Pitäisikö turkistarhaus kieltää?

[jopelius]

Turkikset ovat erinomainen esimerkki uusiutuvasta ja kestävävän kehityksen mukaisesta luonnonvarojen käytöstä. Meillä Suomessa luonnon olosuhteet suosivat kasvatusta ja saamme erinomaisen laadukkaita turkiksia. Eipä ihme että lopputotteet ovat arvokkaita. Mitään pahaa ei ole siinäkään että varakkaat ihmiset hankkivat niitä. Toki voisimme jalostaa turkiksia nykyistä pidemmälle. Turkistalous tuo meille nykyisellään n. 17000 työpaikkaa ja satojen miljoonien liikevaihdon sekä verotuotot.              Tarhatut ketut ja minkit ovat jalostettu erityisesti turkistuotantoa varten. Eläinten olosuhteet ovat erinomaiset mikä on myös edellytyksenä hyvälaatuisen turkiksen saannolle. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lisää tuottajia ja jatkojalostusta turkisalalle. 

[david hasselhoff]

Koska 70 000 sossupummia leikkii kaupungissa hyvää ihmistä on oikein viedä 20 000 ihmisen työt?

Sossupummia? 
Niin julmuudella ja vääryydellä vielä pohjalaalaisten sivutulut jotka verellä ja kyyneleillä ovat tämän maan rakentaneet.
Siinä ei paljon kyselty eläinten kun piti alkaa 40-asteen pakkasessa rakentamaan tarhoja, jotta itkevät lapset saisivat edes kerran viikossa syäräkseen. Nyt sitten nämä 70 000 sosiaalipummia ovat joukolla epäisänmaallisesti lähteneet sotaa turkistarhaajan kesämökkihaaveita vastaan. On se niin väärin... Pasila. Porilaisten marssi!

Eli ainoa ala joka tulee toimeen ilman tukiaisia, tämäkö on huono asia? Selvästi taas jotain korkeampaa vihreää logiikkaa.

Ilman EU-tukia. Valtio tukee sitten enemmänkin.

Muista kohdista olikin jo tässä jankutettu.

[Tuomas3]

1. Turkistarhaus on perinteinen moraali vastaan raha -debatti.

2. Lopulta punnitavaksi jää mitkä kaupalliset intressit tulisi sallia tyydyttääkseen ihmisten turhamaisutta. On arvioitava kuinka paljon kärsimystä ja kuolemaa olemme valmiita hyväksymään tuottaakseen tavaroita, joilla ei ole mitään varsinaista käyttöarvoa ihmiselle.

3. Turkistarhaus on jonkinasteista eläninrääkkäystä missä lyhyt ankea elämä päätyy massateurastukseen, jotta voitaisiin ylläpitää lähinnä itämaiden rikkaiden tuhlailevaa elämäntyylliä.

4. Vertauksena voisi olla vaikkapa kissojen tai pulujen massateurastukset, jonka tarkoituksena olisi tuottaa upeita hattuja ja höyhenpuuhkia venäjän miljonäärirouville. Onko tällainen valtava elämän haaskaaminen oikeutettua?

1. Rahan (välillinen ilmaisu) tuotolla mahdollistetaan hyvinvointi, joka mahdollistaa lisääntyneen moraaliajattelun.

2. Turhamaisuus on subjektiivinen termi, joka sopisi samalla tavalla jokaiseen muotiin, tyyliin, designiin jne. Koristautuminen on osa ihmisluontoa, johon muutkin eläinlajit syyllistyvät. Turkistuottajat tuottavat elämää ja kuolemaa saman verran. Ei noita jalostusyksilöitä olisi siitetty ilman tarhaajaa.

3. Eläinrääkkäystäkö. Jos eläimet ovat syntymästään asti johonkin tottuneet, eivät ne välttämättä osaa haluta sen enempää. Osaatko ajatella ketun n.30000 mipsillä ja asettua tämän asemaan omalla useamman miljoonan mips-kapasiteetilla. Itse ostan tuotteita, jotka eläessään viettävät mahdollisimman onnellista elämää. Toivottavasti "saarnamiehenä" teet saman, etkä jätä kulutuskäyttäytymismittareita vain näiden väliinpitämättömimpien armoille.

4. Voit puolestani tarhata puluja ja kissoja, jos saat niistä kansantalouteen kasvua ja voita leipäsi päälle. Jos venäläistä valuuttaa saat Suomeen houkuteltua, niin ehdottomasti. Meillä on luvattoman vähän vientituotteita ja lisää tarvitaan kuumeisesti elinatasomme säilyttämiseksi. Toivon, että annat kisuille mahdollisimman mukavan elämän eli paljon hyvää ruokaa ja hieman temmellystilaa. Soisin muuten tätä temmellystilaa enemmän ketuille ja minkeillekin, ovat tosin vaikeammin hallittavissa.

[Mangustin]

Turkistarhauksen suurin rasite on oikeastaan sen luonne turhakkeen tuottajana. Turkiksen ainoa todellinen funktio on tyydyttää ihmisten turhamaisuutta koska nykyään sillä on vain teoreettinen käyttöarvo lämpimänä vaatteena. Muussa eläintuotannossa ei juurikaan ole tätä samaa käyttöarvon moraalista ongelmaa ja sen takia ei voida vertaa vaikka sikataloutta ja turkistuotantoa toisiinsa - suosittu rinnastus turkistarhauksen kannattajissa.

Chinchillat ja turkiskanit on hyvää ruokaa.

Lopulta punnitavaksi jää mitkä kaupalliset intressit tulisi sallia tyydyttääkseen ihmisten turhamaisutta. On arvioitava kuinka paljon kärsimystä ja kuolemaa olemme valmiita hyväksymään tuottaakseen tavaroita, joilla ei ole mitään varsinaista käyttöarvoa ihmiselle.

Kuulostaa suunnitelmataloudelta. Yhtä hyvä argumentti kuin "Ajattele Afrikan nälkäänäkeviä lapsia ja miten heidät kaikki voitaisiin ruokkia kosmetiikkaan/kauneuskirurgiaan/muotiin/lemmikkeihin/harrastuksiin/muihin turhakkeisiin käytetyillä varoilla!!!1!"

[Möhömaha]

Minkithän (samoin kuin lehmät ja possut ym.) ovat siis niin ihq ja söpöjä, mutta ei sen vuoksi kannata tuhansien ihmisten elinkeinoa tuhota.

[jopelius]

1. Turkistarhaus on perinteinen moraali vastaan raha -debatti.

2. Lopulta punnitavaksi jää mitkä kaupalliset intressit tulisi sallia tyydyttääkseen ihmisten turhamaisutta. On arvioitava kuinka paljon kärsimystä ja kuolemaa olemme valmiita hyväksymään tuottaakseen tavaroita, joilla ei ole mitään varsinaista käyttöarvoa ihmiselle.

