Testi: luonnontieteellinen tietämyksesi

[sivullinen.]

Kuten jo kirjoitin, näitä käsitteitä käytetään ristiin rastiin ja sikinsokin erityisesti kuntasektorilla.

Happea, typpeä, hiilidioksidia ja mitä lie kaasuja. Me käytetään niitä kaikkia ristiin rastiin ja sikinsokin - eikä olla ollenkaan huolissamme tyhmyydestämme. Amerikassa teidän sanoja sinne tänne ilman niiden merkityksen ymmärtämistä räiskivälle puhetavallenne naurettaisiin hulvattomasti. Siellä arvostetaan taloustieteen tuntemusta.

Miljoona tai miljardi; mitä eroa ja kuka välittää. Numeroita ovat molemmat. Olisiko sittenkin syytä välittää?

[Argon]

13/13.
Mutta hyvä, että testi valisti osallistujia. Fracking ei ole mitenkään merkityksetöntä Suomen tai Euroopan kannalta. Tekniikan täysimääräinen käyttöönotto tekee Yhdysvalloista muutamassa vuodessa energiaomavaraisen. Energian hinta laskee, Lähi-Itä voi pitää tunkkinsa ja arabien rahat loppuvat.
Sitten voi jokainen miettiä, mitä tästä seuraa?

[Ernst]

12 pistettä. En tiedä, mitä on "fracking", joten viimeisen kysymyksen kohdalla arvasin ja pieleen meni..

Vanhasta paperisanakirjasta ei löytynyt tuota sanaa. Arvasin oikein.

[Jaffasiini]

12 pistettä. En tiedä, mitä on "fracking", joten viimeisen kysymyksen kohdalla arvasin ja pieleen meni..

Vanhasta paperisanakirjasta ei löytynyt tuota sanaa. Arvasin oikein.

Jos olisi kotimaan jutuista vastaava niin ei tulisi täysiä pisteitä koska olen luovuttanut kotimaisten uutisten seurannan.
Luen kyllä netistä otsikot mutta syvemmin ei tule perehdyttyä. Ja ainoastaan siitä syystä että ovat päättäneet alkaa meitä tyhmentämään ihan joukolla, minulle ei enää tule mitään lehtiä tms.

Mutta tässä (kaikille) hauskempi testi, kuinka nörttelö kautta aikaansa seuraava voisit olla.
http://edition.cnn.com/2013/05/02/tech/innovation/cool-gadgets-quiz/index.html?hpt=hp_c3
Neljä tuli. Ei pääse jatkoon. 

[sr]

Mitä jenkkivaihtareiden ja muiden siellä vuosia asuneiden/asuvien tuttujen kokemuksista voi päätellä niin ei USAn kouluissa opiskella juurikaan edes nippelitietoa vaan pelataan pallopelejä, johdetaan huutosakkeja, näytellään ja keskustellaan ja ollaan kaikin tavoin "luovia" ja suuna päänä.

Paljolti näin saattaa olla, mutta osittain siellä on myös omat perinteisiin perustuva nippelitietonsa - "dogmatiikkansa" - jota opiskellaan, ja josta suomalaisilla nuorilla ei ole mitään tietoa. Mikä oli Jeesuksen äidin pojan nimi? Montako a:lla alkavaa osavaltiota U.S.A.:aan kuuluu? Luvataanko amerikan perustuslaissa kaikille kansalaisille lupa aseenkantoon?

Miksi suomalaisten nuorten pitäisi tietää noista kahdesta viimeisestä yhtään mitään? Suomalaiset tietävät tietenkin amerikkalaisia paremmin Suomen maantieteeseen ja perustuslakiin liittyviä asioita. Osoittaako tämä jostain jotain?

Mitä uskonnolliseen tietoon tulee, niin USA:ssa tätäkin on testattu ja tulos oli, että juutalaiset ja ateistit osaavat uskontoasiat paremmin kuin kristityt.

