Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[starsailor]

Minusta talletussuoja käteistalletuksille ei ole tavallisen kansalaisen etu, vaikka nopeasti ajateltuna voisi kuvitella päinvastoin. Tämä siitä syystä, että pankit eivät ole nykyisessä talousjärjestelmässä mitään staattisia ja ikuisia, vaan ne ovat yrityksiä, jotka tekevät bisnestä. Periaatteessa on sama laitatko rahat pankille vai kaverin firmaan, joka sijoittaa rahasi. Pankkikin kuitenkin harjoittaa sijoitustoimintaa, jolla tekee ne isot massit. Ongelma on siinä, että käteistalletusten korko on olematon ja taas riski on olemassa. Kuluttajat ovat antaneet talletussuojan kautta rahansa pankkiireille vapaasti sijoitettavaksi, koska heillä on tieto "talletusturvasta". Tämä taas voi olla sijoittajan kannalta riski ja epärealisista toimintaan yllyttävä tekijä. Pankkiirikin tietää, että loppukädessä rahat takaa valtio, niin antaa mennä vaan, koska hän voi vain voittaa.

Käteistalletukset pitäisi olla oikeasti turvassa, joka a) holvissa tai sellaisessa yrityksessä, joka ei harjoita riskipohjaista sijoitustoimintaa. b) rahat muutettu esim. kultaan tai c) jos haluaa rahoilleen paremman tuoton, niin siten pitää ottaa riskiä ja osake ym. markkinat käyttöön. Tai sitten vain kuluttaa rahansa sitä mukaa kun niitä saa. Jos kuitenkin ajatellaan veronmaksajien etua kokonaisuudessa, niin talletussuoja yllyttää riskisijoittamiseen ja taas toisaalta tuo vastuun veronmaksajien niskaan. Valtaosa veronmaksajista elää suurinpiirtein kädestä suuhun. Ei heillä ole sijoitusrahaa, mutta kuitenkin vastuu näiden parempiosaisten sijoituksista. Ainut oikea tapa olisi markkinamalli, jossa yritys takaa itse toimintansa ja käyttää sijoitetut varat, jos tuleet tappiota. Silloin menevät ne tilillä olevat talletukset, mutta tässä mallissa vastuu on sijoittajan päässä ja rahoittajien.

[EroaEurosta]

Yleensä eurokriisin ratkaisuehdotukset ovat poliittisia. Nyt on perustettu sivusto, missä esitellään yksilötason ratkaisuja, eli vaihtoehtovaluuttoja: http://eroaeurosta.fi/

Ideana siis auttaa ihmiset oivaltamaan, että eurolle vaihtoehtoisia valuuttoja voi ruveta käyttämään ihan yksilötasolla.

[Emo]

Yleensä eurokriisin ratkaisuehdotukset ovat poliittisia. Nyt on perustettu sivusto, missä esitellään yksilötason ratkaisuja, eli vaihtoehtovaluuttoja: http://eroaeurosta.fi/

Ideana siis auttaa ihmiset oivaltamaan, että eurolle vaihtoehtoisia valuuttoja voi ruveta käyttämään ihan yksilötasolla.

Tiedä häntä miten toimivia ehdotukset ovat (voivat ollakin), mutta jo pelkästään siksi että joku antaa edes jotain konkreettisia vaihtoehtoja sekä loistavan nimimerkkivalinnan vuoksi -> I like! 

[PaulR]

Yleensä eurokriisin ratkaisuehdotukset ovat poliittisia. Nyt on perustettu sivusto, missä esitellään yksilötason ratkaisuja, eli vaihtoehtovaluuttoja: http://eroaeurosta.fi/

Ideana siis auttaa ihmiset oivaltamaan, että eurolle vaihtoehtoisia valuuttoja voi ruveta käyttämään ihan yksilötasolla.

