HS: opettajan potku-uhka kuohuttaa Alppilan yläasteella

[Lasse]

Onko kenelläkään hommalaisella faktaa Marjo Kyllösen roolista Alppilan mocukokeilusta ja/tai hänen ja Sari Aarniokosken väleistä?

Marjo Kyllönen (sdp), imo, on yksi tämän jutun pahiksista, samoin kuin Ritva Viljanen (sdp) ja aina päätään aukova Päivi Lipponen (sdp).

Ruukinmatruunalta:

Pikkulinnut tiesivät kertoa, että tönityn pojan äidillä sekä rehtori Sari Aarniokoskella oli yhteinen EU-projekti, joka liittyi monikulttuurisuuteen kouluissa, ja projekti suoritettiin juuri Alppilan yläkoulussa. Ja kuinka ollakaan, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen oli hankkeen suojelija. Joten pieni piiri pyörii ja tytsyt siinä hyörii.

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/04/alppilan-koulusokora-osa-iii.html

Jatkoa: (nimet muutettu)
http://takkirauta.blogspot.fi/2013/04/alppilan-kouluskokora-osa-iv.html

[repo]

Tolvanen ihmettelee myös tapauksen tutkinnanjohtajana toimivan komisario Outi Petersohnin puheita. Petersohn on ilmoittanut julkisuudessa, että hän olisi tehnyt asiassa ei rikosta -päätöksen, koska teosta ei ole aiheutunut uhrille kipua ja teosta on puuttunut pahoinpitelyltä vaadittava tahallisuus.

- Ei syyttömiä saa rikoksesta epäillä. Kun epäily poistuu, on tutkintakin lopetettava. Tämä on aika poikkeuksellista. Poliisi on monesti sanonut, ettei tässä ole rikosta tapahtunut. Siihen ei oikein sovi se, että tutkintaa jatketaan, Tolvanen sanoo

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041716905698_uu.shtml

Mitä ihmettä Tolvanen oikein yrittää sanoa? Mitä hän tarkoittaa sanoilla "Ei syyttömiä saa rikoksesta epäillä"?

Sekopäistä puhetta mielestäni.

Eikös tuo nyt ole maailman yksinkertaisin ja loogisin asia.

Esitutkinta on jo suoritettu. Esitutkinta osoitti että epäiltyä rikosta ei ole tapahtunut. Näin ollen poliisilla tai syyttäjäviranomaisella ei ole moraalisia (eikä poliisilla myöskään juridisia) oikeuksia tai velvollisuuksia pitää syytettyä rikoksesta epäillyn asemassa.

"Rikoksesta epäilty" on siis tuossa lausunnossa positio, asema johon henkilö prosessissa asemoidaan. Kyseiseen asemaan asemoiminen edellyttää tiettyjä perusteita. Sitä ei voi eikä saa tehdä perusteetta, esim. kiusaamistarkoituksessa tai siksi että jonkin tahon poliittinen ja/tai yhteiskunnallinen agenda tai oman edun tavoittelu moista vaatii.

Miten noin yksinkertaisen asian tajuaminen voi olla vaikeaa?

No et sinäkään asiaa saanut ihan eksaktisti saanut ilmaistua. Koen suurta tarvetta osoittaa asiani korjaamalla sanojasi.

Esitutkinta on jo suoritettu. Esitutkinta osoitti että epäiltyä rikosta [(pahoinpitelyä koulujärjestyksen ylläpidossa)] ei ole tapahtunut. Näin ollen poliisilla tai syyttäjäviranomaisella ei ole moraalisia (eikä poliisilla myöskään juridisia) oikeuksia tai velvollisuuksia pitää syytettyä[opettajaa] rikoksesta epäillyn asemassa.

Moraali on vähän löyhä käsite, jonka tulkinta on riippuvainen katsojasta. Tietysti allekirjoitan sen, että lakien ja normien tulisi heijastella yhteiskunnan moraalia ja aivan erityisesti lakien ja normien valvojilla tulisi olla korkea moraali. Jälkimmäinen on se vaikea juttu, kun valvojien moraali alkaa olla epäilyttävää ja rapautuuhan se valvojien moraalikin yhteiskunnan moraalin mukana.

Kuinkas yhteiskunnan moraali mitattaisiin? Ei sille taida olla mitään lukemamittaria. Jos pidetään kiinni kielikuvasta "eduskunta on kansakunta pienoiskoossa", niin kansakunnan moraali on huono. Tiedän monia, jotka näkevät ettei tässä Alppila-tapauksessa ole mitään moraalisesti tuomittavaa. Poika, äitinsä ja rehtori vain lähtivät ajamaan (oli se sitten toisten mielestä miten arveluttavaa tahansa) omaa asiaansa käytössään olevilla keinoilla ja voimallisesti. Oikea ja väärä ottaa mittaa toisistaan. Yksinkertaista. Suuri tappelu virkamies vastaan virkakoneisto. Maantapa on ollut vuosikymmeniä että ei-virkamiehet häviävät tappelunsa virhamiehiä ja varsinkin virkakoneistoa vastaan kuusnolla, siksi on syytä pitää hyvät suhteet koneistoon, ja tästähän tämä kierre sitten lähtee.

Disclaimer: olen maallikko en juridiikan asiantuntija.

[Imperium]

Odotan innolla sitä toimittajaa joka vihervasemmistolaisen omertan rikottuaan uskaltautuu kirjoittamaan auki jutun taustat ja hämärät kytkökset.
Voi tosin olla,  että code of silence pysyy, sillä kukaan toimittaja ei halua itselleen opettaja Korhosen kohtaloa.

[Kansankiihottaja]

Tämä ketju on jo niiiiiiiin pitkä, etten ole varma löytyykö tämä jo täältä. Vilkaiskaa tämä:

http://turjalainen.blogspot.fi/

[JT]

Odotan innolla sitä toimittajaa joka vihervasemmistolaisen omertan rikottuaan uskaltautuu kirjoittamaan auki jutun taustat ja hämärät kytkökset.
Voi tosin olla,  että code of silence pysyy, sillä kukaan toimittaja ei halua itselleen opettaja Korhosen kohtaloa.