3. Turkistarhaus on jonkinasteista eläninrääkkäystä missä lyhyt ankea elämä päätyy massateurastukseen, jotta voitaisiin ylläpitää lähinnä itämaiden rikkaiden tuhlailevaa elämäntyylliä.

4. Vertauksena voisi olla vaikkapa kissojen tai pulujen massateurastukset, jonka tarkoituksena olisi tuottaa upeita hattuja ja höyhenpuuhkia venäjän miljonäärirouville. Onko tällainen valtava elämän haaskaaminen oikeutettua?

1. Rahan (välillinen ilmaisu) tuotolla mahdollistetaan hyvinvointi, joka mahdollistaa lisääntyneen moraaliajattelun.

2. Turhamaisuus on subjektiivinen termi, joka sopisi samalla tavalla jokaiseen muotiin, tyyliin, designiin jne. Koristautuminen on osa ihmisluontoa, johon muutkin eläinlajit syyllistyvät. Turkistuottajat tuottavat elämää ja kuolemaa saman verran. Ei noita jalostusyksilöitä olisi siitetty ilman tarhaajaa.

3. Eläinrääkkäystäkö. Jos eläimet ovat syntymästään asti johonkin tottuneet, eivät ne välttämättä osaa haluta sen enempää. Osaatko ajatella ketun n.30000 mipsillä ja asettua tämän asemaan omalla useamman miljoonan mips-kapasiteetilla. Itse ostan tuotteita, jotka eläessään viettävät mahdollisimman onnellista elämää. Toivottavasti "saarnamiehenä" teet saman, etkä jätä kulutuskäyttäytymismittareita vain näiden väliinpitämättömimpien armoille.

4. Voit puolestani tarhata puluja ja kissoja, jos saat niistä kansantalouteen kasvua ja voita leipäsi päälle. Jos venäläistä valuuttaa saat Suomeen houkuteltua, niin ehdottomasti. Meillä on luvattoman vähän vientituotteita ja lisää tarvitaan kuumeisesti elinatasomme säilyttämiseksi. Toivon, että annat kisuille mahdollisimman mukavan elämän eli paljon hyvää ruokaa ja hieman temmellystilaa. Soisin muuten tätä temmellystilaa enemmän ketuille ja minkeillekin, ovat tosin vaikeammin hallittavissa.[/size]

1-2. Turkisvaatteiden käyttö ei ole läheskään aina turhamaisuutta. Toisaalta turhamaisuus on inhimillistä, hölmöäkin, mutta lienee jopa hyväksyttävää. Myös rikkaille suon mielihyvin mahdollisuuden käyttää kaikkein kalleimpia tuotteita..olipa ne vaikka kärpänhännillä koristettuja. Pitäisikö kieltää muka rolex'it ja lamborgini't? Tai Hornet'it - Ei niihinkään ole kaikilla varaa.

3. Eläinrääkkäystä ei tarhoilta löydy. Eihän sellaisessa olisi mitään järkeä. Siitä koituisi myös vahinkoa itse tuotteiden laadulle. Tarhaoloihin jalostetut eläimet eivät kaipaa minkäänlaista ylimääräistä jumppaa. Päin vastoin. Ne tarvitsevat vain ruokaa ja rauhalliset turvalliset olot ja ne löytyy tarhoilta, kunhan animalian kettutytöt pysyvät kaupungissaan.

4. Jos eläinten suojelusta haetaan joitain erityisiä ongelmakohtia niin ne löytyvät esim. kodeista joissa lapsille hankitaan jos jonkinlaisia otuksia "lemmikeiksi". Nämä joutuvat joskus aivan järjettömän rääkkäyksen kohteiksi. Olematta sen suurempi psykologi saattaa mahdolliset lapsuuden traumaattiset kokemukset kaikenlaisista marsuista, hamstereistä, käärmeistä, akvaariokaloista jne. jne. johtaa epäluonnollisiin asenteisiin luontoa ja eläinperäistä tuotantoa kohtaan.

[Elcric12]

3. Eläinrääkkäystä ei tarhoilta löydy. Eihän sellaisessa olisi mitään järkeä.

Riippuu täysin siitä miten määritellään "rääkkäys".

Häkkiolosuhteiden vaikutusta eläimiin on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä tutkimusaineistosta on koottu raportti, jonka ovat tehneet Cambridgen yliopiston tutkijat A. J. Nimon ja professori Donald M. Broom. He toteavat esimerkiksi häkkien pienuuden olevan todellinen ongelma. Nimonin ja Broomin mukaan eläinten oireilu ja pahoinvointi on niin vakavaa, että ongelmien ratkaisuksi tuskin riittävät pelkkä nykyistenkaltaisten häkkien paranteleminen tai vähemmän pelokkaiden ja rauhallisempien eläinten valikoiva jalostus.

Eläintarhojen ja turkistarhojen säädökset ristiriidassa

Suomen lainsäädännön mukaan eläintarhoissa ketulla on oltava tilaa vähintään 600 m². Minkeillä tilaa tulee olla vähintään 10 m² eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on oltava aina vähintään 15 m². Lisäksi minkeillä on oltava vesiallas tai -alue, jonka pinta-ala on vähintään 2 m². Supikoirilla tulee olla mahdollisuus nukkua talviunta.

Eläintarhasäädökset ja turkiseläinten pidolle asetetut säädökset ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, vaikka kyse on samoista eläinlajeista. Turkistarhoilla ketulla on oltava tilaa 0,8 m² ja minkillä 0,25 m², eikä supikoirilla ole mahdollisuutta nukkua talviunta.

http://turkistarhatonsuomi.fi/turkistietoa

[jopelius]

3. Eläinrääkkäystä ei tarhoilta löydy. Eihän sellaisessa olisi mitään järkeä.

Riippuu täysin siitä miten määritellään "rääkkäys".

Häkkiolosuhteiden vaikutusta eläimiin on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä tutkimusaineistosta on koottu raportti, jonka ovat tehneet Cambridgen yliopiston tutkijat A. J. Nimon ja professori Donald M. Broom. He toteavat esimerkiksi häkkien pienuuden olevan todellinen ongelma. Nimonin ja Broomin mukaan eläinten oireilu ja pahoinvointi on niin vakavaa, että ongelmien ratkaisuksi tuskin riittävät pelkkä nykyistenkaltaisten häkkien paranteleminen tai vähemmän pelokkaiden ja rauhallisempien eläinten valikoiva jalostus.