(http://eroaeurosta.fi/wp-content/uploads/2013/03/eurobs_mod.jpg)

Heh, siinä oma näkemykseni yksinkertaistettuna pähkinänkuoressa! BitCoiniin en arvaa lähteä mukaan, kun en tunne sitä riittävästi.

Tänään ajattelin kipaisen pari Morgan hopeadollaria naapurista. Eli - kuten sen näen - paperia oikeaan rahaan.

[ämpee]

"Me tienataan tällä" !!1!

Eli, "tulemme vohkimaan säästönne milloin haluamme".

Sitten joko hoksattiin, että mitä tuli avoimesti sanottua, tai sitten joku toinen hoksasi.

"Ei vaiskaan, ei vaiskaan" !!1!

Mutta maitohan on jo läikkynyt, eikä sitä puhaltelemalla takaisin purkkiin saa.

Mielenkiintoinen tilanne jossa "uuskieli" on taas vauhdissa, eli eilisen tallettajat ovat tämän päivän sijoittajia !!1!
Kuka tuon jälkeen uskoo mihinkään tallettamiseen €uroopassa ?
Kaiketi kaikki ne jotka uskovat Joulupukkiin.

Lähipäivinä tultaneen näkemään mielenkiintoisia seurauksia mittavista talletusten siirroista.

Kyprokselle tämä oli varoituslaukaus suoraan korvien väliin, maan talouden tukijalka, pankkisektori, sahattiin €urosirkkelissä kelvottomaksi, pysyvästi.
Uutta tukipakettia kannattaa alkaa väsäämään jo nyt, sillä Venäjä tulee karhuamaan lainaamaansa 2,5 miljardia takaisin vuonna 2015, ja tuo 840.000-päinen kansa ei siihen mennessä uutta elinkeinoa tule löytämään.

€uroopan harmaa pankkisektori koko kovan kolauksen, ja nähtäväksi jää kolahtiko koko €uroopassa.
Mikäli noin kävi, niin aika monessa harmaan rahan satamassa alkaa virkojen uudelleenjärjestely.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

[Edit] Noiden uutisten kuvista saa hyvän kuvaparin sinne hauskoihin kuviin, ensimmäinen kertoo oivalluksesta, ja toinenkin kertoo oivalluksesta, tosin tyyliin "mitähän oikein tulikaan möläytettyä".[/Edit]

[Teaparty]

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_kyproksesta_ei_erityista_syyta_kiirehtia_pankkeihin/6554037

Heiskanen muistuttaa, että pienemmät, alle 100 000 euron, talletukset ovat talletussuojan turvaamia. Toisaalta hän ei usko, että myöskään venäläiset suurtallettajat kiirehtivät pankkeihin.

- Suurtallettajat kyllä miettivät tätä tilannetta rauhassa. Ei heillä ole syytä lähteä oville ripoja nykimään tässä tilanteessa. He miettivät, mikä on tilanteessa parasta, ja sitten tilanteen puitteissa tekevät omia ratkaisujaan, Heiskanen pohti Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.

Ei koske Suomea. Kyllä pankissa rahaa riittää. Ei mitään aihetta paniikkiin. Talletussuoja.

[sivullinen.]

Suomessa oli ennen kriisin alkua pari islantilaista pankkia - Klitnir taisi olla toisen nimi - jotka sitten joutuivat konkurssiin ja kaikki "sijoittajat" pelastettiin Talletussuojarahastosta. Silloin ei toteutunut sijoittajan vastuu. Britanniassa näitä Icesavers tapauksia oli paljon enemmän. Siellä "sijoittajat" pelastettiin Islannin talletussuojarahaston ja Islannin valtion yhteistyöllä - koska pommivene.

Saattepa nähdä ettei venäläisille jää tässä jutussa senttiäkään maksettavaa - koska ydinpommi. Hetki näytellään kovanaama, jotta Täti Tiukka saa välikysymyksen pois päiviltä. Sitten venäläiset voittavat oikeusjuttunsa Kyproksen valtiota vastaan - oikeusjuttujen kautta se meni Icesaverissakin - ja maksajaksi merkitään joko EKP tai Kyproksen valtio.