Luonnontieteistä saitte hyvät pisteet. Montako oikein saatte alla olevasta erittäin helposta amerikkalaiseen "nippelitietoon" perustuvasta kyllä/ei kyselystä?

1. Onko Jumala olemassa?
2. Onko ihmisellä vapaa tahto?

Millä ihmeen perustelulla nämä kaksi ovat missään muotoa nippelitietoa? Ne ovat filosofisia kysymyksiä, joita ihmiskunta on jauhanut tuhansia vuosia. Jälkimmäiseen ollaan ehkä aivotutkimuksen edistyessä saamassa vihdoin jokin vastaus. Edellisen suhteen ei olla edes päästy yhteisymmärrykseen siitä, mitä Jumala tarkoittaa saati siitä, onko sitä sitten olemassa.

USA:n perustuslain ensimmäinen lisäys muuten osaltaan ottaa kantaa tuohon ensimmäiseen kysymykseen. Se toisaalta kieltää kongressia perustamasta valtion kirkkoa ja toisaalta sallii kaikille vapaan uskonnon harjoittamisen. Tämä viittaa siihen, että valtio juuri haluaa eksplisiittisesti olla ottamatta kantaa tuohon kysymykseen. USA:ssa siis valtionkoulujen opettajat eivät siis saa edes antaa siihen vastausta, vaikka itse luulisivat asian tietävänkin.

3. Tarkoittaako demokratia samaa kuin äänioikeus?
4. Saako sananvapauden nimissä sanoa ikäviä totuuksia?
5. Onko kaikki liiketoiminta kannattavaa?
6. Pystyykö julkinensektori tuottamaan palveluita tehokkaammin kuin yksityisen sektori?

3. Ei.
4. Saa
5. Ei.
6. Joissain asioissa (selvimpinä esimerkkeinä vaikkapa poliisi, armeija ja oikeuslaitos) pystyy, joissain ei.

[qwerty]

Kysymys 12/13

Passasin kaksi viimeistä. 12/13 mahdoton vastata. 13/13 avainsana tuntematon.

Eli kai toi oli sit 10/11?  Ilmakehän koostumus vääränä vastauksena. Kait. Pakosti. Muista satavarma.

Which gas makes up most of the Earth's atmosphere?
You didn't answer this question

Eli 10/10 Oikeestihan toi on tietty 10/13, mut en viitsinyt käyttää sanakirjaa.

You scored better than 63% of the public, below 25% and the same as 12%.
Odotettu tulos

Kiva tää loppupeleis ruudulle tuleva tutkimustulos.
Miehet - Naiset 11-2
18-29 vs. 65+ / 11-1-1
50-64 vs. 65+ / 13-0

[qwerty]

Jaa että yli 50% vastasi "oikein" kysymykseen 12. (54% väittää 13/13) Millähän perusteella?!

Question 12 of 13

What gas do most scientists believe causes temperatures in the atmosphere to rise?
Carbon dioxide/Hydrogen/Helium/Radon

[yks vaan]

Fracking meni kyllä väärin arvaukseksi. Aika uuno saa olla jos tuosta saa alle 10. PISA ftw...

Tosin tuntuu että puolet kansasta on niitä...

[sr]

Jaa että yli 50% vastasi "oikein" kysymykseen 12. (54% väittää 13/13) Millähän perusteella?!

Question 12 of 13

What gas do most scientists believe causes temperatures in the atmosphere to rise?
Carbon dioxide/Hydrogen/Helium/Radon

Sillä, että se on oikein. Ja vaikka joku ilmastodenialisti haluaisi jankata siitä, että onko niitä tiedemiehiä enemmistö, jotka uskovat hiilidioksidin aiheuttavan ilmakehän lämpenemistä, niin silti se on noista vaihtoehdoista ehdottomasti paras. Vielä harvempi tiedemies väittää jonkun noista kolmesta muusta kaasusta aiheuttavan ilmakehän lämpötilan nousemista.

