Mitä SOTEn takana?

[Tabula Rasa]

Mielenkiintoisesti piiri pieni pyörii. Hatunnosto oikealle tutkivalle journalismille.

[Nuivanlinna]

Tradekalta uusi aluevaltaus: Ostaa Med Groupin hoivapalvelut
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tradekalta-uusi-aluevaltaus-ostaa-med-groupin-hoivapalvelut/YRPgPiCL?ref=facebook:e085
Osuuskunta Tradeka ostaa terveysyhtiö Med Groupin hoivan, ensihoidon ja julkisen terveyden palvelut. Myyjä on pääomasijoittaja Adelis Equity Partners.

Med Group toimii hoiva-alalla Onni-brändin alla. Tiedotteessa Onnia kuvataan Suomen suurimmaksi kotiin vietävien hoivapalveluiden tuottajaksi ja henkilökohtaisen avustamisen markkinajohtajaksi. Lisäksi brändi kasvaa voimakkaasti vanhusten kotihoidon alalla.
Kauppahintaa ei tiedotteessa kerrota. Med Groupin liikevaihto on tiedotteen mukaan noin 100 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä yhtiö työllistää noin 3 000.

"Tradeka hankkii Med Groupin osaksi Tradeka-Yhtiöiden Omista ja kehitä -omistuskategoriaa, jossa Tradekan strategisena tavoitteena on toimia pitkäjänteisenä ankkuriomistajana kotimaisissa palvelualan yhtiöissä", Tradekan tiedotteessa kerrotaan.

Siinä on viety Antti ja Li saunaan Korpilammelle, syöty kinkkua ja kieriskelty lumessa.....

[Nuivanlinna]

Marraskuussa on perustettu tällainen firma mille kunnat myyvät/siirtävät SOTE-kiinteistöjään.

Suomen Hoiva ja Asunto Oy
http://www.yritystele.fi/yrityksen-tiedot/suomen-hoiva-ja-asunto-oy/taloustiedot/1400606
Perustettu 29.11.2017 
Vastuuhenkilöt ja tilintarkastajat - Suomen Hoiva ja Asunto Oy
Pertti Tapio Karjalainen  varsinainen jäsen
Alex Johan Gullichsen  varajäsen

Gullichsenin ja Karjalaisen bisnekset keskittyvät Attendon ympärille.
http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Pertti%20Tapio%20Karjalainen%22

Attendo-veljien yhteys VOK-bisnekseen tässä: https://hommaforum.org/index.php/topic,124522.msg2807581.html#msg2807581

[Lasse]

Uuninpankkopoika on hereillä:

Uhkapeli jatkuu
http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/02/22/uhkapeli-jatkuu/

Sipilän hallituksen sote-lainsäädännön uhkapeli jatkuu entistä kovemmilla panoksilla. Hallituksella on huonot kortit, mutta se yrittää bluffata pitämällä pokerinaamaa.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Korkein hallinto-oikeus katsoi sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa, että koko lakipaketti on hyväksytettävä etukäteen EU-komissiossa. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. Se tuki tarkoittaa verotuskohtelua sekä konkurssikelvottomuutta.

Tammikuussa hallitus päätti olla noudattamatta KHO:n neuvoa. Perusteeksi hallitus ilmoitti epämääräisen solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan kiellettyä valtiontukea ei ole. Lainsäädännön yleisperusteluissa hallitus viittasi kolmen sivun verran Slovakian järjestelmään, josta EU-komissio oli aiemmin antanut myönteisen lausunnon. Tätä samaa Slovakiaa koskevaa lausuntoa hallitus käytti myös perusteluna päätökselleen olla viemättä omaa lakiesitystään komission tarkastettavaksi. Samantapainen järjestely on siellä jo kertaalleen hyväksytty.

Eilen kerrottiin, että kaksi viikkoa sitten EU-tuomioistuin on kumonnut tämän Slovakiaa koskevan komission lausunnon. Siis juuri sen, johon Suomen hallitus nojaa omassa lakiesityksessään. Suomen hallituksen esitykseltä putosi pohja.

Mitäpä tekee hallitus? Vetääkö se oman esityksensä uudelleen valmisteltavaksi koko nyt erittäin arveluttavaksi käyvän valinnanvapauden osalta? Ei vedä, vaan se vain muuttaa oman esityksensä perusteluja, kertoo Kuntalehti artikkelissaan, joka kannattaa lukea kokonaiskuvan saamiseksi. Se löytyy tästä linkistä.

Keväällä eduskunta saa sote-paketin mukana käsiteltäväkseen valinnanvapauslain, jonka perustelut on jouduttu uusimaan siksi, että EU-tuomioistuin on todennut niiden pohjana olevan toisen maan lainsäädännön olevan EU-lainsäädännön vastainen. Itse lakiteksti tulee pysymään samana, mutta perustelut muuttuvat. Korttipelitermeissä pysyäkseni Suomen hallitus on saanut erittäin huonot kortit, mutta yrittää hämätä kaikkia pitämällä pärstän peruslukemilla.