Samat ajatukset. Esimerkiksi Vasarahammerin hyvän yhteenvedon ahkera jakaminen somessa lisää valtamedian paineita ja lisää informaatiotulvan tuhojen laajuutta, kun vaikenemisella suljetut patoluukut murtuvat aikanaan auki.

Valtamedialla on jo nyt selittelemistä miksi olennaisia taustatietoja pimitetään. Ja luonnollisesti kaikki tämä vähentää valtamedian arvostusta, suosiota ja valtaa entisestään.

Tämän kirjoittaja on Vuoden luokanopettaja 2013, Kai-Ari Lundell:

" OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee samaa kuin minäkin, Tämä herättää ihmetystä eri ihmisten välisistä mahdollisista kytköksistä. Minuun on otettu monia yhteydenottoja, joissa kerrotaan mitä ihmeellisimmistä kytköksistä. En ota niihin julkisesti kantaa. Jos asia kiinnostaa, kannattaa googlailla ja luuhailla netissä."

http://www.properuskoulu.net/2013/04/miksi-antti-korhosesta-tehtiin.html

[Micke90]

Allekirjoittakaa kansalaisaloite koulukurin puolesta!

[RP]

ELI Tiina Nysten on Kauniasten suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen.

Sama lautakunta joka päätti Alppilan ex-rehtori Aarniokosken palkkaamisesta opetuspäälliköksi Kauniaisiin.

Täten Nysten ei puolusta poikaa vaan Aarniokoskea julkisissa lausonoissaan.
Tämähän nyt on mielenkiintoista. Eli siis pojalla on lakimies, joka kaiken logiikan mukaan on hänen äitinsä hänelle järjestämä. Mutta tämä lakimies on sama, joka on rekrynnyt rehtori Sari Aarniokosken Alppilan yläkoulusta Kauniaisten opetuspäälliköksi, ja hän itse on Kauniaisten suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen.

Nysten ei kuitenkaan ollut läsnä Aarnikosken rekrytoinnista päättäneessä kokouksessa, joten häntä ei siltä osin voi syyttää jääviydestä. Onko muusta todisteita?

[Hagbard]

Vielä Nysteniin palatakseni edelleen ihmettelen, mikä on se oikeustapaus, jossa Nysten on pojan asianajajana?

Ei kai pojalla voi olla kokopäivätoimista henkilökohtaista yleisasianajajaa. Kyllä tässä pitäisi olla jokin oikeustapaus, jossa poika on joko asianomistajana tai syytettynä.

On toki tiedossa, että Nysten oli pojan asianajajana siinä aiemmassa tragediassa, mutta se asianajajuus päättyi, kun rikoksentekijä sai tuomionsa. Vai onko kyse siitä, että Nysten on pojan edunvalvojana huostaanotossa.

Tämähän ei oikeastaan mitenkään liittyisi korhosgateen, olihan Nystenin ulostulon pääsisältö kuitenkin toivomus, että poika jätettäisiin rauhaan, mutta Kauniainen kytkee Nystenin ja Aarniokosken  visusti toisiinsa eikä tuota kytköstä laimenna yhtään jokin kokoukssta jääväys.

[sivullinen.]

Vielä Nysteniin palatakseni edelleen ihmettelen, mikä on se oikeustapaus, jossa Nysten on pojan asianajajana?

Monet täällä syyttävät eli toimivat syyttäjinä. Toiset taas antavat tuomioita eli ovat tuomareita. Näille on juridiikassa varattu omat merkityksensä - suomen kielessä taas toiset. Samoin on asianajajan laita; se tarkoittaa juristille toista ja tavalliselle ihmiselle toista. Kansanedustajakin on toisille ammatti toisille taas se tarkoittaa kansan asioiden ajamista valtion byrokratiakoneistossa eli kansan edustamista.

Edelleen on viehättynyt keskustelusta, jossa itselle sallitaan sanojen vääristely ja nimittely, mutta vastapuolelta se kielletään. Siitä on helppo päätellä mitä mieltä - ei perusteltua näkemystä vaan mieltä - kyseinen keskustelija on annetusta mielikuvasta tilanteesta, joka tässä tapauksessa ei ole opettaja Korhosen erottaminen vaan yleinen koulurauha. Puhetaidon - "retoriikan" - merkitykset tulevat jatkuvasti yhä voimakkaampina esiin. Keskustelun tehtävä ei selvästikkään ole välittää sanomaa vaan muokata ympäristöä piilomerkityksillä; tätä en ole ennen tajunnut tai ainakaan näin selkeästi nähnyt. Pikku hiljaa alan ymmärtää agitoinnin menetelmiä, ja miten se toimii.

Samalla kun OAJ käyttää agitaatiota, se paljastaa itsensä ja aseensa. Sen jälkeen sama menetelmä on kaikkien matkittavissa.

[Kalevi Aronen]

Kun seuraa tilanneta foorumeilla ja blgisteilla sekä tietysti adressista, niin Antti Korhosta puolustavien joukko on melkein sataprosenttinen. Vain pieni porukka on eri mieltä ja tietysti leimaa kaikki noin kaksisataaviisitoistatuhatta adressin allekirjoittajaa tyhmiksi, tietämättömiksi ja väärin ymmärtäneiksi alemmiksi elämänmuodoiksi.

Mutta ei se mitään totuus tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ilmi, vaikka kukkahattuporukka tekisi mitä. Yksi trolli ei kesää tee. Ei syötetä, ei.

[timouti]

Mähän tuolla aiemmin taisin kirjoittaa siitä, miten tuo mokuintegraatiokokeilu saattaa olla Helsingin ja kukkahattujen viimeinen toivo näissä koulu- ja asumisasioissa.
...
Voisko kuvio olla niin yksinkertainen että jos se pilottikokeilu näyttäisi paperilla hyvältä niin sen oppien mukaan toimien voitaisiin säästää opetuksen henkilöstö - ja muissa menoissa, tasata erilaisia oppilasaineksia eri koulujen välillä poliittisesti tarkoituksenmukaisilla tavoilla asuinpaikoista piittaamatta ja vähentää erityisopetukseen liittyvää byrokratiaa eli henkilöstömenoja ihan tolkuttomasti?

