Kirja: Lähteenmäki, Minna: Lapsi turvapaikanhakijana (väitöskirja)

[Saippuakupla]

Julkaisun nimi:
Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta

Tekijä:
Lähteenmäki, Minna

Muu tekijä:
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos, kasvatustieteet

Opinnäytteen taso:
Väitöskirja (monografia)

Kuuluu julkaisusarjaan:
Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:1798-8322

Tiivistelmä:
Turvapaikkaa Suomesta hakevat lapset voivat usein huonosti asuessaan vastaanottokeskuksessa. Aiempien kokemusten lisäksi heidän elämäänsä vaikeuttavat hakuprosessin aikaiset olosuhteet. Siirtymiset keskuksesta toiseen, asumisahtaus, asuminen kaukana Suomessa olevista sukulaisista, hakuprosessin ja kuntapaikan löytymisen pitkittyminen, oma tai mukana olevan vanhemman heikko terveystilanne, vastuun kantaminen kotitöistä ja pikkusisaruksista, ystävien puute ja näiden poislähtemiset sekä eristäytyminen hankaloittivat monen lapsen elämää tuona aikana. Varsinkin turvapaikkapäätösten odottaminen ja saaminen vaikuttivat voimakkaasti arjen kulkuun.

Yksi merkittävimmistä epäkohdista oli turvapaikkatutkinnassa ilmenevät puutteet, sillä huoltajansa kanssa tulevien lasten asioihin ei perehdytty kunnolla. Myös käännytyksen toimeenpanotilanteet olivat lasten kannalta ongelmallisia. Näissa tilanteissa heille valehdeltiin, eikä heille annettu aikaa käsitellä tapahtunutta tai hyvästellä ystäviään. Lasten turvapaikanhaun aikaiseen heikkoon vointiin reagoiminen oli hankalaa. Työntekijöillä oli vain vähän mahdollisuuksista selvittää lasten ahdistuneisuuden syitä, sillä toimintaan kohdennettuja varoja ei haluttu käyttää hakijoihin, joiden maahan jäämisestä ei ollut varmuutta. Lapset ohjattiin siksi vain harvoin mielenterveys- ja muiden tukitoimien piiriin.

Koti ja perheeseen kuuluminen merkitsivät lapsille paljon. Yleensä mukana olevat perheenjäsenet olivat toistensa tukena prosessin aikana, mutta joskus yhteiselo, esimerkiksi masentu-neen tai psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa muodostui raskaaksi, jopa vahingolliseksi kokemukseksi lapselle. Tärkeitä tuen antajia olivat lisäksi laitoksen muut lapsiasukkaat ja siellä työskentelevät työntekijät. Koulun ja iltapäiväkerhon käyminen auttoi kouluikäisiä lapsia selviämään hakuajasta. Tästä huolimatta Euroopan unionin suositusta koulun käynnin aloittamisesta kolmen kuukauden sisällä turvapaikanhakumaahan saapumisesta pystyttiin vain harvoin noudattamaan. Tullakseen huomioiduiksi lapset käyttäytyivät huomiota herättävästi ja hakeutuivat herkästi muiden ihmisten läheisyyteen. Satujen kertominen oli narratiivinen tapa käydä läpi vaikeaan elämäntilanteeseen liittyviä tuntemuksia silloin, kun puhuminen muutoin oli vaikeaa.

Etnografisten tutkimusmenetelmien limittäiseen soveltamiseen pohjautuva tutkimus toteutettiin kahdessa vastaanottokeskuksessa ja yhdessä perusopetukseen valmistavassa luokassa. Siihen osallistui 18 turvapaikanhakijalasta, jotka edustivat seitsemää eri kansalaisuutta ja kahdeksaa eri kieliryhmää. Iältään he olivat 4-12-vuotiaita ja heidän Suomessa oloaikansa vaihteli yhdestä kuukaudesta liki kolmeen vuoteen. Analyysin apuna käytettiin kenttämuistiinpanoja, lapsi- ja aikuishaastatteluja (12) sekä lasten itsensä keksimiä ja kertomia satuja (59) ja tuottamia piirustuksia (38).

