PISA-tulokset ja maahanmuutto

[mhannone]

Suomi on pärjännyt erittäin hyvin kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa perinteisesti. Syyksi on esitetty opettajien ammattitaitoa, joka on toki moniin muihin maihin verrattuna hyvällä pohjalla. Toinen ilmeinen syy on (jota ei julkisesti haluta mainostaa) on se, että Suomessa on vähän maahanmuuttaja taustaisia koululaisia. Tämä on kuitenkin muuttumassa.

Ei ole vaikea ennustaa, että tulevaisuudessa maahanmuuton kasvaessa PISA-tulokset tulevat myös laskemaan, mikä on sääli Suomibrändin suhteen. Itsekin olen toiminut maahanmuuttajapainotteisessa peruskoulussa lehtorina ja tiedän hyvin, että monella maahanmuuttajataustaisella koululaisessa on vakavia oppimisvaikeuksia. Yksi syy on puolikielisyys eli että ei hallita Suomen kieltä ei muutakaan kieltä kuin vain osittain. Myös opiskelumotivaation on usein heikkkoa, jne.

Odotan mielenkiinnolla tulevia PISA-vertailuja ja virallisia kommentteja nyt jo nähtävissä olevasta suuntauksesta.

[matkamiehiii]

Riippuu ihan millaisia pakolaisia maahan ottaa ym. aikoinaan olisi ollut hyvä mahdollisuus ottaa esim. Vietnamilaisia/Jugoslaaveja pakolaisia ja nyt viime aikoina mm. Burmasta, silti jostain syystä somaleita ollaan otettu eniten. Suomen 750 kiintöpakolaisuuskaan ei todnäköisesti aiheuttaisi mitään ongelmia jos he viitsisi vähän paremmin valita ne etniset ryhmät ym. joista tänne otetaan jne... Huonoa työtä jokseenkin siis tehty Thorsin ym. johdolla, eikä Räsänenkään ole lähtenyt mitään muuttamaan.

Tietenkin PISA tulos heikkenee jos kouluissa alkaa olla näitä afrikan/lähi-idän koneinsinöörejä puoli luokkaa.

[keino8]

No voihan tilanteen yrittää korjata vaikka siirtämällä rahaa terveydenhuollosta sopeuttamiseen ja erityisopetukseen. Se on vain asioiden priorisointia. Miksi hoitaa vanhaa kun voi luoda uutta.. Kyllä koneinsinöörin voi tehdä melkein kenestä tahansa, kunhan resursseja riittävästi.

Eikä mitään Aasialaisia tänne kun ne on ollut kokemuksesta liian motivoituneita oppilaita. Kyllä meidän näytettävä muulle maailmalle kuinka Suomessa osaamme leipoa Afrikansarvelaisista, vaikka nyt niitä, paljonpuhuttuja koneinsinöörejä. Tämä on ilmiselvästi muun maailman haaste meidän koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Jos tässä onnistumme niin porttimme ovat paremmin auki vaikka teollisuuden viennille Somaliaan. Rahaa sataa sisään, kaikki onnellisia, kulttuuri, voimavara, rikkaus, utopia....

[Goman]

Tässä vähän taustaa sille, missä ja kuinka niitä 'koneinsinöörejä' valmistuu..

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755389302

Lue ja hämmästy !  (vai hämmästytkö sittenkään)

[Mangustin]

Ei ole vaikea ennustaa, että tulevaisuudessa maahanmuuton kasvaessa PISA-tulokset tulevat myös laskemaan, mikä on sääli Suomibrändin suhteen.

Ei välttämättä. Muistaakseni jotkut maat/alueet on toisinaan mennyt Suomen ohi tuossa vertailussa. Etelä-Korea ja Shanghain seutu ainakin on pärjänneet Suomea paremmin joinakin vuosina. Beijingin alue, Taiwan, Hongkong, Singapore ja Japani tulee yleensä Suomen jälkeen. Mamuja näistä niin ei tule ongelmia.

[Alma-ata]

PISA-testeissä vastaajan äidinkieli (siis koulukieleen verrattuna) otetaan huomioon. Ihan normaali tutkimuksen järjellisyyden vaatimus. Se ei siis selitä eroja vastaajien tuloksissa.