[skrabb]

"EU:n liittovaltiopeikolla pelottelu on lapsellista"
Kesto: 10 min

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho ennustavat, mihin suuntaan talousongelmissa painiva EU kehittyy ja arvioivat, millaista EU-politiikkaa Suomi tällä hetkellä tekee.
Ti 26.3.2013 klo 7.40

http://areena.yle.fi/tv/1873016

Mielenkiintoinen keskustelu, ellei peräti väittely. Sampo Terho otti hyvin tilaa ilmiselvältä liittovaltiofanaatikko Tiilikaiselta.

[RP]

Suomessa oli ennen kriisin alkua pari islantilaista pankkia - Klitnir taisi olla toisen nimi - jotka sitten joutuivat konkurssiin ja kaikki "sijoittajat" pelastettiin Talletussuojarahastosta.

Glitnirin (jonka Suomen haara oli suomalaisessa talletussuojassa) osti takasin muistaakseni sen vanhat suomalaisomistajat ja se jatkaa toimintaansa (taas) FIM nimellä. Kaupthingin Suomen sivuliike (joka olisi ollut islantilaisen talletussuojan alainen) ajettiin alas tallettajien saatavat täysimäärisesti maksaen (jokunen kuukausi siihen meni). Valtiovallan rooli kai rajoittui kriisin osuessa annettuun kieltoon siirtää varoja Suomesta Islantiin.

Ainoa pankki, josta täkälinen talletussuoja on viime vuosina maksanut korvauksia oli se pieni kotimainen Sofia. Ymmärtääkseni konkurrssipesään jääneiden varojen piti tuossakin tapauksessa olla suuremmat, kun mitä rahasto maksoi, tosin en tiedä saatiiko niitä lopulta aivan täysimääräisesti perittyä (rahastolle; pientallettajat olivat saaneet siis omansa).

[normi]

Urpilainen kehui sen ekan Kyproksen ratkaisun oikeaksi liikeeksi. Sitten kypros tyrmäsi pienten talletusten veron ja tehtiin uusi päätös. Jälleen Urpilainen kehuu ratkaisua juuri oikeaksi liikkeeksi.

[TalousRumpu]

Glitnirin (jonka Suomen haara oli suomalaisessa talletussuojassa) osti takasin muistaakseni sen vanhat suomalaisomistajat ja se jatkaa toimintaansa (taas) FIM nimellä. Kaupthingin Suomen sivuliike (joka olisi ollut islantilaisen talletussuojan alainen) ajettiin alas tallettajien saatavat täysimäärisesti maksaen (jokunen kuukausi siihen meni). Valtiovallan rooli kai rajoittui kriisin osuessa annettuun kieltoon siirtää varoja Suomesta Islantiin.

Ainoa pankki, josta täkälinen talletussuoja on viime vuosina maksanut korvauksia oli se pieni kotimainen Sofia. Ymmärtääkseni konkurrssipesään jääneiden varojen piti tuossakin tapauksessa olla suuremmat, kun mitä rahasto maksoi, tosin en tiedä saatiiko niitä lopulta aivan täysimääräisesti perittyä (rahastolle; pientallettajat olivat saaneet siis omansa).

Näin tämä meni. Pieni Sofia oli ainoa missä tarvittiin talletusuojarahastoa ja finanssivalvontaa muuhunkin kuin varojen jäädyttämiseen. Sofian tallettajille maksettiin korvauksia talletusuojarahastosta, mutta minäkin jäin siihen käsitykseen, että kaikki tai melkein kaikki saatiin perityksi sofian omaisuudesta takaisin. Siitä ei ole ollut mediassa mitään saatiinko lopulta kaikki takaisin perittyä.

