Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Infernaalinen_aviomies]

Ilta-Sanomat ei oikeastaan ole sellainen lehti josta kannattaa lukea talousuutisia. Todellisuudessa eurokriisi hellittää koko ajan, viimeksi eilen tuli julkisuuteen euroalueen viime vuoden viimeisen kvartaalin kasvulukemat, jotka ylittivät ennusteet.

http://www.bbc.com/news/business-31451879

The eurozone's economy grew by a stronger-than-expected 0.3% in the last three months of 2014, helped by rapid growth in Germany.

Kreikka nyt on oma lukunsa, mutta Kreikka on pieni siivu euroalueen taloudesta.

[Miniluv]

Berenberg Bank economist Christian Schulz suggested cheaper oil, a weaker euro exchange rate and government bond buying by the European Central Bank (ECB) should all help the German economy and "more than offset the serious short-term risks such as Greece and Russia".

Vaikka öljyn hinta kääntyisikin taas nousuun, ainahan euroa voi heikentää ja EKP voi ostaa lainaa miten huvittaa?

[Herbert]

Spain seeks Greek debt payback

Spain warned Friday it will want back €26 billion ($39 billion) it lent to Greece in the financial crisis, as new left-wing leaders in Athens seek to renegotiate the country's debts.

Spain's Finance Minister Luis de Guindos said it lent that sum to Greece in loans including some that formed part of Athens' international bailout from 2010.

The hard-left party Syriza which came to power in Greece last month rejects the terms of the bailout and the international "troika" of bodies that arranged it.

It has been negotiating with EU leaders this week to lighten its debts, but so far no deal has been struck.

"There is a red line. Naturally, Spain wants to and will ensure that its loan is repaid," Guindos told a news conference on Friday.

He said €26 billion "is roughly what we spend in a year on unemployment benefits in this country where the unemployment rate is 23 percent".   

Guindos said that Spain had not been heavily exposed to Greece's banking sector, unlike some European countries which were motivated to take part in the bailout for that reason.

"Those €26 billion were in pure solidarity with Greece," he said.

...

http://www.thelocal.es/20150214/spain-seeks-greek-debt-payback

[B52]

http://www.hs.fi/politiikka/a1423882855773

Timo Soini: Kreikka ulos eurosta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini haluaa, että Kreikka lähtee eurosta. Hänen näkemyksensä mukaan Kreikka on väärän valuutan piirissä eikä se pysty maksamaan velkojaan euromaana.

"Vaihtoehtona on lapioida lisää rahaa tukimekanismeihin. Perussuomalaisten kanta on selvä: ei enää euroakaan tähän pyramidihuijaukseen", Soini sanoo tiedotteessaan.

"Kreikan valheelle rakennettu eurojäsenyys on tullut tiensä päähän. Ovi auki Kreikalle eurosta tai jatkuvasti piikki auki Kreikkaan ovat valittavana. Muu on itsensä pettämistä", Soini sanoo.

[Tykkimies Pönni]

http://www.hs.fi/politiikka/a1423882855773

Timo Soini: Kreikka ulos eurosta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini haluaa, että Kreikka lähtee eurosta. Hänen näkemyksensä mukaan Kreikka on väärän valuutan piirissä eikä se pysty maksamaan velkojaan euromaana.

"Vaihtoehtona on lapioida lisää rahaa tukimekanismeihin. Perussuomalaisten kanta on selvä: ei enää euroakaan tähän pyramidihuijaukseen", Soini sanoo tiedotteessaan.

"Kreikan valheelle rakennettu eurojäsenyys on tullut tiensä päähän. Ovi auki Kreikalle eurosta tai jatkuvasti piikki auki Kreikkaan ovat valittavana. Muu on itsensä pettämistä", Soini sanoo.

Joo-o. Mites Timppa, Suomen euroero? Erotaanko ennen vai jälkeen konkurssin? Meitä ei Grexit auta, muuten kuin että saamme referenssin velkojen maksamatta jättämisestä. Voimme sitten hyvillä mielin joskus tehdä sen itsekin. Ei pankkiirit sitäpaitsi rahaa edes tarvi siellä lyhtypylväiden nokassa, missä heidän paikkansa on. Vertauskuvallisesti siis.

[tyhmyri]

Ilta-Sanomat ei oikeastaan ole sellainen lehti josta kannattaa lukea talousuutisia. Todellisuudessa eurokriisi hellittää koko ajan, viimeksi eilen tuli julkisuuteen euroalueen viime vuoden viimeisen kvartaalin kasvulukemat, jotka ylittivät ennusteet.

Kannattaa aina katsoa moisista numeroista sekä mitkä alueet ovat kasvaneet että kuinka ne suhtautuvat trendiin.

Tällä hetkellä nimenomaan Euroalue on se, joka estää maailmantalouden toipumista. Tässä ovat sakut oleellisessa roolissa. Ei yllätys.

Jos joku väittää eurokriisin hellittäneen kun katsoo Italian, Irlannin, Portugalin, Kreikan, Espanjan ja myös Suomen teollisuuden tuotantoa 2008 versus nyt, niin lähinnä tulee mieleen valkotakkisten kutsuminen.