Toinen juttu on sitten se, että suuri kielipuolisten määrä vaikuttaa opetuksen ja oppimisen tehokkuuteen.
EDIT:
Mutta suomalaisten menestystä selittävät eniten mm. hyvä ravitsemustila ja yhteiskunnan turvallisuus, koulunaloitus vasta 7-vuotiaana, lapsilähtöinen pedagogiikka, opettajien hyvätasoinen koulutus ja koulun yleinen arvostus sekä sen myötä sille annetut resurssit ja maan suhteellisen vähäiset tuloerot sekä hyvätasoinen tuki kasvamisen ja oppimisen vaikeuksissa. Neuvola ja varhaiskasvatus tavoittavat tasaveroisesti käytännössä koko ikäluokan. Myös lapsuutta sinänsä arvostetaan tärkeänä elämänvaiheena. Ja nämä kaikkihan tavallaan liittyvät yhteen ja niistä muodostuu hyvä pohja "koulupolulle". Nämä todellakin enemmän kuin yleensä uskotaankaan erottavat meidät useimmista muista maista. Suomalaisen kasvatuksen historiasta on säilytetty tinkimätön ja huolellinen lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen sekä taide- ja taitoaineet. Monissa maissa ei ole koulussa lainkaan käsitöitä eikä välttämättä edes kuvista ja musiikkia. Täällä on jo kauan tiedetty, että ne ovat kognitiivistenkin kykyjen kehityksen kannalta tärkeitä aineita.

[mhannone]

On ilmiselvää, että tiettyjen ihmisryhmien ja kansakuntien oppimisvaikeudet peruskouluissa johtuvat alhaisesta älykkyydestä eli looginen päättelykyky on liian rajoitettu ja rajallinen.

Yritäpä julkisesti tuoda ko. ilmeistä tosiasiaa ilmi, niin vastaanotto on suorastaan hysteerinen viha. Suvaitsevaistolle ei missään olosuhteissa kelpaa, että älykkyys olisi periytyvä ja synnynnäinen ominaisuus, vaan näiden pitää aina lässyttää huonosta koulutustasosta, puutteellisesta ravinnosta, jne. Vaikka tiedämme älykkyystutkimusten perusteella, mitkä nojaavat havaintoihin, mittauksiin ja aineistojen matemaattiseen analysointiin, että älykkyys on lähes täysin geneettistä perua ja että esim. eri rotujen ja kansakuntien välillä on merkittäviä yleisiä älykkyyseroja.

Em. asia on suvaitsevaistolle kynnyskysymys ja pyhä lehmä, jota pitää varjella viimeiseen hengenvetoon asti.

[Mangustin]

Mutta suomalaisten menestystä selittävät eniten mm. hyvä ravitsemustila ja yhteiskunnan turvallisuus, koulunaloitus vasta 7-vuotiaana, lapsilähtöinen pedagogiikka, opettajien hyvätasoinen koulutus ja koulun yleinen arvostus sekä sen myötä sille annetut resurssit ja maan suhteellisen vähäiset tuloerot sekä hyvätasoinen tuki kasvamisen ja oppimisen vaikeuksissa. Neuvola ja varhaiskasvatus tavoittavat tasaveroisesti käytännössä koko ikäluokan. Myös lapsuutta sinänsä arvostetaan tärkeänä elämänvaiheena. Ja nämä kaikkihan tavallaan liittyvät yhteen ja niistä muodostuu hyvä pohja "koulupolulle". Nämä todellakin enemmän kuin yleensä uskotaankaan erottavat meidät useimmista muista maista. Suomalaisen kasvatuksen historiasta on säilytetty tinkimätön ja huolellinen lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen sekä taide- ja taitoaineet. Monissa maissa ei ole koulussa lainkaan käsitöitä eikä välttämättä edes kuvista ja musiikkia. Täällä on jo kauan tiedetty, että ne ovat kognitiivistenkin kykyjen kehityksen kannalta tärkeitä aineita.