Sofia pankkihan ei kaatunut sen takia, että se olisi menettänyt sijoittamiaan varoja isoja määriä (joka on tilanne vaikka Kyproksessa) vaan sen takia, että toimintaa ei koskaan saatu kannattavaksi eli Sofia pankki raksutti pientä tappiota kokoajan ja lopulta pankin omat varat alittivat vaadittavan vähimmäismäärän, jolloin finanssivalvonta jäädytti toimminnan tallettajien suojelemiseksi.

[sivullinen.]

Kuka sitten maksoi Glitinirin tappion? Tappiotahan he huonoilla sijoituksillaan romahduksen aikana tekivät. Ei muutaman islantilaisen pankkiin sijoittama pääoma niitä riittänyt korvaamaan, eikä Islannin valtio Suomen kuluja maksanut.

Muistaakseni osa tuli silloinkin tallettajien maksettavaksi. Todettiin nimittäin, ettei korkoja makseta lainkaan, vaikka sopimuksessa luki. 5% vuosikoron maksamattajättäminen tarkoittaa 5% "talletusveroa". Suomessa tehtiin siis sama kuin Kyproksella oli aluksi suunnitelmissa. Tosin islantilaispankkien talletuskanta oli prosentin luokkaa kaikista talletuksista, ja moni sijoittaja huokasi helpotuksesta tuon vuosikorko leikkauksen aikana - kun ensin uhattiin viedä kaikki. Niin helppoa on pölhöä vedättää.

[RP]

Kuka sitten maksoi Glitinirin tappion? Tappiotahan he huonoilla sijoituksillaan romahduksen aikana tekivät. Ei muutaman islantilaisen pankkiin sijoittama pääoma niitä riittänyt korvaamaan, eikä Islannin valtio Suomen kuluja maksanut.

Muistaakseni osa tuli silloinkin tallettajien maksettavaksi.

Ei tullut (sanoo tämä Glitnirin silloinen pienasiakas (Glinirin, eikä Kaupthingin juuri sen takia, että ensin mainittu oli täkäläisen talletussuojan piirissä). Asia ei koskaan minua varsinaiseti kiinnostanut, mutta ymmärtääkseni Glitnir Suomi harrasti pienimuotista talletuspankkitoimintaa ja vähän suurimuotoisempaa arvopaperivälitystä ja muuta sijoituspalvelutoimintaa. Jos asiakkaiden pörssi- tai rahastosijoitukset tuottivat 2008 tappiota, ei se ollut Glitnirin ongelma. Ymmärtääkseni tämä Suomen haaraliike ei omilla rahoillaan koskaan suuremmin pelannut, ja sen osakekannan myynnistä nykyisille omistajille (jotka ristivät sen takaisin FIM:ksi) maksettin ihan rahaa (vaikkakin vanhat omistajat tässä melko lyhytaikaiseksi jääneessä veivauksessa kaiketi kivasti nettosivatkin).

[jmk]

Kuka sitten maksoi Glitinirin tappion? Tappiotahan he huonoilla sijoituksillaan romahduksen aikana tekivät.

Puhutko nyt Glitnirin islantilaisesta emoyhtiöstä, vai suomalaisesta tytäryhtiöstä? Kumman "tappioista"? Koita pitää puurot ja vellit erillään.

[sivullinen.]

^ Suomalaisen tytäryhtiön tehtävä oli haalia rahaa Suomesta emoyhtiön sijoituksiin - eihän heidän muuten olisi Suomeen ollut mitään syytä tullakkaan. En nyt suoraan sano, että suomalaiset sijoittajat siinä joutuivat maksajiksi - jos kerran RP on ollut sijoittaja, eikä ole joutunut - mutta jollekkin sekin tappio päätyi maksettavaksi; tai oikeammin kai pitäisi sanoa päätyy. Tuskin niitä tappioita on vielä taseisiin kirjattu.

Se missä maassa sijoitustoiminta tapahtui; missä miehet istuivat päätteen edessä puhelin kourassa huutaen Osta, osta, myy, osta. ei merkitse tässä. Muutenhan Nordean 2008 romahduksessa kärsimät sijoitustappiot voitaisiin kaikki merkata Suomen Nordean tappioiksi, ja Ruotsi selviäisi kuivin jaloin.

