Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Kallan]

köh,kyllä ne purot paskottiin ihan kantistenkin toimesta.Skidit teki styroksilauttoja,heitteli kaikkea mahdollista puroon yms.Lokautotkin? tyhjensi jossain välissä paskat noihin(jäivät kiinni) yms.Noihin on pistetty vaikka mitä vuosikymmenien aikana kuten myös satamiin on laskettu suoraan kaikki paskat laivoista.Osa alueista oli niin saastunutta että ne maat piti vaihtaa,samoin sedementeissä on ihan varmasti kaikkea mahdollista varsinkin jossain ex öljysataman kohdilla.Osa alueista mihin on nyt rakennettu kerrostaloja on vanhaa teollisuusaluetta joiden maapohjaa tuskin on edes tutkittu.Esim myllypurossa jouduttiin purkamaan ne talot koska ne oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.Käsittääkseni osa kantakaupungistakin on rakennettu jätemaalle yms.Periaattessa olisi hyvä jos lasten leikkipaikoile tuotaisiin jostain "puhdasta" maata koska täällä jo oleva maa ei nyt mitenkään "puhdasta" ole kun ajattelee mitä kaikkea esim autot päästää maahan/teitä hiekoitetaan suolalla yms.Itseäni huolettaisi ne kaikki myrkyt mitä noissa on eikä mitkään v*tun bakteerit mistä noi "vihreät" on huolissaan.

/vähän offtopicia lumen laadusta helsingissä
Mun tarhanaikan ne "tarhatädit" pisti lunta lasiin jotta me nähtiin sen sulettua miten "puhdasta" se lumi on mitä syötiin.

Myllypuron tapauksen muistan hyvin, joskus YouTubessakin oli videopätkä missä Helsingin kaupungin edustaja totesi että mitään vaaraa kaatopaikka ei aiheuta, kunhan muuten vain kerrostalot tyhjennettiin hyvin nopeassa aikataulussa.
Tuossa onkin aiheesta uutinen YLE:n elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/28/myrkkymaa-uhkasi-tuhansien-terveytta-helsingin-myllypurossa.

[Golimar]

^ Se oli Helsingin kaupungin kaatopaikka.

X

Paikalla oli sijainnut harju, ilmeisesti Botbyhöjden eli sittemmin Puotinharjuksi nimitetty paikka. Se oli sopiva soranottoon, ja sieltä otettiinkin mm. Krepost Sveaborgin rakentamiseen vuosina 1915–17 tarvittua soraa.[3]

Kaatopaikkana
1950-luvulle tultaessa sora oli ilmeisesti hyödynnetty loppuun, tai muusta syystä paikalle syntynyt kuoppa oli soveliaampi muihin tarkoituksiin. Noihin aikoihin lähempänä kaupunkia, Herttoniemessä omakotitalojen, etenkin Kitusentien asukkaat alkoivat valittaa Siilitien ja Sopulitien risteyksessä olleen Herttoniemen kaatopaikan aiheuttamista hajuhaitoista.[3][4]

Herttoniemeläisten sitkeyden ansiosta heidän lähellään sijainnut kaatopaikka suljettiin, ja uusi avattiin Botbyhöjdenin sorakuoppaan. Uusi sijainti oli siinä mielessä käytännöllisempi, että sen läheisyydessä asui vain yksi henkilö, suomea, ruotsia ja ranskaa puhunut Ossian Gauffin, jonka tausta oli Valloniassa.[3]

Perimätiedon mukaan monttu vuorattiin savella ennen sen ottamista kaatopaikkakäyttöön.[1] Sitten paikalle alettiin tuoda yhdyskuntajätettä, jopa eläinten raatoja, mutta myös jäteöljyä ja muuta teollisuusjätettä, kuten margariinitehtaan puhdistusjätteitä ja kaasulaitoksen jäterikkihappoa ja –lietettä.[3][4]

Pian alueen reunusmetsät kellastuivat ja Gauffin sai kummastella pelto-ojiin ilmestynyttä öljyä. Kaatopaikan ympäristömyrkyt pääsivät kaatopaikkaa rajoittaneiden hiekkaharjujen läpi pohja- ja pintavesien mukana alapuolella olevaan metsikköön ja sieltä pelto-ojia ja Mustapuron kautta Marjaniemen siirtolapuutarhan lähistöltä mereen Marjaniemen uimarannan tuntumassa. Helsingin Sanomat raportoi näistä asioista heinäkuussa vuonna 1957 otsikolla Jäteöljy tuhoaa metsää Herttoniemessä seuraavasti:[3][4]

»Osa rinteellä olevasta metsästä on tuhoutunut, liikkuminen eräissä paikoin maata peittävän öljykerroksen takia on vaarallista sekä rinteen alapuolella olevan viljelysmaan ojavesien öljypitoisuus tuottaa vahinkoa maanviljelykselle.»

Jopa 2,5 hehtaarin kokoisen metsäalueen puusto oli kuollut, kuolemaisillaan tai selvästi vahingoittunut. Lisäksi saastumisvaara uhkasi vielä ainakin 1 ha:n kokoista metsäaluetta.[4]

Nyt kaupungin oli pakko reagoida tilanteeseen. Samana vuonna kaupungin kiinteistölautakunta kielsi jäteöljyn sekä muiden ympäristöä vaarantavien aineiden viemisen kaatopaikalle, mutta myöhemmin se joutui taloudellisista syistä sallimaan alueen käyttämisen kaasulaitoksen kaatopaikkana. Erikoisluvalla kaasulaitos sai jatkaa jätteidensä vientiä kaatopaikalle, kunhan se neutralisoisi rikkijätteensä ensin kalkilla.[4]

Kaupunki kehotti rakennusvirastoaan valvomaan kaatopaikan käyttöä entistä tarkemmin — aiemmin sitä ei ilmeisesti ollut valvottu mitenkään, ajan tapojen mukaisesti — sekä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sinne jo vietyjen ympäristölle vahingollisten aineiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.[4]

Eräs harvoista tähän kaatopaikkaan liittyvistä muistelmista julkaistiin Vartsikan (Vartiokylän) kotiseutumuistojen sivulta:[5]

»Kaatopaikka oli kulmakunnan pienten ja isojenkin poikien ehtymätön aarreaitta. (...) Ensimmäinen muistikuvani kaatiksen ihmeistä oli armeijan vihreä, viisi senttiä korkea säilykepurkki. Niitä kipattiin 50-luvun puolivälissä penkkaan useita kuorma-autolasteja. Osassa niistä oli kansi auki ja sieltä paistoi omituisen näköistä läpikuultavaa hyytelöä, punaista, vihreää ja kretliiniä: kuivaspriitä. Lasti oli peräisin Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastosta, josta joku suomalainen taho (olisko ollut SA int?) oli ostanut purkit ja nyt jostain syystä luopui mainiosta tavarastaan.

Pikkupoikien leikkeihin ihmehyytelö oli oivallinen raaka-aine. Sitä poltettiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sitä ihmeteltiin, että kun ainetta laittoi pienen nokareen kädelle ja sytytti, niin se ei polttanut yhtään. Talvisilla hiihtoretkillä purkin päällä oli hyvä paahtaa suksia ja keittää sumpitkin. Kumma, että siinä ei palanut enemmän metsää tai taloja pikkukemistien kokeiluissa.

