.

Kokoomuksen ratkaisu on tosiaan se että sitä saastaa pitää levittää joka kouluun niin yksikään koulu ei erotu toisista. Tarkkaavainen äänestäjä huomaa että kokoomuksen, tai ainakin Otto Meren, lääke tässä asiassa on sama kuin vihervasemmiston lääke mm. asuntoalueiden tasa-arvoistamisessa. Eli vihervasemmisto ajaa vuokrakasarmeja omistusasuntojen sekaan niin että kaikki on yhtä harmaata paskaa eikä kenelläkään ole viihtyisää asuinaluetta.

Oiva esimerkki siitä mikä on kokoomuksen tila tällä hetkellä. Se ei todellakaan erotu vihervasemmistosta mitenkään, ne äänestävät eduskunnassa vihervasemmiston mukana, puhuvat kuin vihervasemmisto ja niillä näyttää olevan vihervasemmiston lääkkeet mamujen haittojen häivyttämisessä yhteiskunnassa. Se joka äänestää kokoomusta on joko typerys tai aito vasuri.

[Gamma]

On kusipäistä yrittää kieltää ihmisiä tarjoamasta lapsilleen parasta mahdollista koulutusta. Kun tätä viestiä lukee kohta kouluun menevän nappulan vanhempana, näyttäytyy Li yksinkertaisesti pahana.

Suomessa sattuu olemaan peruskoulujärjestelmä, jossa yhteiskunta pyrkii käyttämään taloudellisia resurssejaan tarjoalla parasta mahdollista koulutusta kaikille. Toki olisi maksukykyisempien lasten parhaan mahdollisen opetuksen järjestämisen kannalta helpompaa, jos peruskoulujärjestelmää ei olisi ja laadukkaat opetusresurssit jakautuisivat pelkästään eniten maksavien kesken.

Nykyisinkin kuka tahansa voi kuitenkin järjestää lapselleen peruskoulun oppimäärän myös yksityisopetuksena, jos lompsa siihen venyy.

[Muhmutti]

Vantaa vei voiton Kytöpuiston koulun ansiosta. Rikastusprosentti on mukava 81%! Koulua luonnehditaan Vantaan sivuilla näin:

Kytöpuiston koulu tarjoaa perusopetusta 1-6 luokkalaisille.

Kytöpuiston koulu on noin 400 oppilaan yhteisöllinen ja monikulttuurinen alakoulu Koivukylässä. Meille pääsee kätevästi junalla.

Kyllä nyt kelpaa olla vantaalainen. 

[Dangr]

 

[Aallokko]

Jos asia olisi niin kuin se virallisen valtiotason propagandan mukaan on, eli mamut (=kehitysmaalaiset) olisivat rikkaus ja voimavara, nyt syntynyt kohu keskittyisi juhlimaan hienoja S2-prosentteja ja toisaalta matalan S2-prosentin koulupiirien vanhemmat vaatisivat katkerina rikkautta ja voimavaraa myös heidän pilttiensä kouluun.

Keisarilla ei ole vaatteita. Jopa raivosuvaitsevaisten kommunistien pitäisi se nyt nähdä.

[Aallokko]

Helsinki     
   Keinutien ala-aste   58 %
   Merilahden peruskoulu   57 %
   Vesalan peruskoulu   57 %
   Itäkeskuksen peruskoulu   54 %
   Laakavuoren ala-aste   47 %
   Maatullin peruskoulu   47 %
   Kankarepuiston peruskoulu   46 %
   Toivolan koulu   44 %
   Karviaistien koulu   43 %
     
Espoo     
   Kirstin koulu   69 %
   Espoo International   58 %
   Hösmärinpuiston koulu   58 %
   Koulumäen koulu   58 %
   Perkkaanpuiston koulu   52 %
   Tiistilän koulu   52 %
   Sepon koulu   50 %
   Mainingin koulu   49 %
   Meritorin koulu   45 %
     