Mutta selvästi tämä tuo esiin koko talouskriisin yleisen piirteen. Kukaan ei myönnä kärsineensä tappioita. Aina löydetään joku jonka nimiin velkakirja voidaan laittaa, jolloin sitä ei tarvitse taseeseen merkitä tappiona. Riskitesteillä näiden "luottotappioriskien" määrää yritettiin euroopan pankeissa mitata, mutta sekin päättyi kovaan huutoon: Ei saa mitata. Meillä menee hyvin ja teidän on se uskottava. Jokainen maksaa kyllä velkansa ennemmin tai myöhemmin eli luottotappioita ei ole eikä tule.

[ikuturso]

"EU:n liittovaltiopeikolla pelottelu on lapsellista"
Kesto: 10 min

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho ennustavat, mihin suuntaan talousongelmissa painiva EU kehittyy ja arvioivat, millaista EU-politiikkaa Suomi tällä hetkellä tekee.
Ti 26.3.2013 klo 7.40

http://areena.yle.fi/tv/1873016

Mielenkiintoinen keskustelu, ellei peräti väittely. Sampo Terho otti hyvin tilaa ilmiselvältä liittovaltiofanaatikko Tiilikaiselta.

Tiilikainen on vaarallinen maanpetturi. Jotenkin hänen ilmeistään ja eleistään tulee mieleen kuntapetturi Virkkunen.

Hänen viestinsä on neuvostoliiton aikaisen suomettuneen huonoitsetuntoisen pienen maan viesti: Me emme selviä ilman eurooppaa. Siksi meidän edun mukaista on mukautua, mukautua ja mukautua. Se tarkoittaa, että maksamme, maksamme ja maksamme mitä pyydetään.
Rakennamme yhteistä eurooppaa euroopan edun mukaisesti (olemme prosentti EU:n väkiluvusta, kenen etu on euroopan etu?). Tämä tarkoittaa, että muut sanovat, mihin kohtaan rakennusta tiili laitetaan ja me kannamme sen siihen ja kysymme mihin seuraava tiili laitetaan.

-i-

[RP]

^ Suomalaisen tytäryhtiön tehtävä oli haalia rahaa Suomesta emoyhtiön sijoituksiin - eihän heidän muuten olisi Suomeen ollut mitään syytä tullakkaan.

Ymmärtääkseni Glinirin Suomen osalle pankkitoiminta oli aika pientä (ja muistaakseni) lyhytaikaista. Suurempi oli merkitykseltään FIM nimellä ostettu pankkiiriliike, jollaisten liiketoimintaideanahan on, että asiakkaat maksavat palvelumaksuja siitä,  että he itse tekevät tai että heidän puolestaan tehdään sijoituksia, joiden markkinariskin kantavat puhtaasti nuo asiakkaat itse.

Voi olla, että pankin suhteen oli suurempiakin suunnitelmia, joita vain ei ehditty toteutttaa.

[TalousRumpu]

Kuka sitten maksoi Glitinirin tappion? Tappiotahan he huonoilla sijoituksillaan romahduksen aikana tekivät. Ei muutaman islantilaisen pankkiin sijoittama pääoma niitä riittänyt korvaamaan, eikä Islannin valtio Suomen kuluja maksanut.

Mitäs tällä on väliä? Suomalaiset ottivat omat saamisensa täysimääräisinä Glitnirin Suomessa toimivan tytäryhtiön omaisuudesta jäädyttämällä omaisuus kunnes sille oli tehty inventaario finanssivalvonnan puolesta, jotta se voidaan jakaa tallettajille ja loppu jäi Islantilaisten hoidettavaksi.