Isommat puistokemistit keksivät mönjälle oman käyttötapansa. Kaatiksen laitamilla asui pultsareiden eli "pummien" yhdyskunta, ja heillehän Amerikan lahja oli riemun aihe. Pultsarit suodattivat ainetta ranskanleivän läpi yrittäen näin saada aineesta pois myrkkydenaturoinnin. Kuinka moni menetti näkönsä?»

Näiden kaatopaikalla asustelleiden "hurjannäköisten, mustien puliukkojen" kanssa, joita hiukan pelättiin, pojat löysivät yhteisen intressinkin: Puliukkojen pahvikoijien liepeillä kuhisi rottia, ja pojat ampuivat niitä ilmakivääreillä. Molemmat ihmisosapuolet olivat tyytyväisiä.

Kaatopaikalle vietiin myös kuormittain eksoottisia hedelmiä, joiden massadumppaus sodan jälkeisen pula-ajan hädin tuskin päätyttyä oli kenties hieman omalaatuista:[5]

»Ja banaanit te kaikki varmaan muistatte? Verkkokalvoihini on ikuisesti syöpynyt kuva, jossa Henellin isä selkä vääränä raahaa harteilla kotiaan kohti ainakin 50 kiloa painanutta jättiterttua, naamallaan onnellinen saalistajan virnistys. Kohtaus oli kuin suoraan tuolloin suositusta Banaaninlastaajien laulusta.

Banaanit eivät olleet silloin samanlaista arkiruokaa kuin nyt. Eipä siis ihme, että lähes koko kylä vaelsi kohti kaatopaikkaa, kun tieto kantautui, että sinne oli taas tullut tropiikin herkkua. Banaaneja kyörättiin sinne autolasteittain suoraan kypsyttämöltä tai keskusliikkeen varastolta. Voimassa oli kuulemma säännös, että jos tietty osuus banaanilastista oli pahentunut myyntiin kelpaamattomaksi, oli koko erä hävitettävä. Penkkaan kipatuista tertuista oli ehkä vajaa puolet mustunut syömäkelvottomiksi, mutta toinen puoli oli ihan hyvää, osa aivan priimaakin.

Tärkeää oli ehtiä jaolle ennen kuin puhtaanapitolaitos ehti levittää kuorman päälle jäteöljyä. Näin yritettiin estää ihmisten dyykkaamista. Haitantekoa paheksuttiin voimakkaasti.

Tuli myös muita hedelmiä kuten appelsiineja. Kylän C-vitamiinitasot pysyivät kunnossa. Jossakin vaiheessa kuoppaan kaadettiin Valion jäätelöpakkauksia. Olivat huhun mukaan salmonellan saastuttamia. Arvatkaa maistuiko? Kerran tuli venäläistä majoneesia lasipurkkeihin pakattuina valtava erä. Ei ollut kelvannut kaupoissa, mutta kaatopaikalta kelpasi. Voisi olettaa, että koko kylä olisi kuollut johonkin koleraan, mutta en kuullut koskaan kenenkään edes sairastuneen kaatiksen antimista.»

Myöhemmin, kun alueen ongelmat olivat alkaneet nousta esiin,

»... syypääksi talojen haittoihin epäilen sitä keltaista, rikiltä haissutta velliä, jota säännöllisesti roudattiin kaupungin kaasulaitokselta ja kaadettiin penkalta alas kymmeniä ellei satoja tuhansia litroja. Keltainen järvi houkutteli tietysti heittämään siihen kiviä. Vellin pintaan jäi hauskat renkaat ja velliroiskeet lensivät pitkälle. Joskus joku haiseva roiske sattui vaatteisiinkin ja poltti kankaaseen reiän. Äidiltä ei herunut ymmärrystä.»

Kaatopaikkatoiminnan päättyminen
Vuoden 1962 kesällä Vartiokylän kaatopaikka suljettiin, mutta ei kuitenkaan ympäristövaikutusten vuoksi. Virallisesti syy oli se, että paikka oli nyt täynnä. Koska se oli alun perin ollut sorakuoppa, se ei erottunut maastosta samalla tavalla kuin kaatopaikat yleensä. Kun alueelle sitten ruvettiin rakentamaan Myllypuron uutta asuinaluetta, ei vanha kaatopaikka tämän vuoksi kiinnittänyt ihmisten huomiota, ja uudet asukkaat lienevät olleet asiasta tietämättömiä.[4]

Vaikka virallisesti paikka ei enää ollutkaan kaatopaikka, niin vuonna 1964 Helsingin Sanomat kirjoitti, että Jo hyvän aikaa on kaatopaikka ollut suljettuna, mutta jatkuvasti sen metsäiseen tienvarteen kaikessa hiljaisuudessaan kaadetaan jätekuormia. Poliisi ei ole tätä pystynyt estämään.[4]

Vartiokylän kaatopaikan tilalle tulivat uusina avatut kaatopaikat Ison-Huopalahden kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikka.[4]

Myllypuron asuinalue
Kaatopaikan sulkemisen jälkeen alue lanattiin hiekkakentäksi, joka alkoi sieltä täältä kasvaa männyntaimea. Erään kerran kiertävä sirkus pystytti telttansa tälle hiekkakentälle.[3]

Alue todettiin rakentamiseen sopivaksi 1970-luvulla. Rinteessä sijaitsevaan puroon valuvat jätevedet ja maaperän painuminen olivat tuolloin ainoita kaatopaikasta kertovia merkkejä. Paikalle rakennettiin kerrostaloja sekä päiväkoti. Ennen alueen loppukäsittelyä näkyvin merkki kaatopaikasta oli puron pohjalla oleva vaalea maalipigmentti.[1]

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiokyl%C3%A4n_kaatopaikka

[Golimar]

Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.

X

Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijainneen puuhuvila-alueen viimeinen jäljellä oleva autioitunut rakennus Villa Hällebo palaa ilmiliekeissä.

Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Janne Kaskinen vahvistaa Iltalehdelle, että paikalla on useita pelastuslaitoksen yksikköjä sammuttamassa tulipaloa.

– Osittain jo aikaisemmin romahtanut huvila on liekeissä ja tulee tuhoutumaan täysin.

Sammutustehtävällä on mukana myös veneyksiköitä. Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f3bb7723-128f-41fe-b2a7-7a2dd74b07fa

[Golimar]

Lisää ilonaihetta viherstalinistille.

X

VAATEKETJU H&M sulkee myymälänsä Helsingin Aleksanterinkadulla. Sen vieressä sijaitseva, saman yhtiön omistuksessa oleva vaateliike Monki sulkee niin ikään ovensa.

Asiasta kertoo Helsingin Sanomille H&M:n Pohjoismaiden viestintäpäällikkö Lottie Karlsson. Hän antaa ymmärtää, ettei liikkeen pitäminen Aleksanterinkadulla ole enää yhtiölle kannattavaa.