Eläintarhojen ja turkistarhojen säädökset ristiriidassa

Suomen lainsäädännön mukaan eläintarhoissa ketulla on oltava tilaa vähintään 600 m². Minkeillä tilaa tulee olla vähintään 10 m² eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on oltava aina vähintään 15 m². Lisäksi minkeillä on oltava vesiallas tai -alue, jonka pinta-ala on vähintään 2 m². Supikoirilla tulee olla mahdollisuus nukkua talviunta.

Eläintarhasäädökset ja turkiseläinten pidolle asetetut säädökset ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, vaikka kyse on samoista eläinlajeista. Turkistarhoilla ketulla on oltava tilaa 0,8 m² ja minkillä 0,25 m², eikä supikoirilla ole mahdollisuutta nukkua talviunta.

http://turkistarhatonsuomi.fi/turkistietoa

Ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan tai ainakaan lukematta juttua...
Turkistuotantoon jalostettu kettu on aivan eri asia kuin vapaasti luonnossa elävä kettu. Aivan sama koskee minkkejäkin. Tarhatuille supeille taitaa koittaa ikuinen uni ennen talviunia...

[Elcric12]

Ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan tai ainakaan lukematta juttua...
Turkistuotantoon jalostettu kettu on aivan eri asia kuin vapaasti luonnossa elävä kettu. Aivan sama koskee minkkejäkin. Tarhatuille supeille taitaa koittaa ikuinen uni ennen talviunia...

Olen tietoinen jalostuksesta. En usko että luontaieset tarpeet kuitenkaan poikkeavat merkittävästi alkup. kannoista, vain onko esittää jotain faktaa väitteelle "jalostettu kettu on aivan eria asia"?

[Tabula Rasa]

Koska 70 000 sossupummia leikkii kaupungissa hyvää ihmistä on oikein viedä 20 000 ihmisen työt?

Sossupummia? 
Niin julmuudella ja vääryydellä vielä pohjalaalaisten sivutulut jotka verellä ja kyyneleillä ovat tämän maan rakentaneet.
Siinä ei paljon kyselty eläinten kun piti alkaa 40-asteen pakkasessa rakentamaan tarhoja, jotta itkevät lapset saisivat edes kerran viikossa syäräkseen. Nyt sitten nämä 70 000 sosiaalipummia ovat joukolla epäisänmaallisesti lähteneet sotaa turkistarhaajan kesämökkihaaveita vastaan. On se niin väärin... Pasila. Porilaisten marssi!

Eli ainoa ala joka tulee toimeen ilman tukiaisia, tämäkö on huono asia? Selvästi taas jotain korkeampaa vihreää logiikkaa.

Ilman EU-tukia. Valtio tukee sitten enemmänkin.

Muista kohdista olikin jo tässä jankutettu.

Minun mielestäni sata suomalaista työpaikkaa on arvokkaampi kuin kymmenen miljoonan minkin hyvinvointi. Varsinkin näin lama-aikana, jota hyvinvointia ei ole vielä todistettu, joten siitä turha vängätä lisää ilman lisätodisteita. Oletko siis suomalaisten työllisyyttä vastaan? Tahdotko tuhansia työttömiä maaseudulle jossa ennenstäänkin korkeat työttömyysluvut ja lisätä niiden yli kymmenentuhannen köyhyyttä jotka saavat sivutuloja alasta?

Mitä valtiontukia turkistarhat saavat? Puhdas vale.

[Kraken]

2. Turhamaisuus on subjektiivinen termi, joka sopisi samalla tavalla jokaiseen muotiin, tyyliin, designiin jne. Koristautuminen on osa ihmisluontoa, johon muutkin eläinlajit syyllistyvät.

Taisit tehdä vähättelyn ennätyksen. Koristautumista on toki aina ollut, mutta onhan kortistautumisen laadulla, turhamaisuudella, myös jokin merkitys.
Ääriesimerkkiä käyttäen: on eroa maalata kasvonsa maaväreillä ja koristaa itsensä pääkallonauhalla. Molempia turhamaisuuden piirteitä on esiintynyt ihmiskunnassa, mutta tuskin sinäkään pidät niitä yhteismitalisina?

Turkistarhaus tydyttää vain yhtä tarvetta ja se on juuri koristamisen tarve. Kukaan, joka ostaa turkistuotteita ei edes teeskentele ostavansa niitä minkään muun kun statuksen eli turhamaisuuden takia. Turkisteollisuuskaan ei teeskentele tuottavansa mitään muuta kun luksustuotetta, jolla on korkeintaan minimaalinen käyttöarvo.

Turkistuotteen statusarvo piilee kokonaan siinä, että se on eläinperäinen tuote, jonka tuottaminen on kalliin puoleista. Jopa niin, että mitä enemmän eläimiä yhteen vaatekappaleesen on käytetty sen kalliimpi se on. Turkistuotteen status, ja siten rahallinen arvo, perustuu kokonaan kuolleiden eläinten määrään.

Itse olen oppinut kunnoittamaan elämää sen verran, että turhaa tappamista ja elämän haaskaamista tulisi välttää. Hyväksyn eläinten tappamisen ruoan takia, mutta silloinkin kasvatus ja teurastus pitää olla asianmukaisesti hoidettu.
Pidän arvelluttavana, että pelkästään turhamaisuuden takia pitää kasvattaa ja hävittää satoja tuhansia, miljoonia eläimiä maailmanlaajuisesti.
Turkistarhaus lienee uniikki ala tässä mielessä. En keksi toista ihmisen turhamaisuutta tyydyttävää alaa, jolla olisi yhtä veriset jäljet. Jopa ryvettynyt kosmetiikka-ala on luopunut eläinten käytöstä kokeissaan.

[Rubiikinkuutio]

Kukaan, joka ostaa turkistuotteita ei edes teeskentele ostavansa niitä minkään muun kun statuksen eli turhamaisuuden takia.

En ole samaa mieltä. Turkis on oikeasti hyvä ja käyttökelpoinen vaate. Todella lämmin ja hengittää hyvin että ei tule liian kuuma lämpimämmässä.

Tällä en siis todellakaan väitä, että etteikö se ole korvattavissa nykypäivänä, vaan vain ja ainostaan että se on myös hyvä vaate suomen oloihin.

Nykypäivänä lausuntosi alkaa kyllä kätytännössä turkisten vastustuksen ja maineen vuoksi pitää melkolailla paikkaansa suomessa, mutta vanhemmalla sukupolvella ei suinkaan aukottomasti.

[Kraken]

Minun mielestäni sata suomalaista työpaikkaa on arvokkaampi kuin kymmenen miljoonan minkin hyvinvointi.

