Pro gradu suomalaisten suhtautumisesta afrikkalaisiin maahanmuuttajiin.

[Tabula Rasa]

Olen tekemässä kulttuuriantropologian pro gradua Jyväskylän yliopistossa suomalaisten suhtautumisesta afrikkalaisiin maahanmuuttajiin. Olen tätä varten seurannut netissä eri keskusteluja koskien maahanmuuttajia. Nyt tarvitsisin ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen. Jos kiinnostuit ota yhteyttä sähköpostilla [email protected]
Henkilöllisyytesi ei tule näkymään tutkimuksessa.

Heli Ukkonen


Tänne siis kaikki joilla jotain sanomista maahanmuutosta, mielellään mahdollisimman terävää:)

[Nuivinaattori]

Olen tekemässä kulttuuriantropologian pro gradua Jyväskylän yliopistossa suomalaisten suhtautumisesta afrikkalaisiin maahanmuuttajiin. Olen tätä varten seurannut netissä eri keskusteluja koskien maahanmuuttajia. Nyt tarvitsisin ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen. Jos kiinnostuit ota yhteyttä sähköpostilla [email protected]
Henkilöllisyytesi ei tule näkymään tutkimuksessa.

Heli Ukkonen


Tänne siis kaikki joilla jotain sanomista maahanmuutosta, mielellään mahdollisimman terävää:)

Huomaahan ero.

ps. miksi valita tutkimukseen "mielellään mahdollisimman teräviä" sanomisia? Eihän tutkimus silloin anna oikeata kuvaa suomalaisten suhtautumisesta mihinkään.

[Nikopol]

Vastauksethan ovat just niin "teräviä" kuin tutkija haluaa.

Ei näin.

[Jaska Pankkaaja]

Osallistun mielelläni tutkimukseen mutta kuinka minusta tuntuu: trolli tms, onkohan tutkimus kovinkaan validi siis siinä tapauksessa että sellaista edes tehdään.. tai no gradu joo, samapa se sitten mitä sepustaa

[jeremies]

Tuo sama viesti löytyi nopealla googlailulla city-lehden sivuilta, tosin viesti oli vuodelta 2006...
http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=21273&total=308&offset=180
Mahtaako olla enää ajankohtainen, vai onko gradu aikoinaan, jotenkin jäänyt kellumaan

[M.]

Huokaus... ja tällaisten tutkimusten tulokset sitten yleistetään lehdistössä "suomalaisten suhtautumiseksi", vaikka tutkimusasetelma ei anna aineksia kuin kertoa millaisia laadullisesti erilaisia suhtautumistapoja maahanmuuttajiin suomalaisilla (Internet-käyttäjillä) voi olla. Siitä, missä määrin kukin suhtautumistapa esiintyy koko väestössä, ei tällä tutkimusasetelmalla voi kertoa yhtään mitään.

[Nuivinaattori]

Tuo sama viesti löytyi nopealla googlailulla city-lehden sivuilta, tosin viesti oli vuodelta 2006...
http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=21273&total=308&offset=180
Mahtaako olla enää ajankohtainen, vai onko gradu aikoinaan, jotenkin jäänyt kellumaan

[CaptainNuiva]

Ensin pitäsi tarkentaa että mistä on kyse,humanitäärisestä maahanmuutosta,työperäisestä vaiko pakolaisuudesta?
Nämä kun tuntuvat menevän suvaitsevaistolla suloisesti sekaisin koko ajan.

Jos ihminen tulee töihin niin eipä ole väliä mistä tulee kunhan on valmistautunut omaksumaan demokraattiset arvot ja länsimaisen kulttuurin tavat.
Jos taasen ei ole niin kyllähän se on sanomattakin selvää että ongelmat odottavat kulman takana, niin tulijalle kuin kantaväestöllekkin.

Pakolaisia taasen otettakoon mutta jostain kumman syystä ne jotka apua eniten tarvitsevat, eivät sitä yleensä saa ja tämä taasen suurimmalta osalta johtuu disco-rahan etsijöistä eli ns.humanitäärisestä maahanmuutosta.
Tuhlataan resursseja omalta kansalta ja todellista apua tarvitsevilta jotta saadaan pitää "Lemmikkejä"?
Järjetöntä ja itsetuhoista toimintaa, miltä planeetalta täytyy olla kotoisin että ei ymmärrä Suomelle ja sen väestölle tämmöisestä koituvan pelkkiä ongelmia?