Suurin osa Euroaluetta on nyt paljon köyhempää kuin 2008. Onko se kriisin helpottamista?

[RP]

^ Tyhmyrin kirjoitus on hyvä. Silti yksi olennainen tekijä on siinä jätetty huomioimatta: Kreikan velasta iso osa on "velkaa" kreikkalaisille eli erilaisten sosiaalitukirahastojen rahaa eli eläkerahastojen, työttymyysturvarahastojen, vakuutusyhtiöiden ja monien muiden rahaa. Näiden velkojen maksamattajättäminen tarkoittaisi eläkkeiden, työttömyystukien ja vakuutusrahojen maksujen keskeytystä. Se olisi sisäpoliittisesti täysin mahdotonta. Mutta jos Kreikalla olisi tarpeeksi ylijäämää, voisi se maksaa nämä ja jättää vain ulkomaisen velan maksamatta, eikä ongelmaa olisi. Kysymys, riittävätkö siihen rahat eli onko valtion ylijäämä ennen velkakuluja tarpeeksi suuri, ei ole länsimaisessa lehdistössä tullut vielä vastatuksi. Kreikan uusi talousministeri varmasti sen tietää, ja tietää sen tiedon merkityksen Eurostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen neuvotteluvoimaa eli jättää tiedon varmasti kertomatta tai kertoo tilastot "kreikkalaiseen tapaan".

Jos nämä luvut pitävät paikkansa, niin noin 78% velasta on nykyisellään EKP:n, eurorahoitushimmeleiden, IMF:n ja yksittäisten valtioiden kontolla. Se loppu sitten jakautuu jossain suhteessa kotimaisten ja yksityisten ulkomaisten velkojien välille. 22% asettaisi siis ylärajan kotimaisille vastuille.
http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-02-02/greece-seeks-third-debt-restructuring-who-s-on-the-hook-

[sivullinen.]

^ Kiitos luvuista.

Sattumalta huomasin Ylen uutisoineen myös Kreikan velan jakautumisesta. Bloombergin jutussa velan loppusumma on 343 miljardia euroa ja Ylen uutisessa 316 miljardia euroa, ja vaikka Bloombergin luvuista poistettaisiin liikkeellä olevien setelien arvo, joka ei Ylen mielestä ole velkaa, on summa silti 328 miljardia euroa eli yli 10 miljardia euroa enemmän kuin Ylen uutisessa. Joten ei näistä luvuista voi tarkkoja päätelmiä vetää, ja vaikka minä luotan tässä enemmän Kreikan valtionvarainministeriön tietoihin kuin Suomen valtionvarainministeriön laskelmaan, kumpaankaan en luota kovinkaan paljoa.

Lasketaan silti "ylärajan" mukaan. Yksityistä velkaa on noin 65 miljardia euroa. Jos siitä pitäisi pystyä suoriutumaan eli maksamaan noin 5% vuosikorkoa, tarkoittaisi se noin 3,3 miljardin euron kulua. Kreikan budjetin ylijäämä ensi vuodelle on arvioitu olevan noin 3,3 miljardia euroa. Siinä on hassu tasapaino. Saattaa johtua sattumasta, ja 5% vuosikoron repäisin hatusta, ja kaikki luvut ovat noin lukuja, mutta laskennallisesti Kreikka on juuri ja juuri kykenevä hoitamaan omat asiansa, jos eurostomailla ei riitä kiinnostusta tunnustaa tosiasioita ja sopia oikeasti asioista fantastisen näyttelysuoritusten ja Takuu-papereiden heiluttelun sijaan.

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1424264912003?ref=hs-art-uusimmat-#2

EKP lisäämässä Kreikan pankkien hätärahoitusta

Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa Kreikan hätärahoitusta ja lisää rahoituksen enimmäismäärää, pankkilähteet kertoivat uutistoimistoille keskiviikkoiltana. Toimistojen siteeraamien pankkilähteiden mukaan Kreikan pankkien hätärahoituksen korotuksesta on jo päätetty ja enimmäismäärä nostetaan 68,3 miljardiin euroon 65 miljardista.

Nosto antaa Kreikalle hieman pelivaraa tukiohjelmasta sopimisessa.

Kreikka oli pyytänyt tämän ELA-rahoituksen enimmäismäärän nostamista kymmenellä miljardilla. EKP nosti enimmäismäärää viidelle miljardilla jo viime torstaina.

Eräs euroalueen keskuspankkilähde ennusti jo aiemmin keskiviikkona hienoista nousua Kreikan hätärahoitukselle. Hän korosti, että EKP:n täytyy yrittää säilyttää rahoitusvakaus eikä sen tehtävä ole antaa Kreikalle mitään opetusta.

Kreikan on määrä pyytää torstaina jatkoaikaa tukineuvotteluihin. Virallinen pyyntö on tarkoitus lähettää euroryhmän puheenjohtajalle torstaiaamuna.