Ei. Koko erityisopetus on tarkoitus saada siihen malliin, että kaikki oppilaat opiskelee yhdessä samoissa luokissa. Siihen tuli jotain asetuksia 2010, että tuki on aika yleistä, tukiopetusta tms., sitten tehostettua tukea, eli erityiopettaja opettaa jonkun verran ja vielä on erityinen tuki, jossa tukitoimia on paljon. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642

Maahanmuuttajatkin kuuluu jollain tavalla erityisopetukseen siksi, koska kielitaito ei riitä normaalin opetuksen seuraamiseen. Sitten on "häiriköt" eli sosiaalisia tai emotionaalisia ongelmia. Kaikki nämä siis normiluokassa. Tukitoimena voi olla sitten se, että erityisopettaja on luokassa toisena opettajana.

Omituista on, jos Alppila on ominut omaksi mallikseen tämän, kun sama toiminta kuuluu jokaisen koulun velvollisuuteen. Aika monet on sitä mieltä, että kunnat käyttävät tätä touhua säästökeinona ja lakkauttavat erityiskouluja ja -luokkia.

Oppilaita ei ainakaan voi tasata eri kouluihin, koska ajatuksena on, että jokaisella pitää olla mahdollisuus käydä koulua lähimmässä koulussa.

[JT]

Joko tämä oli täällä ja varmassa tallessa jossain? Opetuspäällikkö Marjo Kyllösen kehonkieli ei jätä arvailujen varaa. Tai hänen ristiriitaiset puheensa.

Helsingin opetusvirasto: mitä Alppilan koulussa oikeasti tapahtui
Helsingin opetusviraston mukaan Alppilan koulun erityisluokanopettaja rikkoi perusopetuslakia poistaessaan oppilaan voimatoimin koulun ruokalasta. Koulun rehtori piti opettajan toimintaa törkeänä, ja työnantaja purki opettajan työsuhteen. Opettaja on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnalle, joka käsittelee sitä 7. toukokuuta. Poliisi ja valtakunnansyyttäjä tutkivat onko asiassa tapahtunut rikos. Helsingin opetusvirasto järjesti asiasta tiedotustilaisuuden. Kunta.tv:lle tapausta kommentoi opetuspäällikkö Marjo Kyllönen.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=150175

[Hagbard]

Kun tarkastellaan sitä teon ja seurauksen epäsuhtaa, mikä näkyy Korhosen työsuhteen purussa, tulee väkisinkin mieleen, että kyseessä ei ehkä olekaan ylimitoitetusta rangaistuksesta eikä edes kostosta. Näyttää oikeastaan ihan siltä, että Korhonen vain piti saada äkkiä ulos koulusta keinolla millä hyvänsä.

Jotenkin Korhonen ehkä koettiin uhkana, joka piti poistaa kuviosta vaikka sitten tällaisella ylilyönnillä. Lievemmistä varoituksista ei olisi ollut apua, Korhonen olisi jäänyt kouluun ja voinut saada selville jotain raskauttavaa, ehkä jopa ne häneltä alunperin salatut todistukset.

Koko ruokalakähinä olikin ehkä pelkkä tekosyy, mahdollisesti jopa lavastettu sellainen, että Korhonen saataisiin nopeasti ulos.

[Tuomas3]

Kun tarkastellaan sitä teon ja seurauksen epäsuhtaa, mikä näkyy Korhosen työsuhteen purussa, tulee väkisinkin mieleen, että kyseessä ei ehkä olekaan ylimitoitetusta rangaistuksesta eikä edes kostosta. Näyttää oikeastaan ihan siltä, että Korhonen vain piti saada äkkiä ulos koulusta keinolla millä hyvänsä.

Jotenkin Korhonen ehkä koettiin uhkana, joka piti poistaa kuviosta vaikka sitten tällaisella ylilyönnillä. Lievemmistä varoituksista ei olisi ollut apua, Korhonen olisi jäänyt kouluun ja voinut saada selville jotain raskauttavaa, ehkä jopa ne häneltä alunperin salatut todistukset.

Koko ruokalakähinä olikin ehkä pelkkä tekosyy, mahdollisesti jopa lavastettu sellainen, että Korhonen saataisiin nopeasti ulos.

Alppilan monikulttuuriproblematiikka, arvosana- ja monet muut ongelmat ovat yhtäläisiä useiden muiden koulujen kanssa ja yleisessä tiedossa. Aarniokoski oli aikaisemmin uhannut varoituksella Korhosta rehtorin oman laiminlyönnin vuoksi. Korhonen valitti Alangolle, joka ei tapansa mukaan saanut mitään aikaiseksi. Aarniokoski on katkera nainen ja hän kosti heti tilanteen tullen; eniten häntä varmaan harmitti se, ettei Korhonen, kuten edellisetkään äijät mielistelleet. Noita tilanteita kouluissa piisaa joka viikko ja ne hoidetaan aina sisäisesti ellei vanhempi nosta syytettä.

Aarniokoski ja Salo ehtivät äidin kanssa laittaa vyörivän kiven liikkeelle, joka hankaloittaa Korhosen ja pojan elämää todella paljon. Virasto on tajunnut tästä koituvan laskun suuruuden, harkitsemattomuuden ja epäinhimillisyyden. Se yrittää koko voimalla saada opetuslautakunnan puolelleen, jotta päät putoaisivat myöhemmin poliittisesti ja virkahaaskojen perseet pelastuisivat (ainakin toistaiseksi).

En usko salaliittoon. Piirit ovat vain pieniä ja kaverit puolustavat toisiaan, vaikka poliisitutkimus sanoisi mitä ja vaikka he aiheuttaisivat kuinka paljon kärsimystä kakaralle, tämän veljille, opettajalle ja koko koululaitokselle. Näillä on ihan omat lait. Vastenmielisiä ilkeitä ja ajattelemattomia ihmisiä, joita ei koskaan saisi päästää johtotehtäviin.

[sivullinen.]

Kun tarkastellaan sitä teon ja seurauksen epäsuhtaa, mikä näkyy Korhosen työsuhteen purussa [...]

Työsuhteita puretaan paljon paljon pienemmistäkin syistä. Henkilökemiat ovat useimmiten niissäkin se todellinen syy. Muistuupa mieleeni tapaus Timon Rädyn erottamisesta. Siinäkin perusteena oli henkilökemia - ja silloinkin kyse oli AY-liikkeen suorittamasta toimesta, vaikka silloinkaan kukaan ei sitä suostunut uskomaan.