Päiväys:
2013-02-01

Tekijänoikeustiedot:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Väitöskirja (pdf)

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37921

[Micke90]

Tuskin tuo mikään iso ongelma  Suomessa on. Turvapaikanhakijoista kuitenkin hyvin pieni osa on oikeasti alaikäisiä. Turha väitöskirja.

[orientexpressen]

Tuskin tuo mikään iso ongelma  Suomessa on. Turvapaikanhakijoista kuitenkin hyvin pieni osa on oikeasti alaikäisiä. Turha väitöskirja.

Nyt sinulla kyllä menee sekaisin ns. yksintulleet sekä turvapaikanhakijaperheiden lapset.

[Micke90]

Nyt sinulla kyllä menee sekaisin ns. yksintulleet sekä turvapaikanhakijaperheiden lapset.

Ei mene. Suurin osa turvapaikanhakijoista on yksintulleita nuoria miehiä. Turvapaikanhakijalapsia on loppujen lopuksi aika vähän, mistä kertoo sekin, että haastateltuja lapsia oli vain 18.

[Katarina.R]

Nyt sinulla kyllä menee sekaisin ns. yksintulleet sekä turvapaikanhakijaperheiden lapset.

Ei mene. Suurin osa turvapaikanhakijoista on yksintulleita nuoria miehiä. Turvapaikanhakijalapsia on loppujen lopuksi aika vähän, mistä kertoo sekin, että haastateltuja lapsia oli vain 18.

Lapset kyllä vähemmistö mutta heitäkin on aika paljon, 2011 heitä oli yhteensä 733 ja heistä 628 oli huoltajansa kanssa.

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat. 

[Siili]

Nyt sinulla kyllä menee sekaisin ns. yksintulleet sekä turvapaikanhakijaperheiden lapset.

Ei mene. Suurin osa turvapaikanhakijoista on yksintulleita nuoria miehiä. Turvapaikanhakijalapsia on loppujen lopuksi aika vähän, mistä kertoo sekin, että haastateltuja lapsia oli vain 18.

Lapset kyllä vähemmistö mutta heitäkin on aika paljon, 2011 heitä oli yhteensä 733 ja heistä 628 oli huoltajansa kanssa.

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Tuolla on kuvia heistä (siis ruotsinmaalta):

https://www.google.fi/search?q=ensamkommande+flyktingbarn&hl=fi&client=firefox-a&hs=GpU&rls=org.mozilla:en-US:official&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=05pRUYmIF4Hi4QSs54GABg&ved=0CAoQ_AUoAQ&biw=1123&bih=469

[Emo]

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Kuvien perusteella mamulapsilla kasvaa parta ja silmänympärykset alkavat rypistyä. Tähän sopii sekin, että ikämäärityksiin ei haluta alistua. Olisihan se melkoinen takaisku lapsipakolaisuudelle kun rtg-kuvat näyttäisivät täysi-ikäistä aikuista "lasta".

[Katarina.R]

Nyt sinulla kyllä menee sekaisin ns. yksintulleet sekä turvapaikanhakijaperheiden lapset.

Ei mene. Suurin osa turvapaikanhakijoista on yksintulleita nuoria miehiä. Turvapaikanhakijalapsia on loppujen lopuksi aika vähän, mistä kertoo sekin, että haastateltuja lapsia oli vain 18.

Lapset kyllä vähemmistö mutta heitäkin on aika paljon, 2011 heitä oli yhteensä 733 ja heistä 628 oli huoltajansa kanssa.

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Tuolla on kuvia heistä (siis ruotsinmaalta):

https://www.google.fi/search?q=ensamkommande+flyktingbarn&hl=fi&client=firefox-a&hs=GpU&rls=org.mozilla:en-US:official&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=05pRUYmIF4Hi4QSs54GABg&ved=0CAoQ_AUoAQ&biw=1123&bih=469

Nythän ei ollut kyse yksintulleista alaikäisistä vaan perheiden kanssa tulevista. Vastaanottokodissa asuu liuta vauvoja, taaperoita, kouluikäisiä lapsia ja tämä väitöskirja käsittelee heidän tilannetta.

