2017-10-08 Uusi päättäjäeliitille suunnattu verkkolehti Mustread.fi

[Roope]

^Minä uskon. Rahoittajan tuskin tarvitsee puuttua Alexander Stubbin ex-EU-erityisavustajan EU:ta käsittelevien juttujen aiheisiin ja näkökulmiin.

[Nikolas]

Parin päivän aikana käymieni keskustelujen pohjalta näyttää siltä, että olen ainoa kansanedustaja/meppi, joka ei kuulu 1000 tärkeimmän vaikuttajan joukkoon.

Kai se on sitten ryhdyttävä maksavaksi asiakkaaksi.

Heräsi tällainenkin ajatus. Hommaforum on suhteellisen helppokäyttöinen aito keskustelualusta. Olen havainnut että toimittajatkin käyvät välillä kurkistelemassa mitä Hommaforumilta löytyy. Myös poliittiset vastustajat ajoittain lueskelevat Hommaa, ellei muista syistä, edes siksi että voisivat naureskella jos joku sanoo Hommalla jotain hassua. Mutta ei tarvitse olla edes maksava asiakas saadakseen kirjoittaa, lukemisesta puhumattakaan. Mustread on toimitettu media, ja Hommaforum on keskustelupalsta, joten periaatteellinen ero on suuri. Vaikka en Mustreadin asiakas olekaan, veikkaan että tällä foorumilla keskustellaan kaiken muun lisäksi monista asioista, joista Mustread ja useimmat muut mediat vaikenevat täysin.

Mahtaako muuten eduskunnan puhemies kuulua 1000 tärkeimmän vaikuttajan joukkoon? Noin niin kuin intuitiivisesti oikea vastaus olisi "kyllä" mutta kuinka mahtaa olla Mustreadin näkemys asiasta, sitähän en tiedä.

[Roope]

Teknologiateollisuuden etujärjestö sponsoroi Mustread-lehden EU-kirjeenvaihtajan, hintalappu 38 000 euroa

SUOMALAISILLE päättäjille suunnattu verkkolehti Mustread saa Brysseliin oman EU-kirjeenvaihtajan, lehti kertoi maanantaina. Erikoista kirjeenvaihtajuudessa on sen rahoitusmalli: rahoittaja on teknologialan yritysten etuja ajava Teknologiateollisuus ry.

Rahalla saa.

MustRead: Mika Horelli aloitti Brysselin kirjeenvaihtajana: "Hän on todellinen kosmopoliitti" 6.4.2020

MustReadin EU-kirjeenvaihtaja Mika Horelli on viime aikoina kirjoittanut etenkin maahanmuuttopolitiikasta, eikä vain raportoinut vaan ottanut kantaa ja muokannut faktoja mielipiteidensä tai sponsorinsa mielipiteiden mukaan.

Mika Horelli: Bryssel #4 – Turvapaikkapaketti hyväksyttiin EU-parlamentissa | Suomen huoli välineellistetystä maahanmuutosta kuultiin 17.4.2024

Euroopan parlamentti sai viime viikolla aivan kautensa kalkkiviivoilla hyväksyttyä paljon kiistelyä herättäneen lakipaketin EU:n uudesta turvapaikkalainsäädännöstä. Se korvaa Dublinin sopimuksen, jota on noudatettu vain valikoiden.

EU:n jäsenmaat voivat jatkossa valita, ottavatko ne pakolaisia itse vastaan vai jakavatko taakkaa antamalla etulinjan vastaanottajamaille rahallista tai operatiivista tukea. Myös EU:n ulkorajavalvontaa ja palautuksia aiotaan tehostaa.

🇫🇮 Suomen kannalta oli tärkeää, että uusissa säännöissä on mukana myös solidaarisuusmekanismi välineellistettyyn maahanmuuttoon liittyvien kriisitilanteiden varalta. Nähtäväksi kuitenkin jää, mitä se tarkoittaisi todellisessa hädässä.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyminen on mahdollista vain "normaalitilanteessa", mutta komissio voi sopimuksen nojalla halutessaan päättää "kriisistä" ja määrätä kaikki jäsenmaat vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Merkel pahoitteli, että komissiolla ei ollut tällaista valtaa vuonna 2015.