[timouti]

Alppilan pilottikouluasiasta on ainakin tällainen selostus http://www.helsinki.fi/cea/opetuksenjaoppimisentuki/caset/Case_Samanaikaisopetus_Alppilan_yl%C3%A4asteella.pdf

Alppilan yläasteella opetetaan vuosiluokkia 7.–10. Koulussa on vuonna 2011 kaikkiaan 340 oppilasta, joista noin 70:llä on erityisen tuen päätös. Alppilan yläkoulussa noudatetaan vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen (VSOP) periaatteita. Erilaisin opettajakokoonpanoin toteutettavan samanaikaisopetuksen piirissä ovat vaihtelevasti kaikki koulun oppilaat.

Helsingin Opetusvirasto valitsi syksyllä 2008 seitsemän pilottikoulua kehittämään ja kokeilemaan käytännössä tehostetun ja erityisen tuen toimintamalleja. Alppilan yläaste on yksi Helsingin seitsemästä pilottikoulusta eli se on osallistunut koulun ulkopuolelta tuettuun systemaattiseen kehittämistyöhön. Samanaikaisopetus kuului Helsingin Opetusviraston määrittämiin tulospalkkioperusteisiin vuonna 2010.

Samanaikaisopetuskokeilusta on raportti, jossa ei erotella kouluja. Alppila on yksi seitsemästä. http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/Samanaikaisopetustutkimus_Helsinki_2011.pdf

Ulkopuolisen kysymys: "Näetkö tuolla pilottihankkeella mitään sellaista poliittista, taloudellista tai uravaikutusta, joka tekisi Alppilasta jossain määrin erityisen paikan?" Näitten tietojen perusteella ja pilottihankkeessa Alppila ei ole erityinen paikka. Vuosiluokkiin sitomaton opetus ei taida olla tavallista. En löydä sellaista virallista nimikettä, että Alppila olisi monikulttuurisen samanaikaisopetuksen pilottikoulu, tuossa pilotissa on kyse erityisopetuksesta yleisesti.

[Tomi]

Allekirjoittakaa kansalaisaloite koulukurin puolesta!

Kansalaisaloitteen otsikko
Koulukuri kuntoon – vanhempien, opettajien ja lasten oikeuksille sekä velvollisuuksille uudet säännöt
Aloitteen päiväys
12.04.2013
Aloitteen muoto
Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä
Oikeusministeriön asianumero
OM 84/52/2013
Aloitteen sisältö

Tämän aloitteen tarkoituksena on muuttaa lainsäädäntöä lasten ja nuorten fyysiseen koskemattomuuteen, kasvatukseen ja kuriin liittyvissä laiessa, pykälissä ja ohjeistuksissa kouluissa ja kodeissa.

Sisällön tarkoituksena on tarjota erilaisia uusia ajatuksia, joita lainvalmistelussa on tarkoitus lakipykälien suhteen (ainakin perusopetuslaki ja lastensuojelulaki) muokata toimivaksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa tasapuoliset oikeudet ja mahdollisuudet kasvattaa ja opettaa lapsia turvatussa ympäristössä turvallisin keinoin. Tavoitteena on myös taata opettajille paremmat mahdollisuudet puuttua häiriötilanteisiin ja ongelmatapauksiin kouluissa. Tarkoituksena ei ole yksiselitteisesti vaatia lakeja muutettaviksi tällaisenaan toteutettavan mallin pohjalta.

Johdanto:
Vuonna 1984 asetettu laki kieltää yksiselitteisesti alaikäisiin kohdistuvan fyysisen väkivallan ja kurittamisen. Tämä on tuonut niin kodeissa kuin kouluissakin eteen tilanteen, jossa lapsi ei ymmärrä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kunnioitus aikuisia ja muita lapsia kohtaan usein puuttuu, ja räyhäävää, agressiivista lasta ei saada ojennukseen puheen voimalla. Ympäristö ei-hankalille lapsille muuttuu ahdistavaksi. Kouluviihtyvyys ja oppimisympäristö muuttuu vahingolliseksi.

Termit ja niiden selkeytys:
Kuri, kuritus, ojennus, voimankäyttö, väkivalta ja pahoinpitely

Kurilla tarkoitetaan tässä tapauksessa kontrollia ja pyrkimystä pitää järjestystä yllä ja ohjata kasvatuksellisin toimin lasten käyttäytymistä. Tavoitteena pitää olla että lapsi oppii käyttäytymään sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Kurin tarkoituksena on toimia lapsen hyväksi ja lapsen puolesta.

Kurittaminen pitää erottaa voimankäytöstä, pahoinpitelystä ja väkivallasta. Kurittaminen itsessään pitää olla kasvattajan työkalu, jolla ohjataan, oikaistaan ja ojennetaan lasta oikeaan suuntaan. Kurittaminen ei saa kuitenkaan vahingoittaa lasta. Kurittaminen itsessään on jätettävä vanhempien oikeudeksi ja vastuulle.

Alle kolmivuotiaita lapsia tulisi hoitaa varsin fyysisesti - ohjata kädestä pitäen ja rajoittaa hellästi myös ruumiillisesti. Tämä käsitys perustuu tietoon lapsen aivojen kehityksestä: verbaali sanoma ei mene perille ennen kuin lapsi alkaa olla (esi)kouluiässä.

Kouluiässä käytöshäiriöiden karsiminen opettajien suunnalta onkin jo huomattavasti haastavampaa tai jopa mahdotonta, jollei asioihin ole puututtu aiemmin.

Vanhemmille tulisi palauttaa oikeus lapsen lievää fyysiseen pakottamiseen (kurittamiseen ja ojennukseen). Tämä kohta vaatii tarkempaa täsmennystä ainakin lastensuojelulakiin. Tämä voi kuulostaa useista julmalta, mutta loppupelissä näin ei ole. Mistään fyysisestä toimenpiteestä ei saa koitua lapselle fyysisiä vammoja. Termit on täsmennettävä.