Yrittäjänä en palkkaisi ihmistä joka tuhoaa paperinsa ja valehtelee kaiken mahdollisen iästään lähtien, saadakseen "Turvapaikan".
Kuka muu palkkaisi henkilön jonka tiedetään valehtelevan alusta alkaen kaikki?
Nokia?
Ja näistä mukamas ratkaisu työvoimapulaan ja tulevaisuuden veronmaksajia vaikka kieltä ei osta vuosienkaan oleskelun jälkeen ja koulutustakaan ei ole?
Ei prkl...

Suomalaista "Suvaitsevaistoa" leimaa pitkälti realismintajun puute sekä kyky kohdata arkisesti muiden kulttuurien edustajia, näistä halutaan aina tehdä jonkinlaisia lemmikkejä ja tällä taas ei ole mitään tekemistä arkipäivän yhteiskunnan pyörittämisen kanssa.
Väittäisin jopa suurimman osan ns.suvaistevaista potevan jonkinlaista alemmuudentuntoisuuden kompleksia, jopa sairasta itse-inhoa jonka avulla pyritään syyllistämään myös muita.










 

[JPU]

Heli Ukkonen
Pro Gradu-työ
Historian ja etnologian laitos
Jyväskylän Yliopisto
Tammikuu 2008

Rasismi ja Toiseuden ongelma - Maahanmuuttaja-aiheisen internetkeskustelun antropologista tarkastelua

Tämä tutkimus käsittelee afrikkalaisten maahanmuuttajien vastustamista rasismin ja Toiseuden näkökulmasta Internetin Suomi 24:n Maahanmuuttajat-keskustelussa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on kognitiivinen antropologia. Kognitiivinen antropologia on yksi kognitiotieteen aloista, joka tutkii ihmistä kognitiivisena järjestelmänä. Mielenkiinto kohdistuu inhimilliseen tietoon ja sen järjestelmiin. Ihmisillä on valtava määrä tietoa, joka on järjestettynä erilaisina kognitiivisina järjestelminä. Nämä järjestelmät eivät kuitenkaan ole yksittäisiä, vaan yhdessä toisten järjestelmien kanssa niistä muodostuu malleja. Sosiaalisesti jaettuja malleja kutsutaan kulttuurisiksi malleiksi. Tämä tutkimus pyrkii tavoittamaan kulttuurisia malleja, joita liitetään afrikkalaisiin maahanmuuttajiin ja tulkitsemaan näiden pohjalta Maahanmuuttajat-keskustelua.
Tutkimuksessani osoitan, että afrikkalaisista maahanmuuttajista keskusteltaessa kulttuuriset mallit ohjaavat keskustelua. Rasismi ja Toiseus ovat tällaisia kulttuurisia malleja, joiden ymmärtämiseksi saa historia paljon painoarvoa tutkimuksessani. Rotutietoudesta ja sen luomasta tavasta nähdä Toinen on tullut perustavanlaatuinen tapa ajatella. Siksi rodun käsitteestä on mahdotonta päästä eroon, vaikka se on osoitettu tieteellisesti perustelemattomaksi. Rotu elää siitä huolimatta sosiaalisena konstruktiona. Rotu ja rasismi liittyvät myös etnisyyteen. Etnisyydessä on kyse identiteetistä ja erottautumisesta Toisesta. Itseä ei voi olla ilman Toista. Etnisyys on identifioitumista omaan ryhmään. Rodun voi nähdä etnisyyden tavoin kategorisoimisena. Rodullisessa kategorisoimisessa kategoria määritetään kuitenkin ulkopuolelta, kun taas etnisyydessä on kyse ryhmän omasta määrittelystä. Rasismi on siten ominaista tietylle historialliselle tilanteelle, jossa jokin ryhmä pyrkii hallitsemaan toista. Tästä seuraa myös se, että rasismia on mahdotonta ymmärtää tarkastelemalla vain rasismin kohdetta. On tarkasteltava myös sitä, joka kategorisoi. Tästä syystä kiinnitän tutkimuksessani huomiota myös valkoisuuteen ja suomalaisuuteen. Myös etnosentrismin, stereotyypittämisen sekä ennakkoluulojen voi tulkita olevan seurausta ihmisen perustavanlaatuisesta tavasta luokitella. Luokittelemalla ihmiset tekevät ympäröivästä kaaoksesta hallittavan. Etnosentrismi, stereotyypittäminen ja ennakkoluulot toimivat keinoina ylläpitää vallitsevaa luokittelua.
Aineisto on kerätty Internetistä, joka sijoittaa tutkimuksen osaksi virtuaaliantroplogian tutkimuskenttää. Aineiston analysoimisessa olen käyttänyt diskurssianalyysia.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19737/URN_NBN_fi_jyu-200903161137.pdf?sequence=1

[Nikopol]

Suomi24?