Muistaakseni sijoittajat saivat jopa korkotuotot ulos Glitniristä kun Suomalaispankit tulivat vastaan ja tarjoutuivat maksamaan korot jos he siirtyvät Suomalaispankin asiakkaiksi. Tästä muistini mukaan oli poruakin kun riskisijoittajien rahojen lisäksi myös korkotuotot pelastettiin lopulta. En nyt löydä lähdettä, mutta muistaako kukaan samaa? Olen kuitenkin aikavarma, että näin se meni.

[EroaEurosta]

Puhetta eurosta eroamisesta radio rockin aamuohjelmassa, alkaen 4:21

http://www.radiorock.fi/podcast?vt=audio&vid=318802

[Uuno Nuivanen]

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades varoitti lähipiiriään tulevasta pankkikriisistä ja kehotti heitä siirtämään rahansa ulkomaille, Kyproksen vanhin ja suurin sanomalehti Phileleftheros kertoo.

Italian medialähteiden mukaan Kyprokselta katosi kriisiä edeltävällä viikolla 4,5 miljardia euroja varoja ulkomaille.

Maan pankeissa oli tammikuun lopussa 68 miljardia euroa. Siitä summasta reilu kolmannes on venäläisten rahoja.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013032616832449_ul.shtml

[Ari-Lee]

Eihän tuo suhmurointi lopu koskaan jos presidentitkin ovat hunttalan matteja kuten tuo Kyproksen tapaus osoittaa. Taivas varjele mitä sieltä vielä tulee.

[RP]

Mitäs tällä on väliä? Suomalaiset ottivat omat saamisensa täysimääräisinä Glitnirin Suomessa toimivan tytäryhtiön omaisuudesta jäädyttämällä omaisuus kunnes sille oli tehty inventaario finanssivalvonnan puolesta, jotta se voidaan jakaa tallettajille ja loppu jäi Islantilaisten hoidettavaksi.

Muistaakseni sijoittajat saivat jopa korkotuotot ulos Glitniristä kun Suomalaispankit tulivat vastaan ja tarjoutuivat maksamaan korot jos he siirtyvät Suomalaispankin asiakkaiksi..

Muistelet Kaupthingia (jossa tapahtu jotakin ainakin tuon kaltaista). Glitnir Suomen (emo-G:ltä) osti sen täkäläinen johto ja ainakin osittain samat henkilöt, jotka olivat sen puolitoista vuotta aikaisemmin myyneet islantilaisille FIM nimisenä pankkiriilikkeenä. Sittemmin se muutti nimensä takaisin FIMiksi ja on jatkanut toimintaansa keskeytyksettä ja jatkaa tänä päivänäkin.

5.2.2007
FIM myydään Islantiin
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fim+myydaan+islantiin/a99559?page=2

14.10.2008
Glitnir Oyj suomalaisille
http://www.uusisuomi.fi/raha/37892-glitnir-oyj-suomalaisillle

[sivullinen.]

^ Tuossa on FIM:in tarina. FIM oli oikeastaan vain Glitnirin välittäjä - "jakelukanava" - Suomessa. Se mitä Glitnir teki, ja mitä kaikkea siitä Suomelle seurasi on yhä erittäin epäselvää. Se kun ei ole mukavaa kerrottavaa, eikä sellaista sovi uutisiin päästää.

Jotain tällaista teoriaa olen julkisten tietojen varassa kehitellyt: Glitnir jatkoi FIM:in sijoitustoimintaa normaalisti, mutta sen lisäksi keräsi Suomesta talletuksina rahaa. Näitä talletuksia käyttäen se sai Suomen Pankilta ottaa lainaa 1:10 normaalien Basel säädösten mukaan. Tällä lainalla se osti paljon kiinteistöjä ja osakkeita tunnetuimpina Saunalahden, jonka se liittii Elisaan, ja siten tuli Elisan suuromistajaksi. Sitten alkoi lasku ja talletusten määrä väheni. Silloin Glitnirin olisi pitänyt myydä omaisuuttaan, jotta vakavaraisuussäädökset olisivat täyttyneet. Rahat olivat kuitenkin loppu. Alettiin tehdä tukipakettia. Lopulta pohjoismaat päättivät antaa IMF:än kautta Islannille 10 miljardia euroa lainaa, jolla se voi ensin pääomittaa Glitniriä ja sitten alasajaa sen. Niin tehtiin. Elisan osakkeet osti Suomen valtio eli Varma. Piensijoittaja ensin uhkailtiin, mutta sitten kai maksettiin rahat. Suursijoittajat taas ostettiin hiljaiseksi. Valtio maksoi kulut. Ihan samoin on käymässä Kyproksessa.