Koulukuri
Millä kuri ja käytöstavat sitten saataisiin kouluihin? Oppilaat on saatava ymmärtämään, että rangaistuksenkin uhalla sääntöjä on noudatettava, opettajia on kunnioitettava, opetusta on seurattava ja muille oppilaille on suotava häiriötön ympäristö. Kurinpitotoimenpiteet olisivat aina seurauksina mikäli toimitaan sääntöjen vastaisesti. Ne toimivat rajoina lapsille.
Säännöt voivat olla koulukohtaisia, ja niiden on oltava selkeitä sekä oikeudenmukaisia. Niiden laatimiseen osallistuisivat myös vanhemmat.

Jokaista koulua kuitenkin koskisi seuraavat käyttäytymisen perussäännöt:

1. Opettajien velvollisuutena on toimia tasapuolisesti oppilaita kohtaan, huomioiden jokaista oppilasta yksilönä.
2. Oppilaiden velvollisuutena on seurata opetusta ja olla häiritsemättä. Oppilas ei saa käyttää sopimatonta kielenkäyttöä opettajaa tai muita oppilaita kohtaan. Jokaisesta säännön rikkomisesta tulee 1-3 suullista huomautusta, riippuen rikkeen asteesta. Tämän jälkeen säännön rikkomisesta seuraa rangaistus.
3. Opettajan oikeutena on opettaa.
4. Oppilaiden oikeutena on oppia. Oppilaiden oikeutena on myös valittaa opettajan epäasiallisesta tai kohtuuttomasta toiminnasta rehtorille. Valituksen taakse tarvitaan 1/3 osa oppilaiden määrästä, vähintään kuitenkin 3 oppilasta. Opettajan rikkeet menisivät aina rehtorin kautta käsiteltäväksi, yhdessä vanhempien kanssa.

Kun sääntöjä rikotaan

Ensimmäisessä vaiheessa seuraa (rangaistukset):

- suullinen varoitus/huomautus
- puhuttelu/ johon osallistuvat opettaja, rehtori, oppilas ja vanhemmat. Esimerkiksi 3 huomautusta.
- jälki-istunto / työrangaistus (esim. sotkujen siivous tai hajoitettujen tavaroiden korjaus). Näiden rangaistuksien suorittamisien tulee olla oppilaiden velvollisuuksia, joista kieltäyminen tulee johtaa astetta ankarampaan rangaistukseen.

Toisessa vaiheessa:

- määräaikainen erottaminen koulusta (jonka rehtori voisi omalla päätöksellä toimeenpanna välittömästi 1-5 päiväksi. Pidemmät menisivät kouluneuvoston tai muun vastaavan organisaation päätettäväksi.
- taloudellinen sanktio vanhemmille. Esimerkiksi laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle, eli toisille veronmaksajille erottamisen ajalta (30-50€ per päivä). Harkintaan.
- sosiaalitoimen (lastensuojelu) ja/tai psykologisen asiantuntijan mukaantulo automaattisesti, riippuen ongelman luonteesta eli oppilaan ongelmista.

Kolmannessa vaiheessa:

- oppilaan passitus erityiskouluun / koulukotiin. Vaihtoehtoisesti lopullinen erottaminen koulusta – opettakoot vanhemmat sitten itse lapsensa (sekin on mahdollista). Harkitaan.

Opettajan oikeudet taata koulurauha

Mikäli häiriökäyttäytymistä esiintyy, olisi myös opettajille suotava lainsäätämät mahdollisuudet poistaa oppilas tilasta ilman pelkoa siitä, että joutuu itse syytetyksi. Jos fyysiseen kontaktointiin joudutaan, pitää ohjeet ja otteet olla kaikkien tiedossa, myös oppilaiden.

Lain mukaan töniminen, työntäminen, repiminen, potkut, lyönnit ja kuristukset ovat pahoinpitelyä, koska niiden seurauksia ei voida arvioida etukäteen. Tietyt hallitut kuljetus- ja hallintaotteet ovat voimankäyttöä kun tilanne ja olosuhteet siihen oikeuttaa. Kun näin on, tulee opettajalle mahdoton tehtävä eteen. Miten riehuvaa hysteeristä lasta tai nuorta pystyy fyysisesti käsittelemään LAILLISESTI, ilman että on käynyt mittavaa voimanhallinta kurssia, ja harjoitellut otteita ja tilanteita jatkuvasti?

Käsitteet fyysinen rajoittaminen, sallittu voimankäyttö sekä hallinta- ja kuljetusotteet tulee selkeyttää yksiselitteisiksi, huomioiden sekä oppilaan että opettajan fyysiset ominaisuudet ja tilanteen vakavuus.
Hihasta vetäminen tai selästä työntäminen eivät riitä ohjeiksi.

Oppilaan tai opettajan osoittaessa päällekäyvää väkivaltaa (lyöminen ja potkiminen), pitäisi teko automaattisesti olla tekijän puolelta rikos, josta seuraa asianmukainen selvittely rehtorin puolueettomalla työllä. Riippuen tilanteen vakavuudesta, on viranomaisten tehtävä osallistua selvittelyyn.

Muuta yhdessä, ilman tai erikseen yllämainittuja kohtia:

- jo alaluokkalaisille tulee ottaa todistukseen mukaan käytösarvosana, joka vaikuttaa keskiarvoon.
- kouluun kuulumattomien ja vaarallisten tavaroiden takavarikoimiseen tulee antaa opettajalle ja rehtorille oikeudet. Nyt sen saa tehdä vain poliisiviranomainen.
-sähköisten viestintävälineiden ja pelikonsolien kiinnipitopakko tunneilla. Vaihtoehtoisesti jokaiseen opetustilaan n. 100 euroa maksavat data- ja puheverkkojen käytönestolaitteet, jotka opettaja käynnistää tunnin alkaessa.
- jokaiseen opetustilaan asennetaan tallentavat järjestyksenvalvontajärjestelmät. Ne siis tallentavat sisäänsä 24h 380asteen kuvanauhaa, jonka voi vakavissa ja kiistanalaisissa tilanteissa purkaa tarkastettavaksi rehtorin toimesta.
- uudet säännöt tulee olla kaikkien asianomaisten tiedossa – kodeissa ja kouluissa. Tiedotusvastuu kunnalle/koululle.
- lisäksi voitaisiin pohtia Ruotsinmallia, eli helpompaa mahdollisuutta yksityiskouluille, jolloin vanhemmille luotaisiin monipuolisemmat mahdollisuudet valita lapsilleen mieluisa koulu.
Perustelut

Näillä toimenpiteillä, vaatimuksia koskevia lakeja muuttamalla pystytään tarjoamaan lapsille ja nuorille turvallisempi ympäristö kasvaa ja opiskella. Näin pystytään turvaamaan oppimisrauha kouluissa. Näin pystytään parantamaan opettajien työviihtyvyyttä ja työssäjaksamista, sekä annetaan kouluihin opettajille ja rehtoreille paremmat valtuudet ja keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen.

