2009-06-07 HS KOLUMNI: EU saa populistin paljastamaan ylenkatseensa Pettuleipädi

[skrabb]

Hesarista haiskahtaa hienoinen paniikki



http://www.hs.fi/juttusarja/lyytinen/artikkeli/Pettuleip%C3%A4direktiivi/1135246562261

Pettuleipädirektiivi
7.6.2009 3:00 | Päivitetty: 7.6.2009 10:03
A A Jaakko Lyytinen

Helsingin Sanomat

Populismi tarkoittaa kansansuosion kalastelua halvoin keinoin. Populisti pujottaa koukkuun madon ja lähtee onkimaan – katiskasta. Hän jalostaa ennakkoluulonsa ohjelmaksi ja maustaa sen katkeruudella. A vot. Resepti on tuttu näistäkin eurovaaleista. Populisti väittää olevansa kansan asialla. Mutta todellisuudessa hän halveksii kansaa.

Euroopan unioni on kuin taivaanlahja herravihasta käyttövoimansa keräävälle agitaattorille. Missä EU, siellä mahdollisuus esittää ufologisia väitteitä ilman vastalauseita.

EU on täydellinen vihollinen: kasvoton, hahmoton ja koukeroinen. Mutta EU houkuttelee populistin paljastamaan ylenkatseensa kansaa kohtaan. Populisti lähtee siitä, ettei EU kiinnosta kansaa. Ja niin kauan kuin kansa ei tiedä, populisti pärjää.

Kansasta tehtiin uhri jo vuonna 1973, kun Suomessa vastustettiin EEC-vapaakauppasopimusta. Terttu Tuomi & Vasara-ryhmä julkaisi kampanjasinglen Ei, ei EEC:lle!, jossa laulettiin: Se kansanvaltaa kaventaa ja suurpääomaa kasvattaa. Kuka hyötyy, kuka maksaa viulut? Kun monopolit ehtoja sanelee, niin Suomen herrat kumartelee. Kovat ajat kansalla on eessä.

Kansan lisäksi EEC näytti uhkaavan eliittiä. Syyskuussa 1973 Helsingin Sanomissa julkaistiin kokosivun ilmoitus, jossa viisisataa vaikuttajaa vaati, että sopimus on torjuttava. "Mielestämme vain EEC-sopimuksen hylkääminen on varmuudella yhdenmukainen turvallisuuspoliittisten tavoitteittemme, Suomen ja Neuvostoliiton välisen yya-sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteittemme kanssa", he vetosivat.

Allekirjoittajien myöhempiä vaiheita voi seurata Kuka kukin on -teoksesta. Yhdestä tuli presidentti, toisesta EU-komissaari ja kolmannesta ulkoministeri. Joukossa oli myöhempien aikojen professoreita, kansanedustajia ja kulttuurivaikuttajia.

Vetoomuksesta huolimatta Suomi solmi EEC-sopimuksen. Diiliin kytkettiin tosin demokratiaa halveksinut hanke: presidentti Kekkosen toimikauden jatkaminen poikkeuslailla.

Parissa vuosikymmenessä geopoliittiset valtasuhteet keikahtivat niin rajusti, että syksyllä 1994 Suomi järjesti EU-kansanäänestyksen. Ja taas kuohui. Jäsenyyttä ajoi elinkeinoelämän järeä patteristo. Vastassa oli useita jo 1973 EEC:tä vastustaneita kulttuurivaikuttajia. Kuten Suomen pisteliäin toisinajattelija.

"Suomen jääminen EU:n ulkopuolelle on kuvattu kuolemanloukuksi, joka vie kansakunnan tuhoon. Kenet se vie tuhoon?" penäsi kirjailija Erno Paasilinna kansanäänestyksen alla. Ja vastasi itse: "Herrat kyllä voivat leikkiä Euroopan omistajia, lyödä arpaa ja ottaa riskejä kansakunnan nimissä, he selviytyvät aina. – – Sen sijaan itse kansa, syvät rivit, ei voi kokonaisuudessaan jättää paikkaansa, ei panna elämäänsä yhden kortin varaan, se saa aina maksaa erehdykset omasta selkänahastaan."

Erno Paasilinnan EU-näkemyksessä tuoksahti yhtä aikaa rahvaan romantisointi ja holhoava käsitys kansasta. Se oli suoraa jatkumoa kansankuvaukselle, jonka kansalliskirjailijat Topelius ja Runeberg olivat huolella tuottaneet.

EU-populisti luottaa samaan ylenkatseeseen ja siihen, että suomalaisten suonissa yhä virtaa äidinmaidossa imetty herraviha, epäluulo esivaltaa ja oppinutta mieltä kohtaan, kuten Ilmari Kianto kuvasi jo sata vuotta sitten. EU:n maksumieheksi päätyvä kansa raataa kuin Saarijärven Paavo, mutta käteen jää vain pettuleipää. Ja sekin kielletään pian direktiivillä.

