Konttinen, Kaisa: Kotouttaminen Vaasassa (opinnäyte/ylempi AMK)

[Saippuakupla]

Konttinen, Kaisa: Kotouttaminen Vaasassa (pdf)

Tiivistelmä

Ulkomailta Suomeen suuntautunut muutto on kasvanut viime vuosien aikana ja sen seurauksena on maahanmuuttajien kotouttaminen noussut ajankohtaiseksi keskustelun aiheeksi. Tällä hetkellä Suomessa on yli 170 000 maahanmuuttajaa ja sisäasiainministeriön arvion mukaan maahanmuuttajien määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kohdennettujen ja räätälöityjen palveluiden tarve tulee kasvamaan. Vaasassa maahanmuuttajia on 6,9 % väestöstä.

Tutkimuksessa kartoitettiin kunnan ja muiden toimijoiden tarjoamia kotouttamispalveluita, tulevaisuuden palveluntarpeita sekä luotiin ennustuksia tulevaisuuden maahanmuuttajatyölle asiantuntijoiden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuottaa tuoretta tietoa kotouttamisen tilanteessa Vaasassa sekä saada uusia toimintaideoita kotouttamisen kehittämiseksi. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja siinä on sovellettu delfoi-metodia. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimus osoitti, että kotouttamista toteutetaan Vaasassa monipuolisesti. Kolmas sektori toimii aktiivisesti kunnan tarjoamien palveluiden ohella. Myös erilaiset projektit ovat keskittyneet kotouttamiseen. Haasteina maahanmuuttajatyössä ovat suuret asiakasmäärät, palveluiden riittävyys, maahanmuuttajien heikko kielitaito sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Tulevaisuuden kotouttamistyössä tärkeänä pidetään yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden välillä. Asiakasmäärät tulevat kasvamaan ja palvelunohjaukseen tulee panostaa. Kieli- ja kotoutumiskoulutukset edesauttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Tulevaisuuden haasteena on selkiyttää maahanmuuttajatyön palveluprosesseja tehokkaan kotoutumisprosessin saavuttamiseksi.

[Saippuakupla]

Selvyyden vuoksi "tutkimuksen" tutkimuskysymykset, aineistonkeruumenetelmä ja kohdejoukko:

Tarkoitus oli kartoittaa menneisyyden ja nykyhetken sekä niihin vaikuttavien tekijöiden perehtymisen avulla kotouttamisen tulevaisuuden näkymiä. Tavoitteena oli havaita vastauksista ilmenevät heikot signaalit, jotka ennakoivat tulevaisuuden ilmiöitä.

Tutkimuskysymykset:
1. Millaista kotouttamistyötä Vaasassa tehdään?
2. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia maahanmuuttajatyössä on nyt ja tulevaisuudessa?
3. Miten maahanmuuttajatyötä ja kotouttamista voitaisiin kehittää?

Aineisto kerättiin sähköpostitse käyttäen avointa kyselylomaketta. Kyselylomakkeessa oli kuusi kysymystä, jotka liittyivät maahanmuuttajatyöhön ja kotouttamiseen. Saatekirje sekä kysely lähetettiin kunnan sosiaalipalvelun, kasvatus- ja opetuspuolen sekä maahanmuuttajatyön asiantuntijoille. Lisäksi otin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse useisiin maahanmuuttajatyötä tekeviin vapaaehtoisvoimin toimiviin yhdistyksiin. Kysely lähetettiin myös Vaasan alueella toimivaan Resurssirenkaaseen.

Tutkimukseen osallistuneille esitetyt kysymykset (kyselylomake):
1. Kuinka kauan olet tehnyt kotouttamistyötä?
2. Millaista kotouttamistyötä teet tällä hetkellä organisaatiossasi?
3. Millaisia kotouttamisen ongelmia/haasteita olet työssäsi kokenut viimeisen viiden vuoden aikana?
4. Millaisena näet kotouttamisen/maahanmuuttajatyön tulevaisuudessa?
5. Millaisia nykyisiä palveluja kannattaa säilyttää?
6. Millaisia uusia palveluja pitäisi kehittää?