[qwerty]

se on noista vaihtoehdoista ehdottomasti paras.

Olkoon vain. Kysymyksen asettelu oli täysin epätieteellinen!

Tiedätkö mitä joukkuetta Vaasalaiset kannattavat Oululaisten mielestä A) Sport B) Jokerit C) Berlin D) Detroit, luokkaa. Eli ei kysytty mitään.

Onneksi olkoon "oikeasta" vastauksesta

edit: Most scientist ei edelleenkään ole validi argumentti, sori vaan. RAUTALANKAA SAATANA
edit2: Tuossa ei kysytä parasta vastausta täsmälliseen kysymykseen. vaan kysytään mitä luulet että muut luulevat. Ja kaikki vastaa saman. Hyvin koulutettua porukkaa   Wuf

[Noottikriisi]

edit2: Tuossa ei kysytä parasta vastausta täsmälliseen kysymykseen. vaan kysytään mitä luulet että muut luulevat. Ja kaikki vastaa saman. Hyvin koulutettua porukkaa   Wuf

No mitäs itse vastasit?

[qwerty]

No mitäs itse vastasit?

Lukee edellä. Skippasin.

[Habaneroz]

13, viimeinen tosin arvaamalla. Yleissivistyskin pitäisi olla ihan riittävä pohja noiden tietämiseen.

[RP]

Jaa että yli 50% vastasi "oikein" kysymykseen 12. (54% väittää 13/13) Millähän perusteella?!

Question 12 of 13

What gas do most scientists believe causes temperatures in the atmosphere to rise?
Carbon dioxide/Hydrogen/Helium/Radon

Sillä perusteella, etät tiedemiesten (ylivoimainen) enemmistö  noin uskoo. Sitähän siinä kysyttiin.

(Sivuhuomautuksena voi todeta, että vaikka haluaisit olla eri mieltä tuon tiedemiesten ylivoimaisen enemmistön kanssa ilmaston kehittymisestä, CO2:n ilmakehää lämmittävä vaikutus on silti kiistaton fysikaalinen fakta, samoin kuin se, että ilmakehässä on molekylaarista tai atomaarista vetyä, heliumia tai radonia niin vähän, että ne eivät vaikuta oikeastaan mihinkään mitään.)

[Jaakko P.]

Vika piti arvata mutta oikein meni. En googlannut uhallakaan. Muutenkin pari tehtävää piti lukea ja tajuta uudelleen koska englanti. 13/13

Huono täytyy olla tietämys jos saa 10 tai alle imo.

[qwerty]

Sillä perusteella, etät tiedemiesten (ylivoimainen) enemmistö  noin uskoo. Sitähän siinä kysyttiin.

? Pitääkö nykytieteessä tietää mitä muut (väitetysti) tietävät. Ei! Kysymyksen asettelu oli täysin paska ja sillä hyvä!

Ehkä joku on elänyt tynnyrissä eikä ole altistunut MMGW propagandalle.

[qwerty]

Tästä ei voi saada 13/13, koska yksi kysymys on täysin perseestä. 12/12 ymmärrän. Hyvinkoulutettujen 13/13 on täyttä paskaa. Koska 12/13 kysymykseen ei voi vastata! SAATANA!

[RP]

Sillä perusteella, etät tiedemiesten (ylivoimainen) enemmistö  noin uskoo. Sitähän siinä kysyttiin.

? Pitääkö nykytieteessä tietää mitä muut (väitetysti) tietävät.

Juu. Ehdottomasti. Absoluuttisia ehdottomia totuuksia ei taida olla. Energian säilymislain osoittautuminen vääräksi toki olisi kova paukku, mutta ei sitäkään voi määritellä mahdottomaksi. Sitä paitsi perusluonnontieteellinentietämys kertoisi, että kolme muuta vaihtoehtoa ovat (jälleen kerran, lähes) mahdottomia.

Ehkä joku on elänyt tynnyrissä

Kenties.