X

"Menestyksemme olennainen osa on aina ollut se, että liikkeemme sijaitsevat kaupallisesti hyvillä sijainneilla. Haluamme, että näin on jatkossakin. Joskus tämä tarkoittaa, että joitakin liikkeitä pitää sulkea. Näin olemme nyt päättäneet tehdä Aleksanterinkadun H&M:n sekä Monkin kohdalla."

X

ALEKSANTERINKADULTA ja Helsingin keskustasta on viime aikoina kuulunut kiihtyvään tahtiin uutisia vaateliikkeiden lopettamisesta.

Viime viikolla Pohjoisesplanadilla vaateliikettä yli 50 vuotta pitänyt Halonen ilmoitti sulkevansa ovensa. Halonen ilmoitti samalla sulkevansa myös kauppakeskus Redissä sijaitsevan liikkeensä.

X

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007968778.html

[tweet]1389583303775248397[/tweet]

https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1389583303775248397

[Melbac]

köh,kyllä ne purot paskottiin ihan kantistenkin toimesta.Skidit teki styroksilauttoja,heitteli kaikkea mahdollista puroon yms.Lokautotkin? tyhjensi jossain välissä paskat noihin(jäivät kiinni) yms.Noihin on pistetty vaikka mitä vuosikymmenien aikana kuten myös satamiin on laskettu suoraan kaikki paskat laivoista.Osa alueista oli niin saastunutta että ne maat piti vaihtaa,samoin sedementeissä on ihan varmasti kaikkea mahdollista varsinkin jossain ex öljysataman kohdilla.Osa alueista mihin on nyt rakennettu kerrostaloja on vanhaa teollisuusaluetta joiden maapohjaa tuskin on edes tutkittu.Esim myllypurossa jouduttiin purkamaan ne talot koska ne oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.Käsittääkseni osa kantakaupungistakin on rakennettu jätemaalle yms.Periaattessa olisi hyvä jos lasten leikkipaikoile tuotaisiin jostain "puhdasta" maata koska täällä jo oleva maa ei nyt mitenkään "puhdasta" ole kun ajattelee mitä kaikkea esim autot päästää maahan/teitä hiekoitetaan suolalla yms.Itseäni huolettaisi ne kaikki myrkyt mitä noissa on eikä mitkään v*tun bakteerit mistä noi "vihreät" on huolissaan.

/vähän offtopicia lumen laadusta helsingissä
Mun tarhanaikan ne "tarhatädit" pisti lunta lasiin jotta me nähtiin sen sulettua miten "puhdasta" se lumi on mitä syötiin.

Myllypuron tapauksen muistan hyvin, joskus YouTubessakin oli videopätkä missä Helsingin kaupungin edustaja totesi että mitään vaaraa kaatopaikka ei aiheuta, kunhan muuten vain kerrostalot tyhjennettiin hyvin nopeassa aikataulussa.
Tuossa onkin aiheesta uutinen YLE:n elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/28/myrkkymaa-uhkasi-tuhansien-terveytta-helsingin-myllypurossa.

Kyllä toi oli kaikilla vanhoilla asukkailla tiedossa,samoin esim kesoilin mäet on vanha kaatopaikka myös.Silloin kun noi oli kaatopaikkoja niin ne oli kaukana keskustasta eikä silloin ajateltu että niiden päälle rakennettaisiin asuintaloja tai niiden ympärille lähiöitä.Toi oli sitä aikaa kun kantakaupungissa ei voinut kävellä paljain jaloin ilman että sait nyppiä jalkapohjistas lasisiruja.

[Roope2]

Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.

[Eino P. Keravalta]

Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.

Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?

Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.

[Melbac]

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007969176.html
"Unohdettu kaatopaikka puskee maasta esiin suositulla ulkoilualueella: "Tässä maksetaan nyt Helsingin vanhoja syntejä"

Helsingin entinen pääkaatopaikka yritettiin painaa maamassojen alle, mutta nyt vuosikymmeniä maassa muhineet roskat puskevat pintaan. "Onhan se umpisurkea tilanne."

Maksumuurin takana mutta tollaista täällä on eli kun vähän kaivelee niin vähän kaikenlaista löytyy vähän joka puolella.Lapsia ei kannata kannustaa kaivaa sitä isoa ja syvää monttua "kiinaan" hiekkalaatikolla täällä.

/edit
Osa noista on maisemoitu ja käsittääkseni ainakin "vuosaaren huipulla" on putkia maassa jotka johtaa metaanit yms pois sieltä.Näin wanhana täytyy naureskella että johan on paikalle nimi lätkästy.Voin kuvitella miten joku ulkopaikkakuntalainen kiinteistövälittäjä kehuu tota aluetta kun yrittää myydä sieltä kämppiä muille ulkopaikkakuntalaisille.

Listaa vanhoista kaatopaikoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_entiset_kaatopaikat

[Murkula]

Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?

Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.

Mitä itse olen todennut, niin monella osaa käsitys siitä mikä on tie ja mikä on katu, on se mikä pahiten on kateissa. Nimittäin toimivassa kaupungissa tarvitaan molempia.

Nimittäin katu on sellainen, jonka vierellä asutaan, kävellään, pyöräillään, pysäköidään ja asioidaan ja se tehdään erikseen sitä varten. Koko suunnittelu tehdään siihen tapaan, että tahti pysyy rauhallisena. Sen lisäksi kaupungista kuuluu löytyä teitä, sellaisia joiden tarkoitus on vielä autot paikasta a paikkaan b mahdollisimman nopeasti ja pienillä häiriöllä. Tiellä ei ole parkkipaikkoja tai ylimääräisiä liittymiä, ja siellä rajoitukset ovat korkeammat. Näissä pyörät ja kävelijät pyritään erottamaan autoista viherkaistaleilla ja tarpeen tullen erilliset kadut kulkevat laidoilla, häiritsemättä itse tien liikennettä.

Vaan nykyinen suunnittelu, siinä ei tunnusta tätä toimivaa luokittelua ollenkaan, vaan lähdetään ajatuksella tehdä jotain ranskalaisia bulewardeja ja jenkkiläisiä stroadeja, jotka eivät ole kumpaakaan. Ne eivätkä todistetusti ole pätkääkään hyvää tai turvallista suunnittelua ja kaikkein vähiten ne ovat sitä kävelijälle tai pyöräilijälle. Jos tätä pyöräilyä halutaan tukea, niin mikä siinä on, ettei neuvoa voida ottaa eurooppalaisista pyöräilyn suurvalloista, kuten vaikkapa Alankomaista. Maasta jossapyörille on erillisiä parkkihalleja, mutta jossa koko suunnittelu perustuu monelta osaa siihen, että sujuvat tiet vievät autoilijat pois kaduilta ja pyöräilevien seasta.

Edit: Lisätäämpäs tähän yksi video, jossa saa paljon paremmin visualisoitua ajatusta: https://www.youtube.com/watch?v=ORzNZUeUHAM

[jka]

Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.

Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?

Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.

Ei autoja saa enää koskaan keskustaan. Vaikka keskustassa olisi ilmainen pysäköinti niin miksi ihmeessä kukaan menisi sinne autolla? Ei siellä ole mitään. Paljon paremmat palvelut autoilija saa kun ajaa syrjemmällä olevaan kauppakeskukseen ja siellä on jo nyt myös ilmainen pysäköinti.