[Micke90]

Lapset kyllä vähemmistö mutta heitäkin on aika paljon, 2011 heitä oli yhteensä 733 ja heistä 628 oli huoltajansa kanssa.

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Mitään linkkiä ei trollilla tietenkään ole esittää? 

Totta kai vastaanottokeskuksissa asuu "liuta vauvoja, taaperoita ja kouluikäisiä lapsia", tiedetään... 

[Katarina.R]

Lapset kyllä vähemmistö mutta heitäkin on aika paljon, 2011 heitä oli yhteensä 733 ja heistä 628 oli huoltajansa kanssa.

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Mitään linkkiä ei trollilla tietenkään ole esittää? 

AP laittoi sen linkin:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37921

[ilmari3.]

Julkaisun nimi:
Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta

Tekijä:
Lähteenmäki, Minna

Muu tekijä:
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos, kasvatustieteet

Opinnäytteen taso:
Väitöskirja (monografia)

Kuuluu julkaisusarjaan:
Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:1798-8322

Tiivistelmä:
Turvapaikkaa Suomesta hakevat lapset voivat usein huonosti asuessaan vastaanottokeskuksessa. Aiempien kokemusten lisäksi heidän elämäänsä vaikeuttavat hakuprosessin aikaiset olosuhteet. Siirtymiset keskuksesta toiseen, asumisahtaus, asuminen kaukana Suomessa olevista sukulaisista, hakuprosessin ja kuntapaikan löytymisen pitkittyminen, oma tai mukana olevan vanhemman heikko terveystilanne, vastuun kantaminen kotitöistä ja pikkusisaruksista, ystävien puute ja näiden poislähtemiset sekä eristäytyminen hankaloittivat monen lapsen elämää tuona aikana. Varsinkin turvapaikkapäätösten odottaminen ja saaminen vaikuttivat voimakkaasti arjen kulkuun.

Yksi merkittävimmistä epäkohdista oli turvapaikkatutkinnassa ilmenevät puutteet, sillä huoltajansa kanssa tulevien lasten asioihin ei perehdytty kunnolla. Myös käännytyksen toimeenpanotilanteet olivat lasten kannalta ongelmallisia. Näissa tilanteissa heille valehdeltiin, eikä heille annettu aikaa käsitellä tapahtunutta tai hyvästellä ystäviään. Lasten turvapaikanhaun aikaiseen heikkoon vointiin reagoiminen oli hankalaa. Työntekijöillä oli vain vähän mahdollisuuksista selvittää lasten ahdistuneisuuden syitä, sillä toimintaan kohdennettuja varoja ei haluttu käyttää hakijoihin, joiden maahan jäämisestä ei ollut varmuutta. Lapset ohjattiin siksi vain harvoin mielenterveys- ja muiden tukitoimien piiriin.

Koti ja perheeseen kuuluminen merkitsivät lapsille paljon. Yleensä mukana olevat perheenjäsenet olivat toistensa tukena prosessin aikana, mutta joskus yhteiselo, esimerkiksi masentu-neen tai psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa muodostui raskaaksi, jopa vahingolliseksi kokemukseksi lapselle. Tärkeitä tuen antajia olivat lisäksi laitoksen muut lapsiasukkaat ja siellä työskentelevät työntekijät. Koulun ja iltapäiväkerhon käyminen auttoi kouluikäisiä lapsia selviämään hakuajasta. Tästä huolimatta Euroopan unionin suositusta koulun käynnin aloittamisesta kolmen kuukauden sisällä turvapaikanhakumaahan saapumisesta pystyttiin vain harvoin noudattamaan. Tullakseen huomioiduiksi lapset käyttäytyivät huomiota herättävästi ja hakeutuivat herkästi muiden ihmisten läheisyyteen. Satujen kertominen oli narratiivinen tapa käydä läpi vaikeaan elämäntilanteeseen liittyviä tuntemuksia silloin, kun puhuminen muutoin oli vaikeaa.