Jos EU-vaaleissa haluttaisiin eroon kansallismielisestä tunkkaisuudesta, muukalaisvihaa lietsovasta pelottelusta ja uuvuttavasta kurkkudirektiivisössötyksestä, seuraavissa vaaleissa kannattaisi kokeilla Euroviisujen äänestyssysteemiä.

Vaaleissa ei saisi siis äänestää oman maan ehdokkaita, vaan muut EU-maat valitsisivat Suomen edustajat ja suomalaiset äänestäisivät muiden ehdokkaita.

Saataisiin vihdoin stoppi kansan hyväksikäytölle.

[Dark Serenity]

"Suomen jääminen EU:n ulkopuolelle on kuvattu kuolemanloukuksi, joka vie kansakunnan tuhoon. Kenet se vie tuhoon?"

"Herrat kyllä voivat leikkiä Euroopan omistajia, lyödä arpaa ja ottaa riskejä kansakunnan nimissä, he selviytyvät aina. – – Sen sijaan itse kansa, syvät rivit, ei voi kokonaisuudessaan jättää paikkaansa, ei panna elämäänsä yhden kortin varaan, se saa aina maksaa erehdykset omasta selkänahastaan."

Kova kaveri tuo Erno Paasilinna, ja hyvin sanottu.

[Turkulaine]

Kansa ajattelee jo niin väärin, että se ei enää saa päättää edes omista asioistaan. Tässä on kyllä tiedätte kenen arvomaailma pähkinänkuoressa.

[Kowalski]

Mitähän suomalaisten pitäisi ajatella Euroopan Unionin parlamentista jossa edustajilla ei ole edes lakialoitetta, vaan Suomenkin lainsäädännöstä päättää komissio (ja lobbareiden lauma). Sitten vielä kysytään miksi ihmisiä ei kiinnosta äänestäminen.

Populismia käytetään jonkinlaisena kirosanan vastineena silloin, kun poliitikko toteuttaa kansan tahtoa joka ei ole sivistyneistön ja valtapuolueiden tahdon mukainen.

[Juuso]

Populismi tarkoittaa kansansuosion kalastelua halvoin keinoin. Populisti pujottaa koukkuun madon ja lähtee onkimaan – katiskasta.

Kas kun ei sameilla vesillä.

EU-populisti luottaa samaan ylenkatseeseen ja siihen, että suomalaisten suonissa yhä virtaa äidinmaidossa imetty herraviha, epäluulo esivaltaa ja oppinutta mieltä kohtaan, kuten Ilmari Kianto kuvasi jo sata vuotta sitten.

Juu, me suhtaudumme valtavalla epäluulolla esim. tohtoreihin ja maistereihin.

[IDA]

Euroopan unioni on kuin taivaanlahja herravihasta käyttövoimansa keräävälle agitaattorille. Missä EU, siellä mahdollisuus esittää ufologisia väitteitä ilman vastalauseita.

Katolinen kirkko on kuin taivaanlahja herravihasta käyttövoimansa keräävälle agitaattorille. Missä Paavin istuin, siellä mahdollisuus esittää ufologisia väitteitä ilman vastalauseita.

Keisarikunta on kuin taivaanlahja herravihasta käyttövoimansa keräävälle agitaattorille. Missä Tsaarin kruunu, siellä mahdollisuus esittää ufologisia väitteitä ilman vastalauseita.

Neuvostoliitto on kuin taivaanlahja herravihasta käyttövoimansa keräävälle agitaattorille. Missä Neuvostovalta, siellä mahdollisuus esittää ufologisia väitteitä ilman vastalauseita.

jne....

Hesarin linja...

Jos EU-vaaleissa haluttaisiin eroon kansallismielisestä tunkkaisuudesta, muukalaisvihaa lietsovasta pelottelusta ja uuvuttavasta kurkkudirektiivisössötyksestä, seuraavissa vaaleissa kannattaisi kokeilla Euroviisujen äänestyssysteemiä.

Vaaleissa ei saisi siis äänestää oman maan ehdokkaita, vaan muut EU-maat valitsisivat Suomen edustajat ja suomalaiset äänestäisivät muiden ehdokkaita.

Tämä siis jutussa, jossa kovin sanoin arvostellaan populismia

Käytännössäkin tuo olisi huono idea, koska Suomessa ei ole mediaa, joka pystyisi antamaan puolueetonta ja asiantuntevaa tietoa Euroopan maiden politiikasta.

[pelle12]

 Ja tuolla kolumnistilla on sellainen wanhakantainen kansankynttiläjournalistin ote: Me opetamme teitä, tyhmä kansa, ajattelemaan oikein ja välttämään keuhkotaudin.