Kauppakekeskukset ja nettikauppa on syrjäyttänyt totaalissti kaupunkien keskustojen palvelut. Ei sinne ole enää mitään asiaa. Ei nyt eikä koskaan tulevaisuudessa. Keskustasta tulee kävelykatujen viidakko, jossa ei ole mitään muuta kuin baareja ja ravintoloita. Baarit ja ravintolat on ainoa palvelu joka voi edes teoriassa pysyä hengissä. Tähän ei edes autoilijat vaikuta enää millään tavalla. Baareihin ei yleensäkään mennä kovin paljoa omalla autolla.

[Titus]

Erikoinen tilanne Helsingissä: asuntoja valmistuu melkein kuin suuren muuton aikaan, mutta väki valuu muualle
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori näkee tilanteessa yhtymäkohtia 2000-luvun alkuun.

HELSINGISSÄ on parhaillaan meneillään erikoinen tilanne: kaupungissa hätyytellään jo kaikkien aikojen asuntotuotantoennätyksiä samaan aikaan kun väestönkasvu on hidastunut ja pois Helsingistä suuntautuva muutto on kasvanut.

Viime vuonna Helsinkiin valmistui 7 280 asuntoa, kun tavoite oli 7 000 asuntoa. Käytännössä enemmän asuntoja on valmistunut vain 1960-luvun alussa lähiörakentamisen huippuvuosina: vuonna 1961 Helsinkiin valmistui huimat 8 537 asuntoa, ja vuonna 1962 asuntoja valmistui 7 300.

Tavoite on vuodesta 2019 lähtien ollut rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, mutta tähän tavoitteeseen ei vielä vuonna 2019 päästy. Asuntoja valmistui tuolloin yhteensä 6 736.

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) ja kaupunginvaltuutettu Risto Rautavan (kok) aloitteesta tavoite on vuodesta 2023 alkaen rakentaa jopa 8 000 asuntoa vuodessa. Tarkoitus on, että rakentamalla tarpeeksi asuntoja Helsinki voisi hillitä asumiskustannusten kasvua.

TILANTEESTA tekee kiinnostavan se, että samalla kun asuntotuotantotavoitteita on roimasti nostettu, väestönkasvu on Helsingissä heikentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Viime vuonna pudotus oli erityisen jyrkkä: Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2020 noin 3 090 asukkaalla, kun vielä vuonna 2019 kasvua oli yli 5 000 henkeä.

Muuttotappio kehyskuntiin, seudun ulkopuolelle ja muualle Suomeen kasvoi niin ikään vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti verrattuna aiempiin kymmeneen vuoteen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007956766.html

ai mihin tällainen johtaa ?

grynderirakentajilla jää myymättömiä asuntoja käteen: joku vuokra-asuntosijoittajayritys ostaa niitä köntässä ja vuokraa Kelalle koska se on turvallisin vuokranmaksaja eikä hinnalla ole niin väliä.

-> uudetkin asuinalueet on saatu ghettoutumisen alkuun asuttamalla sinne esim 10-15% matuja jolloin white flight kiihtyy edelleen ympäröiviltä alueilta.

nice 

mikään ei tietty liity mihinkään:

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) aloittaa pormestarikautensa jälkeen tanskalaisen kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n osa-aikaisena neuvonantajana.

Vapaavuori kertoo asiasta Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa. Hänen on tarkoitus työskennellä osa-aikaisena kaupunkikehityksen neuvonantajana elokuun lopusta alkaen.
Väistyvä pormestari ei aio ensimmäiseen puoleen vuoteen osallistua mihinkään Helsinkiä koskeviin hankkeisiin.

–  Minut on palkattu NREP:hen enemmän konsernin palveluksen kuin Suomen NREP:n palvelukseen, Vapaavuori sanoo lehdelle.
Pohjoismaissa toimiva yhtiö hallinnoi verkkosivujensa mukaan yli seitsemän miljardin euron arvosta varallisuutta ja yli 2,5 miljoonan neliömetrin edestä erilaisia kiinteistöjä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kauppalehti-helsingin-vaistyva-pormestari-jan-vapaavuori-nappasi-uuden-tyon-aloittaa-elokuun-lopussa/8139180

NREP avasi vuokra-asuntojen verkkokaupan – tavoitteena viedä markkinaa digiaikaan (11/2020)
Juli-koteja on tällä hetkellä rakenteilla noin 3 000 Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tampereelle ja Turkuun. Asuntojen lukumäärää on tarkoitus kasvattaa lähivuosina yli 10 000 asuntoon.

Kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö NREP lanseeraa vuokra-asuntomarkkinoille uuden Juli Living -brändin, jossa itselleen sopivan asunnon voi valita ja vuokrata suoraan verkkokaupasta.

Vuokra-asunnot ovat uusissa tai hyväkuntoisissa kerrostaloissa. Uudella konseptilla halutaan viedä perinteistä vuokrakotimarkkinaa digitaalisempaan suuntaan ja tarjota asiakkaan arkea helpottavaa palvelua.

"Asuntoilmoitusten katseluista yli 70 prosenttia tehdään puhelimella ja halusimme tehdä kodin vuokraamisesta yhtä vaivatonta kuin muustakin verkko-ostamisesta. Kotia etsivän ei tarvitse täyttää hakemusta ja odottaa siihen vastausta, vaan kaikki tarpeellinen tieto on saatavilla verkkokaupassa vuorokauden ympäri", kertoo NREP:n asumisen liiketoiminnan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Lotta Sjöberg.

Juli-koteja on tällä hetkellä rakenteilla noin 3 000 Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tampereelle ja Turkuun. Asuntojen lukumäärää on tarkoitus kasvattaa lähivuosina yli 10 000 asuntoon.  Kohteiden suunnittelua ohjaa ympäristöystävällisyys ja tavoite hiilineutraaliudesta. Nyt rakenteilla olevien asuntojen yhteenlaskettu arvo tulee olemaan yli puoli miljardia euroa.

https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/nrep-avasi-vuokra-asuntojen-verkkokaupan-tavoitteena-vieda-markkinaa-digiaikaan/

[Uuno Nuivanen]

^ Tuohon kun vielä saadaan halpatyövoiman massamaahanmuutosta haaveileva Juhana Vartiainen pormestariksi, niin trendi on selvä. Paetkoon Helsingistä ken voi.

[Lalli IsoTalo]

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007969176.html
Maksumuurin takana mutta tollaista täällä on eli kun vähän kaivelee niin vähän kaikenlaista löytyy vähän joka puolella.Lapsia ei kannata kannustaa kaivaa sitä isoa ja syvää monttua "kiinaan" hiekkalaatikolla täällä.

Miltä näyttää vanha kaatopaikka, jonka roskat puskevat esiin maan alta?

Talin ulkoilualueella kysymykseen saa helposti vastauksen: se näyttää vanhoilta jugurttipurkeilta, joiden etiketit ovat haalistuneet, sekä vääntyneiltä hautakynttilöiltä, menneisyydestä tutuilta lakupötkön kääreiltä ja maitopusseilta, joita ei Suomessa ole myyty vuosikymmeniin.

Muun muassa tällaiset muoviroskat reunustavat ulkoilureittiä, joka kulkee pitkin Ison Huopalahden pohjukan rantoja, aivan Helsingin ja Espoon rajan tuntumassa.

