2013-03-19 SS Seppo Kononen: Harmaata, vihreää, punaista

[skrabb]

Harmaata, vihreää, punaista
Seppo Kononen
00:01

Kaikilla vanhoilla puolueilla on jo ollut pitkään omat eläkeläisjärjestönsä. Keskustalla on eläkeliittonsa, sosiaalidemokraateilla eläkkeensaajansa jne.

1980-luvulla alkunsa saaneet vihreätkin alkavat olla jo puolueena siinä iässä, että sen ensimmäiset kaaderit tulevat eläkeikään. Sen myötä noitten kuusikymppisten on aika järjestäytyä omaksi etujärjestökseen.

Nimen keksimisessä ei tuhlautune aikaa. Viime päivien uutisten perusteella Harmaanvihreät on luonnollinen valinta eläkeikäisen vihreitten yhdyssiteelle. Heidi Hautalassa sillä on valmis puheenjohtaja.

Politiikkaan mennään mukaan lähinnä kahdesta syystä – yhtäältä aatteellisista ja toisaalta henkilökohtaisista syistä.

Aatteen innoittamana pyritään parantamaan maata ja maailmaa ns. yleisellä tasolla. Henkilökohtaisiinkin lähtökohtiin voi liittyä ideologisia piirteitä, mutta päätavoite on edistää puolueen avulla puhtaasti itsekkäitä valta- ja etupyyteitä.

Sanotaan, että "vallan ensisijainen tavoite on vallan varmistaminen", ja vahvistusta tuolle käsitykselle olen saanut viime päivien iltalukemisesta. Kaavilaiset ja juankoskiset juuret omaava toimittaja Kari Arola on kirjoittanut nasakat muistelmat, jotka päätyvät hyvin tummasävyisiin kuviin Suomen poliittisesta tilasta.

Eläkemieheksi jääneellä Arolalla on ollut tavallista enemmän perspektiiviä, kun hän on maisterismiehenä palvellut milloin duunareitten SAK:ta, herrojen Akavaa tai viime vuosikymmenten mahtipuoluetta SDP:tä sen pää-äänenkannattajan ylimpänä äänitorvena.

Ulkoisesti Arolan ura on ollut siis mitä antoisin. Koillissavolaisten puodinpitäjäin poika nousi omilla avuillaan sekä suomalaisen ay-liikkeen että poliittisen toiminnan sisäpiireihin ja pääsi näin näkemään läheltä, ovatko ylevät aatteet käytännössä sitä, mitä niitten sanotaan olevan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tätä kai me jokainen toivomme elämältämme, vaikka saamme Arolan tavoin varautua siihen, ettei kaikki käykään "niin kuin Strömsössä". Viimeiset vuodet Uutispäivä Demarin pää- ja erikoistoimittajana olivat yhtä synkkää kujanjuoksua, joka päättyi siihen, että SDP:n uskollinen soturi katsoi parhaaksi hylätä puolueensa nähtyään, miten kelvottomasti sen edustajat valtaansa käyttivät.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa punalippua heilutellut päätoimittaja ei äänestänyt Paavo Lipposta, vaan vihreää Pekka Haavistoa. Eduskuntatalon Talvivaara-mielenosoituksissa hän ei ole ollut kiivailemassa demarina suomalaisen työn puolesta, vaan puolustamassa suomalaista luontoa ja maanläheistä elämänmuotoa ahnetta rahaa vastaan.

Vuotjärven rannoille asettunut Arola ei ole ensimmäinen eikä viimeinen, joka aikansa herrahississä ajettuaan on saanut tarpeekseen ja muuttunut valaistuksen saaneena Sauluksesta Paulukseksi. Suomen sodanjälkeisen ajan sosiaalipolitiikan isäksi sanottu professori Pekka Kuusi koki samanlaisen herätyksen 1980-luvun alussa ja antoi Tämä ihmisen maailma -teoksellaan aivan uudenlaista pontta ympäristöliikkeelle.

–?Ammattiyhdistysliike, kaikki puolueet, hallitusten talouspolitiikat ja kansantalouden kestävyyslaskelmat vaativat taloudellista kasvua. Millaista kasvua? Ja millä hinnalla, Arola kysyy ja vastaa sosiaalidemokraattien kuululla iskulauseella, jolla puolue kävi ärhäkkäästi ja voitokkaasti kommunistien kimppuun vuoden 1948 eduskuntavaaleissa:
"Jo riittää". Näin toivoisin sekä poliittisen että ammatillisen työväenliikkeen jyrähtävän jämäkästi ja nostavan ekohumanismin kunniaan.

Niinköhän riittää?

Epäilen, ettei Kari Arolalla ole montakaan hengenheimolaista hallituksen torstaisessa kehysriihessä tai sitä edeltävissä kolmikantaneuvotteluissa.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/harmaata-vihreaa-punaista/1308593

Jutussa mainittu Kari Arola on tämä herra:

Supisuomalaisuus - satusetien sepite
Kari Arola | 9.8.2012

Aito- vai sanoisinko umpisuomalaiset poliitikot ruokkivat liki kiihkokansallisia ennakkoluuloja. Vaarallisesti.

Supisuomalaista kansaa ei ole, vaikka sillä pörhistellään jätkämäisesti.
Suomalaisuus on venyvä käsite, vierassekoitus, uskomuksista synnytetty.
[..]

http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/supisuomalaisuus_-_satusetien_sepite_36967.html

Täällä aiheesta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,73944.msg1082006.html#top