Muut euromaat eivät välttämättä suostu pyyntöön, koska Kreikan mukaan kyse ei ole hätälainaohjelman jatkamisesta. Kreikan hallituksen tiedottajan mukaan Kreikka hakee jatkoa lainasopimukseen, mutta ei lainoihin liittyvään ohjelmaan.

Velkojat eivät ole valmiita myöntämään Kreikalle tukilainoja, ellei maa noudata tukiohjelman ehtoja. Ohjelma vaatii Kreikalta säästötoimia ja talousuudistuksia.

"Ei voi olla niin, että haetaan jatkoaikaa ilman sovittuja uudistuksia", sanoo Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

Kreikan tukiohjelma erääntyy tämän kuun lopussa. Ilman sitä Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi.

Velkojat ovat valmiita neuvottelemaan lainaehdoista, jos Kreikka ensin pyytää ohjelmaan jatkoa. Kreikalle tämä on vaikeaa, koska uusi hallitus on luvannut äänestäjille sanoutua ohjelmasta irti.

Kreikan hallitus tarjosi keskiviikkona tuhansille valtiolle velkaa oleville yksityisille ja yrityksille osittaista velka-armahdusta. Apulaisvaltiovarainministeri Nadia Valavani sanoi, että velalliset, jotka lupautuvat maksamaan 200 euroa etukäteen, voivat saada lopulle velalleen jopa 50 prosentin leikkauksen.

Kreikan valtiolta on saamatta veroja ja sosiaaliturvamaksuja kaikkiaan 76 miljardia euroa. Valavanin mukaan siitä on realistisesti kerättävissä vain yhdeksän miljardia euroa.



Boldaus minun, hupaisaa tuohua.

[MW]

http://www.hs.fi/talous/a1424264912003?ref=hs-art-uusimmat-#2

EKP lisäämässä Kreikan pankkien hätärahoitusta
***

Boldaus minun, hupaisaa tuohua.

Kreikka on edistyksellinen maa, siellä vainajatkin nauttivat kansaneläkettä. Jutta takuuttaa.

[sivullinen.]

Saksassa pidetään puhelinsulkeisia.

The Grexit Dilemma: What Would Happen if Greece Leaves the Euro Zone?

On Wednesday of this week, 30 top managers at a large German bank all received a text message and an email at the exact same time. A short time later, their mobile phones rang with an automated voice giving them all passwords and a number to call at exactly 8:30 a.m. to join a teleconference with the board of directors.

The communication blast was the initial step of the bank's emergency "Grexit" plan, a strategy laid out in a document dozens of pages long detailing exactly how managers should react in the event that Greece leaves the euro zone.

[...]

http://www.spiegel.de/international/europe/what-a-grexit-would-mean-for-greece-and-for-europe-a-1019542.html

Julkisten lausuntojen mukaan Kreikan tilanne onnistuttiin taas lykkäämään neljän kuukauden päähän. Todennäköisempää on se, että sinä aikana "temppu" tullaan tekemään. Kestää vielä kuukausi tai pari kunnes yhteinen toimintaohjelma Kreikan irrottamiseksi saadaan hiottua pienintäkin yksityiskohtaa myöden valmiiksi, ja sitten -- eräänä pimeänä myrskyisenä yönä -- kenenkään arvaamatta Kreikan kerrotaan eronneen eurosta. Suunnitelmat tietenkin pettävät, kuten Eurostoliitossa on ollut tapana, ja paniikki iskee kaikkialle, koska kukaan ei halua Mustaa Pekkaa. Kreikan valtionlainat tulevat hetkessä arvottomiksi, vaikka Englannin laki. Kaikki tietävät, miten devalvaatio on tehtävä: yllättäen ja nopeasti. Tällä kertaa se kuitenkin kestää ja kestää, eikä yllätä ketään. Devalvaatioprosenttikin tulee kuitenkin olemaan historiallisen suuri; talouksien keskinäiset sidonnaisuudet ovat yhtä suuret kuin 1910-luvulla; ja yleinen tilanne jo ennen devalvointia on kaoottisempi kuin koskaan ennen. Se tulee olemaan historiallinen hetki -- jopa suurempi kuin 9/11. Siinä tuomiopäivän profetiaa.

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1424434654450

Kreikka ja euromaat pääsivät sopuun: Kreikalle neljän kuukauden lisäaika

Euromaat päättivät antaa Kreikan lainaohjelmalle neljä kuukautta lisäaikaa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Uutistoimiston  kokouslähteiden mukaan kaikki 19 euromaata hyväksyivät yhteisen lausuman lainaohjelman pidennyksestä.

Kreikka pyysi torstaina kuuden kuukauden lisäaikaa, mutta siihen eurovaltiot eivät suostuneet. Jos Kreikka onnistuu neljän kuukauden kuluessa täyttämään lainaohjelman ehdot, se saa Euroopan rahoitusvakauvälineeltä ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä seuraavan 7,2 mijardin euron lainaerän.

Euroryhmän kokous Brysselissä pääsi perjantaina alkamaan useita tunteja aikataulusta myöhässä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua Kreikan ja Saksan valtiovarainministerit Gianis Varoufakis ja Wolfgang Schäuble neuvottelivat euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Djisselbloemin johdolla.