Etnografisten tutkimusmenetelmien limittäiseen soveltamiseen pohjautuva tutkimus toteutettiin kahdessa vastaanottokeskuksessa ja yhdessä perusopetukseen valmistavassa luokassa. Siihen osallistui 18 turvapaikanhakijalasta, jotka edustivat seitsemää eri kansalaisuutta ja kahdeksaa eri kieliryhmää. Iältään he olivat 4-12-vuotiaita ja heidän Suomessa oloaikansa vaihteli yhdestä kuukaudesta liki kolmeen vuoteen. Analyysin apuna käytettiin kenttämuistiinpanoja, lapsi- ja aikuishaastatteluja (12) sekä lasten itsensä keksimiä ja kertomia satuja (59) ja tuottamia piirustuksia (38).

Päiväys:
2013-02-01

Tekijänoikeustiedot:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Väitöskirja (pdf)

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37921

90-luvulla oli LAMA-AJAN LISURIT, nyt niistä ylijäämistä (kuo)riutuu tohtoreita.

[Brandöt]

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Kuvien perusteella mamulapsilla kasvaa parta ja silmänympärykset alkavat rypistyä. Tähän sopii sekin, että ikämäärityksiin ei haluta alistua. Olisihan se melkoinen takaisku lapsipakolaisuudelle kun rtg-kuvat näyttäisivät täysi-ikäistä aikuista "lasta".

Emo puhuu asiaa; ikä on määriteltävissä ranteista easy peasy röntgenkuvalla - käytetäänköhän tätä mahdollisuutta todentaa ikä maahanmuuttajalasten tai maahanmuuttaja'lasten' kanssa usein?

Katarinalle lisävinkki; myös suomalaiset lapset kärsivät monenlaisissa olosuhteissa tänäkin päivänä. Mitä ajattelit tehdä heidän auttamisekseen? (Ja tämä esimerkkini oli vain yksi niistä pienemmistä asioista, joita yhteiskunnassamme on vialla lasten olosuhteiden ymmärtämisen suhteen.)

[Katarina.R]

Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. Tuo on kyllä lapsiryhmä jolla hyvin rankat oltavat.

Kuvien perusteella mamulapsilla kasvaa parta ja silmänympärykset alkavat rypistyä. Tähän sopii sekin, että ikämäärityksiin ei haluta alistua. Olisihan se melkoinen takaisku lapsipakolaisuudelle kun rtg-kuvat näyttäisivät täysi-ikäistä aikuista "lasta".

Emo puhuu asiaa; ikä on määriteltävissä ranteista easy peasy röntgenkuvalla - käytetäänköhän tätä mahdollisuutta todentaa ikä maahanmuuttajalasten tai maahanmuuttaja'lasten' kanssa usein?

Katarinalle lisävinkki; myös suomalaiset lapset kärsivät monenlaisissa olosuhteissa tänäkin päivänä. Mitä ajattelit tehdä heidän auttamisekseen? (Ja tämä esimerkkini oli vain yksi niistä pienemmistä asioista, joita yhteiskunnassamme on vialla lasten olosuhteiden ymmärtämisen suhteen.)

Kyllä minä olen tietoinen mm Suomen lastensuojelun tilanteesta. Se ei kuitenkaan sulje pois että nämä lapset ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Pienillä muutoksilla voitaisiin helpottaa heidän elämäänsä.

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

[siviilitarkkailija]

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

Iän määrittäminen on ensimmäinen ja tärkein lapseksi rekisteröitymisen vaatimus jonka halveksunta osoittaa kuinka vähän jotkut piittaavat oikeudenmukaisuuden periaatteista ja tasa-arvosta.

[Katarina.R]

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

Iän määrittäminen on ensimmäinen ja tärkein lapseksi rekisteröitymisen vaatimus jonka halveksunta osoittaa kuinka vähän jotkut piittaavat oikeudenmukaisuuden periaatteista ja tasa-arvosta.

Tokihan se ikä rekisteröidään, samoin kun nimi ja muut tiedot. Millä tavalla tämä olisi nyt niin olennainen asia?