"Solidaarisuusmekanismi" eli käytännössä jäsenmaiden pakottaminen turvapaikanhakijasiirtoihin on Suomelle ja EU:lle vetovoimatekijänä samassa mielessä hyödyllinen kuin itsetuhonappi. Vuoden 2015 kriisissä se olisi tuhonnut Euroopan.

1/6 Dublinin sopimus ei ole vastannut todellisuutta

Lähtökohta: Alun perin vuonna 1990 solmittu Dublinin sopimus pakolaisten vastaanotosta ja EU-maiden keskinäisestä taakanjaosta ei ole toiminut.

Miksi?

– Suuri osa EU-maihin pyrkivistä pakolaisista on tähän mennessä saapunut Välimeren kautta muutamaan eteläiseen rannikkovaltioon ja aiheuttanut niissä kohtuuttoman tilanteen.

– Samaan aikaan osa EU-maista on kieltäytynyt käytännössä kokonaan ottamasta vastaan pakolaisia tai osallistumasta taakanjakoon.

– Turvapaikanhakuprosessi on liian hidas ja osa turvapaikanhakijoista on päätöstä odottaessaan kadonnut alkuperäisestä hakumaasta muualle Eurooppaan. Vain osa on palautettu, kuten Dublinin sopimus edellyttää.

Eteläiset rannikkovaltiot ovat itse luoneet tilanteen ottamalla muihin maihin pyrkivät laittomat siirtolaiset vastaan ilman rekisteröintiä tai käännytystä ja päästämällä heidät eteenpäin, mikä rikkoo yhteisiä sopimuksia ja houkuttelee yhä useampia liikkeelle. Euroopan vaarantava sääntöjen rikkominen on ollut Italialta, Espanjalta ja Kreikalta tietoista politiikkaa vuosikymmenten ajan.

Lisäksi: Ajan tasalla oleva lainsäädäntö on yhä tärkeämpi, koska ilmastonmuutoksen ennakoidaan aiheuttavan tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä muuttovirtoja.

Uusi lainsäädäntö ei auta kansainvälisten muuttovirtojen hillitsemisessä vaan päinvastoin houkuttelee yhä enemmän ihmisiä yrittämään Eurooppaan, koska ulkorajavaltioilla ei ole enää kannustinta estää tuloa tai käännyttää.

2/6 Solidaarisuus ja taakanjako

🌍 Jatkossa uuden lakipaketin solidaarisuustoimet perustuvat jäsenmaiden tekemiin sitoumuksiin ja jäsenmaiden sekä komission yhdessä valmistelemaan vuosittaiseen raporttiin, jonka pohjalta komissio ja jäsenmaiden neuvosto määrittelevät turvapaikanhakijoista johtuvan taakanjaon kokonaistarpeen ja sen jyvityksen eri jäsenmaille.

Miten? Uuden lainsäädännön mukaan EU:n jäsenmailla on useita vaihtoehtoja taakanjakoon osallistumiseen.

– Ne voivat ottaa etulinjan maista vastaan turvapaikanhakijoita omalle alueelleen.

– Ne voivat antaa rahallista apua eniten pakolaisia vastaanottaneille maille. 💶

– Ne voivat antaa teknistä tai operatiivista tukea.

"Suomi tulee päättämään tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita vai osallistumalla kustannuksiin." – Suomen eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) joulukuussa STT:lle.

Nämä vaihtoehdot ovat tarjolla vain normaalitilanteessa, mutta ei enää kriisiksi kutsutussa tilanteessa, jollainen voidaan synnyttää määritelmällisesti jo siitä, että ulkorajamaihin tulee enemmän turvapaikanhakijoita kuin muihin maihin, mikä on selviö.

Jos EU:n ulkorajoille olisi matkalla vaikka toista miljoonaa ihmistä (kuten vuonna 2015), eikä rajoja suljettaisi, eihän mikään maa ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi jakamaan loputonta vyöryä, joka ei jakamisesta suinkaan pienenisi vaan vain kasvaisi.

Suomen hallitus näennäisesti vastustaa EU-turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, mutta kuten Adlercreutzin lausunnosta näkyy, ei kuitenkaan kieltäydy siitä, vaan pitkittää (myönteistä) päätöstä kuten vuonna 2015.

3/6 Tulijoiden seulonta
...
– Turvapaikkahakemusten käsittelyn EU:n rajoilla täytyy tulevaisuudessa olla nopeampaa.