Muuten hyvä, mutta mitä järkeä on lykätä koulun aloitusta 7v asti? Ymmärrän, että siihen aikaan kun hiihdettiin kesät talvet 10km kyläkouluun, oli koululaisten oltava tarpeeksi isoja jaksamaan matka, mutta kyllä hoksottimet on koululaistasolla jo siinä 4-5 vuotiaana. Isommat lapset vaan pitkästyy päiväkodissa ja herkkyyskaudet menee hukkaan.

[Alma-ata]

Siitä koulunaloituksesta seitsemänvuotiaana: Tiedän kyllä, että sen positiivista merkitystä ei haluta myöntää, koska meilläkin on tätä "the sooner, the better" -ajattelua.

Kunnon lapsuus leikkeineen, vapauksineen yms. juttuineen on arvokas juttu. Koulussa ei ole kyse pelkästä datan tankkaamisesta hoksotintyökalujen käytellen. Kyllä se vanhanaikainen koulukypsyys tarvitaan, jotta voimat riittävät, jaksaa olla erossa vanhemmistaan, osana isoa ryhmää jne.

Olen ollut 15v luokanopena ja olen kyllä nähnyt monet kerrat, miten liian pienille rääpäleille käy: aluksi menee yleensä ihan hyvin, mutta backlash tulee sitten noin 5-7 -luokilla. Koulumotivaatio ja voimat voivat kadota yhtäkkiä ennen murrosikää. Yksilöllisempi koulunaloitusikä voisi olla ihan hyvä ratkaisu. Ja sitä yksilöllisyyyttä tarvitaan molempiin suuntiin: Monet loppuvuonna syntyneet pojat voisivat hyötyä vuoden lykkäyksestä, tulisivat vasta melkein 8-vuotiaina ekalle luokalle.

Keskushermostossa kasvuprosessi jatkuu noin kaksikymmentä vuotta. Parempi olla hätäilemättä.

[Gommi]

Kolmisen vuotta itsekin toimin joskus muinoin peruskoulun opena.

Sekarotuiset oppilaat (vähän ilkeästi sanottu) aiheuttivat kyllä kieltämättä pahimmat ongelmat. Tosin ajattelin tämän johtuvan siitä, että jos äiti lähtökohtaisesti on sellainen että hankki lapsensa "matkamuistona" italialaiselta rantagigololta, kuiten useissa tapauksessa todella oli sattunut, eipä siinä välttämättä kovin ehjiä eväitä ole annettu lapsellekaan. Puhtaita mamuja ei minun aikanani vielä ollut.

Lisäksi peruskoulunopettajana rupesin vihaamaan kaikenlaisia uuskristillisyyden muotoja, joita ennen arvostin kovasti (vanhoja kirkkoja kohtaan uskoni ei ole kuitenkaan niin paljoa heilunut). Paljon pahaa tapahtuu, ainakin joissakin seurakunnissa, siellä missä käsiä nostetaan ja ylistetään kunnon fiiliksellä ja lapsiparkojen yksinkertainen mieli on sekoitettu oikealla tavalla kastettujen ja oikeassa uskossa olevien varmuudella ja pätevyydellä. Valitettavasti joudun olemaan tätä mieltä vaikken periaatteessa haluaisi. 

[Gommi]

Itsekään en näe mitään syytä mahdollisimman varhaiseen koulun aloitukseen. Nykyään päiväkodissakin opetellaan lukemaan, ja omat lapseni osaavatkin jo hiukan. Myös laskutaito on hyvää, tietokoneen käsittelytaito liiankin hyvää. Jopa englantia osaavat vähän (=parikymmentä sanaa). Kesälomalla opiskellaan kasveja ja ruoanlaittoa. Viimeisin oivallus oli että "Mariposa on espanjaksi perhonen" ja tästä he juttelevat ihastellen naapureiden kanssa pihalla. 

Naapurustossa kaikki samanlaisia, joten tarkoitus ei ole siis kehua lasteni erityislahjakkuutta. Jotenkin ne kehittyy nykyään ihan eri tahtia kuin me, jotka opimme lukemaan 7,5-vuotiaana ja käyttämään hatarasti tietokonetta 13-vuotiaana.

Miksi laittaa istumaan koulun penkille liian aikaisin kun oppivat muutenkin, leikin varjolla?