Lakiesitys on todettu arveluttavaksi sekä perustuslakivaliokunnassa että KHO:ssa, monista asiantuntijoista puhumatakaan. Nyt sen perustelut romutti peräti EU-tuomioistuin. Hallitus aikoo silti jääräpäisesti viedä oman esityksensä eduskunnan hyväksyttäväksi. On kiire, se on kirjattu hallitusohjelmaan, se on osa sote-lakipakettia, siitä riippuu myös maakuntahallinnon toteutuminen, ja maakuntavaalit painavat päälle.

Jos hallituksen esitys hyväksytään, niin siitä voi tulla kova lasku. Siihen ei tarvita kuin yhden terveydenhuollon palveluja tuottavan ilmoitus komissiolle. Joku kilpailussa toiseksi jäänyt terveysfirma Pörriäinen voi viedä asian myös EU-tuomioistuimeen, jolloin Suomi voi joutua maksamaan jättikorvaukset EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisen perusteella.

Tämä riski konkretisoituu kuitenkin vasta sitten, kun maakuntahallinto on aloittanut toimintansa. Hallitus pesee jo etukäteen käsiään syyttämällä mahdollisista tulevista virheistä maakuntia, joita ei vielä ole olemassakaan.

-Valinnanvapauslaki määrittää vain järjestelmän raamit, ja itse toiminnan ja rahoituksen päättää maakunta, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg tuossa Kuntalehden jutussa.

Näin pelataan uhkapeliä veronmaksajien rahoilla. Laskuhan lankeaa vasta seuraavien hallitusten maksettavaksi.

Kommentit voi lukea alkuperäiseltä sivulta. Kyllä suomea myydään nyt.

[Janne]

Suomen Hoivatilat Oyj on jonkinsortin SOTE-lafka, joka perustaa tytäryhtiön silloin, kun uusi yksikkö avataan. Firma tuntuisi iskevän SOTE-uudistuksen mahdollistamaan, erittäin kannattavaan markkinarakoon ja rakentaa tiloja vanhuksille, päiväkotilapsille jne. Ja ilmeisesti myös lastenkoteja myös ns. "haasteellisemmille" tapauksille, jotka lähempänä 18 ikävuotta.

Kokemukset näistä "lastenkodeista" kiinnostaa erityisesti. Onko Hommaforumilaisilla mahdollisesti näkemyksiä tällaisista lastensuojelun yksiköistä?

[Kari Kinnunen]

No ei ole mutta vähäväkisten hoivaaminen ja liiketoiminta ovat oletusarvoisesti pahanlaatuista kusetusta. Siinä ns. "yrittäjä" kusettaa veronmaksajien varoja mahdollisimman paljon minimisuoritteella. Kas kun asiakkaana kasvoton julkinen niin asiakas ei äänestä lompakollaan kuten oikeassa yritystoiminnassa.

[Janne]

No ei ole mutta vähäväkisten hoivaaminen ja liiketoiminta ovat oletusarvoisesti pahanlaatuista kusetusta. Siinä ns. "yrittäjä" kusettaa veronmaksajien varoja mahdollisimman paljon minimisuoritteella. Kas kun asiakkaana kasvoton julkinen niin asiakas ei äänestä lompakollaan kuten oikeassa yritystoiminnassa.

Varmasti näin. Erityisesti kiinnostaa lastensuojeluyksiköiden/lastenkotien toiminta ja asukasmateriaali.

[Martin]

Osakkeenomistajana olen ihan tyytyväinen, toistaiseksi ollut hyvä sijoitus.

[Kari Kinnunen]

^
No ...ttu en epäile hetkeäkään.

Lisäys:

Jotenkin sylettää rahantekeminen toisten hädällä. Vaan lienee nykyään ihan kiva piznez.

[ikuturso]

Pääsin kerran tutustumaan suljettuun lastensuojeluyksikköön. Viikonloppuna, kun asukkaat olivat lomilla.

Ovet lukossa, lomalta palatessa asukkaille ruumiintarkastus, terävät ja alkoholi ja lääkkeet pois. Reseptilääkkeet annostellaan henkilökunnan toimesta. Vähintään yksi vartija-tyyppinen aina vuorossa. Käyvät koulua, pelaavat, soittavat pianoa, pelaavat, on punttisali jne.

Mutta ovet ovat lukossa. Tuossa yksikössä yläkerrassa. Alakerrassa oli joku avohoito-osasto tms, josta en tarkkaan muista, mutta saattoi päästä kylillä käymään.