Viiden tunnin väännön jälkeen alustava sopu vietiin muiden valtiovarainministerien hyväksyttäväksi.

Kreikan lähtö eurosta oli perjantaina lähempänä kuin kertaakaan aiemmin yhteisvaluutan historiassa.

Dramatiikkaa lisäsi uutistoimistojen välittämä tieto, jonka mukaan Kreikan hallitus olisi halunnut EU-johtajat koolle sunnuntaiksi. Huippukokous olisi enteillyt Kreikan lähtöä eurosta.

Neuvottelujen kireydestä kieli sekin, että euroryhmän hätäkokouksen toteutuminen oli loppuun saakka epävarmaa.

Kreikka vajosi velkakriisiin vuonna lokakuussa 2009. Euromaat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoivat maalle yhteensä 240 miljardin euron hätälainat, joilla turvattiin maksukyky.

Lainoille ehtona oli tiukka talouskuri, jonka seurauksena kreikkalaisten elintaso on laskenut. Maan uusi vasemmistohallitus haluaa panna lainojen ehdot uusiksi.

Nyt Kreikka neuvottelee velkojiensa kanssa lainojen takaisinmaksusta. Perjantaina EU-maat antoivat Kreikalle neljä kuukautta lisäaikaa täyttää lainaohjelman ehdot.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd)on tyytyväinen Kreikan ja eurovaltioiden sovintoon lainaohjelman lisäajasta.

"Sovinto saatiin viimein rakennettua. Kreikan lainaohjelma jatkuu neljä kuukautta. Ensi viikon alkuun Kreikka tekee luettelon erilaisista talous- ja rakenneuudistuksista, jotka EU:n instituutiot käyvät lävitse. Sen jälkeen tiistaina on euroryhmän puhelinkokous, jossa asiasta päätetään EU:n instituutioiden esityksen pohjalta."

"Kaikki Suomen keskeiset tavoitteet lainaohjelmalle toteutuivat. Kreikka ei saa uutta rahaa ja kaikki annettava raha on ehdollista täsmälleen samalla kuin nykyisessä lainaohjelmassa on tähänkin saakka ollut", Rinne sanoi HS:lle. Rinteen haastattelu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Pääministeri Alexis Tsiprasin hallitus oli poikkeuksellisen kiperässä tilanteessa. Ilman lainaohjelman jatkoa Kreikka oli vaarassa ajautua välittömään maksukyvyttömyyteen. Lainaohjelman jatkaminen entisellään puolestaan olisi merkinnyt uudelle hallitukselle vaalilupausten pyörtämistä.

Kreikalla on Suomea enemmän velkaa ja työttömiä – mutta pienemmät työvoimakustannukset

Hallitus on jo joutunut perumaan lupauksen, että se passittaisi troikan pois Ateenasta. Hallitus pyysi aiemmin viikolla kuuden kuukauden jatkoaikaa nykyiselle lainaohjelmalleen, mutta kevennetyin ehdoin.

Kreikan hallituksen tavoitteena oli pienentää maalta vaadittavaa perusylijäämää. Perusylijäämä tarkoittaa julkisen talouden ylijäämää ennen rahoituskuluja. Nykyisessä ohjelmassa vaaditaan ylijäämän kasvattamista jopa 4,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Kreikan hallitus halusi pienentää ylijäämän 1,5 prosenttiin.

Kreikka on saanut euromailta ja IMF:ltä kaksi yhteensä 240 miljardin arvoista lainaohjelmaa. Nykyinen lainaohjelma päättyy ensi viikolla.

Jos euromaat Saksan johdolla olisivat myöntyneet kaikkiin Kreikan joustovaatimuksiin, riskinä olisi ollut, että jonossa pian olisi joukko muita vaikeuksiin ajautuneita euromaita vaatimassa höllennyksiä taloudenpitoon. Jos taas Saksa olisi pitänyt kiinni tiukasta linjastaan, Kreikalle ei olisi jäänyt muita vaihtoehtoja kuin irtautua yhteisvaluutasta.

Kreikkalaispankeista on parin viime päivän aikana virrannut valuuttaa ulos. Valuuttapaon taustalla on tallettajien pelko, että maa jättää euron.

Velkakirjamarkkinoilla Kreikan valtionlainojen korot laskivat ropisten perjantaina.

[Ari-Lee]

http://www.hs.fi/talous/a1424264912003?ref=hs-art-uusimmat-#2

EKP lisäämässä Kreikan pankkien hätärahoitusta
***

Boldaus minun, hupaisaa tuohua.

Kreikka on edistyksellinen maa, siellä vainajatkin nauttivat kansaneläkettä. Jutta takuuttaa.

Vainajien takuueläkkeet olivat katkolla. Jospa ne nyt taas alkavat niitä nauttimaan.

[RP]

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd)on tyytyväinen Kreikan ja eurovaltioiden sovintoon lainaohjelman lisäajasta.

"Sovinto saatiin viimein rakennettua. Kreikan lainaohjelma jatkuu neljä kuukautta. Ensi viikon alkuun Kreikka tekee luettelon erilaisista talous- ja rakenneuudistuksista, jotka EU:n instituutiot käyvät lävitse. Sen jälkeen tiistaina on euroryhmän puhelinkokous, jossa asiasta päätetään EU:n instituutioiden esityksen pohjalta."