Islannin pitäisi muuten ensi vuonna jo maksaa ensimmäisiä apupakettieriä takaisin Suomelle. Saapa nähdä miten käy. Numerologian avulla on saatu pohjoismaiden kymmenen miljardin tukipaketin Suomen osuus näyttämään parilta sadalta miljoonalta.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110224Tietoa/name.jsp

Kenelle Kyproksen pankkien omaisuus tullaan myymään - ja mihin hintaan?

[Professori]

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades varoitti lähipiiriään tulevasta pankkikriisistä ja kehotti heitä siirtämään rahansa ulkomaille, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013032616832449_ul.shtml

Ja näiden kanssa pitäis muodostaa yhteinen eurostoliitto? Mikäli uutinen pitää paikkansa (ja miksi ei pitäisi), olisi vähintäänkin kohtuullista, että täti tiukka tai herra käteinen ottaisivat asian näyttävästi esiin ja vaatisivat julkisesti Nikoksen viemistä EY-oikeuteen sisäpiiritietojen väärinkäytöstä.

[TheJ]

Ja EKP hätärahoittaa (Kyproksen haarakonttorinsa kautta)

http://www.zerohedge.com/news/2013-03-26/russian-withdrawals-quantified-cyprus-central-bank-set-expand-emergency-credit-%E2%82%AC3-bi

Ilmeisesti jokunen veli venäläinen tyhjensi Kypros-tilejään Kyproslaisten pankkien Lontoon konttorien kautta... jotka olivat normaalisti auki.

Saapa nähdä paljonko tuosta yli 100keuron tallettajien haircutista loppuen lopuksi jää käteen. Saattaa tulla heti toinen bailout-pyyntö perään kunhan ensimmäinen on hyväksytty.

[normi]

Mitenköhän Venäjä tulee reagoimaan siihen, että EU katsoi venäläisten sijoittajien/tallettajien olevan sopivia maksumiehiä. Samaa ei sovellettu esim. kreikassa ja Espanjassa. Tästä Kyproksen pankkikriisistä ei hyvä heilu. Veikkaan, että moni pankki muuallakin menettää tallettajia, jos pienikin epäily kohdistuu vakavaraisuuteen ja tuen tarpeeseen.

Sinänsä pitäisi pankkien antaa mennä konkurrssiin, mutta mummojen säästöt pitäisi turvata.

Oikea ratkaisu olisi edelleen euroalueen hajottaminen omiksi valuutoiksi. Oma valuutta ottaisi huomioon eri maiden erilaisuuden, mitä euro ei tee. Euro seuraa eniten Saksan talouden tilaa ja mikäli rahanarvon intressi ei yhtene Saksan kanssa, niin huonosti käy. Kuten on Kreikalle esimerkiksi käynyt. Tuotteista tuli liian kalliita. Drakmalla olisi saanut myytyä paremmin.

[Kimmo Pirkkala]

^Niin, voidaanhan tämä nähdä niinkin, että euroalue jelppasi Portugalia, Kreikkaa jne, koska siellä oli euroalueen sijoittajien talletuksia, mutta ei Kyprosta, koska siellä oli venäläisten talletuksia/sijoituksia.

Mut hei. Mikään ei olisi estänyt Venäjää auttamasta Kyprosta, kyllähän sieltä apua pyydettiinkin. Mutta eivät auttaneet, euroalue "auttoi" ja nyt se vähän myöhäistä venäläisten vinkua miten väärin kaikki meni.