[Leso]

Vaikka saattaisinkin olla sitä mieltä, että kai nyt ainakin 10 pitäsi saada oikein, niin en näe ysiäkään huonona.

Hyvänen aika! Ei kaikki ole niin luonnontieteellisiä!
Sitä paitsi jotkut meistä "tyhmistä" ovat saattaneet elämänsä aikana "korvata" käyttämätöntä simppeliä yleissivistystään jollakin muunlaisella tietotaidolla.
Sekin voi olla arvokasta, jopa korvaamatonta.

[sr]

Sillä perusteella, etät tiedemiesten (ylivoimainen) enemmistö  noin uskoo. Sitähän siinä kysyttiin.

? Pitääkö nykytieteessä tietää mitä muut (väitetysti) tietävät.

Kyllä. Ajatus, että joku voisi omin voimin hankkia tiedon kaikesta mahdollisesta ilman turvautumista muiden tietoon asioista, on täysin absurdi. Tässä kysymys sisältää lisäksi sen tiedon, että kyseiseen kysymykseen vastaukseen liittyy epävarmuutta siinä mielessä, että on olemassa mahdollisuus, ettei ilmakehän lämpötilan nousu olekaan hiilidioksidista johtuvaa (vaikka tosin niistä muistakaan kaasuista se ei johdu, vaikka hiilidioksidi olisikin väärä vastaus).

Omasta mielestäni tämä ei kuitenkaan ollut se huono kysymys, vaan se oli kysymys, jossa kysyttiin kemiallista reaktiota ja vastauksina oli sokerin liukeneminen veteen ja naulojen ruostuminen. Naulat oli se oikea vastaus, mutta minun mielestäni sokerin liukeneminenkin on kemiallinen reaktio. Wikipediassa kemiallinen reaktio määritellään näin:"Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa." Tuossa reaktiossa sokeri ja vesi muuttuvat sokerivedeksi. Sidoksia katkeaa sokerimolekyylien välillä.

Ehkä joku on elänyt tynnyrissä eikä ole altistunut MMGW propagandalle.

Tynnyrissä elävien ei ehkä kannata koittaa vastata yhteenkään noista kysymyksistä, koska niitä ei omin voimin tynnyristä käsin kyllä selvitetä.

[Emo]

Jaa että yli 50% vastasi "oikein" kysymykseen 12. (54% väittää 13/13) Millähän perusteella?!

Question 12 of 13
...

Sillä perusteella, etät tiedemiesten (ylivoimainen) enemmistö  noin uskoo. Sitähän siinä kysyttiin.

(Sivuhuomautuksena voi todeta, että ... )

Minä sivuhuomautan, että olen usein kertonut tieteen olevan hyvin pitkälle pelkkää uskoa ja toivoa, ja ateismin tiedeuskoa, ja tämä tässä taas kävikin havainnollisesti ilmi että näin juuri asia on.

[RP]

Minä sivuhuomautan, että olen usein kertonut tieteen olevan hyvin pitkälle pelkkää uskoa ja toivoa, ja ateismin tiedeuskoa, ja tämä tässä taas kävikin havainnollisesti ilmi että näin juuri asia on.

EIkö tämankaltaiselle ole ihan oma ketjunsa...?

[Habaneroz]

Omasta mielestäni tämä ei kuitenkaan ollut se huono kysymys, vaan se oli kysymys, jossa kysyttiin kemiallista reaktiota ja vastauksina oli sokerin liukeneminen veteen ja naulojen ruostuminen. Naulat oli se oikea vastaus, mutta minun mielestäni sokerin liukeneminenkin on kemiallinen reaktio. Wikipediassa kemiallinen reaktio määritellään näin:"Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa." Tuossa reaktiossa sokeri ja vesi muuttuvat sokerivedeksi. Sidoksia katkeaa sokerimolekyylien välillä.