Jos sata työpaikkaa on kymmenen miljoonan minkin hyvinvoinnin arvoinen, olet laskemassa ihmisen elintasolle tähtitieteellisen hinnan. Näillä suhdeluvuilla se ylittäisi mennen tullen maapallon kestävyyden.

Mitä valtiontukia turkistarhat saavat? Puhdas vale.

Turkisalalle on annettu runsaasti tukia vuosien saatossa. Tässä on linkki, jossa käsitellään turkistarhauksien tukia ja työllistämistä:

http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/turkisel%C3%A4imet/turkiselinkeino-suomessa

Linkki ei ehkä ole turkiskannattajien mieleen, mutta siinä viitataan MTT:n, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton lukuihin sekä Suomen lakeihin eli mm. turkisalan omiin etujärjestöihin. Tämänhetken luvut osoittavat, että turkisalan työllisyysvaikutus Suomessa on marginaalinen.

Jos turkistarhaus päätettäisiin lakkauttaa, se tehtäisiin siirtymäkauden aikana. Käytännössä turkistarhaus loppuisi pitkälti nykisten yrittäjien eläköitymisen myötä eli työllisyyshaitat olisivat mitättömät.

[Tabula Rasa]

Njooh, kyllä jokainen suomalainen on tähtitieteellisen arvokas.

Eli vuosittain maksetaan alle 5milj alalle josta saadaan yli 50 miljoonan verotulot työllisyystekijöistä puhumattakaan? Tarvitaanko korkeampaa matikkaa? Silti voidaan minun puolesta entisestään vähentää tukia. 

[Kraken]

Eli vuosittain maksetaan alle 5milj alalle josta saadaan yli 50 miljoonan verotulot työllisyystekijöistä puhumattakaan? Tarvitaanko korkeampaa matikkaa? Silti voidaan minun puolesta entisestään vähentää tukia.

Turkisalahan käy koko ajan läpi jonkinlaisen murroksen. Se on kutistunut huomattavan paljon loistovuosistaan ja sen myötä tuetkin tietysti laskevat. Se ei ole eniten tuettu ala, mutta se on nauttinut ja nauttii edelleen veronmaksajien anteliaisuudesta.

Voi olla, että turkisalan lopettaminen lainsäädännöllä ei ole tarpeen koska se lakkauttaa itse itsensä ajan saatossa. Se onkin todennäköinen trendi ellei tapahdu jotain merkittävää muutosta kulutustottumuksissa. Lainsäädäntö lähinnä nopeuttaisi alan alasajon kymmenistä vuosista kymmeneen vuoteen.

Turkisteollisuuden taloudellinen merkitys on marginaalinen Suomelle. Työllisyys koskee muutama tuhatta henkilöä ja suurimmatkin toimijat pyörittävät lähinnä muutamien miljoonien eurojen liikevaihtoa. Pelkästään Nokian viime vuosina tekemät irtisanomiset Suomessa ovat vaikutukseltaan moninkertaiset verrattuna koko turkisalaan.

Tätä taustaa vasten turkisalan alasajaminen siirtymäkauden aikana ei käytännössä edusta minkäänlaista taloudellista rasitetta Suomelle. Ne, jotka turkisalalta mahdollisesti jäisivät työttömiksi, löytäisivät uuden elinkeinon toiselta alalta. Itse turkistarhaajille muutos olisi kivuttomin koska heillä on yleensä muuta elinkeinoa tarhojen rinnalla. Oletettavasti heille maksettaisiin myös muutostukea.

[LyijyS]

Ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan tai ainakaan lukematta juttua...
Turkistuotantoon jalostettu kettu on aivan eri asia kuin vapaasti luonnossa elävä kettu. Aivan sama koskee minkkejäkin. Tarhatuille supeille taitaa koittaa ikuinen uni ennen talviunia...

Olen tietoinen jalostuksesta. En usko että luontaieset tarpeet kuitenkaan poikkeavat merkittävästi alkup. kannoista, vain onko esittää jotain faktaa väitteelle "jalostettu kettu on aivan eria asia"?

Jopeliukselle ja kumppaneille on sama kuin puhuisi seinille. Heille on tässäkin ketjussa linkattu tutkimuksia, jotka osoittavat turkisten epäekologisuuden, turkiseläinten lajitatarpeiden laiminlyömisen (tarhaeläimet eivät ole käyneet kuin muitamia vuosikymmeniä jalostusta) tarhoilla ym. On osoitettu heidän väitteidensä argementaatiovirheet ym. Eivät he kuitenkaan lue näitä linkattuja tutkimuksia tai sitten ymmärrä. Yhtään tutkimusta he eivät itse ole näyttäneet väitteidensä tueksi. Vaativat edellen vain uusia todisteita ja jatkavat silmät ummessa saman levyn toistoa. Tosiasiat väistyvät kun usko on tarpeeksi vahva.

Lisäys: laitetaan jälleen yksi tutkimus, joka todistaa Jopeliuksen väitteet turkis- ja luonnonvaraisten eläinten eroavaisuuksista hölynpölyksi. Mutta kun on vankkumaton usko omaan asiaan, niin tosiasiat väistyvät.

http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scah/out67_en.pdf

[Tuomas3]

Ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan tai ainakaan lukematta juttua...
Turkistuotantoon jalostettu kettu on aivan eri asia kuin vapaasti luonnossa elävä kettu. Aivan sama koskee minkkejäkin. Tarhatuille supeille taitaa koittaa ikuinen uni ennen talviunia...

Olen tietoinen jalostuksesta. En usko että luontaieset tarpeet kuitenkaan poikkeavat merkittävästi alkup. kannoista, vain onko esittää jotain faktaa väitteelle "jalostettu kettu on aivan eria asia"?

Jopeliukselle ja kumppaneille on sama kuin puhuisi seinille. Heille on tässäkin ketjussa linkattu tutkimuksia, jotka osoittavat turkisten epäekologisuuden, turkiseläinten lajitatarpeiden laiminlyömisen (tarhaeläimet eivät ole käyneet kuin muitamia vuosikymmeniä jalostusta) tarhoilla ym. On osoitettu heidän väitteidensä argementaatiovirheet ym. Eivät he kuitenkaan lue näitä linkattuja tutkimuksia tai sitten ymmärrä. Yhtään tutkimusta he eivät itse ole näyttäneet väitteidensä tueksi. Vaativat edellen vain uusia todisteita ja jatkavat silmät ummessa saman levyn toistoa. Tosiasiat väistyvät kun usko on tarpeeksi vahva.