[J. Lannan haamu]

^^Juurikin näin! Erittäin hyvin todennettu.

Tämä on taas näitä esimerkkejä jossa suomalainen feminiini mentaliteetti osoittaa kuinka sitä voi virtsata silmään. Tottakai tämä on sukupuolikysymys, onko kukaan ns. perinteisemmän tason maskuliininen henkilö (mies) päätynyt tämänkaltaisiin tutkimustuloksiin? Mikä tarve isolla osaa naisista on pyrkiä näyttämään miten epäeettinen kulttuuri tämä suomalainen on? Kun pakolaisetkin voivat huonosti...ai anteeksi, turvapaikanhakijat.

[Emo]

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

Iän määrittäminen on ensimmäinen ja tärkein lapseksi rekisteröitymisen vaatimus jonka halveksunta osoittaa kuinka vähän jotkut piittaavat oikeudenmukaisuuden periaatteista ja tasa-arvosta.

Tokihan se ikä rekisteröidään, samoin kun nimi ja muut tiedot. Millä tavalla tämä olisi nyt niin olennainen asia?

Ikä rekisteröidään? Mikä ikä? Sekö ikä, minkä nelikymppiseltä vaikuttava mies valehtelee iäkseen mennäkseen alaikäisestä pojasta?
Tuolla kuvagallerioissa on niin nuupahtaneen näköisiä "poikalapsia" että mahtavat olla minuakin vanhempia. Ja minä kuitenkin pääsin äänestämään jo 1980-luvulla.

Tulijat valehtelevat kaiken; iän, nimen ja muut tiedot. Ikätesteillä voidaan määrittää luotettavasti onko henkilö lapsi vai aikuinen,  ei niitä testejä muuten lääketieteessä käytettäisi iänmääritykseen. DNA-testeillä selviää sukulaisuussuhteet.

Vollotusta Vihreästä Langasta vuodelta 2009:

Keskustelu turvapaikanhakijoiden ikätesteistä kiihtyy. Yle kertoi tänään torstaina, että poliisi on lopettanut turvapaikanhakijoiden ikätestit.
"Apulaisoikeusasiamies on tehnyt hyvä päätöksen ja sitä tulee nyt kunnioittaa", sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Viranomaiset ovat lisänneet testejä tänä vuonna pyrkiessään saamaan kiinni alaikäiseksi tekeytyneitä turvapaikanhakijoita.

"Mielestäni se kertoo jotain suomalaisen turvapaikkapolitiikan etiikasta, että on tärkeämpää löytää syitä palauttaa ihmisiä kuin auttaa heitä", Johansson sanoo.

Hän muistuttaa, että monet turvapaikanhakijat eivät oikeasti tiedä ikäänsä ja että iänmääritykseen käytettävät metodit ovat epäluotettavia.

Siksikin on tärkeätä tehdä testejä, että turvapaikanhakija saa tietää ikänsä. Onhan se nyt länsimaissa tapana tietää edes suunnilleen, olenko lapsi vai aikuinen. Ja kuten todettua, testit ovat luotettavia. Tunnistetaanhan hampaista vainajiakin. Kyllä monipuoliset ikätestit iän kertovat, ei ehkä sitä onko synttärit kesäkuussa vaiko joulukuussa, mutta kuitenkin sen että oletko lapsi vai aikuinen.

[Micke90]

Ettekö te hommalaiset tajua?    Katarina R. on provo Iltalehden keskusteluista.

[Emo]

Ei se haittaa, tiedon tarpeessa hän on silti.

Sen haluaisinkin nähdä, kun onnistuisitte valistamaan häntä! 

Ei taida oppi upota paksuun kalloon...

Valistustyö on peräti helppoa, hänhän osaa jo lukea ja kirjoittaa.

[Micke90]

Valistustyö on peräti helppoa, hänhän osaa jo lukea ja kirjoittaa.

Muttei ymmärrä lukemaansa, eli työsarkaa riittää... 