Tuttavani poika oli vuosia sitten mukana pahoinpitelyssä, jossa uhri kävi lähellä kuolemaa. Tuo ko. yksikkö oli hänen pelastuksensa normaalielämään.
Vaihtoehtona olisi ollut jatkunut huimausaine- ja alkava vankilakierre.

-i-

[Nuivanlinna]

Suomen Hoivatilat Oyj
http://www.yritystele.fi/yrityksen-tiedot/suomen-hoivatilat-oyj/taloustiedot/324907
Jussi Pekka Karjula  toimitusjohtaja http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Jussi+Pekka+Karjula%22
Pertti Pellervo Huuskonen  puheenjohtaja http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Pertti%20Pellervo%20Huuskonen%22   
Mammu Marja Liisa Kaario  varsinainen jäsen http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Mammu%20Marja%20Liisa%20Kaario%22 
Reijo Einari Tauriainen  varsinainen jäsen http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Reijo%20Einari%20Tauriainen%22
Satu Maarit Ahlman  varsinainen jäsen http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Satu%20Maarit%20Ahlman%22 
Timo Jaakko Pekkarinen  varsinainen jäsen http://www.yritystele.fi/haku/yritykset/%22Timo%20Jaakko%20Pekkarinen%22

Firma perustettu jo 2009, mutta mitkä on omistajien kytkökset politrukkeihin. Kotipaikka Oulunsalo, hmmmmm..

Näille firmoillehan siirretään kuntien hoivakiinteistöomaisuus ja sitten kun tuo omaisuusmassa on kaverisosialisoitu, niin julkista puolta ei enää pystyyn niin vain laitetakaan.

[Kari Kinnunen]

Kioski joka keräilee omistajilleen sotetetut verovarat. Hyvin kokkareinen kepulikioski. Ajan mukaisella toimintamallilla "fyrkat veke pöljiltä veronmaksajilta" toimiva puulaaki.

Onnittelen varmasti korkean moraalin omaavia omistajia onnistuneesta ansaintamallista.

[Janne]

Ilmeisesti tuo Hoivakodit toimii enemmänkin kiinteistöbisneksessä ja vuokraa tiloja SOTE-alan toimijoille, kuten tämä mielenkiintoinen firma:

http://www.ctmoy.fi/lastenkodit

[K.L.O]

Karjulan Jussi on lesta ja melkein puolen miljoonan vuositulot.

https://verokone.hs.fi/haku/?nimi=Karjula&laaja=true

[hamppari]

Hahaa, olen yrittänyt tl-lekurille aikaa kesäkuun puolestavälistä asti. Ei ole tärpännyt. Heinäkuisen olkapäätapaturman jälkihoito piti oleman arvauskeskuksessa. ei ollut ei... Paljon puhetta on piisannut hoitoketjusta, vilaustakaan ei ole näkynyt 

Minä koetin tammikuun alusta lähtien päästä tk-lekurille. Pari kuukautta sitten päätin, että kassillinen tulehduskipulääkkeitä, lavallinen koskenkorvaa ja vuodelepo on ainoa hoito, jota nykysuomessa saa. Muuten en aio olla yhteydessä terveydenhoitoon kuin 1,5 vuoden päästä reseptin uusinnan merkeissä. Ja jos eivät uusi apteekin kautta, niin nakkaan paskat. Pidän nukkuessakin saappaita jalassa.

[Emo]

Mun tietääkseni sveduista voisi opiskella mitä tapahtuu kun vanhustenhuolto yksityistetään jollekkin attendolle: VOK-bisnestä samassa paketissa johon vaikea puuttua jos asia ulkoistettu jollekkin yksityiselle firmalle.

Löytyipä ajankohtainen kommentti reilun kahden vuoden takaa.

Hyvä ketjuntynkä, ansaitsee noston, pitääpä lueskella alusta loppuun ja terkut Miniluville: antaudun!
Sinä olet niin etana, en jaksa jäädä odottamaan että pääset eteenpäin, menen ohi ja pyörrän aiemmat puheeni!!!! Siis kirjoitukseni!

@Miniluv

[Nuivanlinna]

Hoivakoteihin käytetty veroraha siirtyy rahastojen kautta sijoittajille: "Siellä on täytynyt olla taitavia kauppamiehiä"
https://yle.fi/uutiset/3-10655174
Hoivakiinteistöihin sijoittaminen yleistyy Suomessa. Kunnille huolta aiheuttaa se, kenen omistukseen hoivakiinteistöt lopulta päätyvät.