"Kaikki Suomen keskeiset tavoitteet lainaohjelmalle toteutuivat.

Rinteen keskeinen tavoite on, että Kreikan euroero tai myöntyminen sen vaatimuksiin saadaan lykättyä Suomen eduskuntavaalien ohi. Ensi viikon alussa tietää paremmin, mutta sen neljän kuukauden jatkon kannalta olennaisin lause kai eurorymän ilmoituksessa kai on

The institutions will, for the 2015 primary surplus target, take the economic circumstances in 2015 into account.

Eli ottaen huomioon, että Kreikka on syvässä lamassa, ruuvia ei käsketä kääntämään kireälle juuri nyt. Jos Kreikan(kin) tavoiteena oli vain ostaa muutama kuukausi aikaa laskea numeroita ja kirjoitaa lakeja Grexittiä varten, on vähemmän merkityksellistä mihin he "sitoutuvat" muutaman vuoden tähtäimellä.

[far angst]

En hetkeäkään usko, etteikö tuo "sopu" ole sama kuin "ehdoitta antautuminen".  Eurooppa kun aivan refleksinä aina myöntää kaiken - ja enemmänkin kuin - mitä vaativa, rähjäävä, kiittämätön ja vastuuntunnoton, pilalle hemmoteltu  kakara huutamalla ja paikkoja rikkoen vaatii.

Euroopan kasvatusmetodi nimenomaan on pilalle hemmottelu.  Se ei kuitenkaan koske Euroopan maiden omia kansalaisia.

[Kulttuurirealisti]

Farssi jatkuu entiseen suuntaan. Tsipras ja Varoufakis ottivat ekassa erässä takkiin.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/02/20/kreikka-saamassa-neljan-kuukauden-hengahdystauon/20152304/12?n=1

[ämpee]

Lisä-aikaa ostettu, takkiin tulevat ottamaan ne €uro-alueen veronmaksajat jotka politiikot ovat vetäneet soppaan mukaan.

Ei ne Kreikan velat sieltä mihinkään tule häviämään neljässä kuukaudessa, eikä talous taatusti tule nousemaan kun mikään ei muutu.
Siirretty konkurssi on edelleen konkurssi.

Tilanne on mielenkiintoinen, sillä Kreikka ei ole ongelmissaan yksinäinen.
Mikäli Kreikan lainoja tullaan leikkaamaan merkittävästi, niin samaa tulevat haluamaan myös ne maat, joilla, Kreikan tavoin, on mittava velkataakka.
Tähän suostuminen taas leikkaisi €urooppalaiset lainamarkkinat suikaleiksi.

Mikäli Kreikka potkitaan pois €uro-alueesta, niin samaa tulevat toivomaan ne toisetkin maat, jotka, Kreikan tavoin, ovat merkittävästi velkaantuneet ja oleellisesti kärsivät €uron kalliista hinnasta.
Tämä suikaloisi kätevästi koko €uro-alueen.

Vaarana siis on tarvittavien menetelmien infektoituminen epidemiaksi €uro-alueella, ja toisaalta mitään ei saada aikaan pelkästään odottamalla ja toivomalla.
Elämme mielenkiintoisia aikoja, jolloin poliittinen ideologia koittaa ryhtyä painiskelemaan realitodellisuuden kanssa.
Mitä veikkaatte voittajaksi ?

[Kulttuurirealisti]

Eurooppalainen veronmaksaja ottaa aina takkiin.

[Rubiikinkuutio]

Farssi jatkuu entiseen suuntaan. Tsipras ja Varoufakis ottivat ekassa erässä takkiin.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/02/20/kreikka-saamassa-neljan-kuukauden-hengahdystauon/20152304/12?n=1

Kuinka niin? Neljä kuukautta lisää rahaa ja uusi hetki arvioida lähteäkkö vai ei. Euroalue maksaa välin.

Nyt ei silti oikeasti päätetty vielä edes tuosta neljän kuukauden lisäajasta, vaan sekin täsmentyy vielä onnistuuko.

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1424491494868

Asiantuntija: Saksan ero eurosta auttaisi euroaluetta eniten – ei Kreikan lähtö

Paras ratkaisu euroalueen talousongelmien ratkaisemiseksi olisi se, että Saksa vetäytyisi euroalueelta ja palaisi omaan valuuttaansa, arvioi yhdysvaltalaisen Silvercrest Asset Managementin päästrategi ja New Yorkissa sijaitsevan, arvostetun Columbian yliopiston dosentti Patrick Chovanec Foreing Policy -lehdessä.

Chovanec myöntää heti perään kirjoituksessaan, että vaikka Saksan lähdön vaikutukset olisivat valuutta-alueen tulevaisuuden kannalta paras vaihtoehto, se on samalla myös epätodennäköisin.

Chovanecin argumentaatio lähtee siitä, että viime vuonna Saksan kauppataseen ylijäämä oli 217 miljardia euroa, toiseksi suurin maailmassa Kiinan jälkeen.