[siviilitarkkailija]

Katarina R. on provo

Tätä me emme voi tietää. On mahdollista että on aivan tosissaan ja uskoo siihen mitä hänelle kerrotaan.

Mikäli hyväksymme oletuksen että henkilö julistetaan "epähenkilöksi" tai "provoksi" jonka ainoa tehtävä yhteisössä on aiheuttaa sekaannusta ja turhaa keskustelua, ja näinollen henkilö pitäisi joko vaientaa tai hävittää, tai juttunsa mitätöidä...NIIN OLISIN VIHERVASEMMISTOLAISEN ROSKAMEDIATOIMIJAN TASOLLA.

Pyrin kuitenkin enempään ja parempaan ja niin kauan kun henkilö ei ns "floodaa" palstaa roskapostilla, "hyökkää henkilöön" tai "mainosta asiattomasti" niin koen että jopa provosoivien tai kuohuttavien viestien lähettäjä on halutessaan oikeutettu saamaan asiallista ja perusteltua palautetta vaikka ei itse kykene vastaavaan.

Totuus ja rehellisyys ovat sitkeitä sissejä jotka lopulta voittavat jääräpäisen vastustajan kovan kallion kuten vesi. Se vain ei tapahdu sormia napsauttamalla eikä alentumalla valehtelun, vähättelyn tai ulos sulkemisen keinoilla. Myönnän että olen optimisti. Myönnän että minua voi ja varmaan tullaan johtamaan harhaan. Mutta myönnä että aikaa myöten totuus voittaa vaikka kokonaiset tiedekunnat päättäisivät poliittisten tuulten mukana antautua valheiden ja poliittisten tuulahdusten mukanaan tuomille taloudellisille eduille. Eivät nämä höpötieteiden väittelijät tai provoiksi leimatut keskustelijat ole yhtään sen harhaisempia tai väärinymmärtäneitä kuin vaikkapa taistolaiset väittelijät kapakassa tai marxilais-leniniläisen talousteorian professorit kommariyliopistossa.

[Katarina.R]

Katarina R. on provo

Tätä me emme voi tietää. On mahdollista että on aivan tosissaan ja uskoo siihen mitä hänelle kerrotaan.

Mikäli hyväksymme oletuksen että henkilö julistetaan "epähenkilöksi" tai "provoksi" jonka ainoa tehtävä yhteisössä on aiheuttaa sekaannusta ja turhaa keskustelua, ja näinollen henkilö pitäisi joko vaientaa tai hävittää, tai juttunsa mitätöidä...NIIN OLISIN VIHERVASEMMISTOLAISEN ROSKAMEDIATOIMIJAN TASOLLA.

Pyrin kuitenkin enempään ja parempaan ja niin kauan kun henkilö ei ns "floodaa" palstaa roskapostilla, "hyökkää henkilöön" tai "mainosta asiattomasti" niin koen että jopa provosoivien tai kuohuttavien viestien lähettäjä on halutessaan oikeutettu saamaan asiallista ja perusteltua palautetta vaikka ei itse kykene vastaavaan.

Totuus ja rehellisyys ovat sitkeitä sissejä jotka lopulta voittavat jääräpäisen vastustajan kovan kallion kuten vesi. Se vain ei tapahdu sormia napsauttamalla eikä alentumalla valehtelun, vähättelyn tai ulos sulkemisen keinoilla. Myönnän että olen optimisti. Myönnän että minua voi ja varmaan tullaan johtamaan harhaan. Mutta myönnä että aikaa myöten totuus voittaa vaikka kokonaiset tiedekunnat päättäisivät poliittisten tuulten mukana antautua valheiden ja poliittisten tuulahdusten mukanaan tuomille taloudellisille eduille. Eivät nämä höpötieteiden väittelijät tai provoiksi leimatut keskustelijat ole yhtään sen harhaisempia tai väärinymmärtäneitä kuin vaikkapa taistolaiset väittelijät kapakassa tai marxilais-leniniläisen talousteorian professorit kommariyliopistossa.

En kyllä noin vaan usko mitä joku jollain keskustelupalstalla kertoo. Kyllä siihen tarvitaan vähän faktaa taustaksi.