Ikääntymisen megatrendi -- Kassavirtaa tuottava hoivakiinteistöportfolio -- Defensiivinen tuottoprofiili -- Erittäin kilpailukykyinen palkkiorakenne--

Muun muassa näillä sanoilla sijoittamiseen erikoistunut Evli-pankki markkinoi uutta rahastoaan. Evli Health Care I -rahaston ideana on ostaa ja rakennuttaa hoivakoteja, joita pyörittävät pääasiassa suuret yksityiset hoivayhtiöt.
Rahasto on erikoistunut vanhusten hoivaan, koska Suomen väestö ikääntyy ja hoivakiinteistöjen tarve on tulevaisuudessa taattu.
Rahastoesitteessä sijoittajien arvioidaan kuittaavan rahastosta vuotuisen 7–8 prosentin osinkotuoton. Rahaston minimisijoitus on 100 000 euroa....

......Hoivakiinteistöihin erikoistuneita rahastoja yhdistää usea seikka. Niistä ensimmäisenä silmään pistää 8–10 prosentin ennakoitu tai toteutunut vuosituotto.....

.........Tällä hetkellä rahaston omistuksessa on Evli Rahastoyhtiö Oy:n johtajan ja rahaston salkunhoitajana toimivan Petteri Nurmisen mukaan 38 toiminnassa olevaa hoivakotia. 14 uutta kotia on rakenteilla eri puolille Suomea.

Rahaston toiminta-aika on rajattu. Sen on määrä toimia maksimissaan kymmenen vuotta, jonka jälkeen se myydään eteenpäin. Rahasto voidaan esimerkiksi myydä ulkomaisille sijoittajille tai se voidaan listata pörssiin, Petteri Nurminen kertoo.

Rahastoon voi sijoittaa teoriassa kuka tahansa, mutta 100 000 euron minimisijoitus karsii käytännössä valtaosan yksityishenkilöistä pois laskuista.

Rahastoa on markkinoitu muun muassa kunnille. Ainakaan suoria omistuksia kunnilla ei rahastossa kuitenkaan kaupparekisteritietojen mukaan ole. Sen sijaan hiljaisten yhtiömiesten joukossa on esimerkiksi lukuisia holding-yhtiöitä ja esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.....

Suurin osa osinkoina sijoittajille maksetusta rahasta on siis peräisin joko veroin kerätyistä varoista tai asukkaan omista säästöistä.

Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Sami Vähämaa muistuttaa, että asiassa ei sinänsä ole mitään uutta.

– Monet vuokralaiset saavat Kelalta asumistukea. Periaatteessa koko Suomen vuokrajärjestelmä on eräänlaista rahansiirtoa tietyiltä veronmaksajilta niiden hyväosaisten taskuun, joilla on rahaa sijoittaa kiinteistöihin.

.....Suomi on harvaan asuttu maa. Käytännössä hoivapalveluista ei synny kunnon kilpailua kasvukeskusten ulkopuolella. Monella kunnalla puolestaan ei enää ole omia hoivakiinteistöjä, koska niistä on sote-uudistusta odotellessa hankkiuduttu vauhdilla eroon.
– Kiinteistön tarjoajien välinen kilpailu ei harvaan asutuilla alueilla ole kovin merkittävää. On mahdollista, että vuokrankorotuksia tulee, eikä paikallisesti ole käytettävissä muita kiinteistöjä. Se voi olla vähän ikävä tilanne, Pekka Rissanen sanoo.....

....Kun rahasto tulee tiensä päähän kymmenen vuoden päästä, sille hankitaan uusi omistaja.
– Varmaan tällainen portfolio saattaisi ulkomaista sijoittajaa kiinnostaa, mutta se jää nähtäväksi, Petteri Nurminen arvelee.
Nurmisen mukaan ulkomaiset sijoittajat ovat toistaiseksi kartelleet Suomea, jonka hoivamarkkinat ovat pirstaleiset. Rahasto voidaan myös listata pörssiin.
Sami Vähämaan mukaan tässä voi olla kunnille vaaran paikka. Kaikki riippuu siitä, minkälainen uusi omistaja on.
– Jos omistajiksi tulee suomalaisia isoja vakuutusyhtiöitä ja pankkeja, niillä voi olla toisenlaisia näkemyksiä kuin jos siihen tulee ulkomaalainen hedgerahasto, jonka näkemys voi olla saada maksimaalinen tuotto irti, Vähämaa sanoo....

.....Kuntaliiton Jari Vaine patistelee kuntia ottamaan selvää siitä, minkälaisten tahojen kanssa ne sopimuksia laativat.
– Kunnan pitäisi pystyä hahmottamaan, mikä bisneksen ansaintalogiikka on. Peratkaa riittävän tarkasti, koettakaa katsoa onko sudenkuoppia. Älkää tehkö ratkaisuita, joita ette ymmärrä, Vaine sanoo. ..

Pitkä juttu, lainailin pääkohtia tänne.

[Golimar]

X

Valtaosa suomalaisista toivoo ikääntyvien vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan ja säästöjään hyvinvointinsa rahoittamiseen. Finanssialan kyselytutkimuksen mukaan 90 prosenttia on sitä mieltä, ettei vanhempien ole viisasta jättää varallisuuttaan jälkipolvien perittäväksi.