Tutkimukseen osallistui 24 (n=24) maahanmuuttajatyön asiantuntijaa. Kyselyt lähetettiin sähköpostitse mahdollisimman laajasti eri verkostoihin jotta tavoitettaisiin mahdollisimman suuri joukko maahanmuuttajatyön ammattilaisia.

Vastaajakunta edustaa pääasiassa kunnan julkisia palveluita, mukana oli myös kolmannen sektorin toimijoita. Hieman yli puolet oli tehnyt maahanmuuttaja- tai kotouttamistyötä 1-5 vuotta. Lähes puolet vastaajista oli tehnyt kotouttamistyötä yli kymmenen vuotta. Yhdistykset tekevät Vaasassa monipuolista kotouttamistyötä. Vastaajat olivat työskennelleet tai työskentelevät julkishallinnon tehtävissä, sosiaalitoimistossa, ulkomaalaistoimistossa, vastaanottokeskuksessa, TE-toimistoissa, projekteissa, päiväkodeissa ja kouluissa tai oppilaitoksissa, sekä yhdistyksissä. Suurin osa yli 10-vuotta maahanmuuttajien kanssa työskennelleistä olivat olleet vastaanottamassa ensimmäisiä maahanmuuttajia Vaasaan 1990 luvun alussa. Vastaajista 23 kertoi olevansa töissä Vaasassa, yksi vastaaja tekee kotouttamistyötä maakunnassa.

[siviilitarkkailija]

Tulevaisuuden haasteena on selkiyttää maahanmuuttajatyön palveluprosesseja tehokkaan kotoutumisprosessin saavuttamiseksi.

Ei puhettakaan tulijoiden soveltuvuuden tai kotoutumiskyvyn arvioimiseksi vaan kyse on puhtaasti siitä että byrokraattinen työllistämisjärjestelmä säätelee itse itseään maksimaalisen rahamäärän saamiseksi kaupungilta. Riippumatta siitä onko tulijoille työtä tai tarvetta. Maksimoidaan hyysäys.

[Lauri Karppi]

yli 70M

Pitääpä tutustua.

[chacha2]

Vähän faktaa:

Ulkomaalaisten työttömyysaste Suomessa on ollut kolminkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuoden 2010 lopulla oli 22,3 %. Maahanmuuttajanaisten työttömyys on laajempaa kuin miehillä. Maahanmuuttajanaisista vain 55 % työikäisistä on mukana työelämässä. Kulttuuritekijät vaikuttavat naisten hakeutumiseen työelämään ja asenne naisten työskentelyä kohtaan vaihtelee suuresti eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Länsimaista tulevien siirtolaisten asema työmarkkinoilla on vahvempi kuin pakolaisena tai turvapaikanhakijana maahan tulleilla. Työttömyysluvut puhuvat puolestaan; maahanmuuttajien on vaikea löytää töitä avoimilta työmarkkinoilta. Uudistumista vaadittaisiin myös työnvälittäjiltä. Koska maahanmuuttajien työttömyys on yleistä, varallisuuskaan ei ole kovin korkea. Usein maahanmuuttajat   elävät   erilaisten   valtion   tukien   varassa.   (Valtion kotouttamisohjelma 2012, 11–13; Mannila ym. 2010, 23–38.)

Kotouttamistoimilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, jotta maahanmuuttajasta
tulisi aktiivinen, työskentelevä ja suomen kielen hallitseva yhteiskunnan jäsen. Syrjäytymisen voidaan katsoa olevan uhka kotoutumisen epäonnistuessa. Kotoutumisen epäonnistumiseen vaikuttavat suurena tekijänä työttömyys ja kielitaidon puute. (Valtion kotouttamisohjelma 2012, 9)

Syrjäytyneinä   pidetään   henkilöitä,   jotka   eivät   kykene   osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan elämään ja joiden tulot ja muut resurssit (henkilökohtaiset, perheen tai kulttuuriset) ovat riittämättömiä ylläpitämään elintasoa, jota pidetään yleisesti hyväksyttävänä. Syrjäytyminen on rahallisten resurssien puutteen, yhteiskunnasta eristäytymisen sekä yhteiskunnallisten oikeuksien rajallisuuden yhdistelmä. (Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen - työryhmän raportti 2009, 5.)

Syrjäytymisen syitä voidaan luokitella eri lähtökohdista ja näkökulmista. Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka voidaan karkeasti luokitella yhteiskunnallisiin   ja   ihmisen   elämäntapavalinnoista   johtuviin   syihin. Yhteiskunnalliset syyt liittyvät asemasta ja olosuhteista tai niiden arvostuksista johtuvien väestöryhmien välisiin sosiaalisiin tai ekonomisiinkin eroavaisuuksiin ja eriarvoisuuksiin. Elämäntapavalintaan liittyvät syyt löytyvät henkilön omista valinnoista ja niiden seurauksista. Syrjäytymisen problematiikkaa voidaan tarkastella   myös   yhteiskunnallisten   rakennemuutosten   näkökulmasta. Aikaisemmin voimissaan olleen agraari- ja teollisuusyhteiskunnan romahtaminen ja 90-luvun lama ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin. Romahdus toi mukanaan monenlaisia seurauksia. Perinteisten yhteisörakenteiden ja sosiaalisten suhteiden heikkeneminen on tuonut mukanaan uusia sosiaalisia ongelmia ja riskejä. Yhteiskunnallinen osallisuus on heikentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt. Moniongelmaisia perheitä on yhä enemmän ja riskinä onkin sukupolvien syrjäytymisen kierre, josta ei ole helppo päästä pois. (Syrjäytymisen torjunta. Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän väliraportti 2001, 1–2.)
Vuoittain 2000-3000 kiintiöpakolaista tai myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta saapuu Suomeen. Heille tulee osoittaa kunta, jonne asettua. Viime vuosina kuntapaikkoja ei kuitenkaan ole ollut riittävästi, eikä valtion ja kuntien
yhteistyö ole sujunut. Valtion ja kuntien yhteistyötä pitää kehittää ja kuntakorvauksia tulee nostaa kustannusten tasolle. Kotouttamisen kehittämiseksi ja kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi on kehitetty seurantajärjestelmä,   jossa   arvioidaan   maahanmuuttajien   kokemuksia kotoutumisesta, elinolosuhteita sekä julkisten palveluiden riittävyyttä sekä tulevaisuuden palvelun tarpeita. Arviointien pohjalta ollaan havaittu kehittämistarpeita muun muassa poikkihallinnolliselle kotouttamistyölle. Selonteko esitellään vuonna 2013 eduskunnalle. (Valtion kotouttamisohjelma 2012, 11–13.)

s 28-30 boldaukset omat

Onkohan tämä selonteko eduskunnalle esitetty? Tietääkö joku?

[Marko Parkkola]

"Valtion ja kuntien yhteistyötä pitää kehittää ja kuntakorvauksia tulee nostaa kustannusten tasolle."

Mistä tällaiseen johtopäätökseen on päädytty? Itse päädyn aivan päinvastaiseen johtopäätökseen eli maahanmuuttajien määrää tulee laskea tai muuttaa "omakustanteiseen" suuntaan, jossa maahanmuuttaja maksaa itse oleskelunsa.

Perusteena käytän blogauksessani tutkimiani etnisiä konflikteja. Suomessakin käytetyn mallin mukaan etnisiä konflikteja vältetään tunnustamalla etniset ryhmät ja luomalla mekanismeja konfliktien välttämiseksi. Yksi mekanismi on positiivinen syrjintä, jossa kantasuomalainen maksaa maahanmuuttajan larppailut. Ironista - tai varsin loogista - on, että tämä mekanismi itse asiassa aiheuttaa etnisen konfliktin uhkaa luomalla epätasa-arvoa.