[Katarina.R]

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

Iän määrittäminen on ensimmäinen ja tärkein lapseksi rekisteröitymisen vaatimus jonka halveksunta osoittaa kuinka vähän jotkut piittaavat oikeudenmukaisuuden periaatteista ja tasa-arvosta.

Tokihan se ikä rekisteröidään, samoin kun nimi ja muut tiedot. Millä tavalla tämä olisi nyt niin olennainen asia?

Ikä rekisteröidään? Mikä ikä? Sekö ikä, minkä nelikymppiseltä vaikuttava mies valehtelee iäkseen mennäkseen alaikäisestä pojasta?
Tuolla kuvagallerioissa on niin nuupahtaneen näköisiä "poikalapsia" että mahtavat olla minuakin vanhempia. Ja minä kuitenkin pääsin äänestämään jo 1980-luvulla.

Tulijat valehtelevat kaiken; iän, nimen ja muut tiedot. Ikätesteillä voidaan määrittää luotettavasti onko henkilö lapsi vai aikuinen,  ei niitä testejä muuten lääketieteessä käytettäisi iänmääritykseen. DNA-testeillä selviää sukulaisuussuhteet.

Vollotusta Vihreästä Langasta vuodelta 2009:

Keskustelu turvapaikanhakijoiden ikätesteistä kiihtyy. Yle kertoi tänään torstaina, että poliisi on lopettanut turvapaikanhakijoiden ikätestit.
"Apulaisoikeusasiamies on tehnyt hyvä päätöksen ja sitä tulee nyt kunnioittaa", sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Viranomaiset ovat lisänneet testejä tänä vuonna pyrkiessään saamaan kiinni alaikäiseksi tekeytyneitä turvapaikanhakijoita.

"Mielestäni se kertoo jotain suomalaisen turvapaikkapolitiikan etiikasta, että on tärkeämpää löytää syitä palauttaa ihmisiä kuin auttaa heitä", Johansson sanoo.

Hän muistuttaa, että monet turvapaikanhakijat eivät oikeasti tiedä ikäänsä ja että iänmääritykseen käytettävät metodit ovat epäluotettavia.

Siksikin on tärkeätä tehdä testejä, että turvapaikanhakija saa tietää ikänsä. Onhan se nyt länsimaissa tapana tietää edes suunnilleen, olenko lapsi vai aikuinen. Ja kuten todettua, testit ovat luotettavia. Tunnistetaanhan hampaista vainajiakin. Kyllä monipuoliset ikätestit iän kertovat, ei ehkä sitä onko synttärit kesäkuussa vaiko joulukuussa, mutta kuitenkin sen että oletko lapsi vai aikuinen.

Nythän ei ollut kyse yksin tulleista alaikäisistä vaan lapsista jotka tulevat vanhempiensa kanssa. Eihän siinä ole mitään epäselvyyksiä iän suhteen, hehän on sylivauvoja/taaperoita/koululaisia eikä heillä ole mitään intressiä valehdella lapsen ikää.

[terrakotta]

Ikämääritykset ei nyt sinänsä liity tähän asiaan.

Iän määrittäminen on ensimmäinen ja tärkein lapseksi rekisteröitymisen vaatimus jonka halveksunta osoittaa kuinka vähän jotkut piittaavat oikeudenmukaisuuden periaatteista ja tasa-arvosta.

On juu, mutta iänmääritykset siinä muodossa jossa Emo niihin viittasi ja johon Katarina.R reagoi (eli ranteen ja hampaiden luuntiheysmittaukset) eivät kyllä liity asiaan kun kyse on ihan oikeista lapsista. Ja oikeista lapsista Katarina.R puhui. Tällä tarkoitan sitä, että jostain 5- tai 10-vuotiaasta nyt näkee sokea silmilläänkin, että lapsi on alaikäinen. Ei siinä jollain rannetestillä ole mitään tarvetta.

Ikätesteillä voidaan määrittää luotettavasti onko henkilö lapsi vai aikuinen,  ei niitä testejä muuten lääketieteessä käytettäisi iänmääritykseen.