Vaikka Saksaa tämän takia usein pidetään euroalueen valopilkkuna ja kasvun airuena, maan vuodesta toiseen jatkuvassa kauppataseen ylijäämässä on kylvettynä euroalueen tuhon siemen, Chovanec argumentoi.

Ilman vahvaa Saksaa lopun euroalueen valuuttakurssi heijastelisi paremmin alueen taloudellista suorituskykyä.

Chovanecin mukaan Saksa puolustelee usein kauppataseen ylijäämäänsä sillä, että muiden euromaiden on vain otettava Saksan kilpailukykyä sen verran kiinni, että tilanne näissä maissa paranee.

Chovanec tyrmää tämän väitteen vetoamalla taloustieteilijä David Ricardon jo vuonna 1817 osoittamasta oppiin. Sen mukaan maiden kannattaisi keskittyä vain niiden tuotteiden ja palveluiden vientiin, joissa se on parhaimmillaan, ja ostaa muita tuotteita ja palveluja tuontina.

Chovanecin mukaan kauppataseen ylijäämä syntyy, kun maa päättää kuluttaa vähemmän kuin se tuottaa.

Näin on käynyt Saksassa, missä ylijäämät säästöt on sijoitettu ulkomaille lisäämään toisten maiden kulutuskykyä.

Chovanecin mukaan euroalueen talouskriisiä on syyttä kutsuttu velkakriisiksi, vaikka Euroopalla ei kokonaisuutena ole ulkoista velkaongelmaa.

Hän muistuttaa, että vuoteen 2007 mennessä peräti kolme viidesosaa Saksan 195 miljardin euron kauppataseen ylijäämästä tuli euroalueelta.


Tavallisesti jokainen maa voisi palauttaa oman kilpailukykynsä valuuttakurssipolitiikallaan, mutta yhteisvaluutassa näin ei pääse käymään.

Siksi näissä maissa kysyntää täytyy leikata talouskurilla ja velkajärjestelyillä, ja kasvu kärsii, Chovanec kirjoittaa.

Hänen mukaansa vuodesta 2012 lähtien käytännössä koko euroalueen bruttokansantuotteen kasvu on vuositasolla tullut nettoviennistä euroalueen ulkopuolelle.

Kirjoittajan mukaan edellä mainituista syistä johtuen paras ratkaisu olisi Saksan irrottautuminen eurosta.

Toinen, usein EU:n komissionkin esittämä toive olisi se, että Saksa lisäisi omaa kysyntäänsä. Mutta ikääntyvän väestön Saksassa on toisaalta ymmärrettävää, että maa haluaa pitää kulunsa kurissa, Chovanec harmittelee.

[jka]

Asiantuntija: Saksan ero eurosta auttaisi euroaluetta eniten – ei Kreikan lähtö
...

Aina silloin tällöin näkee jopa järjen ääntä näissä eurokriisiä koskevissa kirjoituksissa. Juuri näin. Tapahtuu Kreikalle mitä tahansa niin sillä ei ole oikeasti mitään vaikutusta yhtään mihinkään. Eurokriisi jatkuu silti ja vain pahenee entisestään vaikka Kreikka lähtisi eurosta huomenna.

Markkinoilla ei ole kuin yksi kriisi kerrallaan. Jos Kreikka lähtisi niin seuraavana olisi Italia jolla on jo nyt melkein yhtä paljon velkaa kuin Kreikalla. Europäättäjien on pakko pitää Kreikkaa parrasvaloissa vaikka koko Kreikalla ei ole mitään merkitystä kokonaiskuviossa jotta oikeat ongelmat ei tulisi esiin ja koko himmeli romahtaisi täysin

[Tykkimies Pönni]

vaikka Saksan lähdön vaikutukset olisivat valuutta-alueen tulevaisuuden kannalta paras vaihtoehto, se on samalla myös epätodennäköisin.

Tämä lause kertoo Eurosto-meiningistä ihan kaiken. Paras vaihtoehto on epätodennäköisin. Tottakai.

[Kulttuurirealisti]

Itävallan roskapankki Heta Asset Resolution löysi pääomistaan yli 7 miljardin euron "mustan aukon", ja ajetaan luultavasti alas.

Valtiovarainministeriö ilmoitti, että velkojat voidaan periaatteessa pakottaa ottamaan osaa Hetan alasajoon, eli ns. bail-in, uuden EU-lainsäädännön perusteella. Lainsäädäntö tuli Itävallassa voimaan tänä vuonna. (mitenkähän Suomessa?)

Veronmaksajat Itävallassa ovat jo pumpanneet 5,5 mrdia tähän Hypo Alpe Adria -nimisen pankin roskalainafirmaan.

Mielenkiintoista miten EU-pomot ja pankkiirit suhtautuvat tähän. Tähän astihan velkojia on pidetty kuin kukkaa kämmenellä. Alkuperäisen Hypo-pankin ongelmat ovat syntyneet Kaakkois-Euroopan lainoituksesta, eli kytköksiä esim. Kreikkaan löytynee.


http://www.reuters.com/article/2015/03/01/austria-heta-idUSL5N0W30QZ20150301

[Taikakaulin]

Sampo Terhon kirjoitus EU-komissiosta ja sääntelystä:

Onko komissiosta EU-sääntelyn karsijaksi?