Vantaa     
   Kytöpuiston koulu   81 %
   Lehtikuusen koulu   65 %
   Vantaan kansainvälinen koulu   53 %
   Uomarinteen koulu   51 %
   Rajakylän koulu   44 %
   Martinlaakson koulu   43 %
   Kilterin koulu   42 %
   Koivukylän koulu   41 %
   Länsimäen koulu   41 %
     
Turku     
   Varissuon koulu   80 %
   Lausteen koulu   65 %
   Turun koulu   65 %
   Turun koulu   62 %
   Pansion koulu   47 %
   Katariinan koulu   40 %
   Nummenpakan koulu   39 %
   Aunelan koulu   34 %
   Hannunniitun koulu   23 %
     
Tampere     
   Ahvenisjärven koulu   39 %
   Tampereen koulu   39 %
   Etelä-Hervannan koulu   28 %
   Kaukajärven koulu   17 %
   Messukylän koulu   17 %
   Lielahden koulu   15 %
   Hatanpään koulu   14 %
   Kaarilan koulu   14 %
   Tammelan koulu   12 %

Ai että mikä väestönvaihto? Sehän on salaliittoteoria, Supokin niin sanoo 

[L. Brander]

Jos asia olisi niin kuin se virallisen valtiotason propagandan mukaan on, eli mamut (=kehitysmaalaiset) olisivat rikkaus ja voimavara, nyt syntynyt kohu keskittyisi juhlimaan hienoja S2-prosentteja ja toisaalta matalan S2-prosentin koulupiirien vanhemmat vaatisivat katkerina rikkautta ja voimavaraa myös heidän pilttiensä kouluun.

Keisarilla ei ole vaatteita. Jopa raivosuvaitsevaisten kommunistien pitäisi se nyt nähdä.

Aamen. Juuri näin tämä menee. Kaikkialla puhutaan taakanjaosta, ongelmista sekä erityistarpeista ja kuitenkin toitotetaan tämän typeryyden muka välttämättömyyttä, autuutta ja ihanuutta.

Olen vuosien varrella kysynyt usein, miettiikö yksikään poliitikko, toimittaja tai suvakkiäänestäjä, minkälainen yhteiskunta ja meidän kaikkien elämä odottaa myöhemmin tällä tiellä, jonka he ovat valinneet ja jota he fanaattisesti puolustavat ja ylistävät. Kukaan ei suostu vastaamaan eikä edes pohtimaan asiaa ääneen kirjoituksissa tai keskusteluissa. Ainahan on voinut ajatella, että paska iskee tuulettimeen vasta huomenna. No huomenna on nyt.

[Lahti-Saloranta]

Koronan leviämisen estämiseksi rajoitettiin matkustamista. Jos olisi toimittu kuten nämä Otto Meret esittää niin koronaan sairastuneet olisi levitetty tasan maan joka kolkkaan. Minusta kun kouluun tulee tarpeeksi noita S2 oppilaita niin se on samanlainen juttu kuin tuon koronan kanssa, S2 on tarttuva tauti. Häiriköt vetää joukkoihinsa ihan tavallisia lapsia jotka toisessa ympäristössä käyttäysivät toisin.
Vanhan ajan apukoulu oli hyvä ratkaisu kuten peruskoulun kymppiluokat. Ne oli kaikille eduksi, varsinkin niille apukoululaisille ja kymppiluokkalaisille. Lapsen etu se luokalle jättäminenkin oli eikä mikään rangaistus. Toimi sekä kannustimena ettei jäisi luokalleen ja jos jäi niin oppi siihen tasoon kuuluvat asiat ja sai valmiudet jatkaa ja pärjätä ylemmillä luokilla. Omassa kaveripiirissä on useitakin aikanaan luokalle jääneitä ja jatkossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kukaan heistä ei muistele sitä luokalle jättämistä pahalla vaan pikemminkin kokee sen myönteisenä juttuna.