Lisäys: laitetaan jälleen yksi tutkimus, joka todistaa Jopeliuksen väitteet turkis- ja luonnonvaraisten eläinten eroavaisuuksista hölynpölyksi. Mutta kun on vankkumaton usko omaan asiaan, niin tosiasiat väistyvät.

http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scah/out67_en.pdf

Kiitos eläinten hyvinvointia tutkivasta lähteestä. Siinä kerrottiin asioista, jotka ovat keskimääräisesti hyvin tai huonosti hoidettu tarhoissa. Yllätyin ihan kuinka erilaisissa Euroopan hikiöissä tarhaeläimiä kohdellaan hyvin. Siinä perehdyttiin kuinka eläimiä tulisi tarhassa hoitaa ja kuinka ne sopeutuvat paremmin. Tuon tapainen tutkimus on tarhaajille tärkeää, että tietävät, milloin kannattaa vieroittaa emosta, kuinka ilmastoida jne. Kannattaa lukea loppuyhteenveto huolella niin huomaat, että siellä on positiivisiakin asioita tarhauksen nykytilasta. Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta.

Jopeliuksen väitettä siellä ei yksiselitteisesti kumottu; voit osoittaa kohdan, koska en huomannut selaamalla.

Loppuyhteenvedosta lainattua:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

[Tabula Rasa]

Kraken, miksi sitten pitäisi kieltää jos ala kuolee pois omia aikojaan? Tukien poisto minun puolestani vaikka heti.

[Tuomas3]

Jopelius: 4. Jos eläinten suojelusta haetaan joitain erityisiä ongelmakohtia niin ne löytyvät esim. kodeista joissa lapsille hankitaan jos jonkinlaisia otuksia "lemmikeiksi". Nämä joutuvat joskus aivan järjettömän rääkkäyksen kohteiksi. Olematta sen suurempi psykologi saattaa mahdolliset lapsuuden traumaattiset kokemukset kaikenlaisista marsuista, hamstereistä, käärmeistä, akvaariokaloista jne. jne. johtaa epäluonnollisiin asenteisiin luontoa ja eläinperäistä tuotantoa kohtaan.

Nimenomaan. Kotieläimen pito on juuri sitä haaskausta ja usein rääkkäystä. Siinä menee turkki ja ruoka hukkaan. Lapset lisäksi vieraantuvat eläimen ja homo sapiensin välisestä hyötysuhteesta.

Kraken: Kukaan, joka ostaa turkistuotteita ei edes teeskentele ostavansa niitä minkään muun kun statuksen eli turhamaisuuden takia. Turkisteollisuuskaan ei teeskentele tuottavansa mitään muuta kun luksustuotetta,

Enää et voi sanoa, että ei kukaan. Minä ja typyni pidetään molemmat turkiksista, koska ne tuntuvat ihanilta ja mukavan lämpimiltä. Turhamaisuutta ei ole nimeksikään; en osta tai seuraa mitään muotia ja töissäkin olen vanhoissa lumpuissa. Luksustuotteelle toinen nimi on laatutuote. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Emännälle ostettu turkki on kestänyt yli kymmenen vuotta ja on vieläkin kuin uusi. Ensi jouluksi ajattelin ostaa äitimuorilleni sellaisen, tosin vintagen, notta pääsen halvalla. Suosittelen sinulle tuosta: luonnonmukainen, kohtuuhintainen ja säästät minkkejä ja luontoa, koska se on jo käytetty ja ostettu anyway https://sites.google.com/site/secondhandfur/

Turkisteollisuuden taloudellinen merkitys on marginaalinen Suomelle. Työllisyys koskee muutama tuhatta henkilöä ja suurimmatkin toimijat pyörittävät lähinnä muutamien miljoonien eurojen liikevaihtoa.

Jos ajateltaisiin noin joka alasta, niin täällä ei olisi kuin työttömiä. Työllisyys on yksi tärkeä tekijä ja vielä tärkeämpi on viennin tuotto. Vientityö on arvokkaampi kuin palvelualan tms tuottamaton työ. Viennistä saamme tänne tulevat resurssit, joilla pyörittää hyvinvointia. Kun laskemme vain vientiä koskevat työpaikat, niin voi huomata alan tärkeyden. Teknologiateollisuus on tietty lyömätön ykkönen, mutta ei sovi vähätellä sen vuoksi muita tuotantoja. Eli vaikka turkisteollisuus työllistäisi vain sata, jotka toisivat tänne monia miljoonia per nokka, niin se on tärkeämpi kuin kymmenentuhatta työntekijää kaupan alalla (myynti, tuonti, markkinointi), lakipalveluissa, hoiva-alalla etc.

Tuet voi minunkin puolestani lakkauttaa, ellei niitä tarvita muiden valtioiden maksamien tukien kompensaatioksi. Eikös niitä tukia ole nykyään maksettu vain eläinten olojen parantamiseen johtavista investoinneista yms eettisestä. Se tuki on ymmärrettävää, jos eettisiä muutoksia Suomen valtion toimesta vaaditaan, mutta kilpailijavaltion tarhaajalle ei.

[Kraken]

Kraken, miksi sitten pitäisi kieltää jos ala kuolee pois omia aikojaan? Tukien poisto minun puolestani vaikka heti.

Alan kuihtuminen oli ennusteeni, saatan olla väärässäkin. Kuihtuminen tapahtu hitaasti jos on tapahtuakseen asenteiden muuttumisen ja yrittäjien eläköitymisen kautta. Kyse voi olla kymmenistä vuosista, joka on aika pitkä aika saada aikaan muutoksia aikaan. Sen takia kielto lain kautta on perusteltu.

Maita, joissa turkistarhaus on lopetettu ovat Itävalta, Irlanti, Kroatia Britannia ja Sveitsi. Svetsissä ei varsinaisesti ole kieltoa, mutta lainsäädäntö on sen verran tiukka ettei se ole kaupallisesti kannattavaa.
Turkistarhauksen kieltäminen Suomessa ei olisi mikään ennakkotapaus. Siitä on jo toimivia esimerkkejä muualla.

[Tabula Rasa]

Itsellä vasta tosiaan löytyy sikanahkatakkeja muutemat, mutta niistäkin huomaa että 10-40v(yksi isäukon peruja) ei vielä tee takista käyttökelvotonta. Muovitakit taas ovat alle 5v yleensä hajalla. Se sitten tehdäänkö paremmin, mutta nytkin on kolme rikkinäistä vetoketjua, kourallinen nappeja, revenneitä taskuja, auenneita saumoja jnejne jotka jotenkin kummallisesti yhtä nappia lukuunottamatta muissa kuin nahkatakeissa.

Että sikäli laatu on perusteltua. Ja marskimallin hattukin tulee toisena optiona ihan korvien lämmitykseen.