Ei kyllä voida. Röntgenkuvausikätestit voivat näyttää 1½-2 vuotta väärin. Niitä kuitenkin käytetään, koska kätevämpääkään ei taida olla saatavilla.

[Roope]

On juu, mutta iänmääritykset siinä muodossa jossa Emo niihin viittasi ja johon Katarina.R reagoi (eli ranteen ja hampaiden luuntiheysmittaukset) eivät kyllä liity asiaan kun kyse on ihan oikeista lapsista.

Juuri näin. Kyse oli 4-12-vuotiaista, ei itseään 17-vuotiaaksi väittävistä.

Ikätesteillä voidaan määrittää luotettavasti onko henkilö lapsi vai aikuinen,  ei niitä testejä muuten lääketieteessä käytettäisi iänmääritykseen.

Ei kyllä voida. Röntgenkuvausikätestit voivat näyttää 1½-2 vuotta väärin. Niitä kuitenkin käytetään, koska kätevämpääkään ei taida olla saatavilla.

Aika tarkkoja ne testit oikeastaan ovat, etenkin jos käytetään yhtäaikaa useampia menetelmiä, mutta tuo on siis turvapaikanhakijoiden iänmäärityksessä käytetty virhemarginaali.

[terrakotta]

Aika tarkkoja ne testit oikeastaan ovat, etenkin jos käytetään yhtäaikaa useampia menetelmiä, mutta tuo on siis turvapaikanhakijoiden iänmäärityksessä käytetty virhemarginaali.

Ja se on virhemarginaali juuri siitä syystä, että tulos voi ihan oikeastikin olla sen verran pielessä.

[Toni R Jyväskylästä]

Mutta pari, kolme vuotta sinne tänne ei pitäisi olla ongelma näiden selvästi lähempänä hautaa, kuin kehtoa olevien kohdalla.

[terrakotta]

Mutta pari, kolme vuotta sinne tänne ei pitäisi olla ongelma näiden selvästi lähempänä hautaa, kuin kehtoa olevien kohdalla.

Ei se mikään ongelma heidän suhteensa olekaan. Kysymys ei ollut mistään muusta kuin siitä voidaanko ranne- ja hammaskuvauksella määrittää luotettavasti onko henkilö aikuinen vai lapsi eli siis alaikäinen vai täysikäinen. Täysin luotettavaan määritykseen testi ei vaan pysty tuon 1½-2 vuoden virhemarginaalin takia.

[Toni R Jyväskylästä]

Mutta pari, kolme vuotta sinne tänne ei pitäisi olla ongelma näiden selvästi lähempänä hautaa, kuin kehtoa olevien kohdalla.

Ei se mikään ongelma heidän suhteensa olekaan. Kysymys ei ollut mistään muusta kuin siitä voidaanko ranne- ja hammaskuvauksella määrittää luotettavasti onko henkilö aikuinen vai lapsi eli siis alaikäinen vai täysikäinen. Täysin luotettavaan määritykseen testi ei vaan pysty tuon 1½-2 vuoden virhemarginaalin takia.

Joten loogisin ratkaisu on todisteiden puuttuessa olla skeptinen. Todisteiden (passin) puuttuminen ei tarkoita että sossuturisti puhuisi totta. Jotenkin se vaan eksyi tänne ilman papereita.

[Roope]

Kysymys ei ollut mistään muusta kuin siitä voidaanko ranne- ja hammaskuvauksella määrittää luotettavasti onko henkilö aikuinen vai lapsi eli siis alaikäinen vai täysikäinen. Täysin luotettavaan määritykseen testi ei vaan pysty tuon 1½-2 vuoden virhemarginaalin takia.

Mikään ei ole täysin luotettavaa, kun on kyse todennäköisyyksistä, mutta eri testaustapoja yhdistämällä pitäisi päästä parempaan virhemarginaaliin kuin 1½-2 vuotta, joka käsittääkseni viittaa vain yhden menetelmän käyttöön, mutta jota silti käytetään Suomessa turvamarginaalina.