Minäkin laadin tutkimuksen. Suomalaisten alkoholinkäytöstä. Tutkimusryhmänä paikallisen kantikset.

[JPU]

Kannattaa lukea toi linkistä löytyvä juttu. Mielenkiintoista tekstiä.

[Turkulaine]

Heli Ukkonen
Pro Gradu-työ
Historian ja etnologian laitos

Historian ja etnologian laitos? Arvattavasti kansatieteestä on tullut entistä ihqmpi ja etnompi.

Rotutietoudesta ja sen luomasta tavasta nähdä Toinen on tullut perustavanlaatuinen tapa ajatella. Siksi rodun käsitteestä on mahdotonta päästä eroon, vaikka se on osoitettu tieteellisesti perustelemattomaksi. Rotu elää siitä huolimatta sosiaalisena konstruktiona.

Eikä ole osoitettu tieteellisesti perustelemattomaksi. Se, että etnologian ja sosiologian laitosten vihaiset nuoret miehet ja naiset eivät tykkää rotujutuista ei tarkoita samaa kuin perustelemattomaksi osoittaminen. Rotu elää ihmiskunnan kirjavassa geeniperimässä, joten se ei voi olla sosiaalinen konstruktio. Sosiaaliset konstruktiot eivät elä perimässä. Pää pois pepusta Heli.

Tästä syystä kiinnitän tutkimuksessani huomiota myös valkoisuuteen ja suomalaisuuteen.

Valkoisuuteen? Onko Heli rasisti vai uskooko hän muuten vain perustelemattomiksi osoitettuihin sosiaalisiin konstruktioihin? Olen ymmälläni.

[JPU]

Lainaus Heli Ukkosen tekstistä:

Tutkimuksessani kävi ilmi, että keskustelussa rasismi ymmärretään edellä esittämästäni määritelmästä poikkeavalla tavalla. Rasismi määrityy keskustelussa vahvasti suhteessa ns. hyysäreihin, joiden katsotaan toimivan suomalaisuuden vastaisesti tukiessaan maahanmuuttajia. Rasismi yhdistyy näin isänmaallisuuteen ja suomalaisuuden puolustamiseen. Maahanmuuttajien nähdään merkitsevän tuhoa suomalaisuudelle ja näin maahanmuuton vastustaminen ja rasismi rinnastuvat keskustelussa. Tässä tilanteessa rasismia saatetaan pitää jopa luonnollisena puolustuskeinona niitä vastaan, jotka tulevat tuhoamaan suomalaisuutta. Syyt rasismille ovat kesksutelussa löydettävissä juuri pelosta suomalaisuuden tuhoutumisesta maahanmuuttajien myötä. Esille nousivat myös maahanmuuttajien Toiseus ja kyvyttömyys toimia suomalaisen kulttuurin vaatimalla tavalla. Tässä keskustelussa maahanmuuttajien tekemät rikokset saivat paljon painoarvoa. Myös afrikkalaisten maahanmuuton vastustamisen syyt olivat hyvin samanlaisia. Maahanmuuttajien kirjoitettiin olevan rikollisia, työttömiä ja sosiaalijärjestelmän hyväksikäyttäjiä. Tämän kirjoitettiin olevan uhka suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille. Myös liika kulttuurinen erilaisuus mainittiin sekä afrikkalaisten kyvyttömyys. Omia kielteisiä kokemuksia tuotiin esille perustelemaan kantaa. Kaikkien näiden kommenttien voi tulkita korostavan erilaisuutta,Toiseutta. Rasismin ymmärtämiseksi on siten tarkasteltava Toiseutta. Rasismin kohteesta on tehtävä Toinen, jotta oma suhtautuminen voidaan oikeuttaa.