[Melbac]

Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.

Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?

Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.

Ei autoja saa enää koskaan keskustaan. Vaikka keskustassa olisi ilmainen pysäköinti niin miksi ihmeessä kukaan menisi sinne autolla? Ei siellä ole mitään. Paljon paremmat palvelut autoilija saa kun ajaa syrjemmällä olevaan kauppakeskukseen ja siellä on jo nyt myös ilmainen pysäköinti.

Kauppakekeskukset ja nettikauppa on syrjäyttänyt totaalissti kaupunkien keskustojen palvelut. Ei sinne ole enää mitään asiaa. Ei nyt eikä koskaan tulevaisuudessa. Keskustasta tulee kävelykatujen viidakko, jossa ei ole mitään muuta kuin baareja ja ravintoloita. Baarit ja ravintolat on ainoa palvelu joka voi edes teoriassa pysyä hengissä. Tähän ei edes autoilijat vaikuta enää millään tavalla. Baareihin ei yleensäkään mennä kovin paljoa omalla autolla.

Kyllä tietty määrä muitakin liikkeitä varmasti säilyy hengissä keskustassa.On tarpeeksi työmatkaliikennettä.Stokka/halonen/aleksi 13 oli nyt kuolemassa pois muutenkin enkä usko että jotkut hugo bossin tms tapaiset liikkeet menestyy keskustassa.

[Eino P. Keravalta]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c

Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..

[Uuno Nuivanen]

^ Kys. kaupungit voisivat lanseerata käsitteen 'Pyrrhoksen muuttovoitto' keharimuutosta puhuttaessa.

[Titus]

enkä usko että jotkut hugo bossin tms tapaiset liikkeet menestyy keskustassa.

Puolituttava pyöritti merkkivaateliikettä Hgin keskustassa vuosia sitten. Porukka kävi liikkeessä kokeilemassa ja tilasi netistä -50% hinnalla. Lisäksi pienissä mallistoissa jäi jatkuvasti puolet myymättä ihan vaan sen takia, että esim jostain suositusta paidasta melkein kaikkia kokoja ja värejä piti kuitenkin olla tarjolla. Kun vaate on kertaalleen kokeiltu, niin se on "display"-unit, ei pakasta vedetty mitä netistä saa (tulee sieltäkin kertaallen pestyä uutena).

Markkinat oli niin pienet, että tekee nykyään jotain muuta.

Sama kohtalo tulee olemaan esim hifi- tai urheilutavara liikkeillä, järkyttävän kokoisia neliöiltään, mutta kaupankäynti kate olematonta. Muualla on halvempaa ja harva jotain kotiteatterivahvistinta tai kaiuttimia lähtee roudaamaan spårassa ja autolla ei viereen pääse toisin kuin esim verkkokauppa.comin tapaan.

Monen liikkeen liikevaihdosta suuri osa on tullut ex-tempore shoppailijoilta jotka ikkunaostosten lomassa ostavat oikeastikkin jotain, nyt nämä satunnaiset ostajat ovat poistuneet kaupungin johdon suosiollisella avustuksella ja  - hymiön saattelemina.

[Eino P. Keravalta]

^ Kys. kaupungit voisivat lanseerata käsitteen 'Pyrrhoksen muuttovoitto' keharimuutosta puhuttaessa.

Muuttovoitto onkin usein matuvoitto.

Kaupungille jäi käteen musta pekka, valkoisten kamat hakee muuttorekka.

[foobar]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c

Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..

En usko että tuo on lopulta mikään kovin edustava otos. Neljännesvuosisadan lähinnä itä-Espoossa asuneena ja lähinnä korkeakoulutettua teknisen puolen porukkaa tuntevana en ole moista murinaa kuullut käytännössä lainkaan. Muutama kaveri on muuttanut Kauniaisiin verojen takia, mutta muutoin Helsinki ja Espoo on näille kelvannut hyvin. (Työkavereista suuri osa asuu tosin kehyskunnissa, mutta koskaan perusteeksi ei ole mainittu varsinaisesti pääkaupunkiseudun luotaantyöntävyyttä.) Jos kaverit muuttavat Helsingistä tai Espoosta kauemmas kohde on lähes poikkeuksetta jokin toinen maa, ei suinkaan suomalainen maaseutu.

Ratkaisu on asua hyvällä alueella. Toki hyvän alueen kolmion hinnalla voi saada kartanon maalta, mutta se kartano maalla ei ole sittenkään kaupungin keskustassa. Monet ihan oikeasti arvostavat sitä kaupungin keskustassa asumista (ja heille "kartano" ei toisi mitään mitä he haluaisivat) eivätkä hekään ole vaatimassa että kaikkien pitäisi muuttaa Helsingin ydinkeskustaan.

Tämä ei tarkoita etteikö varsinkin Helsingin ja Vantaan veto- ja työntövoimatekijöissä olisi rukattavaa, mutta nämäkin asiat ovat pitkälti valtion eikä kuntien päätäntävallassa. Tahtoo kuitenkin olla niin että kaikkia verkkokeskusteluja dominoivat ikuiset kasvottomat valittajat...

EDIT: Tässä on toki todettava että niihin jotka eivät asu välittömällä lähiseudullani eli Espoossa tai Helsingissä tulee törmättyä paljon vähemmän kuin niihin jotka täällä asuvat, eli "poismuuttajien" ääni jää jollain tasolla kuulematta. Toisaalta ainakin oma käsitykseni on että suurin osa näistä omassa piirissäni olleista poismuuttajista ei ole koskaan varsinaisesti edes harkinnut opintojensa jälkeen varsinaiselle pääkaupunkiseudulle asumaan jäämistä, joten pikemminkin heidän asumisensa PKS-alueella on ollut anomalia, ei niinkään heidän muuttonsa pois...

[Eino P. Keravalta]

Foobar:

Tämä ei tarkoita etteikö varsinkin Helsingin ja Vantaan veto- ja työntövoimatekijöissä olisi rukattavaa, mutta nämäkin asiat ovat pitkälti valtion eikä kuntien päätäntävallassa.

Aivan, valtio toki on tässä avainasemassa.

Näin maallikkona voisi kuitenkin ajatella, että kunnillakin on osansa vetovoimatekijöiden rakentamisessa. Kaavoituksella ja rakentamisella on varmaankin merkittävä vaikutus siihen, millaista väkeä ja mistä kaupunkiin tulee. Helsinkiin rakennetaan 5 000 - 7 000 asuntoa vuosittain ja ne täytetään pitkälti kehitysmaalaisilla. Tulijat eivät lopu, koska ilmainen elämä. Mutta jos 'fattakämppiä' ei rakennettaisi, tilanne voisi olla toisenlainen haittamaahanmuuton osalta..

[L. Brander]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c

Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..