Samalla helpotetaan vanhempien mahdollisuuksia kasvattaa lapsensa rakkaudella annettavalla kurilla ilman että lapsiin tai nuoriin kohdistuu väkivallaksi luokiteltavaa kohtelua.
Aloitteen taloudellinen tuki
Ei ole
Kannatusilmoitusten keräystavat

    Kansalaisaloite.fi


Linkit muihin verkkosivuihin

    Pelastakaa opettaja Antti Korhonen -adressi
    Facebook -keskustelupalsta

Vastuuhenkilöt
Vireillepanijat

Sami Petteri Rautavuori, Vantaa

Edustajat

Sami Petteri Rautavuori, Vantaa
Markkulantie 24 N 56 01400 Vantaa
[email protected]
0400939399

Varaedustajat

Jari Juhani Väli-Klemelä, Kalajoki
[email protected]

[Micke90]

Miten toisten henkilöiden tekemä aloite liittyy kansalaisaloitteeseemme?

[dothefake]

Tätä tarkoitin, että pohjatyöt pitäisi tehdä kunnolla, että edes yksi aloite saisi sen 50 k nimeä. Nyt ei saa yksikään. Minulle vastattiin, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut tekevät. Nyt korjaatte satoa. En allekirjoita niistä yhtäkään.

[Micke90]

Tätä tarkoitin, että pohjatyöt pitäisi tehdä kunnolla, että edes yksi aloite saisi sen 50 k nimeä. Nyt ei saa yksikään. Minulle vastattiin, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut tekevät. Nyt korjaatte satoa. En allekirjoita niistä yhtäkään.

Miten "pohjatyönä" voisi selvittää miljoonien äänioikeutettujen Suomen kansalaisten mielenliikkeitä? Siinäpä sinulle kova pähkinä purtavaksi.

[jmk]

Miten "pohjatyönä" voisi selvittää miljoonien äänioikeutettujen Suomen kansalaisten mielenliikkeitä?

Noo, miljoonien mielenliikkeitä pystyy kartoittamaan esim. mielipidekyselyillä. Siis sellaisilla oikeilla, jotka tekee ammattitaitoinen tutkimustoimisto.

Pohjatyötä voi tehdä muutenkin, esim. juridista pohjatyötä lakialoitteen suunnittelemiseksi, ihan asiantuntijatyönä. Puoluetoimistoilla, ideapajoilla ja sellaisilla luulisi resursseja olevan. Jos on kiinnostusta.

[Micke90]

Noo, miljoonien mielenliikkeitä pystyy kartoittamaan esim. mielipidekyselyillä. Siis sellaisilla oikeilla, jotka tekee ammattitaitoinen tutkimustoimisto.

Pohjatyötä voi tehdä muutenkin, esim. juridista pohjatyötä lakialoitteen suunnittelemiseksi, ihan asiantuntijatyönä. Puoluetoimistoilla, ideapajoilla ja sellaisilla luulisi resursseja olevan. Jos on kiinnostusta.

Ai olisi pitänyt oikein ammattitaitoinen tutkimustoimisto palkata mielipidekyselyjä suorittamaan? 

Täällä oli kyllä avoinna työstöketju kansalaisaloitteen työstämiseksi. Olisitte tulleet sinne työstämään aloitetta.

Mistäpä luulet meidän muuten kaivavan ison nipun asiantuntijoita tähän hätään? 

[Maailmanmies]

Tätä tarkoitin, että pohjatyöt pitäisi tehdä kunnolla, että edes yksi aloite saisi sen 50 k nimeä. Nyt ei saa yksikään. Minulle vastattiin, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut tekevät. Nyt korjaatte satoa. En allekirjoita niistä yhtäkään.

Nimenomaan. Ei vain jotenkin kiinnosta allekirjoittaa tuota kansalaisaloitetta, koska siellä jo on vastaavansisältöinen aloite.  Kaikki haluavat juuri sen heidän adressinsa/aloitteensa olevan se millä on suurin merkitys.

[dothefake]

Tarkoitin pohjatyöllä esim. selvitystä, onko muita sisaraloitteita meneillään. Olisin oikoluettanut aloitteen opettajilla, mahdollisesti jopa Korhoselta itseltään olisin kysynyt jne. Mutta ehdotukseni sai tylyn vastaanoton, joten näillä mennään. Ei yksikään kerää tarvittavaa määrää. Voimat ovat hajoitetut. Kolmehan siellä nyt saman aiheen ympärillä on. Ei kukaan jaksa lukea niitä pitkiä liirumlaarumeita ja sitten harkita mitä kannattaa. Ytimekkyys ja selkeys vetoaisi kansaan, kyllä se eduskunta sitten töikseen nikkaroi sata sivua lauseesta: lisää kuria kouluihin!

[Arto Luukkainen]

Tolvanen ihmettelee myös tapauksen tutkinnanjohtajana toimivan komisario Outi Petersohnin puheita. Petersohn on ilmoittanut julkisuudessa, että hän olisi tehnyt asiassa ei rikosta -päätöksen, koska teosta ei ole aiheutunut uhrille kipua ja teosta on puuttunut pahoinpitelyltä vaadittava tahallisuus.

- Ei syyttömiä saa rikoksesta epäillä. Kun epäily poistuu, on tutkintakin lopetettava. Tämä on aika poikkeuksellista. Poliisi on monesti sanonut, ettei tässä ole rikosta tapahtunut. Siihen ei oikein sovi se, että tutkintaa jatketaan, Tolvanen sanoo

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041716905698_uu.shtml

Mitä ihmettä Tolvanen oikein yrittää sanoa? Mitä hän tarkoittaa sanoilla "Ei syyttömiä saa rikoksesta epäillä"?

Sekopäistä puhetta mielestäni.