Rotutiedosta ja tavasta nähdä Toinen on tullut perustavanlaatuinen tapa ymmärtää maailma, kulttuurinen malli. Tämä historia juontaa juurensa afrikkalaisten ja eurooppalaisten ensikohtaamisiin ja siirtomaa-aikaan. Siitä asti on länsimaiden tapaa nähdä Toinen kehystänyt tietyt ajatusrakennelmat. Tämä rodullinen tietoisuus on oikeuttanut valkoisten länsimaiden herruuden ja asettanut muut alisteiseen asemaan. Rotutiedosta ja tavasta nähdä Toinen on tullut ennakko-oletus, joka otetaan kuin valmiiksi annettuna. Myös tapamme ymmärtää kulttuuri on vahvistanut eron tekemistä. Kun kulttuurit ymmärretään oman logiikkansa mukaan toimiviksi ja toisensa pois sulkeviksi, nähdään kulttuurien sekoittuminen jopa vaarallisena. Toiset on pidettävä ulkopuolella, jotta oman kulttuurin autenttisuus säilyisi. Tiede on osaltaan ollut rakentamassa tätä ajatusrakennelmaa, erityisesti antropologia, historia ja biologia (Goldenberg 2000, 154). Sosiaalidarwinismi, eugeniikka jne. ovat tuottaneet rotutietoa, joka on ollut oikeuttamassa eriarvoisuutta. Näistä ajatusrakennelmista on tullut niin itsestään selviä, että niitä on vaikea havaita. Siksi tarvitsemmekin nyt tiedettä niiden purkamiseen. Tämä tutkimus on osaltaan yrittänyt paljastaa näitä ajatusrakennelmia.

[Leikkimielinen pihapeli]

Lainaus Heli Ukkosen tekstistä:

Ei tuo teksti mielestäni ole kovin asenteellista, vaan kyllä siinä puhutaan ihan asiaa, lukuun ottamatta tätä kohtaa:

Myös liika kulttuurinen erilaisuus mainittiin sekä afrikkalaisten kyvyttömyys.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Eivätköhän suomalaismiehet ole sen verran realisteja, että ymmärtävät sen että vaikka afrikkalaisilla työttömyys- ja rikostilastot vilkkuvat punaista, niin "kyvykkyydeltään" kuten myös varustukseltaan he ovat valovuosia meitä maitonaamoja edellä.

[Anton]

Siksi rodun käsitteestä on mahdotonta päästä eroon, vaikka se on osoitettu tieteellisesti perustelemattomaksi.

Näinhän ne sanoo, mutta missä tutkimuksessa tämä on osoitettu? Olisko kellään heittää linkkiä?

[Huuhkaja]

...
Tästä seuraa myös se, että rasismia on mahdotonta ymmärtää tarkastelemalla vain rasismin kohdetta. On tarkasteltava myös sitä, joka kategorisoi. Tästä syystä kiinnitän tutkimuksessani huomiota myös valkoisuuteen ja suomalaisuuteen. Myös etnosentrismin, stereotyypittämisen sekä ennakkoluulojen voi tulkita olevan seurausta ihmisen perustavanlaatuisesta tavasta luokitella. Luokittelemalla ihmiset tekevät ympäröivästä kaaoksesta hallittavan. Etnosentrismi, stereotyypittäminen ja ennakkoluulot toimivat keinoina ylläpitää vallitsevaa luokittelua.

Rasismisyytöksiä on mahdoton ymmärtää tarkastelemalla vain rasismisyytösten kohdetta eli kantasuomalaisia. On tarkasteltava myös sitä, joka rasismista puhuu. Tästä syystä kiinnitän huomiota tutkimuksen tekijän ikään, sukupuoleen sekä opiskelupaikkaan. Myös etnologien ennakkoluulojen ja suomalaisiin kohdistuvan rasisteiksi stereotyypittämisen voi tulkita olevan seurausta etnologian vallitseville tutkimussuuntauksille tyypillisestä tavasta luokitella. Luokittelemalla puhdasoppinen suvaitsevaisto sijoittaa itsensä ympäristöään ylempiarvoiseen asemaan. Etnologiasentrismi, stereotyypittäminen ja ennakkoluulot toimivat keinoina ylläpitää poliittisesti korrektia oppirakennelmaa sekä omaa ylemmyyden tunnetta.

PS. Mistä lähtien Toinen ja Toiseus ovat olleet erisnimiä? Vai kirjoitetaanko ne isolla institutionaalisen kunnioituksen vuoksi, kuten Tasavallan Presidentti?

[Roope]

Lainaus Heli Ukkosen tekstistä:
[...]

Heli ei ilmeisesti ota mitään kantaa siihen, kuinka hyvin (hänen rasismin määritelmästään poikkeava) Suomi24-palstan rasismi vastaa reaalimaailman havaintoja. "Toiset" voivat ihan oikeasti edustaa toisia, omille vastakkaisia arvoja ja olla kyvyttömiä toimimaan meidän kulttuurissamme. Jos näin ei ole, niin miksi maahanmuuttajille vaaditaan kulttuuriin perehdytystä ja lisää kotouttamisresursseja?

Heli taisikin hypätä kulttuurirelativismin kiikkerään kelkkaan.