Komissiossa tämän kevään kuuminta muotia on sääntelyn järkevöittämisestä puhuminen. Näyttääkin siltä, että komissio on vihdoin herännyt tuottamansa sääntelytsunamin aiheuttamiin ongelmiin ja niistä juontuvaan tyytymättömyyteen niin kansalaisten kuin liike-elämän keskuudessa.

Sääntelyn järkevöittämiseksi komissio on aloittanut niin kutsutun REFIT-ohjelman (Regulatory Fitness and Performance), jolla pyritään parantamaan EU:n sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta.  Pyrkimyksenä on yksinkertaistaa EU:n lainsäädäntöä ja vähentää sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on komission mukaan varmistaa selkeä, vakaa ja ennakoitava sääntelykehys, jolla tuetaan kasvua ja työllisyyttä.

Komissio on REFIT-ohjelman myötä perunut jonkin verran lainsäädäntöehdotuksia (viime vuonna 53), joiden sisältö on vanhentunut tai joilla ei ole parlamentin ja neuvoston, eli EU:n lakiasäätävien elimien, tukea. Tämä kuulostaa sinänsä hyvältä, mutta vastaamatta jää, miksi komissio alun alkaen on ylipäänsä yrittänyt puskea ulos sellaista lainsäädäntöä, jolle ei löydy tukea kuin lähinnä siltä itseltään.

Lisäksi on mielenkiintoista, että "selkeään, vakaaseen ja ennakoitavaan sääntelykehykseen, joka tukee kasvua ja työllisyyttä" tarvitaan ylipäätään oma ohjelmansa. Näiden tavoitteiden kun luulisi olevan sisäänrakennettuja kaikessa lainsäädännössä. Vai pitääkö asia käsittää niin, ettei komissio ole aikaisemmin huomioinut tuottamansa sääntelyn kustannuksia ja vaikutuksia Euroopan taloudelle?

Jos REFIT-ohjelma onnistuu vähentämään haitallisen sääntelyn määrää ja järkevöittämään huonosti toimivaa ja kallista sääntelyä, niin tervehdin sitä ilolla. EU:ssa puhe on kuitenkin halpaa ja lupausten suhteen kannattaa noudattaa periaatetta "uskon kun näen". Jo tehdyn sääntelyn purkaminen on aina vaikeampaa kuin miltä se kuulostaa, kun käytännöt ovat jo vakiintuneet ja sääntely toimii perustana edelleen jollekin toiselle sääntelylle. Lisäksi huonosti toimiva ja kalliskin sääntely yleensä hyödyttää joitakin tahoja, jotka parhaansa mukaan lobbaavat sen poistoa vastaan.

Kaikkein suurimpana ongelmana näen kuitenkin REFIT:in mittakaavan. 53 poistettua ehdotusta vuodessa saattaa kuulostaa paljolta, mutta luku saa oikeat mittasuhteet vasta kun sitä tarkastelee suhteessa komission lakialoitteiden lukumäärään: viimeisen kymmenen vuoden aikana komissio on tehnyt noin 4500 aloitetta, eli tavallisesti vuositasolla noin neljä tai viisi sataa (nämä numerot ovat yllättävän vaikeita löytää, tämän kirjoituksen laskelmat teki europarlamentin tietopalvelu).

Jos taas tarkastelemme tehtyjen aloitteiden määrää vuodesta 2013, jolloin REFIT-ohjelma virallisesti aloitettiin, niin komissio perui vuosina 2013-14 yhteensä 68 tekemäänsä aloitetta, mutta samaan aikaan teki 800 uutta lisää. Vuoden 2006 jälkeen puolestaan on peruttu yhteensä 293 ehdotusta, joten itse asiassa tahti ei ole REFIT:in myötä vielä mainittavasti kiihtynyt.

Komissio elää sääntelystä. Komission olemassaolon tarkoitus on ollut ja on yhä uuden sääntelyn tuottaminen. Siksi sen uutta roolia sääntelyn keventäjänä on syytä epäillä siihen asti kunnes se tuottaa konkreettisia tuloksia juhlapuheiden sijaan.

http://www.sampoterho.net/?p=3439

[mmm]

Lisäksi on mielenkiintoista, että "selkeään, vakaaseen ja ennakoitavaan sääntelykehykseen, joka tukee kasvua ja työllisyyttä" tarvitaan ylipäätään oma ohjelmansa. Näiden tavoitteiden kun luulisi olevan sisäänrakennettuja kaikessa lainsäädännössä. Vai pitääkö asia käsittää niin, ettei komissio ole aikaisemmin huomioinut tuottamansa sääntelyn kustannuksia ja vaikutuksia Euroopan taloudelle?