White Flight on alkanut ja on pysyvä ilmiö. Helsingin kasvu tulee tulevaisuudessa "maahanmuutosta" eli elätettävistä, joita haalitaan pitkin maailmaa Suomeen elelemään sosiaaliturvalla. Tappio taas maksavista pääosin suomalaisista, jotka lähtee läävästä tavoittelemaan normaalia elämää. Kun tähän lisätään jatkuvasti nostettavat verot ja pakolliset maksut sekä puhtaasti ideologisista syistä tuhottu keskusta ja ihmisten kyky liikkua arkielämän vaatimalla tavalla, ei Helsingillä ole vetovoimaa kuin niille, jotka muuttavat kaupunkiin elätettäviksi.

Tämä kehitys on ollut ihan jokaisen tiedossa. Samalla tavalla kuin suvakismissa yleensä, tässä on leikitty, ettei näin kävisi, harjoitetulla politiikalla olisi muka voinut olla jokin toinen mahdollinen tulevaisuus ja verottamalla sekä tuhlaamalla verorahoja voitaisi asia korjata kaikkien laulaessa yhtenä onnellisen uutena cityihmisenä kumbayjaata bongojen säestyksellä.

Kyse ei ole mistään virheestä tai väärin arvioidusta kaupunki- ja liikennesuunnittelusta tai politiikasta. Kyse on siitä, että joistain on ollut kiva tehdä politiikkaa ja olla tärkeä, tuhothan näkyy vasta tulevaisuudessa. No "tulevaisuus" on nyt ja maksun aika.

[foobar]

^^ No, itse olen havainnut varsin toimivaksi tavaksi suojata tilannetta asumisen kasvualueella jolla uusien asuntojen neliöhinnat ovat keskimäärin lähempänä yhdeksää (tai kymmentä!) kuin kahdeksaa tonnia neliöltä. Kelakaan ei aivan määrättömiä summia korvaa kai kenelle tahansa ja se ajaa moiset ammattilusmut jonnekin muualle - varsinkin jos kaupunki ei Helsingin tapaan yritä aktiivisesti sekoittaa pakkaa.

Toki ongelmana on jos hallitus yrittää aktiivisesti tehdä asumisesta missä tahansa ilmaista niille jotka eivät edes aio tehdä töitä tai opiskella...

[-PPT-]

Toivottavasti ei käy kuten suuremmassa mittakaavassa on käynyt Amerikassa.

Esim Kaliforniasta muuttaa paljon pois valkoisia koska wokeismi on saavuttanut sietämättömät mittasuhteet mutta silti muuttajat yrittävät tehdä uudesta asuinpaikastaan hieman samanlaista kuin mistä muuttivat pois.

[Golimar]

Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.

X

Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijainneen puuhuvila-alueen viimeinen jäljellä oleva autioitunut rakennus Villa Hällebo palaa ilmiliekeissä.

Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Janne Kaskinen vahvistaa Iltalehdelle, että paikalla on useita pelastuslaitoksen yksikköjä sammuttamassa tulipaloa.

– Osittain jo aikaisemmin romahtanut huvila on liekeissä ja tulee tuhoutumaan täysin.

Sammutustehtävällä on mukana myös veneyksiköitä. Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f3bb7723-128f-41fe-b2a7-7a2dd74b07fa

X

Vuoteen 2030 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti 13 000 asukkaalle ja sinne syntyy 800 työpaikkaa. Monista Kruunuvuorenrannan asunnoista ja rantabulevardilta on näkymät meren yli kantakaupunkiin ja Suomenlinnaan. Tärkeimmät palvelut, kuten koulu, päiväkoti ja pieni kaupallinen keskus löytyvät läheltä.

Kruunuvuorenrannasta on linnuntietä Helsingin keskustaan vain kolme kilometriä. Tulevaisuudessa keskustasta Kruunuvuorenrantaan pääsee ratikalla vartissa, kun Kruunusillat-hanke yhdistää Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia.

Päivitetty 18.2.2021

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta

[Venne]

Samasta aiheesta iltiksessä:

Suomenkielisiä muutti pois Helsingistä ja Espoosta korona-aikana – asiantuntija listaa syyt

Pääkaupunkiseutu menetti kotimaisia kieliä puhuvaa väkeä koronavuoden aikana.
Syinä ovat matkailu- ja ravintola-alan romahdus sekä etäopiskeluun ja -töihin siirtyminen.
Muutos on dramaattinen.

Pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle koronavuoden aikana. Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri. Helsingin muuttotappio oli 1044 henkeä, Espoon 602. Vantaa sai reilu 1000 henkeä muuttovoittoa, mutta se oli 2000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pääkaupunki sai lisäväkeä ulkomailta ja vieraskielisistä, mutta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muualle Suomeen.

Helsingin kaupungin väestömuutoksia seuraavan asiantuntija Pekka Vuoren mukaan korona aiheutti yhden vuoden aikana vauhdikkaan käänteen.

Espoolaisia on yli 293 000, kun vuonna 1997 väkiluku oli 200 000.

– Sieltä 1950-luvulta asti on väestönkasvu ollut nopeaa.

Joensuu ei osaa vastata vielä siihen, miksi muuttotappio syntyi erityisesti kotimaankielisten keskuudessa. Espoossa kuntien välinen muuttotappio oli kotimaankielisissä 1260 henkeä. Eniten tappiota tuli nuorissa 20–24-vuotiaissa.

– Sitä pitäisi ihmisiltä kysyä. Muuttohalukkuuden syyt eivät tilastoista selviä.

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli 6 752 henkilöä, kun vielä edellisvuonna alue sai muuttovoittoa 13 867 henkilöä. Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 297 henkilöä ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta 1 545 henkilöä tappiota. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu menetti 240 henkilöä. Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli 1 889 voitollinen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c33d7802-4c1c-4a98-a25a-6a7d9dfa2ffa

Perustaisiko perheen turvattomalle alueelle jossa on varaa kaksioon vai jonnekin missä saa samalla rahalla omakotitalon, auton ja turvallisen asuinympäristön?

Kun vieraskielisten määrä pk-seudulla on noussut reilulla kahdeksalla tuhannella ja kotimaista kieltä puhuvien määrä laskenut reilulla tuhannella, näyttää muutos tapahtuvan nyt kiihtyvällä kulmakertoimella. Nykyisillä asuntojen hinnoilla en näe juuri järkeä muuttaa pääkaupunkiseudulle töihin. Mutta jos joku muu maksaa asumisen, eikä pitkät työmatkatkaan kömpelön raideliikenteen varassa haittaa kun ei töissä ole, niin hki-espoo-vantaa voivat ollakin hyvä valinta. Etenkin jos pääsee oman kulttuuritaustan omaavaan naapurustuun, omankielisten joukkoon.

[Kallan]

Ruskeat tytöt huolissaan, että kaupunkisuunnittelu tapahtuu keskiluokan ehdoilla. Mielenkiintoinen, tosin pitkähkö artikkeli joka vaatii uudelleenlukemisen. Laitoin tänne, kun koskee kaupunkisuunnittelua (Hommalla on kyllä olemassa oma, erillinen Ruskeat tytöt -keskusteluketju).

Kuten monissa anglo-amerikkalaisissa tutkimuksissa, Stanfordin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että gentrifikaation negatiiviset vaikutukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti etnisiin ja rodullistettuihin vähemmistöryhmiin verrattuna valkoisiin asukkaisiin. Huonommasta sosioekonomisesta asemasta johtuen näillä vähemmistöillä on usein vähemmän vaihtoehtoja muuttaa toiseen naapurustoon.