Vain joka kymmenes ajattelee, että vanhempien pitäisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.

X

Kyselyssä selvitettiin kantoja myös oman omaisuuden käytöstä. Vastaajista yli neljä viidestä haluaa käyttää varojaan omaan hyvinvointiinsa vanhetessaan. Alle viidennes toivoo jättävänsä jälkeensä mahdollisimman paljon perittävää.

X

Monet suomalaiset ovat kyselyn perusteella valmiita myymään omaisuuttaan, jos he tarvitsevat ikääntyessään enemmän hoivapalveluita kuin yhteiskunta tarjoaa. Reilu viidennes olisi tähän ehdottoman valmis ja vajaa puolet sanoo voivansa toimia näin ehkä osittain.

Reilu neljäsosa myisi omaisuuttaan vain, jos se olisi välttämätöntä. Kuusi prosenttia ei halua missään tapauksessa myydä omaisuuttaan hoivapalveluita saadakseen.

Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo tiedotteessa, että suomalaisten keskeisin varallisuuserä on asunto, minkä ohella on kesämökki, metsää tai muuta varallisuutta. Avainasemassa ovat hänen mielestään keinot muuttaa varallisuutta käyttökelpoiseen muotoon.

Kauppi kuitenkin painottaa, ettei rahaksi muutettavaa omaisuutta ole kaikilla.

– Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.

https://yle.fi/uutiset/3-11158003

"Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa." [1]
"Kavereiden kanssa pohdimme tällaista hypoteettista kysymystä: On kaksi veljestä, joista toinen on rutiköyhä ja toinen rikas kuin Kroisos. Minulle annetaan tuomarina miljoona, joka pitää jakaa perintönä oikeudenmukaisesti veljesten kesken. Miten se jaettaisiin jos mitään lainsäädäntöä ei huomioitaisi? Jos kaikki rahat annettaisiin köyhälle, se ei olisi rikkaalle oikein. Jos se jaettaisiin fifty-fifty, köyhä olisi katkera. Näin minä jakaisin rahat: antaisin rikkaalle 900 000 ja köyhälle 100 000. Suhteessa he saisivat testamentissa yhtä paljon. Eikö ole oikeudenmukaista?"
Toimittaja: "No onko sinusta?"
"Kyllä se on. Jos köyhä saisi valtavan omaisuuden, hänen motivaationsa ylläpitää tätä yhteiskuntaa lakkaisi kokonaan. Hän muuttaisi Monacoon eikä maksaisi penniäkään varallisuusverojakaan. Sadallatonnilla köyhä voisi ostaa perusjuttunsa, ja suhteessa entiseen omaisuuteen se merkkaisi hänelle yhtä paljon uusia mahdollisuuksia kuin rikkaalle."[1]

https://fi.wikiquote.org/wiki/Piia-Noora_Kauppi

[Golimar]

X

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander arvioi Finanssialan tilaisuudessa keskiviikkona, että varallisuuden huomioon ottamiseen on jatkuvasti painetta. Hän arvelee, että monesta saattaa tuntua ilmeiseltä, että rikkaan vanhuksen varallisuus pitäisi voida ottaa huomioon maksujen suuruudessa.

Kiander näkee siinä kuitenkin ongelmia.

– Nokkelat varakkaat piilottaisivat omaisuutensa, ja vain tyhmiltä vietäisiin varallisuus, Kiander kärjisti.

Kiander vertasi tilannetta siihen, että työikäiseltä vietäisiin syöpään sairastuttua varallisuus hoidon katteeksi.

Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi, että tähän asti on ollut selkeä linjaus siitä, ettei varallisuutta oteta maksuissa huomioon. Karppasen mukaan tämä voisi johtaa esimerkiksi varakkaampien veronmaksuhalukkuuden heikkenemiseen.

Yksi hoivapalveluiden ongelma on nykyisin niiden valtava kirjavuus niin hinnassa, laadussa kuin saatavuudessa eri kuntien välillä. Tähän toivotaan selkeyttä tulevassa soteuudistuksessa.

Esimerkiksi yhtenäisten kriteereiden palveluseteli olisi yksi mahdollinen ratkaisu. Palveluseteli voisi Etlan raportin mukaan olla tulosidonnainen.

Hallitusohjelmassa on palveluseteliuudistus ja henkilökohtainen budjetti.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006373703.html?ref=rss

[Titus]

^^ liittyen ym juttuihin:

ensin uutisointiin pohjustavana materiaalina "tutkimus" ->

Tutkimus: Vanhempien varallisuus omaan hyvinvointiin mieluummin kuin perinnöksi Valtaosa suomalaisista katsoo, että omien vanhempien tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen.

Moni on myös valmis myymään omaisuuttaan mikäli ikäihmisenä tarvitsee enemmän hoivapalveluja kuin yhteiskunta voi tarjota. Finanssiala ry:n kyselytutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista katsoo, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin.

Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/833092-tutkimus-vanhempien-varallisuus-omaan-hyvinvointiin-mieluummin-kuin-perinnoksi


TOSIN, perintö auttaa oleellisesti usealla sen asunnon ostamista... 

[Nuivanlinna]

Tällainen kansalaisaloite tullut.

Raja julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon eri osien hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6062

Aloitteen sisältö

Aloite lakivalmisteluun ryhtymisestä

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon eri osien hankkimiselle yksityisiltä yrityksiltä on asetettava lakisääteiset tehtäväaluekohtaiset rajat.


Perustelut

Julkisen kuntien järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamistavasta on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) neljännessä pykälässä:

"Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;
4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka
5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti."

Palveluseteliä lukuunottamatta sama yleisperiaate oli ollut voimassa jo vuonna 1984 voimaan tulleessa Nk. Valtava-lainsäädännössä.

Lakeja säädettäessä yleisenä olettamuksena ja lähtökohtana on ollut, että kunta ja kuntayhtymä ovat pääasiallisia tuottajia ja yksityiset tuottajat kokonaisuutta täydentäviä. Julkisten tuottajien keskeisyys oli erityisen vahvaa terveydenhuollossa, jossa pienestä yksityisen tuotannon osuudesta vastasivat pääasiassa kansanterveysjärjestöt ja eräät voittoa tavoittelemattomat säätiöt. Sosiaalihuollossa voittoa tuottamattomien järjestöjen osuus oli aiemmin jonkin verran suurempi, erityisesti vammaisille ja päihdeongelmaisille tarkoitetuissa palveluissa.

1990-luvun syvän laman vuosien jälkeen kunnallista järjestämisvastuuta on ryhdytty toimeenpanemaan laajenevasta hankkimalla kuntien vastuulla olevia palveluita sosiaali- ja terveysalalla toimivilta voittoa tavoittelevilta yrityksiltä. Samaan aikaan alan yritysrakenne on muuttunut nopeasti. Vahvaan asemaan ovat nousseet muutamat suurimmat yritykset, jotka ovat laajentuneet sekä kunnallisen toiminnan ulkoistusten kautta että hankkimalla omistukseensa pienempien yritysten ja järjestöjen toimintayksiköitä. Kehitys on johtanut siihen, että valtakunnallisesti esimerkiksi mielenterveyspotilaiden ja vanhusten palveluasumisesta ja lastensuojelun laitoshoidosta suurin osa on yksityisten yritysten tuotantovastuulla. On myös tehty sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia yritysten yksikään tai enemmistöomistuksella hallitsemille yksiköille. Myös merkittävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväalueiden – esimerkiksi kotihoidon, perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan,
palveluasumisen kokonaisulkoistukset ovat yleistyneet. Suurimpia ulkoistuksia ovat Meri-Lapin kuntien keskussairaalatoiminnan ja Päijät-Hämeessa valmistelussa olevan perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon vastaanottotoiminnan ulkoistamiset yksityiselle voittoa tavoittelevalle yrityksellä tai yksityisyritysten ja kuntien yksityisenemmistöiselle yhteisyritykselle.

Laajaan yksityistämiseen on usein liittynyt kuntien pyrkimys vapautua investoinneista uusiin toimitiloihin (esimerkiksi palveluasumisen tarpeen kasvaessa), ratkaista henkilöstön saatavuusongelmia tai pyrkimys hankkia palveluita omaa toimintaa alemmilla kustannuksilla. Jos kunnan tai kuntayhtymän oman toiminnan kehittämiseen ei ennen yksityistämistä ole panostettu, on joissakin tapauksissa ulkoistamisilla saavutettu lyhytaikaista taloudellista hyötyä. Muutamien vuosin kuluttua vastassa on kuitenkin ollut yksityisten tuottajien huomattavat hinnankorotusvaatimukset. Koska henkilöstön kokonaismäärä ei ulkoistuksilla lisäänny, henkilöstön saatavuusongelmat ovat voineet helpottua tilapäisesti yhdellä alueella, mutta ne ovat siirtyneet lähialueille tai palanneet yksityisen tuottajan henkilöstöongelmina. Toimitiloihin investoimattomuus johtaa kuntien kasvavaan riippuvuuteen niistä yksityisistä yrityksistä, joilla on omistuksessaan nykypäivän tarpeita vastaavia kiinteistöjä. Palvelujen laatukin on voinut yksityistämisen alkuvaiheessa jossakin määrin parantua, mutta sekä yksityisiltä hankituissa hoivapalveluissa että terveyspalveluissa on koettu viime vuosina myös runsaasti vakavia laatukriisejä.