[ikuturso]

Eli Kyproksen pankkisulku ja sijoittajatallettajavastuu toimi siten, että EU:n talletussuojaan vedoten pientallettajien tileihin ei koskettu.

Ennen kuin pankit suljettiin, presidentin kaverit käärivät muutaman miljardin tileiltä tuulensuojaan.
Sitten kun pankit suljettiin, suursijoittajat käärivät muutaman miljardin Lontoon huarakonttorin kautta tileiltä tuulensuojaan.

Päätettiin sijoittajatallettajavastuista, jotka eivät koske tavallisia pientallettajia. Se koskee vain niitä suursijoittajia, jotka eivät a) olleet presidentin sisäpiiriä tai b) osanneet käyttää Lontoon konttoria. Nämä ressukat saattavat menettää muutaman prosentin talletuksistaan.

Mutta mitä tapahtuu kun pankit aukeavat ja ne tavalliset jantterit menevät nostamaan rahojaan? Holvit on tyhjät ja luotto miinuksella. He taisivat sittenkin menettää 100% "pankkiverona".

Eihän tavallisella jantterilla ole mitään suojaa missään, kun raharikkaat tekevät siirtoja.

---

Eilen jossain ajankohtaisohjelmassa puhui Sixten Korkkimies, jota ennen eurokriisin lausuntoja pidin ihan fiksuna miehenä. Nyt Korkmankin oli sitä mieltä, että tallettaja = sijoittaja ja tallettajavero = sijoittajavastuu ja kyproksen paketti = hieno asia. Sehän alkaa olla pahempi kuin Puttonen.

-i-

[CaptainNuiva]

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades varoitti lähipiiriään tulevasta pankkikriisistä ja kehotti heitä siirtämään rahansa ulkomaille, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013032616832449_ul.shtml

Ja näiden kanssa pitäis muodostaa yhteinen eurostoliitto? Mikäli uutinen pitää paikkansa (ja miksi ei pitäisi), olisi vähintäänkin kohtuullista, että täti tiukka tai herra käteinen ottaisivat asian näyttävästi esiin ja vaatisivat julkisesti Nikoksen viemistä EY-oikeuteen sisäpiiritietojen väärinkäytöstä.

Tähän kun lisätään valitus siitä miten mm.Suomi ei suostu olemaan solidaarinen veroparatiisinparasiitin suuntaan niin en tiedä pitäsikö itkeä vai nauraa...Keittävät itse soppansa ja kun se maistu niin vika on muiden 

[Teaparty]

Mutta mitä tapahtuu kun pankit aukeavat ja ne tavalliset jantterit menevät nostamaan rahojaan? Holvit on tyhjät ja luotto miinuksella. He taisivat sittenkin menettää 100% "pankkiverona".

Ei nyt sentään 100% mutta jotain varmaan kuitenkin. Periaatteessa pankkien pitäisi lopettaa toimintansa kun ulkona olevien luottojen yhteissumma ylittää jäljelle jääneiden talletusten (tai oikeastaan taseen) määrittelemän rajan. Tämä lienee tilanne Kyproksella huomenna, kun talletuksia on lähtenyt ja lähtee edelleen alta. Aivan eri asia on sitten että pidetäänkö pankki väkisin zombiena pystyssä kuten Kreikassa on tehty jo parin vuoden ajan.

Normaalissa markkinataloudessa pankin konkurssipesä laittaisi omistamansa velkapaperit myyntiin ja makselisi tallettajille ja omille velkojilleen lain tai sopimusten määräämässä prioriteettijärjestyksessä sitä mukaan kun velkapapereista saa rahaa. Joissain tapauksissa (esim. yrityslainat) konkurssipesä voi määrätä saatavansa heti maksuun. USA:ssa pankkien pesänselvittely menee rutiinilla, Euroopassa tätä jostakin syystä pelätään kuin ruttoa.