[chacha2]

Ruotsissa kotouttamista on tutkittu muun muassa Tukholman Rinkebyn alueella, jossa väestö koostuu pääasiassa maahanmuuttajataustaisista asukkaista. Aluella on kehitetty erilaisia ohjelmia maahanmuuttajien kotouttamisprosessin onnistumiseksi. Rinkebyn koulun rehtori Börje Ehrstrand on luonut yksinkertaisen konseptin kotouttamisen onnistumiseksi, jota voitaisiin hyödyntää laajasti muuallakin. Tar-
33
koituksena on nähdä kotouttaminen kokonaisvaltaisena laajempana kokonaisuute- na, jossa ympäristön ja sen toimijoiden asenteet vaikuttavat suuresti. Ohjelmassa keskitytään pääasiassa lapsiin ja nuoriin sekä koulumaailmaan. (Busk 2003, 51– 52.)

Tukholmassa toteutettavassa Rinkebyn mallissa keskiössä on koulu ja lähiympäristön koulun rehtorin Börje Ehrstrandin mukaan on tärkeää, että koulut laajentavat yhteistyötä lähiympäristön toimijoiden kanssa enemmän mihin ollaan totuttu. Tavoitteena on koko yhteisön toimiminen kotouttamisen edistämiseksi. Kotouttamiseen panostetaan ottamalla koko alueen resurssit käyttöön. Kouluihin palkataan lisää aikuisia, lapsille tehdään henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, joita toteutetaan esikoulusta peruskoulun loppuun saakka. (Ehrstrand 2009a,; Ehrstrand 2009 b; Busk 2003, 26–17.)

s 33-34

Ehrstrand ei todellakaan ole luonut mitään konseptia kotouttamisen onnistumiseksi!
Rinkebyn koulu on yksi Ruotsin huonoimmista kouluista, vaikka siihen ollaan satsattu vaikka kuinka rahallisesti ja koulu on nykyään jopa rakennettu limetinvihreästä peltistä, jotta se tulevaisuudessa ei palaisi niin helposti:
http://hommaforum.org/index.php/topic,59706.msg806002.html#msg806002 lue koko ketju huolella jos et jo ole

Kotouttaminen Rinkebyssä on täysin epäonnistunut. Huonommin se ei olisi melkein voinut mennä.

[Uuno Nuivanen]

Valehteleminen tuntuu olevan mokuttajien kulttuurillinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre.

[chacha2]

Tämä on jo hauska:

3. KOTOUTTAMINEN VAASASSA
Vaasaan saapui ensimmäiset maahanmuuttajat 1990, jolloin tarve ulkomaalais- toimiston perustamiselle syntyi. Maahanmuuttajatyötä kehitetään jatkuvasti, kos- ka vuosittain saapuu keskimäärin 400 uutta maahanmuuttajaa.

s 36

Oikea sana tässä yhteydessä taitaa olla turvapaikanhakijat.
Lisätty,  pakolaisista oli kyse:

Vaasan ensimmäiset pakolaiset saapuivat helmikuun alussa 1990, kaupunkiin saapui 52:n hengen ryhmä Iranista lähteneitä kurdeja. He saapuivat maahan Turkin kautta. Pakolaisten tulo oli uusi tilanne ja sitä leimasi varovaisuus.