Kuntien ja kuntayhtymien päätöksillä omalla vastuullaan olevien palvelujen hankinnasta yksityisiltä yrityksiltä on vaikutuksia myös maakunnan ja valtakunnan muiden kuntien palvelujen järjestämisedellytyksiin. Yksityiset palvelutuottajamonopolit ja -oligopolit syntyvät monien kuntien päätösten yhteisvaikutuksella. Laaja-alainen yksityistäminen ja monopolisoituminen kiristää kilpailua henkilöstöstä, ja se vaikuttaa myös niihin kuntiin, jotka eivät pidä yksityistämistä kestävänä ratkaisua järjestämisvastuunsa toimeenpanoon. Kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on myös tehtäväalueita, joiden hoitaminen edellyttää voimavarojen keskittämistä suuriin palvelutuotantoyksiköihin. Tällaisia ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön 24/7 päivystystoiminnassa ja monilla kapeilla sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaamisalueilla. Suhteellisen pieneenkin osaan tällaista tehtäväaluetta kohdistuva yksityistäminen voi tällöin vaarantaa suuremman julkisen kokonaisuuden toimintaedellytyksiä.

Valtion lainsäädäntöä on yksityistämisen laajenemisen vuoksi kehitettävä, kun muutosta ei nykyisiä lakeja säädettäessä ole säädöstasolla ennakoitu. Tätä edellyttää se, että yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien yksityistämisratkaisut vaikuttavat myös muiden kuntien ja kuntayhtymien ja koko valtakunnallisen palvelutuottajarakenteen kehitykseen. Tarvitaan siis valtakunnallisia normeja. Lainsäädännön kehittämistä edellyttää myös se, että liiallinen yksityistäminen ja yksityisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten monopolien ja oligopolien muodostuminen vaikeuttaa ja tekee murrostilanteissa jopa mahdottomaksi ainakin osalle kuntia ja kuntayhtymiä vastata perustuslain 19 §:n edellyttämään riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen jokaiselle asukkaalle.
Säädösmuutoksella on jo kiire, se on toivottavaa ja mahdollista tehdä jo ennen tulossa olevaa laajempaa "sote-uudistusta", jolloin vastaavien säädösten sisällyttäminen myös sote-uudistuksen lainsäädäntöön olisi ennakoitu.
Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvoitteen vaihtoehtosista toimeenpanotavoista on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavusta. Tämän vuoksi selkein tapa säätää rajat kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä voittoa tavoittelevilta yrityksiltä tehtävien palveluhankinnoille, on lisätä riittävä säädös kyseisen lain 4 §:än.

Lisäys voisi olla seuraava: Yksityisiltä voittoa tavoittelevilta yrityksiltä tehtävien hankintojen osuus kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäväalueiden toimeenpanosta ei saa olla yli 25 % tehtäväalueen koko palvelutarjonnasta. Erikoissairaanhoidossa osuus ei saa olla yli 10% erikoisalan palvelutarjonnasta. Näitä rajoja voi ylittää sosiaali- ja terveysministeriön erityisin perustein korkeintaan 5 vuoden määräajaksi myöntämällä luvalla.

Alullepanijat näyttävät olevan Lahden vasemmistolaisia ja ilmeisestikin heränneet asialle kun kokkarit ovat berneröimässä Päijät-Hämeen sotea.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aloittaa terveyskeskusten ulkoistuksen valmistelun - päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen
https://www.ess.fi/paikalliset/761730
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina, että yhtymä alkaa valmistella sosiaali- ja terveyskeskusten palvelutuotannon uudelleenjärjestelyitä virkamiesesityksen mukaisesti. Hallitus päätti asiasta äänin 4-3.

Yhteisyrityksen valmistelun aloittamista kannattivat SariNiinistö (kok.), JariRonkainen (ps.),  KariSulonen (kok.) ja TarjaTornio (kesk.). Muutosesitystä, jossa asia olisi palautettu valmisteltavaksi, kannattivat hallituksen puheenjohtaja KariLempinen (sd.), JouniKaikkonen (vihr.) ja NiinaSaarinen (sd.)...naps..

...nips... Virkamiesesityksessä esitettiin, että hyvinvointiyhtymä perustaa yhteisyrityksen yksityisen terveydenhuoltoalan toimijan kanssa. Yhtymä omistaisi yrityksestä 49 prosenttia ja yksityinen toimija 51 prosenttia...naps..

Näyttää olevan PS-Ronkainenkin taas kokkareiden kelkassa tukevasti.

Hyvinhän se varmaan menee Lahdessa? Ei koske Lahtea?

Kemin ter­vey­den­huol­los­sa suuria ongelmia – ulkoistus Mehiläiselle puolitti lää­kä­ri­pal­ve­lut, kaupunki vaatii nyt korvauksia 
https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kemin-terveydenhuollossa-suuria-ongelmia-ulkoistus-mehilaiselle-puolitti-laakaripalvelut-kaupunki-vaatii-nyt-korvauksia/834612/
Kemin kaupunki ei ole tyytyväinen kesäkuussa 2018 Mehiläinen Länsi-Pohja Oy -yhteisyritykselle ulkoistettuihin lääkäripalveluihin.