Sopimus ei velvoita käsittelemään turvapaikkahakemuksia EU:n rajoilla, eikä niin tule tapahtumaan kuin harvoissa tapauksissa joissain maissa.

Lakipaketin kärki on "taakanjaossa", ei palautuksissa, kuten aikoinaan luvattiin.

– Kuten jo ennenkin, suojelua hakevien on jäätävä sen jäsenmaan alueelle, joka vastaa heidän hakemuksestaan tai jossa suojelu on myönnetty.

Kuten ennenkin, sisälle päässeitä ei voisi vähemmän kiinnostaa velvollisuudet tai suostuttelu, vaan he siirtyvät kenenkään estämättä (vapaa liikkuvuus), minne haluavat.

– Perusteettomille hakemuksille asetetaan lyhyemmät määräajat. Siihen kuuluu tunnistaminen, biometristen tietojen kerääminen sekä terveys- ja turvallisuustarkastukset enintään seitsemän päivän kuluessa.

Jonka jälkeen he pääsevät vapaalle odottamaan itse hakemuksen käsittelyä kuukausien tai vuosien ajan.

4/6 Kritiikki uutta pakolaislainsäädäntöä kohtaan on ollut kovaa

Kritiikkiä: Lakipaketti sai kritiikkiä niin laitaoikeistosta kuin vasemmalta, tosin eri syistä. Osa piti esitystä liian lepsuna, osa liian tiukkana. Myös europarlamentin poliittisten ryhmien sisällä käsitykset hajosivat.

– Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut lakia. Se varoitti, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus lisää inhimillistä kärsimystä ja ihmisoikeusloukkausten riskiä Euroopan rajoilla.

– Uuden lakipaketin mukaan jäsenmaiden tulee ottaa käyttöön riippumattomat seurantamekanismit, jotta perusoikeuksien kunnioittaminen voidaan varmistaa.

"EU kääntää nyt turvapaikkaprosessin prioriteetit päälaelleen. Sen sijaan, että pyrittäisiin pikaisesti auttamaan kipeiten turvaa tarvitsevia ihmisiä, uudessa mallissa pyritään pikaisesti tunnistamaan ne ihmiset, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan, ja palauttamaan heidät mahdollisimman nopeasti." – Uutta lainsäädäntöä vastustanut europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) viime viikolla.

Amnestyn ja Modigin valituksissa ei ollut mitään konkreettista valituksen aihetta. Vasemmistoliiton Modig itki käsittämättömästi jo pelkästä ilmeisen perusteettomien hakijoiden seulomisesta (sinänsä merkityksettömän) rajamenettelyn avulla, kun puolueensa puheenjohtaja ylisti rajamenettelyä käännytyslain korvaajaksi.

5/6 Kriisitilanteet

Venäjän uhka: Lakipaketissa otetaan kantaa myös ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon. Suomen kaltaisille EU:n reunavaltioille on tärkeää, että EU:ssa tiedostetaan, että tähän asti pääasiassa Etelä-Euroopan rannikkovaltioihin kohdistunut suurin muuttopaine saattaa nopeastikin siirtyä itäisille maarajoille.

– Toistaiseksi Venäjän rajan yli Suomeen on lähetetty vain joitakin tuhansia turvapaikanhakijoita, mutta riski määrien kasvamisesta on todellinen. 

– Kriisitilanteissa välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

– Komission arvioinnin perusteella neuvosto päättää pakollisista solidaarisuustoimista ja poikkeuksista seulonta- ja turvapaikkamenettelyistä.

Huomaa tämä: Vaikka lakipaketissa on huomioitu myös mahdollisesti Suomea koskevat uhat Venäjän rajan takaa, vasta käytäntö näyttää, kuinka halukkaasti muut EU-maat tulisivat hädän hetkellä apuun. Kannattaa pitää mielessä, että myös Suomessa on suhtauduttu nihkeästi Välimeren rantavaltioiden auttamiseen.

Lakipaketti ei mahdollista muuta reaktiota Venäjän hybridioperaatioon kuin ottaa kaikki vastaan. Lakipaketin noudattaminen kumoaisi Puolan ja Baltian maiden pushbackit ja velvoittaisi muut maat ottamaan vastaan Puolan, Baltian maiden ja Suomen rajalta vastaanotetut turvapaikanhakijat, mikä olisi umpihullua ja itsetuhoista.

Auttamista ja solidaarisuutta olisi tukea rajojen suojelemisessa, ei pakottaa avaamaan Euroopan rajat Venäjän operaatioille.