...

Kaupungeissa asuviin voittajiin kuuluvat yleensä ne, joilla on ollut mahdollisuus hankkia asunto alueilta, joilla asuntojen arvo nousee. Samalla kaupungeissa kuitenkin asuu kasvava joukko ihmisiä, joilla ei ole toivoakaan päästä kiinni omistusasumiseen korkeiden hintojen takia. Vuokralla asuminen syö suuren osan tuloista, jotka mieluummin laittaisi säästöön omistusasunnon ostoa varten – mutta mitkä ovat vaihtoehdot, jos ei ole varaa säästää?

...

Vaikka segregaatio näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla eri alueiden asukkaiden oppimis- ja terveyseroissa, se ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta kuin esimerkiksi Tukholmassa tai Kööpenhaminassa. Varsinkin Ruotsissa uusliberalistinen asuntopolitiikka on johtanut viimeisen 25 vuoden aikana epätasa-arvon kasvuun ja sosiaaliseen polarisaatioon. Äärioikeisto ja osa mediasta levittää myyttiä turvattomista no-go-alueista eli maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä, joihin valkoisilla ei ole asiaa.

...

Helsingissä segregaatiota on pyritty ehkäisemään tai ainakin hillitsemään lisäämällä kohtuuhintaisia ja valtion tuella rakennettuja ARA-vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että alueellinen eriytyminen saataisiin pysäytettyä tai ainakin hidastuisi.

...

Suomessakin lähiöt ovat puhuttaneet runsaasti. Etenkin Itäkeskus ja sen lähiympäristön kehitys, jota usein mediassa kutsutaan alueen "siistimiseksi", on kirvoittanut paljon keskustelua viime aikoina. 1960-luvulla valmistunut, Itäkeskuksen läheisyydessä sijaitseva Puhoksen ostoskeskus on tärkeä paikka monelle Ruskealle ja Mustalle helsinkiläiselle. Monet Puhoksen yrittäjät pelkäävät, että käynnissä olevien uudistusten jälkeen heillä ei enää ole varaa vuokrata liiketiloja, ja heidän on muutettava toiselle paikkakunnalle pois sellaisten yritysten alta, joilla on varaa maksaa korkeampaa vuokraa.

Koronavirusuutisointi on myös leimannut Puhoksen "koronapesäkkeeksi". Itä-Helsingin lähiöalueet ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen julkisessa keskustelussa, jossa ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaisuus sekä vieraskielisyys  on esitetty keskeisiksi syiksi viruksen leviämiselle. Usein keskustelussa ei oteta huomioon Itä-Helsingin huonon koronatilanteen taustalla olevia monia sosioekonomisia tekijöitä, kuten tiivis asuminen, pienempi tulotaso ja rajalliset mahdollisuudet etätyöskentelyyn.

...

Alueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, pienituloisia ja matalasti koulutettuja, tarkastellaan usein ongelmallisuuden kautta. "Asukkaat eivät kuitenkaan itsessään ole ongelma, vaan ongelma on se, ettei tällaisilla alueilla ole tarjolla samoja mahdollisuuksia tai palveluita kuin varakkaammilla alueilla", sanoo Ogbeide.

Lähde: https://www.ruskeattytot.fi/kaupunkisuunnittelua-keskiluokan-ehdoilla

Tästä tuli mieleen, että kummallisesti nimenomaan ruskeat ja mustat tuntuvat pääasiassa olevan näitä väliinputoajia alueiden gentrifikaatiossa, sen sijaan samaa ilmiötä ei näe niin usein esim. korkeakoulutettujen kreikkalaisten, saksalaisten, yhden turkkilaisen ja ranskalaisten osalta (jotka siis asuvat Suomessa ja maksavat veronsa tänne). Lieneekö nyt tässä käynyt niin, että on katsottu peiliin, mutta ei syystä tai toisesta haluta nähdä niitä tekijöitä, mitkä johtavat siihen että pääasiassa mustat ja ruskeat tuntuvat olevan kärsimässä huolimatta siitä, että heille on annettu ennennäkemättömän hyvät menestymisen mahdollisuudet Suomessa, meidän veronmaksajien laskuun? Mikäänhän - teoriassa - ei estä heitä tekemästä parhaansa elämässään täällä. Ndéla Faye on artikkelin kirjoittaja, en tiedä miten keskiluokkaista elämää hän itse sitten elää ja miten se vaikuttaa hänen havaintoihinsa ja ajatusmaailmaansa.

[Titus]

Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.

Näitä "sopivasti sattuvia juttuja" tapahtuu hämmästyttävän usein kun jotain kiistanalaista rakennetaan: Malmin lentokentän vierestä katosi kaupungin aliurakoitsijan "virheestä" liito-oravien metsikkö ja samanlainen metsänkaatumissattumus kävi jokeri-radan edessä olleille lintujen pesimispuille.

Lisäksi asioita valmistellaan ja toteutetaan hiljaisuudessa ja toteutetaan sen kummemmin kyselemättä, esim kallioiden räjäyttely raksajuttujen tieltä. Toinen Kallion kaupunginosassa ja toinen jokeriradan tieltä, jälkimmäisessä oli jonkunlainen  harvinainen jääkauden ajan kirnu.

Itä-Hgissä puolestaan ranta-aluetta muokataan rajusti mikä tulee kadottamaan luontaista rantaa, pesimisalueita, ikivanhoja muotoutumia eli "Pirunpelto"-nimisen alueen. Taisi joku vanha puukoulukin palaa kerrostalojen tieltä Rantakiventiellä...

[l'uomo normale]

Noona Bäckgren HS
2:00 | Päivitetty 6:18
TÄMÄN viikon uutinen Helsingin Aleksanterinkadun H&M:n sulkemisesta lienee viimeistään herättänyt monet miettimään, millainen on pääkaupungin ydinkeskustan kaupallinen tulevaisuus.

Koronapandemia ja etätyöt ovat ilmiselvä syy keskustan autioitumiseen. Lisäksi on puhuttu paljon pandemiaan kytkeytyvistä verkkokaupan kasvusta ja ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksista.

Helsingin keskustan kiinteistönomistajat ja liiketilojen vuokraajat haluavat kuitenkin nostaa esiin kaupungin oman roolin keskustan näivettämisessä.

"Korona ei ole laukaissut nykyistä näivettymiskehitystä. Se on vain kiihdyttänyt sitä", sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen.

S-ryhmän pääkaupunkiseudun osuuskunta ei juuri omista keskustassa kiinteistöjä, mutta se on merkittävä vuokralainen. Helsingin keskustan alueella on yli 30 HOK-Elannon kauppaa, ravintolaa ja kahvilaa.

Karjalainen nimeää näivettymiseen kaksi syyllistä: "Keskustan liepeillä olevat kauppakeskukset sekä keskustan pikkuhiljaa heikentynyt saavutettavuus henkilöautolla."

Hänen mukaansa Helsingin suunnitelmat kävelykeskustan laajentamisesta voivat "väärin toteutettuina" tehdä keskustasta entistä huonommin saavutettavan.