Kemin kaupungin käsityksen mukaan Kemin vastaanotolla on tosiasiassa käytettävissä noin 8–9 lääkärin työpanos. Merkittävä osa työpanoksesta on muualla kuin potilasvastaanotolla.

Solmitun palvelusopimuksen mukaan terveyspalvelut on tuotettava lähipalveluna siten, että palvelutaso ei alene tai heikkene.

Kemin kaupungin vastaava lääkäri, avoterveydenhuollon ylilääkäri Kari S. Lankinen katsoo, että lääkäripalvelujen taso ei ole koko sopimusaikana ollut sopimuksen mukaisella tasolla.

Vastaanottoajat ovat lyhentyneet ja niiden lukumäärä on puolittunut. Lankisen mukaan yhteisyrityksen tarjoama vakituisen lääkärin resurssi ei kata tilaajan edellyttämiä palvelutarpeita.

– Tosiasiallisesti Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä puuttuu Kemistä puolet tarvittavista lääkäreistä.

Yhteisyritys ei ole pystynyt tarjoamaan riittävästi pitkäaikaisesti sitoutunutta lääkärityövoimaa kaupungin tarpeisiin...naps..

[Nuivanlinna]

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aloittaa terveyskeskusten ulkoistuksen valmistelun - päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen
https://www.ess.fi/paikalliset/761730
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina, että yhtymä alkaa valmistella sosiaali- ja terveyskeskusten palvelutuotannon uudelleenjärjestelyitä virkamiesesityksen mukaisesti. Hallitus päätti asiasta äänin 4-3.

Yhteisyrityksen valmistelun aloittamista kannattivat SariNiinistö (kok.), JariRonkainen (ps.),  KariSulonen (kok.) ja TarjaTornio (kesk.). Muutosesitystä, jossa asia olisi palautettu valmisteltavaksi, kannattivat hallituksen puheenjohtaja KariLempinen (sd.), JouniKaikkonen (vihr.) ja NiinaSaarinen (sd.)...naps..

...nips... Virkamiesesityksessä esitettiin, että hyvinvointiyhtymä perustaa yhteisyrityksen yksityisen terveydenhuoltoalan toimijan kanssa. Yhtymä omistaisi yrityksestä 49 prosenttia ja yksityinen toimija 51 prosenttia...naps..

Miltäs sitten näyttää Päijät-Hämeessä nyt?

Lähiklinikat kiinni ja kikkailuja nettisovellusten kanssa.

Terveysjätti Mehiläinen sai loistodiilin Päijät-Hämeestä: "Kun väestö on terve ja käyttää palveluja vähän, toimintakin pysyy kannattavana"
https://yle.fi/uutiset/3-11492027
– Eivät missään nimessä. Olemme vaiheistaneet tämän kahdelle vuodelle. Ensi keväänä koulutamme ja valmennamme ja otamme asteittain digipalveluita käyttöön, sanoo Näreneva.

Jo tämän syksyn aikana yhteisyritys valitsee johtohenkilöt, päättää nimestä, brändistä ja visuaalisesta ilmeestä.

Suurin muutos palveluissa on se, että nykyiset lähiklinikat lakkaavat ja terveysasemat muuttuvat moniammatilliseksi sotekeskuksiksi. Resurssit taataan tarjoamalla asukkaille laajoja digipalveluita. Asukkaat voivat hoitaa terveysasioitaan yhteisyrityksen sovelluksella tai selaimen kautta.

Ja matuja tietenkin:

Ulkomailta rekrytointi ihmetyttää Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hoitajia: "Käsittämätöntä, kuin märkä rätti päin naamaa"
https://www.ess.fi/paikalliset/3158610
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päätös aloittaa hoitajahaut ulkomailta on herättänyt runsaasti hämmennystä hyvinvointiyhtymän hoitajissa....(maksumuuri)

Odotellaanpa uutista paskemmasta tessistä..

[Nuivanlinna]

Odotellaanpa uutista paskemmasta tessistä..

Ullatus.

Yli sata menettää lomapäiviä Harjun terveydessä - työehtosopimuksen vaihdos tuo joillekin myös parannuksia työehtoihin
https://www.ess.fi/paikalliset/4486007
Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalveluista vastaavassa Harjun terveydessä siirrytään helmi-maaliskuussa noudattamaan pelkästään yksityisen terveyspalvelualan työhehtosopimusta TPTES:iä.
Tällöin suurin osa hoitohenkilöstöä siirtyy kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta KVTES:sistä yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimukseen... maksumuuri..