[Siili]

Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (Hesari 18.2.2023)

PAINOTETUSTA opetuksesta ei olla luopumassa. Sen sijaan halutaan eroon koulujen sisäisistä "kuplista", kuten Kosunen ja Huilla painotusluokkia kuvaavat. Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

Nyt virkamiesvalmistelussa on uudistus, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin ja painotetun opetuksen oppilaat hajautettaisiin yleisopetuksen luokkiin, niin sanottuihin sekaluokkiin.

Tutkijat myöntävät painotettujen luokkien edut, mutta mutta...

Tutkitusti painotusluokilla on keskimääräisesti osaavampia ja koulumyönteisempiä oppilaita. Sen lisäksi painotusluokilta jatkettiin useammin lukioon kuin yleis­opetuksesta.

Eli kuplilla saattaa olla myönteisiä seurauksia niille lapsille, jotka itse opiskelevat painotusluokilla?

"Kyllä. Toisaalta tästä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä", Huilla sanoo.

EIKÖ kaikilla ole kuitenkin tasa-arvoinen mahdollisuus hakea painotusluokalle?

"Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Tässä ollaan eriarvoisuuden ytimessä", tutkijat toteavat.

"Kyllä siinä välissä on paljon sellaisia näkymättömiä tekijöitä, joiden takia painotus­luokille lopulta päätyvät pääasiassa tiettyjen yhteiskuntaluokkien lapset", Huilla sanoo.

Tutkijat kertovat käsityksensä peruskoulun ydinfunktiosta:

Kosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.

Tutkijat sympatiseeraavat vanhempia, mutta pitävät silti hyvänä, ettei heille jätetä näissä kysymyksissä valinnanvaraa:

KOSUNEN ja Huilla ymmärtävät, että tilanne on monille vanhemmille hankala. Koulu­valinnat koskevat kaikkein tärkeintä eli omia lapsia.

"Se on erityinen valinta, joka vaikuttaa lapsen elämänkulkuun, kaveripiiriin ja perheen arkeen. Tässä moni miettii omaa asemaansa hyvänä vanhempana ja toisaalta vastuullisena kansalaisena", Kosunen sanoo.

Siksi heidän mielestään on hyvä, että päätöksen tekevät viranhaltijat ja poliitikot.

On hienoa, että meillä on yksilöihin näin empaattisesti suhtautuvia tutkijoita, jotka kuitenkin osaavat pitää jämäkästi yhteiskunnan kokonaisedun puolta.  Tässä heidän esittelynsä:

Tutkijatohtori Heidi Huilla (vas.) on tehnyt väitöskirjan kaupunkikouluista ja huono-osaisuudesta, apulaisprofessori Sonja Kosusen tutkimusalaa ovat eriytyminen ja eriarvoisuus sekä näiden näkyminen koulutuksessa.

On hienoa tietää että koulutuspoliittisia päätöksiä ovat valmistelemassa tällaiset pedagogiikan asiantuntijat.

[Roope]

Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (Hesari 18.2.2023)

Luin jutun ja kiinnitin huomiota, että tutkijat eivät perustelleet, kuten otsikossa annetaan ymmärtää, miksi painotusluokista on luovuttava.

Totesivat vain, että

"Kyllä siinä välissä on paljon sellaisia näkymättömiä tekijöitä, joiden takia painotus­luokille lopulta päätyvät pääasiassa tiettyjen yhteiskuntaluokkien lapset", Huilla sanoo.

ja että

"Alueiden tai koulujen eriytyminen ei ole huoltajien syy, eivätkä he voi sitä itse henkilö­kohtaisilla valinnoillaan ratkaista", Huilla sanoo.

Kuitenkin yksittäiset perheiden valinnat vaikuttavat lopulta laajemmin asuinalueisiin.

Jos huono-osaisempien alueiden perheistä moni valitsee lapselleen koulun hyvä­osaiselta alueelta painotusluokan perusteella, vaikuttaa se koulujen eriytymiseen koko kaupungissa.