No, tämä on kuitenkin vain gradu, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti, kun väikkäritkin ovat nykyään pryceless.

[svobo]

Niin. Ei taida marsalkka itse kuitenkaan olla tämä Heli, että ei ehkä kannata vastata Helille henkilökohtaisesti. Nythän olisi hommakerholla vaalivalvojaiset Jykylässä, sinne niitä natseja olisi voinut tulla katsomaan.

[Luotsi]

Siksi rodun käsitteestä on mahdotonta päästä eroon, vaikka se on osoitettu tieteellisesti perustelemattomaksi.

Näinhän ne sanoo, mutta missä tutkimuksessa tämä on osoitettu? Olisko kellään heittää linkkiä?

Rasistit roduista puhuu, hyvikset etniteeteistä. Etnosoi!

[JPU]

Kun tässä gradussa on ideana maahanmuuttaja-aiheisen internetkeskustelun antropologinen tarkastelu niin miksi sitten näin:

Tiede on osaltaan ollut rakentamassa tätä ajatusrakennelmaa, erityisesti antropologia, historia ja biologia (Goldenberg 2000, 154). Sosiaalidarwinismi, eugeniikka jne. ovat tuottaneet rotutietoa, joka on ollut oikeuttamassa eriarvoisuutta. Näistä ajatusrakennelmista on tullut niin itsestään selviä, että niitä on vaikea havaita. Siksi tarvitsemmekin nyt tiedettä niiden purkamiseen.

Tarkoitetaanko purkamisella tässä yhteydessä "ajatusrakennelmien" oikaisemista oikeaoppiseksi vai niiden analysointia?

[PaulR]

"Kun kulttuurit ymmärretään oman logiikkansa mukaan toimiviksi ja toisensa poissulkeviksi, nähdään kulttuurien sekoittuminen jopa vaarallisena. Toiset on pidettävä ulkopuolella, jotta oman kulttuurin autenttisuus säilyisi."

Siis yhteenvetona kuin sen näen. Tutkimuksen tarkoituksena on paljastaa äidinmaidosta imetyt ajatusrakennelmat Rotutiedosta ja (virheellisestä) tavasta nähdä Toinen. Tarkoituksena purkaa ne, käyttäen tässä apuna tiedettä.

Olisin keskittänyt huomioni islamiin, mutta hei.

[tapio]

On olemassa ainakin yksi rotu. Se on valkoihoisen suomalaismiehen rotu, jonka edustajat parhaillaan äänestävät aivan väärin eurovaaleissa.

[Maastamuuttaja]

Ehkä gradua voisi vielä hienosäätää jakamalla suhtautumiskohteet heimoittain: miten suomalaiset suhtautuvat esim. a) tutsi- b) hutu- c) kikuju- d) maasai- e) changamaahanmuuttajiin. Onko Porvoossa enemmän myötämielisyyttä hutuja kuin tutseja kohtaan? Mikä on Suomen ostoskeskuksissa a) parhaiten b) huonoiten vastaanotettu heimo? Missä määrin heimokohtainen varastelufrekvenssi heijastuu vai heijastuuko ollenkaan kantaväestön asenteissa tulijoita kohtaan? Vähentävätkö vai lisäävätkö raiskaustapahtumat kantaväestön empatiaa maahanmuuttajia kohtaan? Maailman rauhanrummun soittelun vaikutus maailmanrauhaan a) Jyväskylässä b) Bulawayossa? Bugandalehdistön rooli väkivaltaisessa rauhanlietsonnassa?

Työsarkaa riittää graduaatiovaiheessa oleville tekijöille.

[Tabula Rasa]

Aa, Linkkasin tuon ajattelematta liikaa... olisi tosiaan voinut vähän ajatella ennen mutta joo, tehty mikä tehty ja saatiimpa taas mielenkiintoista keskustelua aikaseksi(ja en siis ole sen enempää Heli kuin Ukkonenkaan)

[Tabula Rasa]

ARGH, EN ole siis kirjoittanut/kirjoittamassa gradua, ainoa tarkoitukseni oli saada kyseinen tutkielma nuivien tutkittavaksi mutta tein aloitusviestin todella surkeasti, anteeksi niiltä joiden aikaa meni tyhjään, kiitos ja minun puolesta topicin voi poistaa jollei jollakulla sitten olisi jotain sanottavaa kyseiseen graduun liittyen, kiitos!

[Lemmy]

Älä huoli. Siellä on sellainen Modify-nappula et pääsee muokkaamaan cerebraalisia flatulensseja.