Eikös tuo nyt ole maailman yksinkertaisin ja loogisin asia.

Esitutkinta on jo suoritettu. Esitutkinta osoitti että epäiltyä rikosta ei ole tapahtunut. Näin ollen poliisilla tai syyttäjäviranomaisella ei ole moraalisia (eikä poliisilla myöskään juridisia) oikeuksia tai velvollisuuksia pitää syytettyä rikoksesta epäillyn asemassa.

"Rikoksesta epäilty" on siis tuossa lausunnossa positio, asema johon henkilö prosessissa asemoidaan. Kyseiseen asemaan asemoiminen edellyttää tiettyjä perusteita. Sitä ei voi eikä saa tehdä perusteetta, esim. kiusaamistarkoituksessa tai siksi että jonkin tahon poliittinen ja/tai yhteiskunnallinen agenda tai oman edun tavoittelu moista vaatii.

Miten noin yksinkertaisen asian tajuaminen voi olla vaikeaa?

Tuossa hieman ylempänä selitin vielä kerran sen, mikä tässä on niin vaikeaa:

Ei syyttömiä saa rikoksesta epäillä. Kun epäily poistuu, on tutkintakin lopetettava. Tolvanen sanoo
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041716905698_uu.shtml

Tarkoittaa kai sitä, että tutkinta on tehty ja ei enää epäillä rikoksesta. Kun tutkintaa jatketaan, jo kerran syyttömäksi todettua epäillään vieläkin rikoksesta samassa jutussa. Eli kun on kerran todettu syyttömäksi, niin ei enää jatketa tutkintaa. Vaikea sitä näköjään on selkeästi sanoa.

Lihavoidut kohdat kuuluvat yhteen. Eli tuolla lihavoidulla kohdalla Tolvanen tuntui perustelevan tätä:

Tolvanen ihmettelee myös tapauksen tutkinnanjohtajana toimivan komisario Outi Petersohnin puheita.

Siis mitä väärää Petersohn on sanonut Tolvasen mielestä?

[Micke90]

Nimenomaan. Ei vain jotenkin kiinnosta allekirjoittaa tuota kansalaisaloitetta, koska siellä jo on vastaavansisältöinen aloite.  Kaikki haluavat juuri sen heidän adressinsa/aloitteensa olevan se millä on suurin merkitys.

Tähän täytyy sanoa sen verran, että Sami Rautavuorella oli tiedossaan meidän tekemämme aloite jo siinä vaiheessa, kun hän alkoi työstää omaansa. Tiedän sen, koska olen käynyt Sami Rautavuoren kanssa keskusteluja tämän asian tiimoilta. Hän kovasti mainosteli oman aloitteensa paremmuutta sekä kehotti meitä vetämään jo julkaistun aloitteemme pois. Hänellä itsellään ei ollut siinä vaiheessa minkäänlaista aloitetta valmiina. Joensuulaisten tekemä aloite puolestaan ilmestyi palveluun päivä sen jälkeen, kun nimien keräys aloitteeseemme oli käynnistynyt. Sitä ennen aloite näkyi kansalaisaloite.fi:ssä alkamassa olevien aloitteiden kohdalla. 

Ei ehkä kannattaisi kommentoida asioita, joista ei välttämättä tiedä mitään. Eli kyllä pohjatyöt oli tehty. Kaikkien Suomen miljoonien kansalaisten mielenliikkeitä en pysty selvittämään. Sami Rautavuoren aloite ilmestyi palveluun vasta tänään ja hän julkaisi sen Naamakirjaryhmässäänkin vasta 6 tuntia sitten.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/294

https://www.facebook.com/koulukurikuntoon

[Possumi]

Kansalaisaloitehan on alunperin ideoitu tekemään suorandemokratian vaatijoista pellejä ja pönkittämään entisestään puoluepoliittisen eliitin hallinnoiman 'edustuksellisen'-demokratian järjestelmää.

Tässä se tulee onnistumaan erinomaisesti koska:
1. puhemies on jo päättänyt ettei kansalaisaloitteita oteta vakavasti (mielivaltainen käsittelyprosessi ennen suurensalin äänestystä)
2. järjestelmästä tehtiin tahallaan täysin avoin ja hyväksikäytettävä niin että yleinen anarkia ja populismi tuhoaa itse sen maineen

Jos joku ei ymmmärrä 2. pointtia niin juurikin tämä opettaja-kaustin vastaisen aloitteen fiasko on tästä hyvä esimerkki: kun kukaan ei koordinoi mitään niin sitten ali-resulssoidut ja -koordinoidut yksittäiset kansalaisaktiivit tekevät hätäisesti useita päällekkäisiä juostenkustuja aloitteita joiden kesken äänet tottakai jakautuvat. Äänestäjät turhautuvat koska on liikaa aloitteita samasta asiasta jolloin suurin osa jättää yksinkertaisesti äänestämättä.

Toinen järjestelmän pelleksi tekijä on aloitteiden sisällöt - ne heijastavat niitä 7-päivää/iltalehti/jonne-tason prioriteettejä mitä meidän 'sivistyneillä kansalaisilla' on politiikkaan antaa:

Katsokaamme TOP-10 aloitetta:
1. Homoiliittoihin semanttinen muutos, keskaria arvokonservatiiveille: 148,000
2. Musan ja elokuvien piratisointi netistä lailliseksi 26,000
3. Pössyttely lailliseksi 22,000
4. Pakkoruotsi pois, keskaria RKP:lle 18,000
5. Susi-hysteria, keskaria viherpiipertäjille 17,000
6. Heti pois EU:sta 17,000
7. Kaikille ilmaista rahaa 15,000
8. Kesä-aika-vihaaja-hörhöt 15,000
9. Feministien vauva-kausti 13,000
10. Eutanasiaa vanhuksille 7,000

Saatoin ehkä kärjistää noita hiukan mutta tahdoin myös karakterisoida niiden taustalla olevia motiiveita mitä niiden kannattajakunnasta yleisimmin löytyy. Hypoteesini on että jos tutkisimme tilastoja siitä kuinka moni noita äänestävistä on tutustunut aloitteen sisältöön - sen lakimuutosten kuvauksiin - niin suurin osa (lähes kaikki!) allekirjoittajista ei ole niitä lukenut ollenkaan - vaan äänestyspäätös tehdään jollain ihan muulla perusteella (esim. kuvaamillani perusteilla).