Sidosten katkeaminen ei ole riittävä ehto kemialliselle reaktiolle. Jos kaadat täydestä vesilasista puolet viemäriin, niin vetysidokset vesimassojen välillä kyllä katkeavat, mutta ei se mikään kemiallinen reaktio ole. Tuossa vain todetaan, että sidosten syntyminen/katkeaminen usein liittyy kemialliseen reaktioon.

[Soromnoo]

Omasta mielestäni tämä ei kuitenkaan ollut se huono kysymys, vaan se oli kysymys, jossa kysyttiin kemiallista reaktiota ja vastauksina oli sokerin liukeneminen veteen ja naulojen ruostuminen. Naulat oli se oikea vastaus, mutta minun mielestäni sokerin liukeneminenkin on kemiallinen reaktio. Wikipediassa kemiallinen reaktio määritellään näin:"Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa." Tuossa reaktiossa sokeri ja vesi muuttuvat sokerivedeksi. Sidoksia katkeaa sokerimolekyylien välillä.

Jenkit rakastavat tehdä tuonlaisia kysymyksiä. Esim. Microsoftin sertifikaattikokeissa löytyy aina kysymyksiä joissa on kaksi täysin oikeaa vastausta mutta vain toinen hyväksytään.

[Parsifal]

Omasta mielestäni tämä ei kuitenkaan ollut se huono kysymys, vaan se oli kysymys, jossa kysyttiin kemiallista reaktiota ja vastauksina oli sokerin liukeneminen veteen ja naulojen ruostuminen. Naulat oli se oikea vastaus, mutta minun mielestäni sokerin liukeneminenkin on kemiallinen reaktio. Wikipediassa kemiallinen reaktio määritellään näin:"Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa." Tuossa reaktiossa sokeri ja vesi muuttuvat sokerivedeksi. Sidoksia katkeaa sokerimolekyylien välillä.

Jenkit rakastavat tehdä tuonlaisia kysymyksiä. Esim. Microsoftin sertifikaattikokeissa löytyy aina kysymyksiä joissa on kaksi täysin oikeaa vastausta mutta vain toinen hyväksytään.

En nyt olisi ihan varma. Sokeri pysyy kuitenkin sokerina veteen liuenneenakin. Jos haihdutat veden, voit periaatteessa raaputtaa astian pohjalle kuivuneen sokerin talteen edelleen sokerina. Ruostetta taas et ihan helposti muuta takaisin raudaksi.

[Kimmo Pirkkala]

Sokerin liuetessa veteen, ei tapahdu mitään kemiallista reaktiota. Vesi pysyy edelleen vetenä (H₂O) ja sokeri sokerina (mikäliekemiallinen yhdiste).

Kun atomit ja niiden yhdisteet (molekyylit) eivät muutu, ei kyseessä ole kemiallinen reaktio.

[Emo]

Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi aineeksi, näin muistelen...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemiallinen_reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa. Reaktiossa atomi voi muuttua ioniksi, molekyylit voivat yhdistyä tai hajota tai molekyylien atomit voivat järjestyä uudestaan.

Olomuodon muutosta ei sanota kemialliseksi reaktioksi vaan prosessiksi, joka on laajempi, myös reaktiot sisältävä käsite. Olomuodon muutoksessa heikot kemialliset sidokset katkeavat. Kemiallisen konformaation muutos on seurausta näiden sidosten uudelleenjärjestymisestä. Kemiallisissa reaktioissa voivat muuttua vain atomien elektronipilvet, eivät atomien ytimet niin kuin ydinreaktioissa.

Jokaisessa kemiallisessa reaktiossa myös sitoutuu tai vapautuu energiaa, tavallisimmin lämpönä. Tällä perusteella reaktiot jaetaan endotermisiin ja eksotermisiin reaktioihin. Nämä energian muutokset ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin ydinreaktioissa. Siten aineiden massa ei muutu havaittavasti ja voidaan puhua aineen häviämättömyyden laista.

Samoin näyttää muistavan Wikipediakin.