[Elcric12]

Pukineen laatu ei ole kiinni siitä onko se turkki vai ei. Tärkeintä kuluttajan kantilta muutenkin on laadun suhde hintaan. Turkeistahan muutenkin valtaosa menee vientiin, joten ei laadun hehkuttaminen suomalaista kuluttajaa hetkauta.

[Kraken]

Kotieläimen pito on juuri sitä haaskausta ja usein rääkkäystä. Siinä menee turkki ja ruoka hukkaan.

Samasta syystä kun emme syö kuolleita lähi-ihmisiäkään, emme syö kotieläimiä (lemmikkejä) vaikka se ehkä olisi taloudellisesti perusteltua.

On totta, että kotieläimetkin joskus kärsivät. Se on oma ongelmakenttänsä, johon pitäisi myös puuttua. Kaikki ihmiset eivät sovellu eläinten pitäjiksi.

Enää et voi sanoa, että ei kukaan. Minä ja typyni pidetään molemmat turkiksista, koska ne tuntuvat ihanilta ja mukavan lämpimiltä.

En usko tekeväni suurta virhettä jos sanon kaikkien ostavan turkiksia turhamaisuuttaan vaikka joku promille asiakaista ehkä näkee niissä hyötyarvoakin. Keskustelun sujuvuuden kannalta sallin itselleni pieniä yleistyksiä. Yksittäistapauksia ei ole aina tarpeen käsitellä yleisessä arvokeskustelussa.

Turkisteollisuuden taloudellinen merkitys on marginaalinen Suomelle. Työllisyys koskee muutama tuhatta henkilöä ja suurimmatkin toimijat pyörittävät lähinnä muutamien miljoonien eurojen liikevaihtoa.

Jos ajateltaisiin noin joka alasta, niin täällä ei olisi kuin työttömiä.

Ei ole mitään syytä ajatella tavallani joka alasta. On vain tarpeen ajatella aloja, joilla on eettisiä ongelmia. Niitä on muutama, turkistarhaus on ehkä merkittävin ja ilmiselvin esimerkki.

Työllisyys on yksi tärkeä tekijä ja vielä tärkeämpi on viennin tuotto. Vientityö on arvokkaampi kuin palvelualan tms tuottamaton työ. Viennistä saamme tänne tulevat resurssit, joilla pyörittää hyvinvointia. Kun laskemme vain vientiä koskevat työpaikat, niin voi huomata alan tärkeyden.

Viennin tärkeys Suomelle ei tee turkisalasta tärkeää Suomelle. Turkisten vienti on 200-300 milj. eur vuodessa. Koko vienti oli 2012 yli 77 mrd. euroa. Turkisala edustaa siten noin 0,3% Suomen viennistä. Katso mitä tahansa turkisalan taloudellista tunnusuluka, se on nappikauppaa.

Ainoa asia missä Suomen turkisala on merkittävä, jopa maailmanlaajuisesti on tapettujen eläinten määrässä. Niitä menee lähes 4 miljoonaa vuosittain ja 98% menee ulkomaille.

[Tuomas3]

Kraken, miksi sitten pitäisi kieltää jos ala kuolee pois omia aikojaan? Tukien poisto minun puolestani vaikka heti.

Alan kuihtuminen oli ennusteeni, saatan olla väärässäkin. Kuihtuminen tapahtu hitaasti jos on tapahtuakseen asenteiden muuttumisen ja yrittäjien eläköitymisen kautta. Kyse voi olla kymmenistä vuosista, joka on aika pitkä aika saada aikaan muutoksia aikaan. Sen takia kielto lain kautta on perusteltu.

Maita, joissa turkistarhaus on lopetettu ovat Itävalta, Irlanti, Kroatia Britannia ja Sveitsi. Svetsissä ei varsinaisesti ole kieltoa, mutta lainsäädäntö on sen verran tiukka ettei se ole kaupallisesti kannattavaa.
Turkistarhauksen kieltäminen Suomessa ei olisi mikään ennakkotapaus. Siitä on jo toimivia esimerkkejä muualla.

Kun moraalista on jauhettu, niin on aika puhua rahasta, joka mahdollistaa moralistien hyvinvoinnin ja moraalin. Mitä enemmän sitä kielletään muualla, sitä suurempi on tuotto-odotus. Ollaan me fiksuja ja kerätään rahat kotiin.

Kumpi on muuten mielestäsi parempi, ostaa SUOMALAINEN turkki vai ulkolainen toppatakki? Eikö kannata taistella ulkolaisia investointeja vastaan kotimaisten sijaan. Tuskin kaikki turkinostajat vaihtaisivat kohteekseen kotimaisen toppiksen.

1. Turkin ostaja suosii poikkeuksellisen usein suomalaista, kun taas toppatakin ostanut toimii yleensä haitallisesti.
2. Turkin ostaja maksaa huomattavasti enemmän veroja ostoksestaan.
3. Yhden Suomi-turkin hinnalla saa monta ulkolaista rytkyä, joten turkiskuluttajan suhdeluku suosia kotimaista on erinomainen.
4. Turkkeja lähtee paljon vientiin ja kuten aikaisemmin todettu, vientiala on ylivoimaisesti tärkein työn sektoreista.
5. Vientiturkiksesta saa paremman voiton kuin vientitoppatakista, koska jälkimmäisiä myanmarilaislapset tekevät paljon halvemmalla kuin suomalaiset. Laatuturkki on kallis joka tapauksessa, koska nämä taidot ja raaka-aineet ovat harvemmassa.

[Kraken]

Kumpi on muuten mielestäsi parempi, ostaa SUOMALAINEN turkki vai ulkolainen toppatakki?

98% turkiksista menee ulkomaille ja suurimmalla osalla suomalaisilla ei ole varaa ostaa turkisvaatteita. En osaa asettaa vastakkain sellaisia tuotteita, jotka eivät tosielämässä ole toistensa vaihtoehtoja.

Eikö kannata taistella ulkolaisia investointeja vastaan kotimaisten sijaan.

Suomalaista teollisuutta ei voi puolustaa turkistarhauksen kautta. Se on mahdoton tehtävä ottaen huomioon marginaalinen merkitys Suomen taloudelle. Sen myötä turkisten kotimaisuusnäkökulma tippuu pois keskustelusta kokonaan yhtä marginaalisena argumenttina.