6/6 Pari vuotta aikaa viedä pykälät käytäntöön

Seuraavaksi jäsenmaiden neuvosto hyväksyy paketin, jonka jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa tehdä kansalliseen lainsäädäntöön sovitut muutokset.

1. Uusi pakolaislaki antaa EU:n jäsenmaille aikaisempaa enemmän joustavuutta ja realistisia vaihtoehtoja osallistua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja taakanjakoon, mikä voi auttaa tasapainottamaan kuormitusta eri maiden välillä.

2. Yhdenmukaisten standardien käyttöönotto pakolaisaseman tunnustamisessa ja suojelua saavien oikeuksissa parantaa turvapaikkaprosessin tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta EU:ssa.

3. Uusi laki varautuu myös muuttuviin haasteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin lisääntyviin muuttovirtoihin ja mahdollisiin kriisitilanteisiin, kuten välineellistettyyn maahanmuuttoon. Tämä voi vahvistaa EU:n valmiuksia kriisinhallinnassa.

Jos rajoja avataan, mitä "taakanjako" tarkoittaa ja mihin se johtaa, se tarkoittaa yhä suurempia tulijamääriä loputtomasti. On järjenvastaista luulla, että tulijamäärä pysyy samana riippumatta siitä, miten vapaasti ulkorajoilta pääsee muualle EU-alueelle.

Tällainen politiikka ei ole kriisinhallintaa vaan kriisien luomista ja pahentamista. Eikä Horellin kaltainen kirjoittaminen ole journalismia vaan sponsoroitua lobbaamista.

Kalevan Mika Horelli itketti aluksi, sitten nauratti vuosien ajan, ja nykyään Horellin nimi minkä tahansa jutun yhteydessä aiheuttaa automaattisen skippauksen. Suomenkin journalistiskenessä onneton esitys.

Amen.

[Roope]

Lisää MustReadin propagandaa.

Mika Horelli: Bryssel #6 – Maahanmuutto on EU:lle välttämättömyys | Parhaista tulijoista kilpaillaan 8.5.2024

Kiistely turvapaikanhakijoiden kohtelusta Euroopassa on saanut niin paljon huomiota, että sen varjoon on lähes kokonaan jäänyt se tosiasia, että EU:hun saapuu joka vuosi aivan laillisesti moninkertainen määrä työperäisiä maahanmuuttajia. 🇪🇺

Entä sitten? Viisumiton maahanmuutto on jo muuttanut monia maita, eikä työperäinenkään maahanmuutto ole suurelta osin yhteiskunnan kannalta toivottavaa.

Lisäksi humanitaariset maahanmuuttajat tulevat jäädäkseen, kun taas muut kuin halpatyöläiset tulevat tyypillisemmin tänne vain väliaikaisesti.

Heitä tarvittaisiin kuitenkin tuntuvasti lisää. Euroopan väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa työperäinen maahanmuutto on todellisuudessa EU:n kilpailukyvyn ja peruspalvelujen jatkumisen edellytys.

Roskaa. Jos maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan taloudellisella kannattavuudella, tuottoa saadaan helpoimmin ja nopeimmin lopettamalla humanitaarinen maahanmuutto ja muu nettosaajien maahanmuutto. Rimaa laskemalla emme houkuttele nettomaksajia vaan saamme lisää tuskaa ja yhä suurempia kustannuksia.

1/5 Työntekijöiden ja osaajien miljoonavaje

– Laillisesti EU-maihin on muuttanut Euroopan komission mukaan viime vuosina noin 2,25–3 miljoonaa maahanmuuttajaa joka vuosi. 🛬 Luku on selvässä kasvussa. Kymmenen vuotta sitten EU-maihin muutti EU:n ulkopuolelta 1,7 miljoonaa ihmistä.

– Turvapaikanhakijoita muuttajista on vain murto-osa. Esimerkiksi vuonna 2022 turvapaikkoja myönnettiin kaikissa EU-maissa yhteensä 384 000.