-Hyvin suojelevaa. Medialle ei saanut antaa mitään lausuntoja, ei saanut ottaa valokuvia. Pakolaisryhmä vietiin Alskatiin leirikeskukseen, jossa heitä pidettiin pari viikkoa yhdessä, muistelee Vaasan maahanmuuttotyön johtaja Mirja Törmä.

http://yle.fi/uutiset/pakolaisten_vastaanotosta_vaasassa_20_vuotta/1625895

[sluippa]

"Muutama asiakas yrittää välttää osallistumisen kaikkiin
kotouttamistoimenpiteisiin, etenkin suomen kielen opiskeluun.
Etupäässä perheenisiä, joiden ainoa tähtäin on takuueläke ja omien
kuvioiden ylläpitäminen. Tällöin usein vaimot yritetään saattaa
raskaaksi, joten hekään eivät pääse osallisiksi
kotouttamistoimenpiteisiin." V4

Kuinkakohan yleistä tällainen asennoituminen on? Voisin epäillä, että eri maahanmuuttajaryhmien välillä löytyy tässäkin suhteessa eroja.

[Himatuikku]

Rinkebyhyn ja Ehrstrandiin liittyen kirjoitin joskus väärällä nimellä seuraavan kommentin kulttuurisuunnittelija Tuulikki Koskisen kirjoitukseen Helsingin opetusviraston sivuilla (http://helsinginopetusvirasto.wordpress.com/2012/05/15/satsaus-kulttuuriin-ja-liikuntaan-kannattaa-kouluissa/) :

"Valitettavasti minulla ei ole ollut tilaisuutta päästä kuuntelemaan Börje Ehrstrandin luentoja. " Mahtavat tulokset sekä hänen koulunsa oppimistuloksissa että kouluviihtyvyydessä" innostivat minua kuitenkin tutustumaan Rinkebyskolanin menestystarinaan netin kautta.
Koulun saamalla ylimääräisellä tuella (45000kr/oppilas/vuosi) on kiistatta saatu aikaan monia hyviä asioita, esim. palkittu koulukirjasto ja loistavia menestyksiä niin käsi- kuin jalkapallossakin.
Lisäksi osa koulun oppilaista on menestynyt loistavasti kansallisissa matematiikkakilpailuissa.

Innostustani Rinkebyskolanin käyttämisestä mallina vaikkapa Suomen koulujärjestelmän kehittämisessä laimensivat kuitenkin hiukan
http://pejl.svt.se/skola/stockholm/stockholm/rinkeby-kista/0180280_rinkebyskolan/ -sivuilta löytyneet tilastotiedot ko. koulusta. Sivujen mukaan koulu on oppilaiden todistusten keskiarvojen perusteella Ruotsin huonoimman 5% joukossa ja vain 40,9% oppilaista on saanut päästötodistuksen ilman hylätty-arvosanoja (Tämä tulos on myös huonoimman 5% joukossa).
koulussa oli 2010-2011 324 oppilasta eli palkitun kirjaston, jalka- ja käsipallojoukkueiden ja nuorisotilojen ylläpitoon ynnä kirjallisuus-, kieli- ja teatteriprojekteihin ylimääräistä rahoitusta oli ko. lukuvuonna käytetty noin 14580000 Kr. ilman näkyvää tulosta koulumenestyksessä.
Voi tietenkin olla mahdollista, että huonon koulun oppilaiden surkea koulumenestys olisi ilman mainittuja erityistoimia vieläkin surkeampaa, enkä missään nimessä halua väheksyä sijoittamista kulttuuriin ja liikuntaan, mutta miksi ihmeessä käyttää Rinkebyskolanin kaltaista järkyttävää epäonnistumista esimerkkinä menestystarinasta?"

Kommenttini pysyi sivulla ehkä pari kuukautta. Sitten se vain katosi.
Nyt kommenttini (ja pari muutakin) on, vajaan vuoden jälkeen, jostakin syystä taas palannut sivulle.

Olen hämmentynyt. Alkavatko suvakkien rivit rakoilla Konttiskan jatkaessa klassista Rinkebyn ylistämistä monikulttuurisena onnelana Koskisen palauttaessa samaa asiaa kritisoivan kommentin sivulleen?
Vai voisiko olla mahdollista, että osalla tämän maailman Koskisia järjen valo alkaisi himmeästi vilkkua jossakin taustalla?
En pidätä hengitystäni, mutta toivossa on hyvä elää.