Tutkijat eivät avaa, missä määrin painotusluokat vaikuttavat "eriytymiseen", mitä vaikutusta "eriytymisellä" on ja miksi sitä pitää vastustaa painotusluokat lopettamalla.

Kyse on selvästikin periaatteesta, haastattelussa mainitun "eriarvoisuuden" vastustamisesta keinolla millä hyvänsä, ja siten kuten monessa muussakin asiassa nykyään ennen kaikkea symbolipolitiikasta.

[Eino P. Keravalta]

Kosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.

Kukahan noille 'tutkijoille' kertoisi, että se peruskoulun idea on se, että lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä soveltamaan noita taitoja? Mitä enemmän haitta-ainesta sekoitetaan normaaleiden oppilaiden sekaan, sitä vaikeampaa kenenkään on oppia koulussa.

Eikä koulun idea ole olla mikään kommunistinen kerho, jossa 'lapset kohtaavat'. Voi olla niinkin, että valtaosa suomalaislapsista olisi erittäin mielellään kohtaamatta tiettyjä haittatekijöitä..

[Siili]

Kyse on selvästikin periaatteesta, haastattelussa mainitun "eriarvoisuuden" vastustamisesta keinolla millä hyvänsä, ja siten kuten monessa muussakin asiassa nykyään ennen kaikkea symbolipolitiikasta.

Artikkelin kuvassa esiteltiin tutkijaparin meriitit:

Tutkijatohtori Heidi Huilla (vas.) on tehnyt väitöskirjan kaupunkikouluista ja huono-osaisuudesta, apulaisprofessori Sonja Kosusen tutkimusalaa ovat eriytyminen ja eriarvoisuus sekä näiden näkyminen koulutuksessa.

Pedagogiikan huippuammattilaisia, vai mitä?

[Kallan]

Kosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.

Kukahan noille 'tutkijoille' kertoisi, että se peruskoulun idea on se, että lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä soveltamaan noita taitoja? Mitä enemmän haitta-ainesta sekoitetaan normaaleiden oppilaiden sekaan, sitä vaikeampaa kenenkään on oppia koulussa.

Eikä koulun idea ole olla mikään kommunistinen kerho, jossa 'lapset kohtaavat'. Voi olla niinkin, että valtaosa suomalaislapsista olisi erittäin mielellään kohtaamatta tiettyjä haittatekijöitä..

Nykyisin tämä 'kohtaaminen' on päivän sana - en puhu ideologiasta, kun se ei sinänsä sitä ole, mutta ehkä fiksaatiosta. Tähän on tullut törmättyä kaikkialla ja 'kohdata' pitäisi 24/7, kaikkialla, syystä jota kukaan ei tiedä. Tottakai sitten 'kohtaajat' ovat mainoskuvissa poikkeuksellisen kansainvälinen porukka, aina ja kaikkialla. Miksi 'kohdataan', se on mysteeri. Miksi pitäisi 'kohdata', on mysteeri. Pääasia ilmeisesti on, että 'kohdataan'. Ei itsessään mitenkään väärin, mutta fiksaatio tähän on lähinnä mielenkiintoinen ilmiö, jo ajalta ennen koronaa.

Sivuhuomiona: tähän 'kohtaamiseen' näyttäisi perustuvan nykyinen arkkitehtuurisuunnittelu, missä jätetään huomiotta ihmisen perusluonne ja psykologinen käyttäytyminen, ja tämän tuloksena on isoja megarappuja, joilla kukaan ei ikinä istu tai istuu aniharvoin, toisinkuin havainnekuvissa, sillä nämä paikat sijaitsevat syrjässä "sosiaalisista keskuksista". Sinänsä kieltämättä kauniita ajatuksia eikä niissä itsessään mitään väärää ole, mutta tämän tuloksena on sitten epäoptimoituja tilaratkaisuja kouluissa ja julkisilla paikoilla.