News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Aamulehti 21.04 Näkökulma: Eläköön päivystävä dosentti!

Started by vellihousu, 21.04.2013, 11:13:51

Previous topic - Next topic

vellihousu

Kirjotanut Kari Huoviala Puheenaihe [email protected]

Päivystävä dosentti on pilkkanimi, jonka keksijä on vanha esimieheni vuosien takaa, toimittaja Aarno Laitinen . Hän on mutkat suoriksi oikaisevien leimaiskusanojen mestareita.
Laitisen suosituissa kolumneissa päivystävä dosentti on esiintynyt tiuhaan tahtiin jo vuosien ajan. Usein tuolla dosentilla on aisaparinaan nuori, tietämätön tai laiska toimittaja, jolla on oma asia ajettavanaan.
"Kun toimittaja tekee ennakkoluulojensa perusteella typerää juttua, johon on mahdotonta löytää todisteeksi faktoja, silloin on tapana pyytää avuksi päivystävä dosentti", Laitinen kertasi suosikkiteemaansa Iltalehdessävuosi sitten.

Laitisen mukaannämä dosentit täyttävät lehtien vieraskynäpalstat ja tv:n ajankohtaisohjelmat. "Heillä on pääasiallisesti huonot ja virheelliset tiedot, ja samat trendikkäät ennakkoluulot kuin toimittajillakin."
Harva dosentti kelpaa Laitisen mielestä lehden tai television toimittajaksi, mutta asiantuntijoiksi he kelpaavat ja pyrkivätkin. "Yliopiston arvovalta peittää hölmöimmänkin dosentin tietämättömyyden."
Vähätellessään akateemisen koulutuksen saaneita tutkijoita Laitinen oikeastaan harjoittaa myös mediakritiikkiä, mutta se puoli ei sytytä suurta yleisöä.
Yliopistoväkeä pilkkaamalla hän sen sijaan saa naurajat puolelleen. Ja heitä riittää.
Yllättävän moni tuntuu ottavan irvailun kirjaimellisena totuutena, joka pätee suomalaiseen yliopistoväkeen.
Heidän mielikuvissaan yliopistojen tutkijat tosiaan ovat enimmäkseen vain verovaroilla loisivia tuhnuja ja surkimuksia, joilla ei ole mitään tähdellistä annettavaa yhteiskunnalle.

Tiedotusvälineisiinnuo asiantuntijoina esiintyvät turhuuksien tutkijat tunkevat kuulemma vain saadakseen julkisuutta, jota he rakastavat.
Kielioppivirheistä päätellen dosenttien mollaajat eivät välttämättä ole itse perehtyneet yliopistomaailmaan kovin syvällisesti. Kuulopuheet ja varma luulo riittävät heille.
Todellisuudessa nuo parjatut dosentit ovat akateemisia opettajia ja oman alansa asiantuntijoita. Heillä on hallussaan tutkimustietoa Suomesta ja muualta maailmasta.
Parhaimmillaan he tietävät ja osaavat myös suhteuttaa. Sen vuoksi heitä kutsutaan tiedotusvälineisiin selittämään, tulkitsemaan, suhteuttamaan ja antamaan perspektiiviä.
Tietenkin tutkijoiden joukossakin on julkisuuden metsästäjiä ja oman aatteensa tai pakkomielteensä markkinoijia. Jotkut jakelevat tohtorin tittelin arvovallalla lausuntoja myös asioista, joita eivät syvällisesti tunne.
Ei sen vuoksi pidä kuitenkaan koko joukkoa leimata eikä julistaa kaikkea akateemista asiantuntemusta kelvottomaksi turhuudeksi.

Moni nostaa kylläasiantuntijavallan jalustalle haukkuessaan poliittisen vallan päätösten kelvottomuutta. Mistä asiantuntijat otetaan, jos yliopistoväki on turhaa joukkoa?
Ellei akateemisen asiantuntijan synniksi keksitä muuta, raskauttava todiste kaivetaan esiin vuosikymmenten takaa: tutkijalla on arveluttava poliittinen menneisyys.
Se muka riittää mitätöimään hänen asiantuntemuksensa loppuelämän ajaksi.

Suomeen pesiytynyttutkimustiedon vähättely ei ole vain vahingollista. Se on myös vaarallista.
Vähättelyyn eivät syyllisty vain kansan syvät rivit. Maan hallituskin pyyhkii asiantuntijatiedolla pöytää ja vähän lattioitakin valmistellessaan suurta kuntaremonttiaan ja terveydenhuollon uudistamista.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen viittaa kintaalla tutkimustiedolle järjestellessään kalastus- ja susiasioita.
Tutkimustulokset voi muka ohittaa, elleivät ne sovi omaan vakaumukseen ja mutu-tuntumaan.
Tosiasioiden ja mielipiteiden järjestys on jo hämärtynyt. Mielipiteet hyväksytään tosiasioiksi ja tosiasioihin suhtaudutaan kuin pelkkiin mielipiteisiin. Luulosta tulee tiedon väärti.
Kaikkien ei tarvitse olla korkeasti koulutettuja, mutta koulutettujen tutkijoiden ja tiedemiesten kuunteleminen on tarpeellista ja hyödyllistä.
Se auttaa ymmärtämään, miten tämä maailma toimii. Se auttaa erottamaan tosiasiat hölynpölyn ja humpuukin vyörystä, joka velloo päivittäin ympärillämme.
Luotatko akateemisiinasiantuntijoihin?aamulehti.fi/puheenaiheKirjoita Jatkot-palstalle: [email protected]
"mielenosoitukset on kommareiden touhuja, kuten taistelut ja yhtenäiset kansat"