[LyijyS]

Kiitos eläinten hyvinvointia tutkivasta lähteestä. Siinä kerrottiin asioista, jotka ovat keskimääräisesti hyvin tai huonosti hoidettu tarhoissa. Yllätyin ihan kuinka erilaisissa Euroopan hikiöissä tarhaeläimiä kohdellaan hyvin. Siinä perehdyttiin kuinka eläimiä tulisi tarhassa hoitaa ja kuinka ne sopeutuvat paremmin. Tuon tapainen tutkimus on tarhaajille tärkeää, että tietävät, milloin kannattaa vieroittaa emosta, kuinka ilmastoida jne. Kannattaa lukea loppuyhteenveto huolella niin huomaat, että siellä on positiivisiakin asioita tarhauksen nykytilasta. Huonoa tutkimuksessa oli vähäiset viittaukset lähteisiin huolimatta mittavasta dekoratiivisesta lähdeluettelosta.

Jopeliuksen väitettä siellä ei yksiselitteisesti kumottu; voit osoittaa kohdan, koska en huomannut selaamalla.

Loppuyhteenvedosta lainattua:
14. Scientific evidence of behavioural and welfare effects of domestication of specieskept for fur production is still incomplete.

Jopelius siis väitti, että tarhakettu on aivan eri asia kuin luonnossa elävä.

Tutkimuksesta:

"The ferret is the most domesticated species of animals kept for fur production. In other species, there has been only a limited amount of selection for tameness and adaptability to captive environments."

"Selection has not eliminated the motivation of animals kept on fur farms to perform some behaviours nor favoured altered responses to social stimuli. However, there may be some potential for such selection."

"Generally, in comparison with other farm animals, species farmed for their fur have been subjected to relatively little active selection except with respect to fur characteristics." = Ymmärtääkseni jalostuksessa siis keskitytään turkin jalostamiseen, ei domestikaatioon.

The farm-bred blue fox is claimed to be adapted to life in captivity (Belyaev 1984) but is less domesticated than the silver fox. = naalista, joka yleisin tarhakettumme ei ole kunnollista seurantaa siis edes tehty.


Eivät ne nyt siis aivan eri asia ole, kuten Jopelius väitti. On varmaan totta, että eroavaisuudet kasvavat jatkuvan jalostuksen myötä, mihin hieman viittasinkin jo aikaisemmin, mutta tuskin täydellistä domestikaatiota voi koskaan tapahtua. Tuhansia vuosia tuotantoeläiminä olleet sika ym. omaavat silti vahvoja lajinomaisia viettejä edelleen. Ja kesyyntyminen ei tietenkään vielä anna moraalista oikeutta hyväksikäyttää näitä olioita. Se pitää perustella muutoin.

Lisäksi Jopelius väitti:

Tarhatut ketut ja minkit ovat jalostettu erityisesti turkistuotantoa varten. Eläinten olosuhteet ovat erinomaiset mikä on myös edellytyksenä hyvälaatuisen turkiksen saannolle.

Kunhan taas heittelee vailla mitään perusteluita. Laitetaan tuosta samaisesta tutkielmasta lausunto minkkien olosuhteista:

"The typical mink cage with a nest box and wire mesh floor impairs mink welfare because it does not provide for important needs. Particular problems are limited locomotor and stimulatory possibilities, lack of opportunity to climb, go into tunnels or swim, and inability to avoid social contact."

[Tuomas3]

Kraken: Samasta syystä kun emme syö kuolleita lähi-ihmisäkään, emme syö kotieläimiä vaikka se ehkä olisi taloudellisesti perusteltua.

Kyllä kuolleet kotieläimet syödään, ellei kuolon syynä ole tarttuva sairaus tai vanhuus. Haaskuu tapahtuu usein lemmikkien kohdalla. Voisin syödä lemmikkipupun tai muun hyvänmakuisen; näin osoittaisin arvostusta ja säästäväisyyttä. Monet lihansyöjät taasen maistuvat pahalle, joten ne jäävät lähes tulkoon aina syömättä. En ymmärrä tuota kannibalismivertausta; kai mieluummin sinäkin syöt sen lemmikkipupun, joka piti lopettaa kun koipi katkesi. Tai lähetä se kehitysmaahan itkeville lapsille .

On vain tarpeen ajatella aloja, joilla on eettisiä ongelmia. Niitä on muutama ja turkistarhaus on ehkä merkittävin ja ilmiselvin esimerkki.

Et ole sitten katsonut muita radikaalidokumentteja kuin eläinasioista, joissa eettiset mahdolliset ongelmat koskevat pelkästään ihmisten itse tuottamia eläimiä.
Kuinkas hiilivoima, öljy, Shell, Nestle, Monsanto, Halliburton, aseteollisuus, timantit, sademetsätuotteet, kaivostyö, lapsityö, asfaltti, korpimaiden asuttaminen, lääkebisnes...

Turkisten vienti on 200-300 milj. eur vuodessa. Suomalaista teollisuutta ei voi puolustaa turkistarhauksen kautta. Se on mahdoton tehtävä ottaen huomioon marginaalinen merkitys Suomen taloudelle.

Se on aimo potti ja sitä voisi kasvattaa ellei kaiken maailman turhantärkeät heput laittaisi joutessaan kapuloita rattaisiin vaan kehittäisivät omia vientituotteitaan. Laskepas montako rokotetta voitolla saa; tai montako kouluruokailua, opetustuntia, lukuvuotta, lääkäriä, jääkäriä jne. Taloudellinen tilanne on se, että viennistä ei voi nipistää sataa tuhattakaan, sadoista miljoonista puhumattakaan. Suurin viejä teknologiateollisuus ennustaa tänä vuonna vientinsä putoavan entisestään ja rajusti. Tsekkaa valtion velkataakka ja alijäämä. Ei voida karsia vientiä lainkaan, vaan sitä tulee lisätä rajusti.

98% turkiksista menee ulkomaille ja suurimmalla osalla suomalaisilla ei ole varaa ostaa turkisvaatteita. En osaa asettaa vastakkain sellaisia tuotteita, jotka eivät tosielämässä ole toistensa vaihtoehtoja.

Vintage-turkki on varaa ostaa, jos on varaa untuvatakkiin. Ei turkkia ja toppatakkia tarvinnut verrata välttämättä toisiinsa vaan niiden ostajien tuomaa hyötyä kansantaloudelle. Äskeisen litanian jälkeen taloustaitoinen arvostaa turkin ostajaa ulkolaisen toppatakin ostajaa enemmän tai kumoaa väitteet.

[Kraken]

Lisäksi Jopelius väitti:

Tarhatut ketut ja minkit ovat jalostettu erityisesti turkistuotantoa varten. Eläinten olosuhteet ovat erinomaiset mikä on myös edellytyksenä hyvälaatuisen turkiksen saannolle.