Jos joku ei edelleenkään näe näissä aloitteissa mitään vikaa niin suosittelen katsomaan elokuvan Idiocracy http://www.imdb.com/title/tt0387808/

Tästä syystä koko järjestelmää on helppo halveksia ja sivuuttaa se. Kun vielä pitkitetään aloitteiden käsittelyä ja vesitetään niiden läpimeno niin muutaman vuoden päästä kukaan ei edes raivopäissään viitsi allekirjoittaa yhtään mitään.

Poliitikot tietävät että Suomalainen äänestäjä ei tee vallankumousta, marssi barrikaadeille, osallistu edes mielenosoitukseen jos sataa.

Siis en halua dissata tätä kokonaan. Järjestelmän ajatuksessa itsessään ei sinänsä ole mitään vikaa - mutta sitä käyttämään pitäisi olla järjestäytyny organisoitu taho joka 1. valmistelisi ja koordinoisi aloitteet 2. tiedottaisi niiden sisällöstä kansalaisille media kampanjoilla ja 3. valvoisi aloitteen läpimenoa eduskunnassa. Kaikkeen tähän valitettavasti tarvittaisiin organisaatiota: ihmisiä ja rahaa - eli käytännössä poliittista järjestöä, puoluetta - ja sitten ollaankin taas aloitusruudussa. Se siitä 'suorasta demokratiasta'.

Ihan miten päin sitä katsoo niin tässä muodossa järjestelmä on rampa ja fiasko. 

[Tuomas3]

Ulkopuolinen: Näetkö tuolla pilottihankkeella mitään sellaista poliittista, taloudellista tai uravaikutusta, joka tekisi Alppilasta jossain määrin erityisen paikan?

Ehkä jonkun viraston tantan tai rehtorin päänsisällä. Ei tuollaisilla pilottihankkeilla ole mitään muuta merkitystä kuin se, että saadaan omaan curriculum vitaeen yksi merkintä lisää.

Jos koulun henkilökunta on jakautunut kahteen leiriin niin kumpaan leiriin Alanko kuuluu?

Koulun henkilökunta on yli 90% Korhosen puolella. Ei voi sanoa kahdeksi eri leiriksi. Toisessa leirissä vain on kivääri. Alangon pitäisi virallisesti olla Korhosen puolella, hän on vain aina ollut saamaton.

Vaikea uskoa että mikään muu puolue kuin Virheät tai RKP tekisi nyt sellaisen vaali-itsemurhan että lähtisi tukemaan tuota ajojahtia. Tämä tapaus poikii samaa aihepiiriä pinnalle tästä ainakin 2-3 vuotta eteenpäin ja netti muistaa nykyisin kaiken.

Potkujen puolesta tulevat äänestämään:
1. Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

2. Katri Korolainen (Vihr.)

3. Juha Leoni (Vas.)
Pitää kotikasvatusta syynä huonoon kuriin. Voi olla musta hevonen.

Potkuja vastaan kuntavaalikoneen mukaan, mielenkiintoista nähdä ketkä lahjotaan:
1. Wille Rydman (Kok)

2. Anniina Palm (Kok)
Sanoi vaalikoneessa: Opettajilla tulisi olla riittävät valtuudet taata oppilaille työrauha, esimerkiksi poistamalla häiritsevä oppilas luokasta.

3. Timo Raittinen (Kok.)
Vaalikoneessa Jalovaaran ja Nymanin kera kaikkein kovimman kurin kannalla.

4. Nasima Razmyar (SDP)
Opettajille pitää antaa enemmän mahdollisuuksia ja työkaluja kurinpitoon.

5. Ville Jalovaara (SDP)
Järjestyssääntöjen noudattamista on tiukennettava ja pohdittava sitä miten koulun työrauha voidaan parhaiten turvata.

6. Marja Nyman (PS)
Lapsille ja nuorille - sekä myös opettajille - on taattava työrauha. Opettajille pitää antaa mahdollisuus kurinpitoon esimerkiksi määräaikaisen erottamisen avulla.

Tyhjää äänestäisi
Kaupunginhallituksen edustaja
Ulla-Marja Urho (Kok.)
Tarvitaan kuria ja välittämistä. Suomalaisten opettajien osaaminen on hyvä. Nykykäytännössä voidaan käyttää tiukempaa kuria.


http://www.vaalikone.fi/kunta2012/helsinki/ehdokkaat/?c=805

[chacha2]

Alppilan koulukahakka siirtyy valtakunnansyyttäjälle

18.4.2013 9:48
Poliisi on yhä sitä mieltä, ettei Helsingin Alppilan yläkoulun opettaja ole syyllistynyt pahoinpitelyyn. Jutun esitutkinta valmistuu tänään.

Tapaus halutaan poikkeuksellisesti vielä arvioida valtakunnansyyttäjänvirastossa. Siellä ratkaistaan, onko jutussa aihetta nostaa syytteitä vai ei.

Poliisin mukaan opettaja on kuulusteluissa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Alppilan juttua on tutkittu pahoinpitelynä ja virkarikoksena.

http://www.ess.fi/?article=411465

Poliisin silmissä opettaja siis ei ole syyllistynyt pahoinpitelyyn:

Läraren oskyldig i polisens ögon
Publicerad för ungefär 3 timmar sedan.

Polisen har avslutat förundersökningen i fallet där en lärare kastade ut en elev ur matsalen i Alphyddans finska högstadium i Helsingfors. Det här meddelar FNB.

Enligt polisen har läraren inte gjort sig skyldig till misshandel.

Fallet går nu vidare till riksåklagaren. Riksåklagaren Jorma Äijälä säger att polisens bedömning inte har någon betydelse i hur riksåklagaren kommer att bedöma fallet.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/04/18/lararen-oskyldig-i-polisens-ogon boldaus oma

Mutta se ei opettajaa auta sillä valtionsyyttäjä Jorma Äijälä sanoo nyt, ettei poliisin arviolla ole mitään merkitstystä siihen miten valtionsyyttäjä tulee arvioimaan tapausta.

[Tuomas3]

^Kaikki eivät Äijälän puolueellisuuteen ainakaan usko:
http://www.oikeusmurha.com/jormaaijala.html