Sen siitä saa kun toimitaan feelgood ja ideologiapohjalla. Ei yrittäjätkään tee päätöksiä sen perusteella mikä saattais olla kliffaa, vaan pinnalla pyörii kysymykset toimiiko, ja mitä maksaa vaikka toimiskin(kannattaako). Byrokraatin vinkkelistä se on ihan se ja vitun sama. Rävelletään jotain, vaikutukset tulevat sitten jossain jotenkin vastaan, ja sitten ehkä korjataan tilanne alkuperäiseksi kun ei mennytkään niin hyvin.  Urheilussakin on sanktiot urpoilijoita varten, mutta politiikassa anything goes.

Terho kirjoittaa asiasta huomattavasti maltillisemmin kuin minä yleensä

[ämpee]

Asiantuntija: Saksan ero eurosta auttaisi euroaluetta eniten – ei Kreikan lähtö
...

Aina silloin tällöin näkee jopa järjen ääntä näissä eurokriisiä koskevissa kirjoituksissa. Juuri näin. Tapahtuu Kreikalle mitä tahansa niin sillä ei ole oikeasti mitään vaikutusta yhtään mihinkään. Eurokriisi jatkuu silti ja vain pahenee entisestään vaikka Kreikka lähtisi eurosta huomenna.

Markkinoilla ei ole kuin yksi kriisi kerrallaan. Jos Kreikka lähtisi niin seuraavana olisi Italia jolla on jo nyt melkein yhtä paljon velkaa kuin Kreikalla. Europäättäjien on pakko pitää Kreikkaa parrasvaloissa vaikka koko Kreikalla ei ole mitään merkitystä kokonaiskuviossa jotta oikeat ongelmat ei tulisi esiin ja koko himmeli romahtaisi täysin

€uro nyt vaan on elinkelvoton, lähti sitä purkamaan mistä päästä tahansa.

Alapäässä on Kreikka, ja yläpäässä Saksa, jomman kumman poistaminen ei tee mitään muuta kuin sen, että seuraava samalle lähtijän paikalle valikoituu jonosta.

[Tykkimies Pönni]

Onko komissiosta EU-sääntelyn karsijaksi?

Voidaan ajatella tuon Terhon kirjoituksen olevan tärkeän asian ansiokasta pohdintaa. Tai, voidaan todeta että koko kysymys on luokkaa paskantaako karhu metsään.

Olisiko Terhonkin jo aika alkaa pohtimaan hieman pidemmälle, kuten esimerkikisi miten pääsisimme tuosta EU-helvetinkoneesta mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti irti?

[Foundation]

Olisiko Terhonkin jo aika alkaa pohtimaan hieman pidemmälle, kuten esimerkikisi miten pääsisimme tuosta EU-helvetinkoneesta mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti irti?

Onko vasemmistopuolue perussuomalaisista sääntelyn karsijaksi?

(http://www.butlerwebs.com/jokes/images/bear.jpg)

[jka]

€uro nyt vaan on elinkelvoton, lähti sitä purkamaan mistä päästä tahansa.

Alapäässä on Kreikka, ja yläpäässä Saksa, jomman kumman poistaminen ei tee mitään muuta kuin sen, että seuraava samalle lähtijän paikalle valikoituu jonosta.

Tämäkin on totta.

Saksa on kuitenkin maailman 4. suurin talous. Kreikka on pienempi talous kuin Suomi. Koko eurojärjestelmä on räätälöity nimenoman Saksan tarpeisiin ja euro pysyy Kreikassakin niin kauan kuin Saksa niin päättää.

Saksan tilalle ei tulisi enää yhtään taloudellisesti vahvaa maata. Seuraavina siellä olisi jonossa Ranska ja Italia jotka ovat ihan totaalisen kuralla. Akuuttiin ongelmaan Saksan lähtö vaikuttaisi enemmän kuin minkään muun maan lähtö.

Mutta euron rakenteellisia ongelmia edes Saksan lähtö ei sinänsä korjaisi. Jossain toisessa taloustilanteessa kohdattaisiin samat ongelmat tulevaisuudessa uudestaan vaikka Saksaa tai mitä tahansa muuta euromaata ei olisi mukana.

[Abdul Reis]

Olisi mukavaa jos keskustelua ei saastutettaisi jonninjoutavilla kuvilla.

Onko komissiosta EU-sääntelyn karsijaksi?

Voidaan ajatella tuon Terhon kirjoituksen olevan tärkeän asian ansiokasta pohdintaa. Tai, voidaan todeta että koko kysymys on luokkaa paskantaako karhu metsään.

Olisiko Terhonkin jo aika alkaa pohtimaan hieman pidemmälle, kuten esimerkikisi miten pääsisimme tuosta EU-helvetinkoneesta mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti irti?

EU kaikkine ongelmineenkin on ainakin tällä hetkellä Suomelle vähemmän huono vaihtoehto kuin olla ulkona EUsta. Tilanteessa jossa Venäjä valloittaa naapurimaatansa olisi Natoon kuulumattomallle Venäjän naapurille täysin aivokuollut ratkaisu erota EUsta. Saattaisin jossain rauhallisemmassa tilanteessa kannattaa Suomen eroa mutta en missään nimessä nyt.

Hyvä kirjoitus Terholta.