Kunhan taas heittelee vailla mitään perusteluita. Laitetaan tuosta samaisesta tutkielmasta lausunto minkkien olosuhteista:

"The typical mink cage with a nest box and wire mesh floor impairs mink welfare because it does not provide for important needs. Particular problems are limited locomotor and stimulatory possibilities, lack of opportunity to climb, go into tunnels or swim, and inability to avoid social contact."

Tähän voisi lisätä, että turkistuotannolle ei ole edullista antaa eläimelle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista viettiään. Luontaisen vietin toteuttaminen tarkoittaa takkuista, tuppoista turkkia ja ruoan kulutusta muuhun kun turkin kasvattamiseen. Parasta olisi pitää eläin mahdollisimman passiivisena paikallaan pienessä tilassa. Näin myös tehtiin ennen kun vaatimuksia häkkien koon kasvattamisesta alkoi esiintyä. Kyse ei ollut tarhamaaperän puutteesta vaan turkin laadusta ja häkkikustannuksista.

Edelleen häkit ovat kovin pieniä eikä vastaa lähimainkaan eläimen tarpeeseen liikkua. Itse asiassa turkistarhausta ei voisi tehdä lainkaan jos eläimen hyvinvoinnista oikeesti huolehdittaisiin. Se maksaisi aivan liikaa ja tekisi koko alasta kannattamattoman. Sen takia kaikkia parannuksia eläinten hyvinvointiin vastustetaan.

[ikuturso]

pidän äänestyksen asiasta. mikä on älyvapain?

"Minun mielestäni turkistarhaus, samoin kuin turkisten maahantuonti, pitäisi kieltää. Alasajo tulisi toteuttaa luonnollisen poistuman keinoin, ts. nykyisin alalla toimivat saisivat toimia alalla siihen asti kuin toimivat. Tämä on aivan puhdas arvokysymys. Turkiksia on joskus tarvittu hengissä pysymiseen mutta ei tarvita enää. Kosmeettisista syistä tapahtuva eläinrääkkäys ei kuulu tähän päivään." - Jussi Halla-aho

Entäs tuo argumentti? Se ei kuitenkaan sinusta kuulu tuohon listaan?

Täytyy sanoa, että olen puolittain samaa mieltä Jussin kanssa.

Jos tarhattujen turkisten käyttö ja myynti kriminalisoitaisiin maailmanlaajuisesti, voitaisiin koko ala kitkeä maailmasta pois, ja käyttöturkiksista tulisi käyttöturkiksia eikä näyttely/statusvaatteita, jolloin villin eläimen turkis myös kelpaisi. Tuo hengissäpysymisaspekti on totisinta totta vielä jossain Tiibetissä tai vastaavilla seuduilla.

Sinänsä puuvillan viljelyä on pidetty epäeettisenä torjunta-aineiden ja lapsityövoiman käytön vuoksi. Puuvillapeltojen kastelu on kuivannut Aral-järven, ja torjunta-aineet ovat saastuttaneet laajoja alueita ja sairastuttaneet puuvillaa keränneitä lapsia.

Onko puuvilla siis eettisempi vaihtoehto kuin turkis? Tuolla kuvapropagandassa oli verrattu turkista untuvatakkiin. Suomen Höyhen tai Joutsen kertoo keräävänsä untuvan kuolleilta ruokaeläimiltä tai haahkanuntuvan hylätyistä pesistä. Mutta maailmassa on paljon alueita, jossa untuva revitään eläviltä tarhatuilta eläimiltä. Miten hienoa onkaan tarjota untuvatakkia vaihtoehdoksi turkikselle?

Vihreät luottavat kestävään kehitykseen. Ne ajavat sähköautoilla, joiden sähkö tuotetaan kivihiilestä, jonka hiukkaspäästöt tappavat ihmisiä ja eläimiä. Ne pukeutuvat polyasetaattiin, polyesteriin, polyamidiin, polyuretaaniin, jotka ovat kaikki muovia, jonka valmistukseen pumpataan maasta ja merestä öljyä. Öljytuhot Shellin afrikan öljyputkien lähellä ovat jo legenda, sekä Meksikonlahden öljytuhot. Luontoaktiivien kuorivaatteissa suosima Gore-tex -kalvo on PTFE:tä eli teflonia, joka on ongelmajäte sen sisältämän fluorin vuoksi. Sitä ei saa polttaa kuin erittäin korkeissa lämpötiloissa, tai sitten läjittää kaatopaikalle huonosti maatuvaksi jätteeksi.

Mutta söpö kettu häkissä on uhri. Sen tarhaaja on suurimman luokan rikollinen. Nämä voisivat kaikki sulkea tarhansa ja alkaa vuokrata rantasaunaansa ja kajakkiansa Venäläisturisteille "elämysmatkailuna". Äkkiä sillä saisi 400 miljoonaa euroa maahan.

Eli vastasin, että EI pitäisi kieltää. Niin kauan kuin turkisten käyttö maailmassa on sallittua, tulee niiden valmistus ja raaka-aineiden tuotanto olla sallittua myös Suomessa. Jos kaikki epäeettinen vaateteollisuus kiellettäisiin, me pukeuduttaisiin heinillä ommeltuihin vanhoihin sanomalehtiin.

-i-

[Kraken]

En ymmärrä tuota kannibalismivertausta; kai mieluummin sinäkin syöt sen lemmikkipupun, joka piti lopettaa kun koipi katkesi.

Kotieläimiä (lemmikkejä), kuten ihmisäkään ei ole tapana syödä sen takia, että niihin syntyy tunnesiteitä. Käytäntö ei ole taloudellinen, mutta useimmat meistä valitsevat tässäkin asiassa moraalin rahan sijaan.

Et ole sitten katsonut muita radikaalidokumentteja kuin eläinasioista, joissa eettiset mahdolliset ongelmat koskevat pelkästään ihmisten itse tuottamia eläimiä.
Kuinkas hiilivoima, öljy, Shell, Nestle, Monsanto, Halliburton, aseteollisuus, timantit, sademetsätuotteet, kaivostyö, lapsityö, asfaltti, korpimaiden asuttaminen, lääkebisnes...

Jokainen maintsemistasi aloista voidaan käsitellä erikseen ja riippumatta siitä mitä päätetään turkistarhauksen osalta. En näe, että turkistarhauksen pitäisi saada jatkua Suomessa niin kauan kun Afrikassa käytetään lapsityövoimaa.

Taloudellinen tilanne on se, että viennistä ei voi nipistää sataa tuhattakaan, sadoista miljoonista puhumattakaan.

Taisin jo mainita, että turkistarhauksen alasajo käytännössä tehtäisiin siirtymäkauden aikana ja taloudellinen merkitys Suomelle on marginaalinen. Tämänhetkisellä taantumalla ei siten ole mitään merkitystä tässä asiassa.