HELSINGISSÄ kehitellään parhaillaan samanaikaisesti useita eri suunnitelmia, jotka voivat tulevaisuudessa vaikeuttaa autoilua keskustassa.

Kaivokadusta kaavaillaan Kruunusiltojen yli ajavien raitiovaunujen päätepysäkkiä, mikä tarkoittaisi uuden kiskoparin tuomista Helsingin päärautatieasemaa sivuavalle kadulle. Alkuvaiheessa raitiotie tosin rakennetaan ainoastaan Laajasalosta Hakaniemeen, mikä tarkoittaa, että keskustan rataosuuden teko siirtyy tulevaisuuteen.

Kokoomuspoliitikkojen mukaan pääteaseman rakentaminen Kaivokadulle johtaa vääjäämättä henkilöautojen läpiajokieltoon. Kaivokatu on olennainen myös Helsingin kävelykeskustan kehittämisessä.

Tammikuun lopussa kaupunginhallitus päätti, että kävelykeskustan jatkosuunnitteluun otetaan mukaan Esplanadien alue. Käytännössä tämä voisi johtaa yhden ajokaistan sulkemiseen Pohjoisesplanadilta.

Elielinaukion kehityssuunnitelmissa taas on pohdittu Postikadun sulkemista läpiajoliikenteeltä. Vihreät esittää kuntavaaliohjelmassaan vielä ruuhkamaksujen käyttöönottoa.

Suurista puolueista vihreät ja Sdp ovat olleet vahvasti kävelykeskustan kannalla, ja myös pormestari Jan Vapaavuori (kok) on kertonut pitävänsä sitä äärimmäisen tärkeänä asiana.

KAUPPAJOHTAJA Karjalainen on kuitenkin epäilevä.

"Jos kävelykeskustan laajentamisen ja Kruunuvuoren ratikan takia liikennettä Kaivokadulla ja Espalla kovasti rajoitetaan ja samaan aikaan suunnitellaan Manskun eteläpäähän henkilöautorajoituksia, kyllä se kuulostaa yritysten kannalta todella vaaralliselta."

Hänen pelkonaan on, etteivät idästä omalla autolla saapuvat pääsisi enää Mannerheimintien alla sijaitseviin suuriin pysäköintihalleihin, joita ovat Eliel, Kamppi, Forum ja Stockmann.

Karjalainen huomauttaa, että autoilevat asiakkaat ovat keskustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. "Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa keskiostos on jopa merkittävästi korkeampi."

Karjalainen on jäävi kommentoimaan: S-ryhmällä on keskustassa suuria ruokakauppoja, kuten S-market ja Stockmannin tavaratalossa sijaitseva Food Market Herkku. Oma etu asiassa on siis ilmeinen.[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007979387.html

Lopun huopennus oli lapsellisuudessaan hellyyttävä.

Hesari taitaa käydä tässä kuntavaalikampanjaa: "Katso auto!" ja huomio ohjautuu muista asioista.

Vahingossakaan ei itse jutussa tai kommenteissa pohdita miksi kenenkään kannattaisi matkustaa autolla Espoosta tai kehyskunnista Mogadishuun sitä tonnin laukkua ostamaan, kun lentäminen olisi paljon helpompaa, halvempaa, nopeampaa ja turvallisempaa.

Kaikki hopi hopi äänestämään omaa suosikkileluaan (auto/polkypyörä/potkulauta tms) ajavaa ehdokasta!

[artti]

Valtaamme keskustat takaisin

Se on selvää, että keskustaan autoileva asiakas tuo keskustan kaupalle enemmän rahaa siksi, että autoilevalla asiakkaalla on kuljetuskapasiteettia. Sellainen, että kaikki keskustaan pyrkivät laitettaisiin pyöräilemään ja linja-autoihin ja raitiovaunuihin siksi, että keskustaan ei muulla tavalla pääsisi niin sehän on keskustan pienien kauppaliikkeiden kannattavuuden murentamista ja valtion veropohjan heikentämistä

Jotta keskustan pienet kauppaliikkeet kannattavat niin ihmisten pitää voida parkkeerata autonsa kauppojen lähistölle kadunvarteen. Kadunvarteen pysäköimisen mahdollisuus ja keskustan pysäköintimahdollisuuksien runsaus pitää keskustan vireänä

Keskustan paras paikka parkkeerata auto on torit, jotka ovat pinta-alaltaan suuria useimmiten tyhjiä kenttiä keskellä kaupungin parasta sijaintia. Jos tori varataan ennalta ilmoittamalla muihin tarkoituksiin, kuten vapunvietto, niin autojen parkkeeraaminen torille estetään tilapäisesti aiemmin ilmoitetun vapunvieton ajaksi

Suomen työllisyyden selkäranka ja veropohja ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Isot eivät millään pystyisi työllistämään ja ylläpitämään ostovoimaa ja vahvaa veropohjaa niin merkittävällä tavalla kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Isoilla on näyttävää kokoa ja vaikutusvaltaa, näennäisesti, mutta pitää katsoa isoja kokonaisuuksia ja sitä kenellä on eniten jäseniä ja oikeasti laajin kenttä, se on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä

[Titus]

Ai omistat maata pääkaupunkiseudun ympäristössä ja odotat, että voit myydä sen markkina hintaa n eniten tarjoavalle ? well, tough shit. Kaupunki kyllä hoitaa profit puolen kunhan takavarikoi maasi vihreän kehityksen arvoilla:

Espoo varautuu lunastamaan maa-alueen Oittaan jättimäisen datakeskuksen tieltä

Neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa ovat junnanneet kohta puoli vuotta.

ESPOON kaupungin ja energiayhtiö Fortumin yhteinen hanke hukkalämmön keräämiseksi Oittaan Hepokorpeen kaavaillusta datakeskuksesta etenee.

Noin sadan megawatin datakeskusta on soviteltu Kehä III:n ja Bodominjärven väliseen maastoon. Ison datakeskuksen hukkalämpö kattaisi jopa kolmasosan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.

Hankkeen taustalla on Fortum, joka toivoo voivansa korvata Suomenojan voimalan kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä datakeskuksen avulla. Fortum ei itse toteuttaisi datakeskusta.

Espoon valtuusto varautuu maanantaina hakemaan lunastuslupaa sille datakeskuksen maa-alueen osalle, joka on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ja yksityiset maanomistajat eivät ole päässeet sopuun vapaaehtoisesta maakaupasta. Kaupunki jätti kirjallisen tarjouksen viime vuoden marraskuussa.

LUNASTUSMENETTELY olisi Espoossa hyvin poikkeuksellinen, mutta se on listattu yhdeksi maanhankintakeinoksi kaupungin maapoliittisissa periaatteissa.

LUNASTUSLUPAA haetaan ympäristöministeriöltä. Espoon kaupunginhallituksessa lunastusasia hyväksyttiin yksimielisesti.

Lunastusluvan hakemisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös lunastusluvan hakemisesta on luonteeltaan valmisteleva ratkaisu, eikä siitä voi korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaisesti valittaa.

koko juttu luonnollisesti asiasta ihquavan vihvas kannalta, maanomistajlta ei tietty kyselty mitään:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007980446.html

banaanivaltiossa eletään, vain banaanit puuttuu....