[sr]

Sokerin liuetessa veteen, ei tapahdu mitään kemiallista reaktiota. Vesi pysyy edelleen vetenä (H₂O) ja sokeri sokerina (mikäliekemiallinen yhdiste).

Kun atomit ja niiden yhdisteet (molekyylit) eivät muutu, ei kyseessä ole kemiallinen reaktio.

Entä suolan liuetessa veteen? Suolahan on natriumkloridia, mutta veteen liuenneessa suolassa ei ole mitään natriumkloridimolekyylejä. Sekin kuitenkin palautuu samalla tavoin kiinteäksi suolaksi kuin sokerikin, jos vesi haihdutetaan pois.

Miten muutenkin määritellään atomin/molekyylin muuttuminen? Atomin ytimissähän ei kemiallisissa reaktioissa tapahdu mitään. Kaikki muutokset tapahtuvat siis elektronien aaltofunktioissa (tai mitä nimeä näistä nyt sitten haluaakin käyttää). Nyt kysymys on, että onko kiinteän sokerin elektronien aaltofunktio samanlainen kuin veteen liuenneen? Minä väittäisin, että ei ole, mutta ehkäpä tuo ero aaltofunktioiden välillä on niin pieni, ettei tätä sitten lasketa kemialliseksi reaktioksi.

Myönnän, että tämä menee hiusten halkomiseksi, mutta pointtini oli vain tuoda esiin se, että minusta ei ole yksiselitteistä, missä kemia loppuu ja joku muu (fysiikka?) jatkaa aineen ominaisuuksien selittämistä. Siinä mielessä tämä kysymys on vähän samalla tavoin huono kuin qwertyn esiintuoma, että siinä pitää tietää, mitä mieltä ihmiset ovat asioista (mitä kutstuaan kemiallisiksi reaktioiksi ja mitä ei), eikä niinkään siitä, että osaisi selittää, miten asiat luonnossa toimivat.

[Suvaitsija]

Entä suolan liuetessa veteen? Suolahan on natriumkloridia, mutta veteen liuenneessa suolassa ei ole mitään natriumkloridimolekyylejä. Sekin kuitenkin palautuu samalla tavoin kiinteäksi suolaksi kuin sokerikin, jos vesi haihdutetaan pois.

Suola on ioniyhdiste, joka hajoaa natriumiksi ja klooriksi vedessä, mutta sokeri ei hajoa samalla tavalla, koska se on orgaaninen yhdiste. Harva tosin tuollaisia ajattelee noihin kysymyksiin vastatessa.

[Juffe]

Tähän sokerin liukenemisasiaan olisi kiva saada selvyys. Sokerin liukeneminen on selkeästi kemiallinen tapahtuma. Mutta jos se ei ole kemiallinen reaktio, on se kemiallinen...mikä? Tämän tahtoisin tietää. On sentään omaa alaa.

Jos kaadat täydestä vesilasista puolet viemäriin, niin vetysidokset vesimassojen välillä kyllä katkeavat, mutta ei se mikään kemiallinen reaktio ole.

Haa. Katkeavatko ne vetysidokset sittenkään tuon kaatamistoimenpiteen vaikutuksesta? Vesimolekyylien välinen vetyjen vaihtoreaktio happiatomilta toiselle on erittäin pikainen tapahtuma - reaktioista kaikkein nopeimpia. Happi- ja vetymolekyylien väliset sidokset katkeilevat ja muodostuvat uudestaan eri atomien välille, vaikka fyysistä paikan vaihtoa ei tapahtuisikaan. Luulen, että vesimassojen erkaantuessa toisistaan on jokseenkin mahdoton sanoa, että jokin sidos katkeaa tuon erkanemisen vaikutuksesta, koska ne sidokset katkeilevat "itsestään" nopeammassa tahdissa kuin erottuminen tapahtuu.

Eipä ollut ennen tullut tällainenkaan asia mieleen. Veikkaan, ettei kovin monelle muullekaan.