Horelli vääristelee lukuja ja tuskin vahingossa. Hän ei ota huomioon muun muassa vain väliaikaisesti Euroopassa työn vuoksi asuvia ja toisaalta humanitaarisen maahanmuuton generoimaa muuta laillista maahanmuuttoa. On harhaanjohtavaa ottaa vertailukohdaksi pelkkä turvapaikan saaneiden määrä, kun suurin osa kielteisen päätöksen saaneista jää tänne joka tapauksessa tai työpaikan saatuaan jopa tilastoidaan työperäiseksi maahanmuutoksi. Lisäksi on kiintiöpakolaisia, avioliittoja ja muita perheenyhdistämisiä.

Mitä Horelli arvelee, onko meillä pääkaupunkiseudun koulun pihalla enemmän Eurooppaan muuttaneiden työperäisten vai humanitaarisperäisten maahanmuuttajataustaisten lapsia? Kummat ovat viime aikoina nostaneet valtavalla vauhdilla koulujen maahanmuuttajaprosentteja?

2/5 Sujuvammat säännöt

Lähtökohta: 🇪🇺 EU valmistelee työperäisen maahanmuuton helpottamista ja sääntöjen yhdenmukaistamista.

– Osaajareservi. EU-maiden hallitusten neuvosto käsittelee parhaillaan EU:n vapaaehtoista osaajareserviä (Talent Pool) koskevaa asetusehdotusta. Kysymyksessä on kolmansien maiden työnhakijoiden ja jäsenmaiden työnantajien kohtaamista tukeva alusta, jonka tarkoitus on tehdä kansainvälisestä rekrytoinnista nykyistä sujuvampaa.

– Osaamiskumppanuusohjelma. Euroopan komissio esitteli vuonna 2022 Talent partnership -ohjelman, jolla Eurooppaan houkutellaan nykyistä enemmän laillisia työperäisiä siirtolaisia. Ohjelma tarjoaa aikaisempaa paremmat puitteet osaajaliikkuvuuden edistämiseksi EU-maiden ja valikoitujen kolmansien maiden välillä.

Osaamiskumppanuusmaita ovat tällä hetkellä
– Marokko
– Tunisia
– Egypti
– Pakistan
– Bangladesh

Kuten "osaamiskumppanuusmaista" (kaikki muslimimaita) voi päätellä, on parempi, että EU ei sählää maahanmuuton helpottamisen kanssa millään lailla. Jos firmat löytävät tuolta järkevää rekrytoitavaa, niin siitä vaan, mutta ei kiitos minkäänlaista massamaahanmuuttoa mistään noista maista.

5/5 Kilpailu työvoimasta on kovaa

Eurooppa on tulijoille vain yksi vaihtoehto. Käsitys, jonka mukaan Eurooppa nähtäisiin ulkoapäin yksinomaan tavoittelemisen arvoisena onnelana, ei vastaa todellisuutta.

Syitä on useita:
– EU:n painolastina on tähän asti ollut raskaaksi koettu lupabyrokratia
– Kankeat säännöt, jossa esimerkiksi siirtyminen yhdestä EU-maasta töihin toiseen unionimaahan on ollut hankalaa.

Eurooppa joutuu todellisuudessa kilpailemaan parhaasta työvoimasta maailmanlaajuisesti.

– Keskeisiä kilpailijoita ovat Pohjois-Amerikka ja Oseania.
– Muun muassa Kanada ja Australia ovat onnistuneet EU:ta paremmin markkinoimaan itseään eri alojen ammattilaisille. 

Näin propagandassa muutetaan määrittelyjä välillä toiseksi ja sitten taas kolmanneksi.

Eurooppa nähdään miljardien ihmisten silmissä tavoittelemisen arvoisena onnelana, ei epäilystäkään. Muun muassa jo noissa mainituissa osaamiskumppanimaissa olisi satoja miljoonia ihmisiä, jotka tilaisuuden tullen muuttaisivat Eurooppaan ja vaikka maksaisivat siitä työllään. He eivät ole millään mittarilla maailmanlaajuisesti kilpailtua "parasta työvoimaa", mutta kuitenkin juuri sitä työvoimaa, jonka muutto halutaan meillä helpottaa pelkäksi ilmoitusasiaksi.

Sitten on toki erikseen ne ihan oikeat osaajat, joilla on oikeasti valinnanvaraa, joita on kuitenkin nykyisestä Euroopan ulkopuolisesta työperäisestä maahanmuutosta vain pieni osa. Horelli haluaa puhua näistä sekaisin, koska emme me eurooppalaiset halua tänne miljoonia kouluttamattomia perusmuslimeja, ellei meitä huiputeta antamaan sellaiseen lupa.